Edelliset hallitukset vaan eivät ole tehneet ajallaan oikeita päätöksiä. Kannattaa tsekata mitkä puolueet ovat olleet hallitusvastuussa eniten näinä 18 vuoden aikana? Tuskin muutosta tulee SDP; tulevan hallituksen aikana.
"Miten saadaan Suomen kansantalouden kasvu nousemaan Keynesiläisen taloustieteen keinoin; finanssipolitiikan ja julkisten investointien painotuksella
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tilastojen mukaan Suomen bruttokansantuotteen (BKT) kasvu on pahasti hyytynyt kansainvälisellä tasolla vertailtuna, Suomi on koko maailman 10. huonoimmalla sijalla yhdessä Irlannin kanssa vuonna 2024. IMF:n mukaan Suomen talous on alkanut toipua taantumasta, mutta lyhyen aikavälin kasvu jatkuu vaimeana, sillä Suomen julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen. IMF suositteli Suomelle useita poliittisia toimia julkisen talouden vakauttamiseksi ja velkasuhteen kääntämiseksi:
Julkisen talouden sopeuttamista on lisättävä julkisen velan vähentämiseksi, jotta julkinen talous saadaan vakautettua ja alijäämä vähenemään. Lisätoimia tämän suhteen tarvitaan vuonna 2026 ja tulevina vuosina, jotta julkinen velka saadaan laskusuuntaan. Lisätoimia tehtäneen.
Työmarkkinoilla tarvitaan lisätoimia työllisyysasteen nostamiseksi ja kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi. Vaikka Suomessa on tehty uudistuksia työllisyyden vahvistamiseksi, mm. työttömyysetuuksia, sosiaaliturvaa ja verotusta on muutettu sekä työllisyyspalveluja on kohennettu, Suomessa työmarkkinoilla olevaa ikärasismia ei ole kyetty poistamaan, eikä positiivista ihmisten kannustamista työskentelyyn ole kyetty luomaan. Huolimatta sosiaaliturvan uudistuksista, yhä otetaan avokätisesti ihmisiä ulkomailta (pääosin kouluttamattomia) elämään sosiaaliturvalla, eikä laittomasti maassa olevia ole kyetty palauttamaan riittävästi takaisin kotimaihinsa. Suomen tavoitetta nostaa työmarkkinoiden osallistumisasteita lähemmäksi muiden Pohjoismaiden tasoa ei ole saavutettu. Uudistuksia pyritään täydentämään toimilla, jotka vähentävät ammattitaidon kohtaanto-ongelmia ja vahvistavat korkea-asteen koulutusta.
Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan yritysten innovoinnin ja kasvun vahvistamiseksi. Suomessa on huomattava riskipääomasektori ja tuottavuuden kasvu on heikkoa, joten rakenteellisia uudistuksia on jatkettava. Riskipääomarahoituksen verotusta ja yritysten investointimenoihin liittyviä verohyvityksiä on syytä tarkastella. Markkinoillepääsyn esteisiin ja liialliseen sääntelyyn palvelusektorilla on kiinnitettävä huomiota. Näitä rakenteellisia uudistuksia ei ole tehty.
Pankkijärjestelmän haavoittuvuuteen pitää puuttua, vaikka pankkijärjestelmä on kriisinkestävä. Haavoittuvuuksia ovat muun muassa suuret ja tiiviisti toisiinsa kytköksissä olevat pankit, likviditeettiriskit sekä kotitalouksien suuri velkaantuneisuus. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisen pankkisektorin stressitestin toteuttamista suositellaan. Tulevaisuuden kyberhyökkäykset rahoituslaitoksiin muodostavat vakavan uhan ja niihin täytyy varautua. Osa tehty, osa ei.
Poliittisten toimien toteutuminen julkisen talouden vakauttamiseksi ja velkasuhteen kääntämiseksi
Vain osa em. poliittisista toimista julkisen talouden vakauttamiseksi ja velkasuhteen kääntämiseksi, on toteutettu. Kaikista sopeutuksista huolimatta valtiontaloudessa on tänä vuonna 2025 yli 12 miljardia alijäämää, joka rahoitetaan velalla. Alijäämä kuitenkin pienenee tänä vuonna reilut puoli miljardia euroa verrattuna viime vuoteen (2024). Lisätoimia tarvitaan, jotka tukevat talouskasvua pitkällä tähtäimellä. Näitä olisivat mm. investointien, tutkimuksen ja kehityksen suojaaminen plus korkea-asteen koulutuksen tukeminen. Budjettialijäämän vähentämiseksi verotuksesta, joka ei nosta ihmisten tai yritysten tulojen veroja, löytynee vielä keinoja tukemaan kasvua.
Suomen toteutunut talouden kasvu jää tänä vuonna heikoksi, Suomen Pankki ennustaa, että Suomen talous kasvaisi tänä vuonna 2025 vain 0,8 %. Nyt Danske Bank, S-Pankki, Kuntarahoitus, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) ovat lähestyneet tätä arviota. Puolestaan Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tuoreen ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna vain 0,6 %. Kasvu on yhä käytännössä nollatasoa.
Joka tapauksessa talouspolitiikan tulisi edistää ja ylläpitää käynnissä olevaa rakennemuutosta, jotta kansantalouden vahvuudet entisestään voimistuisivat. Kaikki sellaiset toimet ovat tarpeen, jotka tukevat uusien innovaatioiden syntymistä, käyttöönottoa ja leviämistä ja jotka edistävät tuotannollisten voimavarojen siirtymistä taantuvilta toimialoilta kasvaville toimialoille.
Miten saadaan Suomen kansantalouden kasvu nousemaan Milton Friedmanin ja Adam Smithin markkinaliberalistisen taloustieteen keinoin; vapaiden markkinoiden, alhaisen verotuksen ja vähäisen säätelyn painotuksella
Markkinaliberalismissa vapaat markkinat, alhainen verotus ja vähäinen säätely edistävät ja ylläpitävät talouskasvua. Markkinaliberalismia käsiteltiin jo osittain otsikon Suomen kansantalouden kasvun pysähtymisen kolme pääselitystä alla ja kohdassa 3. Suomen kannustimet tai paremmin sanottuna lähinnä niiden puute. Tässä yhteydessä voitaneen todeta, että talouskasvu pääsääntöisesti tulee kolmesta kannustintekijästä:
Työnteko, enemmän työtä; mikäli työtä tehdään 7 tunnin sijasta 9 tuntia työtä päivässä (edellytys, työtä on tarjolla), niin tietysti talous kasvaa. Tämä lienee itsestään selvää.
Työn tuottavuus on sitä, että työtunnin aikana työntekijä saa aikaiseksi enemmän arvokasta tavaraa tai palvelua, mistä kuluttaja on valmis maksamaan enemmän eli toisin sanoin tuottaa enemmän lisäarvoa per tunti; bruttokansantuote (BKT) jaettuna tehdyillä työtunneilla. Työn tuottavuuden parantamiseksi, täytyy investoida useisiin eri teknologioihin, yksinkertaisista koneista tekoälyyn.
Innovaatiot tarkoittavat sitä, miten taloudessa innovoidaan. Hyvä innovaatioympäristö tarvitsee koulutettuja osaajia, ei kouluttamattomia idealisteja, eikä missään nimessä tarvita kouluttamattomia ihmisiä avokätisesti tuotuna ulkomailta elämään sosiaaliturvalla.
Suomen kansantalouden kasvun – bruttokansantuotteessa (BKT:ssä) arvioitu elintaso asukasta kohden – pysähtymisen pääselitykset olivat A) Nokian mobiililiiketoiminnan (Nokian) romahdus ja B) Suomen kannustimien puute. Nämä kaksi pääsyytä selittävät Suomen talouden nollakasvua vuodesta 2007 vuoteen 2025 eli viimeiset 18 vuotta. Nokian osuus on vähintään kolme vuotta vuodesta 2007 vuoteen 2010 ja kannustimien puutteen osuus 15 vuotta vuodesta 2010 vuoteen 2025. Näitä pääsyitä pitämään Suomen talous nollakasvussa ja välillä taantumassa tehosti finanssikriisi 2007–2009 (merkitys pieni, mutta vahvisti Nokian mobiililiiketoiminnan romahduksen vaikutusta Suomen taantumaan), euroalueen velkakriisi 2009–2018 (merkitys suurempi kuin finanssikriisillä ja vahvisti kannustimien puutteiden vaikutusta Suomen taantumaan) ja Covid-19 pandemia 2020–2023 (merkitys pieni, mutta vahvisti kannustimien puutteiden vaikutusta Suomen taantumaan ja elpymispaketti toimi tulonsiirtona)."
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/marko- ... 18-vuotta/
Pitkä juttu ja linkissä lisää...