Keskustelua rakkauden jumaluudesta

[ID10T]

Jumala on rakkaus ja rakkaus on Jumala.

Miehen ja naisen välinen rakkaus on romanttista ja eroottista rakkautta.

Äidin rakkaus on lähinnä Jumalan rakkautta. Samoin lähimmäisen rakkaus.

Rakkaus on tunne. Kun Jumala on läsnä, se ilmenee voimakkaana rakkauden tunteena. "Eivätkö sydämemme palaneetkin, kun kuljimme hänen kanssaan! ..."

Sanot: "Jumala on rakkaus ja rakkaus on Jumala." Jumalan rakkaus vaan on valinnaista siltä osin keihin se kohdistuu ja Raamatusta löytyy kyllä kohtia, ettei Jumala ole rakkaus. Palvontaa ja ylistystäkö Jumala haluaa, vai onko se vain uskovaisten käsitys Jumalan olemuksesta? Onko asiassa tapahtunut jokin väärin ymmärrys uskovaisten kristittyjen taholta? Tulee eittämättä mieleen Trump, joka janoaa ylistystä ja kehuja...????


Matt. 7:21 ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.”

Jumala saa vaatia palvontaa ja ylistystä, Trump ei. Ja ihmisellä on vapaa tahto ja Jumalan rakkaus siitä huolimatta. Nämä Jumalan ja rakkauden asiat ovat yksinkertaisia, mutta on myös poikkeuksia, vivahteita, ja tervettä järkeä pitää käyttää, eikä olla dogmaattinen.

Entäpä, jos ei suostu palvomaan ja ylistämään Jumalaa, mitäs sitten ihmiselle tapahtuu? Miksi Jumala saa vaatia palvomista ja ylistystä? Ei kai Jumala ole narsisti tai muu luonnevammainen??? Ihmisellä kuitenkin on luotu järki ja tunne ja se vähän kritisoi tuota palvomisen ja ylistyksen tarvetta. Vapaa tahto myös antaa siihen mahdollisuuden ja ei välttämättä koe tarvetta kokea Jumalan rakkautta, vaan lähinnä kanssaihmisien keskinäistä rakkautta.

Voihan sitä olla palvomatta ihan rauhassa, eihän se mikään ongelma ole. Ja kaunista on antaa niiden palvoa, joiden uskontoon se kuuluu. Mutta Jumala on rakkaus ja rakkaus on Jumala, on tässä se monen väite ja keskustelun aihe. Palvomme rakkautta mennessämme jumalanpalvelukseen, auttaessamme lähimmäisiämme jne.

Tietysti saa palvoa Jumalaa yms. oikeaksi kokemaansa asiaa, mutta siinä on mielestäni jotakin outoa ja falskia ja Jumalan rakkaudesta en ole vakuuttunut ollenkaan.

Uskonnoissa on paljon kaikkea outoa ja falskia ja ahdasmielisyyttä ja suvaitsemattomuutta ym. väärää. Mutta kun Jumala on rakkaus ym. se ei ole Jumalan vika, vaan väärää uskontoa.

Jos Jumala on olemassa, ja sellainen hyvä Jumala. Niin uskovainen olettaa. Ateisti ei usko niin tietenkään.

Kaikki muu mainitsemasi tuo pitää paikkansa, mutta Jumala kuva on ristiriitainen ja hämmentävä, sen perusteella mitä Raamattu hänestä kertoo ja jokainen noukkii ne käsitykset mihin uskoo Jumalan hyvyydestä tai julmuudesta. Raamattu on ristiriitainen kirja myös Jumala kuvauksissa.

Raamatun ristiriidat ovat sellaisia, että ne perustuvat jonkin kohdan mekaaniseen, jäykkään, dogmaattiseen tulkintaan. Kun tuntee kristillisen uskon syvällisesti ja kaikinpuolisesti, Raamatun kokonaisuuden, on Pyhän Hengen johdatuksessa jne., niin ne yksinkertaisesti selkenevät ja katoavat.

Esim. tämä että Jumala on Rakkaus, tai Jumala on Henki. Kuitenkin Jumala on Raamatussa myös Jeesus kävelemässä, syömässä ja naimisiin menemässä ja ristiinnaulittuna. Ja universumin Valtaistuimella istuva Päällikkö, Ylijumala. Ovathan ne ristiriidassa, mutta kuitenkin myös yhdistettävissä.

Toinen syy onkin, ettei ihminen voi kaikkea ymmärtää ihmisenä ollessaan. Osa valkenee vasta myöhemmin. Taivaan Sfäärit ovat tietysti huomattavasti korkeampia ja erilaisia kuin nyt pystymme edes kuvittelemaan. Ja sitten luullaan, että meillä voisi olla muka oikea käsitys kosmologiasta, mm. Gossu ja minä luullaan. Mutta niin monet muutkin, mm. valtavirta. Sitten jokainen kirkaisee, en minä luule, nuo toiset vaan. Mun teoria vaan on paras ja sopii parhaiten havaintoihin. Joista puuttuu tärkeimmät.

Minusta on epäloogista uskoa sellaiseen, mitä ei ymmärrä. Ikäänkuin ymmärrettävyys olisi täysin toisarvoista.

[OlliS]

Suurin osa uskonnoista on mänttejä. Ja mitä parempi uskonto, sitä enemmän sitä vainotaan. Tämä on maailman tilanne.

Silloin ateismi näyttää oikealta ja rakkaudelliselta ja Jumalaan uskominen tyhmältä ja pahalta. Vaikka asia kuitenkin on toisinpäin. Minun mielestä ainakin.

Millä logiikalla olet tähän johtopäätökseen tullut? Ateismi ei näytä miltään, eikä sen ole tarkoituskaan näyttää miltään. Se ei siis ole manifesti rakkauden puolesta tai sitä vastaan.

Siinähän se logiikka juuri selvästi sanotaan.

[OlliS]

Idiot:
"Minusta on epäloogista uskoa sellaiseen, mitä ei ymmärrä. Ikäänkuin ymmärrettävyys olisi täysin toisarvoista."

Siihenkin on vastaus juuri edellä.

[ID10T]

Suurin osa uskonnoista on mänttejä. Ja mitä parempi uskonto, sitä enemmän sitä vainotaan. Tämä on maailman tilanne.

Silloin ateismi näyttää oikealta ja rakkaudelliselta ja Jumalaan uskominen tyhmältä ja pahalta. Vaikka asia kuitenkin on toisinpäin. Minun mielestä ainakin.

Millä logiikalla olet tähän johtopäätökseen tullut? Ateismi ei näytä miltään, eikä sen ole tarkoituskaan näyttää miltään. Se ei siis ole manifesti rakkauden puolesta tai sitä vastaan.

Siinähän se logiikka juuri selvästi sanotaan.

Ei uskovien vainoamisen pitäisi vaikuttaa ateismin suosioon mitenkään. On typerää perustella jonkun asian paremmuutta toisen asian huonommuudella. Uskonasiat tuskin ovat nollasummapeliä.

Ja mistä se rakkaus tähän yhtälöön tuli? Usein syyt vainoon ovat ihan muualla.

[ID10T]

Idiot:
"Minusta on epäloogista uskoa sellaiseen, mitä ei ymmärrä. Ikäänkuin ymmärrettävyys olisi täysin toisarvoista."

Siihenkin on vastaus juuri edellä.

Argumentaatiosi on kummallista. "Kaikkea ei voi ymmärtää, koska asiat selviävät myöhemmin, kun olet muuttunut joksikin muuksi". Pitää siis vaan luottaa siihen, että metamorfoosi on ylipäätään tulossa, vaikka se olisi yksi niistä asioista, joita ei ymmärrä

[OlliS]

Suurin osa uskonnoista on mänttejä. Ja mitä parempi uskonto, sitä enemmän sitä vainotaan. Tämä on maailman tilanne.

Silloin ateismi näyttää oikealta ja rakkaudelliselta ja Jumalaan uskominen tyhmältä ja pahalta. Vaikka asia kuitenkin on toisinpäin. Minun mielestä ainakin.

Millä logiikalla olet tähän johtopäätökseen tullut? Ateismi ei näytä miltään, eikä sen ole tarkoituskaan näyttää miltään. Se ei siis ole manifesti rakkauden puolesta tai sitä vastaan.

Siinähän se logiikka juuri selvästi sanotaan.

Ei uskovien vainoamisen pitäisi vaikuttaa ateismin suosioon mitenkään. On typerää perustella jonkun asian paremmuutta toisen asian huonommuudella. Uskonasiat tuskin ovat nollasummapeliä.

Ja mistä se rakkaus tähän yhtälöön tuli? Usein syyt vainoon ovat ihan muualla.

Monet uskonnot ovat hölmöjä, ahdasmielisiä ja suvaitsemattomia. Silloin se, joka niitä vastustaa, ateismi mm., näyttää oikealta järkevän ihmisen mielestä.

Minun mielestä oikean uskon kanssa tilanne on toisenlainen. Maailma vainoaa aina oikeaa uskontoa. Sortaa sitä tai vesittää sen ym. Ei rakasta sitä vaan vihaa sitä. Pilkkaa sitä. Halveksii sitä. Vääristelee sitä.

En minä haluaisi taas joutua sinun kanssa älyttömään kinasteluun, kun takerrut taas kaikenlaisiin turhiin sokkeloihin. Puhutaan asioista asiallisesti eikä jankuttaen jostakin ikuisesti.

[OlliS]

Idiot:
"Minusta on epäloogista uskoa sellaiseen, mitä ei ymmärrä. Ikäänkuin ymmärrettävyys olisi täysin toisarvoista."

Siihenkin on vastaus juuri edellä.

Argumentaatiosi on kummallista. "Kaikkea ei voi ymmärtää, koska asiat selviävät myöhemmin, kun olet muuttunut joksikin muuksi". Pitää siis vaan luottaa siihen, että metamorfoosi on ylipäätään tulossa, vaikka se olisi yksi niistä asioista, joita ei ymmärrä

Uskon logiikka on kummallista, olet täysin oikeassa.

[ID10T]

Suurin osa uskonnoista on mänttejä. Ja mitä parempi uskonto, sitä enemmän sitä vainotaan. Tämä on maailman tilanne.

Silloin ateismi näyttää oikealta ja rakkaudelliselta ja Jumalaan uskominen tyhmältä ja pahalta. Vaikka asia kuitenkin on toisinpäin. Minun mielestä ainakin.

Millä logiikalla olet tähän johtopäätökseen tullut? Ateismi ei näytä miltään, eikä sen ole tarkoituskaan näyttää miltään. Se ei siis ole manifesti rakkauden puolesta tai sitä vastaan.

Siinähän se logiikka juuri selvästi sanotaan.

Ei uskovien vainoamisen pitäisi vaikuttaa ateismin suosioon mitenkään. On typerää perustella jonkun asian paremmuutta toisen asian huonommuudella. Uskonasiat tuskin ovat nollasummapeliä.

Ja mistä se rakkaus tähän yhtälöön tuli? Usein syyt vainoon ovat ihan muualla.

Monet uskonnot ovat hölmöjä, ahdasmielisiä ja suvaitsemattomia. Silloin se, joka niitä vastustaa, ateismi mm., näyttää oikealta järkevän ihmisen mielestä.

Edelleenkään kyse ei ole nollasummapelistä, eikä ateisti sinällään vastusta uskontoja.

Minun mielestä oikean uskon kanssa tilanne on toisenlainen. Maailma vainoaa aina oikeaa uskontoa. Sortaa sitä tai vesittää sen ym. Ei rakasta sitä vaan vihaa sitä. Pilkkaa sitä. Halveksii sitä. Vääristelee sitä.

Olet itsekin todennut, että joko suurin osa uskonnoista (tai kaikki) saattavat olla väärässsä, ja ateismi oikeassa, joten millä tavalla se "oikea" usko taas määriteltiinkään?

En minä haluaisi taas joutua sinun kanssa älyttömään kinasteluun, kun takerrut taas kaikenlaisiin turhiin sokkeloihin. Puhutaan asioista asiallisesti eikä jankuttaen jostakin ikuisesti.

Sinun argumentaatiosi vain on täysin pannuhalkista, siksi asiallinen keskustelu ei oikein ota onnistuakseen.

[ID10T]

Idiot:
"Minusta on epäloogista uskoa sellaiseen, mitä ei ymmärrä. Ikäänkuin ymmärrettävyys olisi täysin toisarvoista."

Siihenkin on vastaus juuri edellä.

Argumentaatiosi on kummallista. "Kaikkea ei voi ymmärtää, koska asiat selviävät myöhemmin, kun olet muuttunut joksikin muuksi". Pitää siis vaan luottaa siihen, että metamorfoosi on ylipäätään tulossa, vaikka se olisi yksi niistä asioista, joita ei ymmärrä

Uskon logiikka on kummallista, olet täysin oikeassa.

Ei se ole kummallista, se puuttuu kokonaan.

[OlliS]

En jatka tuosta.

[E-M]

Jos ihmisparka tässä kylmässä rakkaudettomassa jne. maailmassa uskoo, että Jumala (sentään) rakastaa ja voi auttaa häntä, miksi joillakin on tarve ottaa se tunne häneltä pois, jos ei voi antaa vastaavaa tilalle... Heippa!

[Märkäruuti]

Maailma vainoaa aina oikeaa uskontoa.

Tiedätkö ainuttakaan uskonsuuntausta, lahkoa tai seurakuntaa, joka ei pitäisi omaa uskoaan oikeana? Minä en tiedä.
Miten paljon silloin kannattaa panna painoa sille, että joku väittää edustavansa oikeaa uskoa? Mielestäni kyseessä on puhtaasti "eipäs - juupas" argumentti.

[Märkäruuti]

millä tavalla se "oikea" usko taas määriteltiinkään?

Paavalin sanoin: Sillä usko on luja luottamus siihen mitä toivotaan ja ojentautuminen sen mukaan mikä ei näy.

Sama suomeksi: Usko perustuu toiveeseen luottamiseen ja elämän suuntaamiseen sellaisen mukaan, mistä ei ole näyttöä.

[Märkäruuti]

Jos ihmisparka tässä kylmässä rakkaudettomassa jne. maailmassa uskoo, että Jumala (sentään) rakastaa ja voi auttaa häntä, miksi joillakin on tarve ottaa se tunne häneltä pois, jos ei voi antaa vastaavaa tilalle.

Ainakaan itselläni ei ole mitään tarvetta ottaa keneltäkään uskoa pois. Minulla on läheinen naisystävä, joka uskoo enkeleihin, henkimaailmaan, ufojen vierailuihin yms. Minä en usko. Olemme sopineet, että molemmat voivat pitää oman uskonsa. Minä en tuputa hänelle ateismia, eikä hän vaadi minua uskomaan Jumalaan tai henkiin.

Uskonto on minulle vastenmielistä vasta silloin, kun sen varjolla yritetään hallita muita ihmisiä tai hyökätään julkisesti tieteen faktoja vastaan. Suurin osa nuoruuden ajan ystävistäni on viidesläisiä uskovia. Joku baptisti ja helluntailainenkin mahtuu joukkoon.

[E-M]

Minulla todenn. on omanlaiseni jo lapsena, olisko *n. 10 v:aana... näkemästäni ja kokemastani omaksuma usko. Vaikka kokemusta ja näkemystä on lisää elämän varrella kertynytkin. Ja ko. asioista lukemista ja pohtimista, toisinaan enempi, toisinaan vähempi, ALK. alakoulun uskontokirjasta, UT:sta VT:sta (vars. Raamatun kuvatiedon, David ja Pat Alexander toimittajineen, ohessa). Kaipaisin kyllä jo näin vanhana jo face to face tukea antavaa hengell. yhteisöäkin (mutta en some-väittelyä, sori).

*jonka ikäisenä mm. aloitin vinkistä lukea UT:tä, karkasin ominpäin helluntal. seuroihin, joissa kysyttäessä esirukousta, nostin ylös kätenikin