Tutkijoilla on lähtenyt laukalle mallinnuksissa ilmakehän himmentämisestä aerosoleilla
Ilmastonmuutos | 24.10.2025 Tutkijoilla on lähtenyt laukalle mallinnuksissa ilmakehän himmentämisestä aerosoleilla Teksti
Joni Nikkola
[url=mailto:?subject=Tutkijoilla on lähtenyt laukalle mallinnuksissa ilmakehän himmentämisestä aerosoleilla&body=Linkki:
https://tekniikanmaailma.fi/tutkijoilla ... osoleilla/]

[/url] Aerosolin suihkuttaminen ilmakehään (SAI) auringon himmentämiseksi on yksi ehdotettu keino ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Ajatuksena sen taustalla on havainto, että tulivuorenpurkaukset ovat laskeneet maapallon lämpötilaa. Ilmakehään sirotellut hiukkaset heijastaisivat osan auringonvalosta takaisin avaruuteen. Villinä vaihtoehtoteoriana alkunsa saanut ratkaisu on ilmastomuutoksen edetessä noussut viime aikoina vakavampaan harkintaan, ja siitä on tehty satoja mallinnuksia. On mahdollista, että jotkin valtiot tai yksittäiset henkilötkin jossain vaiheessa tulevat kokeilemaan sitä. Ajatus voi kuulostaa periaatteessa yksinkertaiselta, mutta todellisuus on huomattavasti mutkikkaampi. Columbian yliopiston tutkijat varoittavat Scientific Reports -tiedelehdessä
julkaistussa tutkimuksessaan, että aerosolin suihkuttaminen ilmakehään on paljon monimutkaisempaa, kalliimpaa ja riskialttiimpaa kuin mallinnukset antavat ymmärtää. Ongelmaksi voivat nousta tekniset, logistiset ja poliittiset rajoitukset. Sillä on esimerkiksi suuri merkitys, miten, milloin ja missä aerosolit suihkutettaisiin ilmakehään. Myös korkeus, sijainti, vuodenaika ja valtioiden keskinäinen koordinointi voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, miten aerosolit käyttäytyvät ilmakehässä. Paljon riippuu myös käytetyistä materiaalista, kuten timantti tai zirkoniumdioksidi. Ne olisivat liian harvinaisia tai kalliita käytettäväksi. Yksipuolisesti tai kehnosti koordinoitu toteutus voisi pahentaa kuivuutta, häiritä monsuunisateita ja muuttaa sääoloja myrskyjen osalta. ”Vaikka SAI-simulaatiot ilmastomalleissa ovat kehittyneitä, ne ovat väistämättä idealisoituja. Tutkijat mallintavat täydellisiä ja täydellisen kokoisia hiukkasia. Ja simulaatiossa he laittavat niitä juuri niin paljon kuin haluavat ja minne haluavat. Mutta kun alat miettiä, missä todellisuudessa olemme verrattuna tuohon idealisoituun tilanteeseen, se paljastaa paljon epävarmuutta noissa ennusteissa”, sanoo Columbian Climate Schoolin ilmakehäkemisti ja aerosolitutkija
V. Faye McNeill yliopiston uutisessa. McNeillin mukaan seuraukset voivat vaihdella huomattavasti, ja niiden kirjo on paljon laajempi kuin aiemmin on arvioitu. Tutkimuksessa McNeill ja hänen kollegansa käsittelevät aerosolin suihkuttamisen fyysisiä, geopoliittisia ja taloudellisia rajoitteita. Aerosolien käyttäytyminen riippuu monista tekijöistä, kuten korkeudesta, maantieteellisestä sijainnista, vuodenajasta ja hiukkasten määrästä. Merkittävin muuttuja on leveysaste. Esimerkiksi napa-alueille keskittyvä suihkuttamisen saattaisi häiritä trooppisia monsuunijärjestelmiä. Jos se taas keskittyisi päiväntasaajalle, aerosolisuihkutus voisi vaikuttaa suihkuvirtaukseen ja lämmön jakautumiseen maapallon napoja kohti. ”Kyse ei ole vain siitä, että saadaan viisi teragrammaa rikkiä ilmakehään. Sillä on merkitystä, missä ja milloin se tehdään”, McNeill sanoo. Hänen mukaansa tämä korostaa kansainvälisen yhteistyön tarvetta, joka todellisuudessa on geopoliittisista syistä epätodennäköistä. Suurin osa malleista perustuu sulfaatteihin, joita muodostuu tulivuorten purkausten yhteydessä. Esimerkiksi Mount Pinatubon purkaus Filippiineillä vuonna 1991 viilensi maapalloa noin yhdellä asteella useaksi vuodeksi. Tapaus toimii todisteena siitä, että aerosolin suihkuttaminen voisi periaatteessa toimia. Samalla se paljasti riskit: Intian monsuunijärjestelmä häiriintyi ja johti vähäisempiin sademääriin Etelä-Aasiassa, otsonikerros ohentui ja ilmakehä lämpeni. Lisäksi rikkipäästöt tunnetusti aiheuttavat happosateita ja maaperän pilaantumista, mikä vuoksi niistä on pyritty pikemminkin pääsemään eroon. Näiden haittojen vuoksi tutkijat ovat etsineet sulfaateille vaihtoehtoisia mineraaleja, kuten kalsiumkarbonaattia, α-alumiinioksidia, titaanidioksideja (rutiili ja anataasi), zirkoniaa ja jopa timanttia. Vaihtoehtoja on mietitty lähinnä niiden optisten ominaisuuksien kannalta. Käytännössä moni ehdotetuista aineista on kuitenkin liian harvinaista tai kallista. ”Tutkijat ovat keskustelleet aerosoliehdokkaiden käytöstä ottamatta juurikaan huomioon sitä, miten käytännön rajoitukset saattavat rajoittaa niiden ruiskuttamista valtavia määriä vuosittain”, sanoo aerosolitutkija ja tutkimuksen pääkirjoittaja
Miranda Hack Columbian yliopistosta uutisessa. ”Monia ehdotetuista materiaaleista ei ole erityisen runsaasti.” Timantti sopii optisesti hyvin, mutta sitä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Zirkonian ja rutiilin kohdalla tarjonta voisi periaatteessa riittää, mutta Columbian yliopiston tutkijoiden taloudelliset mallit osoittavat, että kysynnän kasvu nostaisi hinnat pilviin. Kalsiumkarbonaattia ja α-alumiinioksidia on riittävästi, eikä hinta olisi rajoite, mutta niiden tasainen levittäminen olisi teknisesti haastavaa. Ruiskutusta ajatellen materiaalin pitäisi olla mikroskooppisen pieninä, alle mikrometrin kokoisina hiukkasina. Sellaisena kaikki ehdotetut materiaalit pyrkivät paakkuuntumaan, jolloin valoa heijastava teho tutkijoiden mukaan heikkenee. ”Sen sijaan että saataisiin nämä täydelliset optiset ominaisuudet, tuloksena olisi jotakin paljon huonompaa. Kun verrataan sulfaatteihin, en usko että näkisimme välttämättä sellaisia ilmastohyötyjä, joista on puhuttu”, Hack sanoo. Kaikki nämä tekniset, taloudelliset ja poliittiset tekijät lisäävät aerosolin suihkuttamisen epävarmuutta entisestään, tutkijat toteavat. ”Kyse on aina riskien punnitsemisesta, kun tarkastellaan aurinkoon liittyvää ilmastonmuokkausta”, sanoo ilmastotaloustieteilijä,
Gernot Wagner, Columbian Business Schoolista uutisessa. Hänen mukaansa aerosolin ruiskutus ei tule koskaan tapahtumaan niin kuin 99 prosenttia mallinnuksista olettaa. The post
Tutkijoilla on lähtenyt laukalle mallinnuksissa ilmakehän himmentämisestä aerosoleilla appeared first on
Tekniikan Maailma.
Lue alkuperäinen uutinen osoitteessa
https://tekniikanmaailma.fi/tutkijoilla ... osoleilla/