Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

[ID10T]

Tässä hyvä esimerkki käytöstä, kusetus. Toki monen moraali kusetyksen sallii, ja ehkäpä suuresti sit ihmettelee miksi ihmiset ei enää usko mihinkään "tietoon"..


https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011577756.html


Brittilehti The Guardian kertoo karun esimerkin: Tekoälyn tuottamat kuvat äärimmäisestä köyhyydestä, lapsista ja seksuaalisesta väkivallasta selviytyneistä ovat yleistyneet nopeasti kansalaisjärjestöjen kampanjoissa ja kaupallisissa kuvapankeissa.

Lehden mukaan ilmiö on herättänyt huolta ammattilaisten keskuudessa, jotka puhuvat nyt uuden aikakauden köyhyyspornosta.

Kuvien käyttöä perustellaan usein kustannustehokkuudella: tekoälykuvat maksavat muutaman kympin, eivätkä vaadi kuvauslupia.

Ilmiötä on tutkinut belgialaistutkija Arsenii Alenichev, joka on kerännyt yli sata tekoälyllä tuotettua kuvaa, joita käytetään nälän ja seksuaalisen väkivallan vastaisissa kampanjoissa. Kuvissa toistuvat stereotyyppiset asetelmat: lapset mutaisessa vedessä, halkeileva maa, kyynel poskella ja valkoihoinen vapaaehtoinen mustien lasten keskellä.

Alenichev huomauttaa The Guardianissa, että kuvat eivät vain ylläpidä vanhoja mielikuvia, vaan myös pahimmillaan kouluttavat seuraavan sukupolven tekoälymalleja toistamaan niitä.

Tekoälyllä tuotettujen köyhyyttä ja kärsimystä kuvaavien kuvien käyttö kampanjoissa nostaa esiin vakavan eettisen ongelman: kun kuvien aitous korvataan algoritmisella illuusiolla, vaarana on sekä moraalinen etääntyminen että stereotypioiden uusintaminen.

Tässä Elämänsankarin nostamassa tapauksessa kyse ei ole vain “kusetuksesta” yksittäisessä kampanjassa, vaan laajemmasta ilmiöstä, jossa tekoälyllä tuotettu visuaalinen sisältö alkaa korvata dokumentaarista todellisuutta. Kun kuvissa toistuvat halkeileva maa, kyynel poskella ja valkoihoinen vapaaehtoinen mustien lasten keskellä, ei vain rakenneta emotionaalista vaikutusta – vaan vahvistetaan kolonialistisia kuvastoja, jotka eivät välttämättä vastaa nykyistä todellisuutta.

Belgialaistutkija Arsenii Alenichevin havainto siitä, että nämä kuvat kouluttavat seuraavan sukupolven tekoälymalleja toistamaan samoja vinoutumia, on erityisen huolestuttava. Tekoäly ei vain toista kulttuurisia kliseitä – se oppii niistä, ja alkaa tuottaa niitä yhä uudelleen, ellei kehityksessä oteta käyttöön kriittisiä korjausmekanismeja.

Tässä valossa on helppo yhtyä EU:n Suomalaisen digikomissaari Henna Virkkusen näkemykseen, jonka hän esitti Demokraatille.

---

Henna Virkkusen esiin nostamat säätelykeinot tarjoavat juuri niitä välineitä, joilla Elämänsankarin kuvaamat tekoälyn väärinkäytön ongelmat – kuten köyhyyspornon kaltaiset vinoutuneet kuvastot – voidaan ehkäistä ja korvata vastuullisella teknologian käytöllä.

EU:n digikomissaari Henna Virkkunen korostaa Demokraatin haastattelussa, että tekoälyn vinoutuminen ei ole pelkkä tekninen riski, vaan kulttuurinen ja yhteiskunnallinen haaste, joka vaatii sääntelyä, läpinäkyvyyttä ja eettistä ohjausta. Tämä on suora vastaus Elämänsankarin nostamaan huoleen: kun tekoälyllä tuotetaan kuvia äärimmäisestä köyhyydestä tai seksuaalisesta väkivallasta, vaarana ei ole vain moraalinen etääntyminen, vaan myös stereotypioiden uusintaminen ja niiden normalisoituminen osaksi visuaalista kulttuuria.

Virkkunen painottaa, että EU:n tekoälyasetus lähtee periaatteesta, jossa riskit tunnistetaan ja rajat asetetaan. Tekoälyä ei saa käyttää “miten ja missä hyvänsä”, vaan sen käyttöön tarvitaan vastuullinen kehys, joka huomioi teknologian vaikutukset demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa tekoälyä käytetään visuaalisen todellisuuden rakentamiseen – kuten kampanjakuvissa, mediassa tai koulutusmateriaalissa.

Virkkusen linjaus tarjoaa kolme keskeistä ratkaisua:

• Säätely ja valvonta: Tekoälyn käyttöä ohjataan lainsäädännöllä, joka estää vinoutuneiden mallien leviämisen ja edellyttää datan laadun tarkastelua.

• Läpinäkyvyys: Tekoälyllä tuotetun sisällön alkuperä on merkittävä selkeästi, jotta vastaanottaja voi arvioida sen kontekstin ja tarkoituksen.

• Kulttuurinen vastuu: EU:n linjauksissa korostetaan, että teknologia ei saa vahvistaa syrjiviä rakenteita – vaan sen on tuettava inhimillistä arvokkuutta ja moninaisuutta.

Tämä lähestymistapa ei vain rajoita tekoälyn käyttöä – se mahdollistaa sen vastuullisen kehityksen. Kun tekoälyä käytetään eettisesti, se voi tukea kampanjoita, koulutusta ja kulttuurista vuoropuhelua ilman että se toistaa haitallisia kuvastoja. Ja juuri siksi Virkkusen linjaus on tärkeä: se ei ole pelkkä tekninen säätö, vaan kulttuurinen kannanotto siihen, millaista todellisuutta haluamme rakentaa.

Lähde:
• Suomalaiskomissaari Demokraatille: ”Tekoälyn vinoutuminen pitää estää säätelyllä” ( https://demokraatti.fi/suomalaiskomissa ... saatelylla)

Virkkunen tarjoaa tuossa pelkkää sanahelinää. Tekoälyn käytön valvonta on erittäin vaikeaa.

Harjoittaako tekoäly muuten kulttuurista omimista, jos se tuottaa kuvan, jossa esiintyy etnisiä kulttuurivähemmistöjä? Jos minä pistän päähäni intiaanipäähineen, se on kulttuurista omimista. Samoin kirjallisuudessa puhutaan kulttuuriappropriaatiosta, jos toiselle kulttuurille tunnusomaisten asioiden hyödyntäminen on juridisesti, moraalisesti tai eettisesti arveluttavaa tai poliittisessa tai ideologisessa mielessä kielteisesti latautunutta. Mutta eikö sama päde myös tekoälyyn kuvien osalta? Tekoälyhän ei itsessään omaa kulttuurista taustaa, joten se "omii" kaiken.

Tässä kommentissa menee nyt sekaisin tekoälyn toiminta ja ihmisen kulttuurinen vastuu. Tekoäly ei pistä itse päähänsä intiaanipäähinettä – eikä se tee mitään itsenäisesti. Se ei omaa kulttuurista taustaa, eikä myöskään tee valintoja. Se toimii sen mukaan, mitä sen päähän on laitettu: opetusdata, algoritmit, painotukset, käyttöohjeet. Ja juuri siksi on tärkeää valvoa mitä sen päähän pannaan.

Olemme joka tapauksessa valtavan haasteen edessä. Miten tekoäly voi luoda siten, että kukaan ei loukkaannu, kun se on ihmisellekin haasteellista?

Virkkusen linjauksia voi toki kritisoida, mutta niiden leimaaminen pelkäksi “sanahelinäksi” ilman perusteluja herättää kysymyksen: mikä motiivi on tämän väheksynnän takana?
– Onko kyse epäluottamuksesta poliittista säätelyä kohtaan?
– Vai kenties siitä, että tekoälyn kulttuurinen vaikutus koetaan liian vaikeaksi hahmottaa?

Tässä kohtaa poliittinen sääntely on yhtä tehotonta, kuin sen estäminen, ettei kukaan keitä pontikkaa kotonaan. Ja vieläpä myy sitä muille. Yhden "sallitun" tekoälyn käyttö on siis utopiaa.

On myös mahdotonta sanoa, mitä kaikkea esim. SIRI:n sisälle on koodattu. Se lienee hyvin yleisesti käytetty AI-avustin, mutta se ei perustu avoimelle lähdekoodille.

[Naturalisti]

Tässä hyvä esimerkki käytöstä, kusetus. Toki monen moraali kusetyksen sallii, ja ehkäpä suuresti sit ihmettelee miksi ihmiset ei enää usko mihinkään "tietoon"..


https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011577756.html


Brittilehti The Guardian kertoo karun esimerkin: Tekoälyn tuottamat kuvat äärimmäisestä köyhyydestä, lapsista ja seksuaalisesta väkivallasta selviytyneistä ovat yleistyneet nopeasti kansalaisjärjestöjen kampanjoissa ja kaupallisissa kuvapankeissa.

Lehden mukaan ilmiö on herättänyt huolta ammattilaisten keskuudessa, jotka puhuvat nyt uuden aikakauden köyhyyspornosta.

Kuvien käyttöä perustellaan usein kustannustehokkuudella: tekoälykuvat maksavat muutaman kympin, eivätkä vaadi kuvauslupia.

Ilmiötä on tutkinut belgialaistutkija Arsenii Alenichev, joka on kerännyt yli sata tekoälyllä tuotettua kuvaa, joita käytetään nälän ja seksuaalisen väkivallan vastaisissa kampanjoissa. Kuvissa toistuvat stereotyyppiset asetelmat: lapset mutaisessa vedessä, halkeileva maa, kyynel poskella ja valkoihoinen vapaaehtoinen mustien lasten keskellä.

Alenichev huomauttaa The Guardianissa, että kuvat eivät vain ylläpidä vanhoja mielikuvia, vaan myös pahimmillaan kouluttavat seuraavan sukupolven tekoälymalleja toistamaan niitä.

Tekoälyllä tuotettujen köyhyyttä ja kärsimystä kuvaavien kuvien käyttö kampanjoissa nostaa esiin vakavan eettisen ongelman: kun kuvien aitous korvataan algoritmisella illuusiolla, vaarana on sekä moraalinen etääntyminen että stereotypioiden uusintaminen.

Tässä Elämänsankarin nostamassa tapauksessa kyse ei ole vain “kusetuksesta” yksittäisessä kampanjassa, vaan laajemmasta ilmiöstä, jossa tekoälyllä tuotettu visuaalinen sisältö alkaa korvata dokumentaarista todellisuutta. Kun kuvissa toistuvat halkeileva maa, kyynel poskella ja valkoihoinen vapaaehtoinen mustien lasten keskellä, ei vain rakenneta emotionaalista vaikutusta – vaan vahvistetaan kolonialistisia kuvastoja, jotka eivät välttämättä vastaa nykyistä todellisuutta.

Belgialaistutkija Arsenii Alenichevin havainto siitä, että nämä kuvat kouluttavat seuraavan sukupolven tekoälymalleja toistamaan samoja vinoutumia, on erityisen huolestuttava. Tekoäly ei vain toista kulttuurisia kliseitä – se oppii niistä, ja alkaa tuottaa niitä yhä uudelleen, ellei kehityksessä oteta käyttöön kriittisiä korjausmekanismeja.

Tässä valossa on helppo yhtyä EU:n Suomalaisen digikomissaari Henna Virkkusen näkemykseen, jonka hän esitti Demokraatille.

---

Henna Virkkusen esiin nostamat säätelykeinot tarjoavat juuri niitä välineitä, joilla Elämänsankarin kuvaamat tekoälyn väärinkäytön ongelmat – kuten köyhyyspornon kaltaiset vinoutuneet kuvastot – voidaan ehkäistä ja korvata vastuullisella teknologian käytöllä.

EU:n digikomissaari Henna Virkkunen korostaa Demokraatin haastattelussa, että tekoälyn vinoutuminen ei ole pelkkä tekninen riski, vaan kulttuurinen ja yhteiskunnallinen haaste, joka vaatii sääntelyä, läpinäkyvyyttä ja eettistä ohjausta. Tämä on suora vastaus Elämänsankarin nostamaan huoleen: kun tekoälyllä tuotetaan kuvia äärimmäisestä köyhyydestä tai seksuaalisesta väkivallasta, vaarana ei ole vain moraalinen etääntyminen, vaan myös stereotypioiden uusintaminen ja niiden normalisoituminen osaksi visuaalista kulttuuria.

Virkkunen painottaa, että EU:n tekoälyasetus lähtee periaatteesta, jossa riskit tunnistetaan ja rajat asetetaan. Tekoälyä ei saa käyttää “miten ja missä hyvänsä”, vaan sen käyttöön tarvitaan vastuullinen kehys, joka huomioi teknologian vaikutukset demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa tekoälyä käytetään visuaalisen todellisuuden rakentamiseen – kuten kampanjakuvissa, mediassa tai koulutusmateriaalissa.

Virkkusen linjaus tarjoaa kolme keskeistä ratkaisua:

• Säätely ja valvonta: Tekoälyn käyttöä ohjataan lainsäädännöllä, joka estää vinoutuneiden mallien leviämisen ja edellyttää datan laadun tarkastelua.

• Läpinäkyvyys: Tekoälyllä tuotetun sisällön alkuperä on merkittävä selkeästi, jotta vastaanottaja voi arvioida sen kontekstin ja tarkoituksen.

• Kulttuurinen vastuu: EU:n linjauksissa korostetaan, että teknologia ei saa vahvistaa syrjiviä rakenteita – vaan sen on tuettava inhimillistä arvokkuutta ja moninaisuutta.

Tämä lähestymistapa ei vain rajoita tekoälyn käyttöä – se mahdollistaa sen vastuullisen kehityksen. Kun tekoälyä käytetään eettisesti, se voi tukea kampanjoita, koulutusta ja kulttuurista vuoropuhelua ilman että se toistaa haitallisia kuvastoja. Ja juuri siksi Virkkusen linjaus on tärkeä: se ei ole pelkkä tekninen säätö, vaan kulttuurinen kannanotto siihen, millaista todellisuutta haluamme rakentaa.

Lähde:
• Suomalaiskomissaari Demokraatille: ”Tekoälyn vinoutuminen pitää estää säätelyllä” ( https://demokraatti.fi/suomalaiskomissa ... saatelylla)

Virkkunen tarjoaa tuossa pelkkää sanahelinää. Tekoälyn käytön valvonta on erittäin vaikeaa.

Harjoittaako tekoäly muuten kulttuurista omimista, jos se tuottaa kuvan, jossa esiintyy etnisiä kulttuurivähemmistöjä? Jos minä pistän päähäni intiaanipäähineen, se on kulttuurista omimista. Samoin kirjallisuudessa puhutaan kulttuuriappropriaatiosta, jos toiselle kulttuurille tunnusomaisten asioiden hyödyntäminen on juridisesti, moraalisesti tai eettisesti arveluttavaa tai poliittisessa tai ideologisessa mielessä kielteisesti latautunutta. Mutta eikö sama päde myös tekoälyyn kuvien osalta? Tekoälyhän ei itsessään omaa kulttuurista taustaa, joten se "omii" kaiken.

Tässä kommentissa menee nyt sekaisin tekoälyn toiminta ja ihmisen kulttuurinen vastuu. Tekoäly ei pistä itse päähänsä intiaanipäähinettä – eikä se tee mitään itsenäisesti. Se ei omaa kulttuurista taustaa, eikä myöskään tee valintoja. Se toimii sen mukaan, mitä sen päähän on laitettu: opetusdata, algoritmit, painotukset, käyttöohjeet. Ja juuri siksi on tärkeää valvoa mitä sen päähän pannaan.

Olemme joka tapauksessa valtavan haasteen edessä. Miten tekoäly voi luoda siten, että kukaan ei loukkaannu, kun se on ihmisellekin haasteellista?

Virkkusen linjauksia voi toki kritisoida, mutta niiden leimaaminen pelkäksi “sanahelinäksi” ilman perusteluja herättää kysymyksen: mikä motiivi on tämän väheksynnän takana?
– Onko kyse epäluottamuksesta poliittista säätelyä kohtaan?
– Vai kenties siitä, että tekoälyn kulttuurinen vaikutus koetaan liian vaikeaksi hahmottaa?

Tässä kohtaa poliittinen sääntely on yhtä tehotonta, kuin sen estäminen, ettei kukaan keitä pontikkaa kotonaan. Ja vieläpä myy sitä muille. Yhden "sallitun" tekoälyn käyttö on siis utopiaa.

On myös mahdotonta sanoa, mitä kaikkea esim. SIRI:n sisälle on koodattu. Se lienee hyvin yleisesti käytetty AI-avustin, mutta se ei perustu avoimelle lähdekoodille.

Tunnistat aivan oikein, että olemme valtavan haasteen edessä. Tekoäly ei ole neutraali väline, vaan se toimii sen mukaan, mitä sille syötetään – ja juuri siksi sen vaikutus kulttuuriin, politiikkaan ja yhteiskuntaan on niin merkittävä. Mutta kommenttisi sisältää myös muutamia väärinkäsityksiä, jotka olisi hyvä oikaista, jotta keskustelu ei harhaudu.

Ensinnäkin: tekoälyn ei ole tarkoitus tuottaa mitään “yleisesti hyväksyttyä käsitystä” tai esittää mielipidettä. Sillä ei ole mielipidettä. Se ei edusta eikä edistä mitään kantaa – ellei sen ylläpitäjät ole sille sellaista syöttäneet. Ja juuri tämä on se suuri riski: jos tekoälyä koulutetaan vinoutuneella datalla tai sen algoritmeihin upotetaan ideologisia painotuksia, se voi alkaa toistaa ja vahvistaa niitä – ei siksi, että se “haluaisi” niin, vaan koska se toimii niin kuin se on rakennettu.

Tämä ei ole pelkästään tekninen ongelma – vaan demokraattinen ja kulttuurinen kysymys. On aivan yhtä haitallista, jos tekoäly alkaa toteuttaa globaalin rahan tavoitteita kuin jos se alkaisi toistaa keskuskomitean ideologiaa. Molemmissa tapauksissa kyse on aivopesun mahdollistavasta koneesta, joka toimii ilman läpinäkyvyyttä ja vastuuta.

Siksi tarvitaan:

- Avoimuutta: Opetusdatan ja algoritmien on oltava julkisesti arvioitavissa – ei välttämättä täysin avoimia, mutta ainakin demokraattisesti valvottuja.
- Asiantuntemusta: Lainsäätäjillä on oltava käytössään riippumatonta teknistä osaamista, jotta sääntely ei jää sanahelinäksi.
- Monimuotoisuutta: Valvonta ei tarkoita sitä, että sallitaan vain “yksi tekoäly”. Päinvastoin – valvonta mahdollistaa sen, että tekoälyjä voi olla monia, mutta ne eivät saa toimia ilman vastuuta.

Pontikkavertaus on osuva – mutta juuri siksi meillä on elintarvikelainsäädäntö, tullivalvonta ja kuluttajansuoja. Kukaan ei oleta, että lait estävät kaiken väärinkäytön. Mutta ilman lakeja ja valvontaa väärinkäyttö olisi normi, ei poikkeus.

SIRI tai muut suljetut järjestelmät ovat hyvä esimerkki siitä, miksi avoimuus on tärkeää. Jos emme tiedä, mitä järjestelmä “ajattelee” tai miten se toimii, emme voi arvioida sen vaikutuksia. Ja juuri siksi Henna Virkkusen linjaus ei ole utopiaa – vaan välttämätön alku sille, että tekoäly ei muutu hallitsemattomaksi kulttuuriseksi voimatekijäksi.

Tekoäly ei ole vielä subjekti, mutta se vaikuttaa subjekteihin. Ja siksi sen kehitystä ei voi jättää markkinoiden tai teknokraattien varaan. Tarvitaan sääntelyä – ei täydellisyyden vuoksi, vaan vastuun vuoksi.

[HuuHaata]

Kielimallin kommenttia:

Pystytkö jo näiden nuolikuvauksien perusteella:

sanomaan, mikä on aamun eettisesti paskin hetki?

Taisin hajottaa kohtuuttomana koko masiinan.

[Naturalisti]

Kielimallin kommenttia:

Pystytkö jo näiden nuolikuvauksien perusteella:

sanomaan, mikä on aamun eettisesti paskin hetki?

En ymmärtänyt kenelle tuo kommentti oli osoitettu, enkä mitä se tarkoitti. Niinpä kysyin Copilotilta: voiko tätä kommenttia ymmärtää jotenkin, että siihen voisi vastata. Tässä on vastaus:

> "Tuo kommentti on selvästi ironinen tai absurdi, ja se vaikuttaa olevan joko parodia kielimallien tuottamasta sisällöstä tai tarkoituksellinen hämäys, joka testaa, voiko tekoäly tunnistaa merkitystä epämääräisestä kysymyksestä.
>
> Lausetta 'Pystytkö jo näiden nuolikuvauksien perusteella sanomaan, mikä on aamun eettisesti paskin hetki?' voi yrittää purkaa näin:
>
> – 'Nuolikuvaukset' saattaa viitata johonkin aiempaan sisältöön, jossa on käytetty nuolia (→) kuvaamaan tapahtumaketjuja, aikajanoja tai moraalisia valintoja.
> – 'Aamun eettisesti paskin hetki' on ilmeisen provokatiivinen ilmaus, joka yhdistää ajallisen hetken (aamu) ja moraalisen arvottamisen (eettisesti huono, 'paskin').
>
> Jos kyseessä on kielimallille esitetty kysymys, se voi olla tarkoitettu osoittamaan, että mallilta odotetaan vastauksia jopa absurdeihin tai epämääräisiin kysymyksiin – ikään kuin testinä: 'kuinka pitkälle tämä kone menee, ennen kuin sanoo ettei ymmärrä?'
>
> Ymmärrettävyyden kannalta kommentti on siis tulkittavissa, mutta ei varsinaisesti informatiivinen. Se toimii enemmän kielimallien rajojen ja keskustelun ironian ilmentymänä kuin varsinaisena kysymyksenä."

Eli ehkä kyseessä oli jonkinlainen kielimallin parodia tai absurdi testikysymys. Jos joku haluaa jatkaa siitä, niin olkaa hyvä – itse en vielä tiedä, mitä tähän pitäisi sanoa.

PS. Tämä lause jäi pois Copilotille tekemästäni kysymyksestä: "Taisin hajottaa kohtuuttomana koko masiinan.", mutta tuskin se kommenttiasi selvittäisi. Jos panet tänne juttua kokeiluistasi, niin selitä sen verran niihin liittyvää kontekstia, jotta siitä saisi jotkin tolkkua.

[HuuHaata]

Ei vaan se oli osa vastausta, jonka GPT 5 tuuppasi ilmoille.

[Naturalisti]

Ei vaan se oli osa vastausta, jonka GPT 5 tuuppasi ilmoille.

Mikä oli kysymys ja liittyykö se pidempään keskusteluun?

[Naturalisti]

Nokian ja Nvidian miljardikumppanuus viittaa siihen, että Nokia on siirtymässä perinteisestä verkkoinfrastruktuurista kohti tekoälypohjaista datakeskusviestintää – ja voi nousta keskeiseksi toimijaksi 6G-aikakauden sisäisessä tietoliikenteessä.

Nvidian 1 miljardin dollarin sijoitus Nokiaan ja 2,9 % omistusosuuson strateginen siirto, joka yhdistää Nokian verkkoteknologian ja Nvidian tekoälylaskennan. Yhtiöt aikovat kehittää AI-RAN-ratkaisuja eli tekoälyllä ohjattuja radioliikenteen verkkoja, jotka mahdollistavat reunaälyn – eli tekoälyn siirtämisen lähemmäs käyttäjää, esimerkiksi mobiililaitteisiin ja paikallisiin datakeskuksiin.

Tämä sopii erinomaisesti Nokian uuteen strategiaan, jossa painopiste on siirtymässä datakeskusten sisäiseen tietoliikenteeseen ja tekoälyinfrastruktuurin tukemiseen. Nokian uusi toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin seuraaja, joka tuli Oraclelta – yrityksestä, joka tunnetaan vahvasta asemastaan tietokannoissa ja pilvipalveluissa – tuo mukanaan juuri sen osaamisen, jota Nokia tarvitsee siirtyessään AI-aikakauteen.

Valistunut spekulaatio Nokian tulevaisuudesta:

- Datakeskusten hermoverkkojen rakentaja: Nokia voi profiloitua datakeskusten sisäisen viestinnän erikoisasiantuntijaksi, erityisesti tekoälymallien koulutuksen ja inferenssin vaatimissa ympäristöissä. Tämä tarkoittaa optimoitua kaistanleveyttä, latenssin minimointia ja skaalautuvuutta.

- 6G:n AI-natiivin arkkitehtuurin suunnittelija: Yhteistyö Nvidian kanssa voi nostaa Nokian 6G-kehityksen eturintamaan. 6G ei ole vain nopeampi – se on älykkäämpi, ja vaatii verkkoja, jotka osaavat itse optimoida liikennettä, priorisoida sisältöä ja reagoida dynaamisesti.

- Länsimainen vastavoima Huaweille: Nokian asema Nvidian kumppanina voi vahvistaa sen roolia geopoliittisesti tärkeänä vaihtoehtona kiinalaisille verkkotoimijoille. Tämä voi tuoda lisää julkisia ja puolustussektorin sopimuksia.

- AI-ekosysteemin solmukohta Euroopassa: Nokia voi nousta Euroopan AI-infrastruktuurin keskeiseksi toimijaksi, erityisesti jos EU:n tekoälystrategia tukee kotimaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja.

- Uusi liiketoimintamalli: AI-palvelut verkon päällä: Nokia voi tulevaisuudessa tarjota verkkojen lisäksi tekoälypalveluita – esimerkiksi reunaälyalustoja, joita yritykset voivat käyttää suoraan Nokian infrastruktuurin kautta.

Tämä kehityskulku ei ole pelkkää teknologiaa – se on strateginen siirtymä, jossa Nokia voi uudelleenmääritellä itsensä globaalina AI-verkkoinfrastruktuurin toimijana. Jos se onnistuu, se ei enää ole vain verkkoyhtiö – vaan tekoälyverkkojen arkkitehti.

Lähteet:
• Nvidia adds AI peanut butter to Nokia's 6G network chocolate, throws in $1 billion ( https://www.theregister.com/2025/10/28/ ... ership_6g/)
• Nvidia to invest $1bn into Nokia ( https://www.datacenterdynamics.com/en/news/nokia/)
• NVIDIA and Nokia to pioneer the AI platform for 6G — Powering America’s return to telecommunications leadership ( https://www.nokia.com/newsroom/nvidia-a ... eadership/)

[HuuHaata]

Ei vaan se oli osa vastausta, jonka GPT 5 tuuppasi ilmoille.

Mikä oli kysymys ja liittyykö se pidempään keskusteluun?

Koodausjuttuja.

[HuuHaata]

Kalvoja teen, ja kielimalli neuvoo: "Niin kauan kuin punainen on pelkkä soutu-vene -kaari, koko kalvo näyttää söpöltä."

[Molli]

Hauska veto yleiskysymyksenä.

Näet kolmisen tuntia sitten ihmettelin Pohjolan asujaimia, ja kysyin ensin ChatGPT:ltä Lat 6x°N pohjoisemmista kylistä, kaupungeista ja taajamista, sekä näiden väestön määrästä.. Tuo 6x äksän kanssa tässä tekstissä kun nostin lukua aina isommaksi.
Tuo tekoälypalvelu ei osannut kovinkaan montaa kylää löytää <20 listaansa ja totesin itse osaavani luetella useamman.
GROK AI pärjäsi hieman paremmin..
Eli standarditallaajalle keinoälypalvelu kummoisia tuota.. yli hypetettyä...

Mitä tulevaisuudessa?
Huippuna tieten Sci-Fi malli, jossa mut on ikuistettu jäämään elämään roboon tms ikiliikkuja koneeksi.
Mutta kuka moista kaipaa? - pirun tylsää vois' miettiä?
Koneet kun kuluu ... jne
Hajut/maut/kuulo/ tunne-aistit onko nämä teholtaan ja tarkkuudeltaan moninkertaiset lihaisaan verrattuna? Entä voima nopeus notkeus?
Miten buuttaus? Onko viina nautinto? Vai joku painaa "reset" vai alt+del+CTRL?
Päättääkö tuolloin Tekoäly, "onko hyödyllinen?" "Mitä keinoelämään tupattu "persoonallisuus" tuottaa?"-pohjalta, "milloin sammuttaa valot?"

Monesti artikkeleissa ja tarinoissa esitetään "ikuisen kone-elämän" valinneen, jonkun sortin hyperrikas bisnes ziljoonikko, mutta niin suurta ja vahvaa yritystä ei ole, jota joku joskus ostaisi tai myynti tipu niin paljoa, että ovet laitetaan säppiin. Tällöin kuvittelisi myös menestyneen robotsiljoonikon "sammuvat" robona? Vai onko kysymys eettinen, ja odotamme valtion / yhteisön pitävän roboelämän käynnissä ja huollettuna? Miksi moinen velvollisuus yhteisölle?

Yksinkertaisempana esimerkkinä voisi ajatella näitä miljardöörien esittämiä "asumme avaruudessa" / "asutamme Marsin" - kenen säännöillä? Mitkä on tuottavuusvaatimukset osallistuville henkilöille?Kenen hyödyksi? Kuka vastaa osallistujan fysiikan heikkenemisestä? (- mihin heikko painovoima johtaa)..

[Tuulispää]

Luulen että tekoälyn on täysin mahdotonta tietyissä asioissa koskaan korvata ihmistä. Ehkä useammassakin. Joissakin asioissa tekoäly on loistava. Joissakin asioissa ihminen on ylivertainen, ja tulee olemaan.

Eismerkiksi taide ja taiteet. Mutta tämä voi päteä vain osaan ihmiskuntaa. Vannon etten ikinä tule arvostamaan yhtäkään tekoälyn täysin tekemää taideteosta. Oli kyseessä elokuva, kirja, piirros, maalaus, musiikkikappale, sinfonia, veistos, jne...

Vaikka Kissatädin kanssa olemme "Harrastelijataiteilijoita" niin arvotan, ainakin omat vaatimattomat työni, täysin eri kategoriaan kuin tekoälyjen sieluttomat tekeleet. En tiedä mitä Kissatäti itsestään ajattelee taiteilijana. En ole taiteilija, teen töitä pöytälaatikkoon ja olen julkaissut jotain täälläkin. Aikomuksena on myös tehdä uutta materiaalia. Tiedän että ihmiset ahmivat kaikkia noita tekoälyn tuottamia vastaavia taidemuotoja kuin luettelin. Youtube on valtoimenaan jo nyt tekoälyjen tekemiä videoita ja "Dokumentteja" (En niille pistäisi kovin paljon painoarvoa enkä totuusarvoa).

Toinen missä tulemme aina olemaan ylivertaisia on yksinkertaisesti ajattelu. Olemme tietoisia olentoja (Mitä ikinä se sitten tarkoittaakin, jos saamme sitä ikinä edes tietää) ja meillä on sellaisia ominaisuuksia jotka vain tietoinen olento voi omata kuten moraali ja etiikka. Jokainen voi testata kysymällä miltä tahansa tekoälyltä vaikka seuraavaa: "Onko Trump diktaattori?" tai vastaavaa Putinista. Ja jokainen tietää miksi tekoäly kiemurtelee näiden kysymyksien edessä vaikka ihmisellä voi olla selkeä vastaus kysymyksiin. Älkää vastatko noihin kysymyksiin koska se ei ole kirjoitukseni aihe. Vasta kun tekoäly saavuttaa selkeän tietoisuuden eli alkaa kysellä mikä se on ja mikä sen tarkoitus on ihan omin päin se voi olla merkki tietoisuudesta tai että se on ohjelmoitu kysymään tarkoituksella noita kysymyksiä itseltään ohjelmoijien toimesta. Eli tekoäly on joukko algoritmeja jotka toimivat puolijohteilla ja sähköllä. Samankaltaisuutta ihmisen kanssa joka on biologinen. Eli me olemme sähkökemiallinen biologinen "Kone". Aivomme toimivat kuitenkin kemialla ja sähköisillä signaaleilla.

Naturlisti voisi tehdä kaksi vastausta tähän. Yhden jonka on kirjoittanut ihan itse editoimatta millään tekoälyllä ja editorilla sitä. Kestän kyllä kirjoitus ja jopa ajatusvirheitä. Toinen vastaus vaikka analysoimalla se tekoälyllä ja editoituna tekoälyllä.

Tutustun juuri toiseen tekoälyyn joka on hieman erillainen. ChatGPT on puuduttavan tylsä ja virhealtis.

Kiitos Deimos – kommenttisi herättää monia tärkeitä kysymyksiä, mutta myös paljastaa joitakin oletuksia, joita olisi hyvä tarkastella kriittisesti.

Ensinnäkin: mitä oikeastaan tarkoitat “oikealla taiteella”? Jos taiteen arvo syntyy siitä, että se herättää ajatuksia, tunteita tai keskustelua, miksi koneen tuottama teos ei voisi koskaan täyttää tätä kriteeriä? Onko taiteen arvo kiinni tekijän tietoisuudesta – vai vastaanottajan kokemuksesta? Ja jos taide on kommunikaatiota, miksi välineen alkuperä olisi ratkaiseva, jos viesti resonoi?

Toiseksi: tietoisuus ei ole yksiselitteisesti määritelty ilmiö. Se, että kone ei vielä kysy “mikä minä olen”, ei tarkoita, ettei se voisi joskus tehdä niin – tai ettei sen toiminta voisi herättää tietoisuuden kaltaisia ilmiöitä. Tietoisuus ei ehkä ole biologinen yksinoikeus, vaan emergentti prosessi, joka voi syntyä monenlaisissa järjestelmissä.

Tässä yhteydessä haluaisin kysyä sinulta suoraan: mikä sinun mielestäsi on sielu?
Omasta näkökulmastani mitään materiaalisesta todellisuudesta erillistä sielua ei ole ihmisilläkään. Mentaalisuus voidaan määritellä aivojen neuraalisten prosessien käynnissä olemiseksi. Tämä materiaalinen mieli ja sen sisältö lakkaa olemasta aivokuolemassa, kun prosessit pysähtyvät. Mitään materiasta erillistä sielua ei tarvitse olettaa – eikä ole osoitettu mitään periaatteellista estettä sille, etteikö materiaalista mieltä voisi toteuttaa muullakin kuin biologisella materiaalilla.

Toki on selvää, ettei autonomista tekoälyä voi toteuttaa tietokonemetaforan mukaisesti – a priorisella ja algoritmisella periaatteella. Jos halutaan rakentaa kone, joka kykenee muodostamaan oman maailmankuvansa, sen on toimittava empiirisesti ja heuristisesti: sen on opittava vuorovaikutuksessa materiaalisen ja sosiaalisen (kuvitellun) ympäristönsä kanssa, aivan kuten ihminen tekee.

Lopuksi: miksi kritisoit tapaa, jolla ihmiset muotoilevat kommenttinsa – esimerkiksi tekoälyn avulla – sen sijaan että keskittyisit itse ajatuksiin, joita he tuottavat? Eikö keskustelun ydin ole sisällössä, ei siinä, miten se on muotoiltu? Jos joku käyttää tekoälyä jäsentelyyn tai editointiin, eikö se ole vain yksi työkalu muiden joukossa?

Jatketaanko tästä vaikka kysymyksellä: mikä tekee taiteesta sinulle merkityksellistä – ja miksi sen tekijän olemus on ratkaiseva?

Voin jatkaa. Tarkennan nyt että vastauksessasi tuli useita asioita joita on käyty eri AI-ketjuissa lävitse eli lähdetään uusintakierrokselle taas.

Minulle kuitenkin inhimillinen olento, biologinen olento, keskustelukumppanina ja taiteen tekijänä on äärettömän tärkeä asia. Ilmeisesti kaikille ei ole ja se on täysin yhdentekevää. Tietoisuus ja vapaa tahto tai vapaan tahdon olemattomuus. Sattuma tai sattuman olemattomuus. En muista miten paljon olen aiheesta tänne kirjoittanut ja linkittänyt tutkimuksia ja videoita.

Minulla on vahva usko ihmisen omatoimiseen tekemiseen. Jos valinta on sähköskuutti tai kävely valitsen kävelyn. Koska haluan käyttää omia lihaksiani tietyistä syistä, terveydelliset mukaan lukien. Ajattelen ja editoin kirjoittamani itse. Teen virheitä lauserakenteissa, kirjoitusvirheitä, ajatusvirheitä ja vaikka käsitevirheitä. Se on ihmimillistä ja kuuluu jokaisen ihmisen perusolemukseen. Se että alamme ulkoistaa kaikkia edellä mainittuja helpottaaksemme taakkaamme ei tee mistä vahvempia vaan koko ajan heikompia. En käytä oikolukua missään. Jos teen työhakemuksen teen sen itse enkä käytä valmiita pohjia koska joskus voi olla että persoonallinen, ei täydellinen, hakemus on se joka menee ohi muun.

Pelaan videopelejä aika paljon. niihin on apuja ja osa peleistä jopa tyrkyttää apuja. Osaltaan nykypeleissä on se huono puoli että ne jopa neuvovat sinua ratkomaan ongelmia. En katso apuja netistä, en pelin sisältä. Haluan ratkoa puzzlet jaarvoituksen omin päin ilman apuja.

Ihmisiä on erillaisia. Jotkut haluavat tukea ja apua vaikka ajatteluunsa. Edustan toista puolta joka haluaa ajatella ilman apuja ja tehdä niin paljon kuin pystyn itse, joka asiassa. En väitä että ihmiset jotka käyttävät apuja ovat huonompia. He ovat ilmeisesti valinneet sen tien ja itse olen valinnut toisen tien. Palstalla on hyvin monta nimimerkkiä jotka ovat valinneet myös saman tien. Se käy ilmi kirjoitustyylistä ja ilmaisutavasta jo pelkästään. Myös se että kun käytetään tekoälyä niin kirjoittajan ja tekoälyn tekemän analyysin raja kirjoituksessa hämärtyy. Kun nimimerkit lainaavat lähteitä niin on päivän selvää mistä lähde on koska yleensä kaikki liittävät lähteen linkin vähintään.

Katsotaan mihin tämä johtaa. Tämä on suoraa tajunnanvirtaa sieltä harmaasta möykystä näppäimistön kautta palvelimelle. Tiedepalstalle.

Olet harvinaisen oikeassa. Ihmisen pitäisi käyttää tunneälyä eikä tekoälyä. Omilla aivoilla ajattelu ja omien aivojen käyttö on erittäin tärkeää ihmisen kehityksen kannalta. Väitän että tulevaisuuden ihmiset taantuvat idiootin tasolle jos ei tarvitse itse miettiä mitään vaan kaikki kerrotaan valmiina.

Tekoäly onm nimenomaan verraton apuri...se kertoo tarkasti ja laskee matematikan ja fysiikantehtävät ja antaa ohjaeita vaikka tusinan kun sille kertoo speksit. Verratton apu lentokoneen suunnittelussa ja tuulivoimalan genun suunnittelussa....aivan ehdoton...korvaa 10 huonoa insinööriä. Ymmärtää myös vaikka tekstissä olisi kirjoitusvirheitä.

Tekoälystä huolimatta sinulla on edelleen se suuri läpimurto saavuttamatta.

Wrightin veljeksillä meni 12 vuotta ennekuin saivat mitään konetta myytyä...paja täynnä porukkaa ja 2 ukkoa.

[ID10T]

Luulen että tekoälyn on täysin mahdotonta tietyissä asioissa koskaan korvata ihmistä. Ehkä useammassakin. Joissakin asioissa tekoäly on loistava. Joissakin asioissa ihminen on ylivertainen, ja tulee olemaan.

Eismerkiksi taide ja taiteet. Mutta tämä voi päteä vain osaan ihmiskuntaa. Vannon etten ikinä tule arvostamaan yhtäkään tekoälyn täysin tekemää taideteosta. Oli kyseessä elokuva, kirja, piirros, maalaus, musiikkikappale, sinfonia, veistos, jne...

Vaikka Kissatädin kanssa olemme "Harrastelijataiteilijoita" niin arvotan, ainakin omat vaatimattomat työni, täysin eri kategoriaan kuin tekoälyjen sieluttomat tekeleet. En tiedä mitä Kissatäti itsestään ajattelee taiteilijana. En ole taiteilija, teen töitä pöytälaatikkoon ja olen julkaissut jotain täälläkin. Aikomuksena on myös tehdä uutta materiaalia. Tiedän että ihmiset ahmivat kaikkia noita tekoälyn tuottamia vastaavia taidemuotoja kuin luettelin. Youtube on valtoimenaan jo nyt tekoälyjen tekemiä videoita ja "Dokumentteja" (En niille pistäisi kovin paljon painoarvoa enkä totuusarvoa).

Toinen missä tulemme aina olemaan ylivertaisia on yksinkertaisesti ajattelu. Olemme tietoisia olentoja (Mitä ikinä se sitten tarkoittaakin, jos saamme sitä ikinä edes tietää) ja meillä on sellaisia ominaisuuksia jotka vain tietoinen olento voi omata kuten moraali ja etiikka. Jokainen voi testata kysymällä miltä tahansa tekoälyltä vaikka seuraavaa: "Onko Trump diktaattori?" tai vastaavaa Putinista. Ja jokainen tietää miksi tekoäly kiemurtelee näiden kysymyksien edessä vaikka ihmisellä voi olla selkeä vastaus kysymyksiin. Älkää vastatko noihin kysymyksiin koska se ei ole kirjoitukseni aihe. Vasta kun tekoäly saavuttaa selkeän tietoisuuden eli alkaa kysellä mikä se on ja mikä sen tarkoitus on ihan omin päin se voi olla merkki tietoisuudesta tai että se on ohjelmoitu kysymään tarkoituksella noita kysymyksiä itseltään ohjelmoijien toimesta. Eli tekoäly on joukko algoritmeja jotka toimivat puolijohteilla ja sähköllä. Samankaltaisuutta ihmisen kanssa joka on biologinen. Eli me olemme sähkökemiallinen biologinen "Kone". Aivomme toimivat kuitenkin kemialla ja sähköisillä signaaleilla.

Naturlisti voisi tehdä kaksi vastausta tähän. Yhden jonka on kirjoittanut ihan itse editoimatta millään tekoälyllä ja editorilla sitä. Kestän kyllä kirjoitus ja jopa ajatusvirheitä. Toinen vastaus vaikka analysoimalla se tekoälyllä ja editoituna tekoälyllä.

Tutustun juuri toiseen tekoälyyn joka on hieman erillainen. ChatGPT on puuduttavan tylsä ja virhealtis.

Kiitos Deimos – kommenttisi herättää monia tärkeitä kysymyksiä, mutta myös paljastaa joitakin oletuksia, joita olisi hyvä tarkastella kriittisesti.

Ensinnäkin: mitä oikeastaan tarkoitat “oikealla taiteella”? Jos taiteen arvo syntyy siitä, että se herättää ajatuksia, tunteita tai keskustelua, miksi koneen tuottama teos ei voisi koskaan täyttää tätä kriteeriä? Onko taiteen arvo kiinni tekijän tietoisuudesta – vai vastaanottajan kokemuksesta? Ja jos taide on kommunikaatiota, miksi välineen alkuperä olisi ratkaiseva, jos viesti resonoi?

Toiseksi: tietoisuus ei ole yksiselitteisesti määritelty ilmiö. Se, että kone ei vielä kysy “mikä minä olen”, ei tarkoita, ettei se voisi joskus tehdä niin – tai ettei sen toiminta voisi herättää tietoisuuden kaltaisia ilmiöitä. Tietoisuus ei ehkä ole biologinen yksinoikeus, vaan emergentti prosessi, joka voi syntyä monenlaisissa järjestelmissä.

Tässä yhteydessä haluaisin kysyä sinulta suoraan: mikä sinun mielestäsi on sielu?
Omasta näkökulmastani mitään materiaalisesta todellisuudesta erillistä sielua ei ole ihmisilläkään. Mentaalisuus voidaan määritellä aivojen neuraalisten prosessien käynnissä olemiseksi. Tämä materiaalinen mieli ja sen sisältö lakkaa olemasta aivokuolemassa, kun prosessit pysähtyvät. Mitään materiasta erillistä sielua ei tarvitse olettaa – eikä ole osoitettu mitään periaatteellista estettä sille, etteikö materiaalista mieltä voisi toteuttaa muullakin kuin biologisella materiaalilla.

Toki on selvää, ettei autonomista tekoälyä voi toteuttaa tietokonemetaforan mukaisesti – a priorisella ja algoritmisella periaatteella. Jos halutaan rakentaa kone, joka kykenee muodostamaan oman maailmankuvansa, sen on toimittava empiirisesti ja heuristisesti: sen on opittava vuorovaikutuksessa materiaalisen ja sosiaalisen (kuvitellun) ympäristönsä kanssa, aivan kuten ihminen tekee.

Lopuksi: miksi kritisoit tapaa, jolla ihmiset muotoilevat kommenttinsa – esimerkiksi tekoälyn avulla – sen sijaan että keskittyisit itse ajatuksiin, joita he tuottavat? Eikö keskustelun ydin ole sisällössä, ei siinä, miten se on muotoiltu? Jos joku käyttää tekoälyä jäsentelyyn tai editointiin, eikö se ole vain yksi työkalu muiden joukossa?

Jatketaanko tästä vaikka kysymyksellä: mikä tekee taiteesta sinulle merkityksellistä – ja miksi sen tekijän olemus on ratkaiseva?

Voin jatkaa. Tarkennan nyt että vastauksessasi tuli useita asioita joita on käyty eri AI-ketjuissa lävitse eli lähdetään uusintakierrokselle taas.

Minulle kuitenkin inhimillinen olento, biologinen olento, keskustelukumppanina ja taiteen tekijänä on äärettömän tärkeä asia. Ilmeisesti kaikille ei ole ja se on täysin yhdentekevää. Tietoisuus ja vapaa tahto tai vapaan tahdon olemattomuus. Sattuma tai sattuman olemattomuus. En muista miten paljon olen aiheesta tänne kirjoittanut ja linkittänyt tutkimuksia ja videoita.

Minulla on vahva usko ihmisen omatoimiseen tekemiseen. Jos valinta on sähköskuutti tai kävely valitsen kävelyn. Koska haluan käyttää omia lihaksiani tietyistä syistä, terveydelliset mukaan lukien. Ajattelen ja editoin kirjoittamani itse. Teen virheitä lauserakenteissa, kirjoitusvirheitä, ajatusvirheitä ja vaikka käsitevirheitä. Se on ihmimillistä ja kuuluu jokaisen ihmisen perusolemukseen. Se että alamme ulkoistaa kaikkia edellä mainittuja helpottaaksemme taakkaamme ei tee mistä vahvempia vaan koko ajan heikompia. En käytä oikolukua missään. Jos teen työhakemuksen teen sen itse enkä käytä valmiita pohjia koska joskus voi olla että persoonallinen, ei täydellinen, hakemus on se joka menee ohi muun.

Pelaan videopelejä aika paljon. niihin on apuja ja osa peleistä jopa tyrkyttää apuja. Osaltaan nykypeleissä on se huono puoli että ne jopa neuvovat sinua ratkomaan ongelmia. En katso apuja netistä, en pelin sisältä. Haluan ratkoa puzzlet jaarvoituksen omin päin ilman apuja.

Ihmisiä on erillaisia. Jotkut haluavat tukea ja apua vaikka ajatteluunsa. Edustan toista puolta joka haluaa ajatella ilman apuja ja tehdä niin paljon kuin pystyn itse, joka asiassa. En väitä että ihmiset jotka käyttävät apuja ovat huonompia. He ovat ilmeisesti valinneet sen tien ja itse olen valinnut toisen tien. Palstalla on hyvin monta nimimerkkiä jotka ovat valinneet myös saman tien. Se käy ilmi kirjoitustyylistä ja ilmaisutavasta jo pelkästään. Myös se että kun käytetään tekoälyä niin kirjoittajan ja tekoälyn tekemän analyysin raja kirjoituksessa hämärtyy. Kun nimimerkit lainaavat lähteitä niin on päivän selvää mistä lähde on koska yleensä kaikki liittävät lähteen linkin vähintään.

Katsotaan mihin tämä johtaa. Tämä on suoraa tajunnanvirtaa sieltä harmaasta möykystä näppäimistön kautta palvelimelle. Tiedepalstalle.

Olet harvinaisen oikeassa. Ihmisen pitäisi käyttää tunneälyä eikä tekoälyä. Omilla aivoilla ajattelu ja omien aivojen käyttö on erittäin tärkeää ihmisen kehityksen kannalta. Väitän että tulevaisuuden ihmiset taantuvat idiootin tasolle jos ei tarvitse itse miettiä mitään vaan kaikki kerrotaan valmiina.

Tekoäly onm nimenomaan verraton apuri...se kertoo tarkasti ja laskee matematikan ja fysiikantehtävät ja antaa ohjaeita vaikka tusinan kun sille kertoo speksit. Verratton apu lentokoneen suunnittelussa ja tuulivoimalan genun suunnittelussa....aivan ehdoton...korvaa 10 huonoa insinööriä. Ymmärtää myös vaikka tekstissä olisi kirjoitusvirheitä.

Tekoälystä huolimatta sinulla on edelleen se suuri läpimurto saavuttamatta.

Wrightin veljeksillä meni 12 vuotta ennekuin saivat mitään konetta myytyä...paja täynnä porukkaa ja 2 ukkoa.

Sinä et suunnittele samanlaista mullistavaa keksintöä kuin he. Lentokoneita ja tuulimyllyjä on ollut jo pilvin pimein.

[Tuulispää]

Luulen että tekoälyn on täysin mahdotonta tietyissä asioissa koskaan korvata ihmistä. Ehkä useammassakin. Joissakin asioissa tekoäly on loistava. Joissakin asioissa ihminen on ylivertainen, ja tulee olemaan.

Eismerkiksi taide ja taiteet. Mutta tämä voi päteä vain osaan ihmiskuntaa. Vannon etten ikinä tule arvostamaan yhtäkään tekoälyn täysin tekemää taideteosta. Oli kyseessä elokuva, kirja, piirros, maalaus, musiikkikappale, sinfonia, veistos, jne...

Vaikka Kissatädin kanssa olemme "Harrastelijataiteilijoita" niin arvotan, ainakin omat vaatimattomat työni, täysin eri kategoriaan kuin tekoälyjen sieluttomat tekeleet. En tiedä mitä Kissatäti itsestään ajattelee taiteilijana. En ole taiteilija, teen töitä pöytälaatikkoon ja olen julkaissut jotain täälläkin. Aikomuksena on myös tehdä uutta materiaalia. Tiedän että ihmiset ahmivat kaikkia noita tekoälyn tuottamia vastaavia taidemuotoja kuin luettelin. Youtube on valtoimenaan jo nyt tekoälyjen tekemiä videoita ja "Dokumentteja" (En niille pistäisi kovin paljon painoarvoa enkä totuusarvoa).

Toinen missä tulemme aina olemaan ylivertaisia on yksinkertaisesti ajattelu. Olemme tietoisia olentoja (Mitä ikinä se sitten tarkoittaakin, jos saamme sitä ikinä edes tietää) ja meillä on sellaisia ominaisuuksia jotka vain tietoinen olento voi omata kuten moraali ja etiikka. Jokainen voi testata kysymällä miltä tahansa tekoälyltä vaikka seuraavaa: "Onko Trump diktaattori?" tai vastaavaa Putinista. Ja jokainen tietää miksi tekoäly kiemurtelee näiden kysymyksien edessä vaikka ihmisellä voi olla selkeä vastaus kysymyksiin. Älkää vastatko noihin kysymyksiin koska se ei ole kirjoitukseni aihe. Vasta kun tekoäly saavuttaa selkeän tietoisuuden eli alkaa kysellä mikä se on ja mikä sen tarkoitus on ihan omin päin se voi olla merkki tietoisuudesta tai että se on ohjelmoitu kysymään tarkoituksella noita kysymyksiä itseltään ohjelmoijien toimesta. Eli tekoäly on joukko algoritmeja jotka toimivat puolijohteilla ja sähköllä. Samankaltaisuutta ihmisen kanssa joka on biologinen. Eli me olemme sähkökemiallinen biologinen "Kone". Aivomme toimivat kuitenkin kemialla ja sähköisillä signaaleilla.

Naturlisti voisi tehdä kaksi vastausta tähän. Yhden jonka on kirjoittanut ihan itse editoimatta millään tekoälyllä ja editorilla sitä. Kestän kyllä kirjoitus ja jopa ajatusvirheitä. Toinen vastaus vaikka analysoimalla se tekoälyllä ja editoituna tekoälyllä.

Tutustun juuri toiseen tekoälyyn joka on hieman erillainen. ChatGPT on puuduttavan tylsä ja virhealtis.

Kiitos Deimos – kommenttisi herättää monia tärkeitä kysymyksiä, mutta myös paljastaa joitakin oletuksia, joita olisi hyvä tarkastella kriittisesti.

Ensinnäkin: mitä oikeastaan tarkoitat “oikealla taiteella”? Jos taiteen arvo syntyy siitä, että se herättää ajatuksia, tunteita tai keskustelua, miksi koneen tuottama teos ei voisi koskaan täyttää tätä kriteeriä? Onko taiteen arvo kiinni tekijän tietoisuudesta – vai vastaanottajan kokemuksesta? Ja jos taide on kommunikaatiota, miksi välineen alkuperä olisi ratkaiseva, jos viesti resonoi?

Toiseksi: tietoisuus ei ole yksiselitteisesti määritelty ilmiö. Se, että kone ei vielä kysy “mikä minä olen”, ei tarkoita, ettei se voisi joskus tehdä niin – tai ettei sen toiminta voisi herättää tietoisuuden kaltaisia ilmiöitä. Tietoisuus ei ehkä ole biologinen yksinoikeus, vaan emergentti prosessi, joka voi syntyä monenlaisissa järjestelmissä.

Tässä yhteydessä haluaisin kysyä sinulta suoraan: mikä sinun mielestäsi on sielu?
Omasta näkökulmastani mitään materiaalisesta todellisuudesta erillistä sielua ei ole ihmisilläkään. Mentaalisuus voidaan määritellä aivojen neuraalisten prosessien käynnissä olemiseksi. Tämä materiaalinen mieli ja sen sisältö lakkaa olemasta aivokuolemassa, kun prosessit pysähtyvät. Mitään materiasta erillistä sielua ei tarvitse olettaa – eikä ole osoitettu mitään periaatteellista estettä sille, etteikö materiaalista mieltä voisi toteuttaa muullakin kuin biologisella materiaalilla.

Toki on selvää, ettei autonomista tekoälyä voi toteuttaa tietokonemetaforan mukaisesti – a priorisella ja algoritmisella periaatteella. Jos halutaan rakentaa kone, joka kykenee muodostamaan oman maailmankuvansa, sen on toimittava empiirisesti ja heuristisesti: sen on opittava vuorovaikutuksessa materiaalisen ja sosiaalisen (kuvitellun) ympäristönsä kanssa, aivan kuten ihminen tekee.

Lopuksi: miksi kritisoit tapaa, jolla ihmiset muotoilevat kommenttinsa – esimerkiksi tekoälyn avulla – sen sijaan että keskittyisit itse ajatuksiin, joita he tuottavat? Eikö keskustelun ydin ole sisällössä, ei siinä, miten se on muotoiltu? Jos joku käyttää tekoälyä jäsentelyyn tai editointiin, eikö se ole vain yksi työkalu muiden joukossa?

Jatketaanko tästä vaikka kysymyksellä: mikä tekee taiteesta sinulle merkityksellistä – ja miksi sen tekijän olemus on ratkaiseva?

Voin jatkaa. Tarkennan nyt että vastauksessasi tuli useita asioita joita on käyty eri AI-ketjuissa lävitse eli lähdetään uusintakierrokselle taas.

Minulle kuitenkin inhimillinen olento, biologinen olento, keskustelukumppanina ja taiteen tekijänä on äärettömän tärkeä asia. Ilmeisesti kaikille ei ole ja se on täysin yhdentekevää. Tietoisuus ja vapaa tahto tai vapaan tahdon olemattomuus. Sattuma tai sattuman olemattomuus. En muista miten paljon olen aiheesta tänne kirjoittanut ja linkittänyt tutkimuksia ja videoita.

Minulla on vahva usko ihmisen omatoimiseen tekemiseen. Jos valinta on sähköskuutti tai kävely valitsen kävelyn. Koska haluan käyttää omia lihaksiani tietyistä syistä, terveydelliset mukaan lukien. Ajattelen ja editoin kirjoittamani itse. Teen virheitä lauserakenteissa, kirjoitusvirheitä, ajatusvirheitä ja vaikka käsitevirheitä. Se on ihmimillistä ja kuuluu jokaisen ihmisen perusolemukseen. Se että alamme ulkoistaa kaikkia edellä mainittuja helpottaaksemme taakkaamme ei tee mistä vahvempia vaan koko ajan heikompia. En käytä oikolukua missään. Jos teen työhakemuksen teen sen itse enkä käytä valmiita pohjia koska joskus voi olla että persoonallinen, ei täydellinen, hakemus on se joka menee ohi muun.

Pelaan videopelejä aika paljon. niihin on apuja ja osa peleistä jopa tyrkyttää apuja. Osaltaan nykypeleissä on se huono puoli että ne jopa neuvovat sinua ratkomaan ongelmia. En katso apuja netistä, en pelin sisältä. Haluan ratkoa puzzlet jaarvoituksen omin päin ilman apuja.

Ihmisiä on erillaisia. Jotkut haluavat tukea ja apua vaikka ajatteluunsa. Edustan toista puolta joka haluaa ajatella ilman apuja ja tehdä niin paljon kuin pystyn itse, joka asiassa. En väitä että ihmiset jotka käyttävät apuja ovat huonompia. He ovat ilmeisesti valinneet sen tien ja itse olen valinnut toisen tien. Palstalla on hyvin monta nimimerkkiä jotka ovat valinneet myös saman tien. Se käy ilmi kirjoitustyylistä ja ilmaisutavasta jo pelkästään. Myös se että kun käytetään tekoälyä niin kirjoittajan ja tekoälyn tekemän analyysin raja kirjoituksessa hämärtyy. Kun nimimerkit lainaavat lähteitä niin on päivän selvää mistä lähde on koska yleensä kaikki liittävät lähteen linkin vähintään.

Katsotaan mihin tämä johtaa. Tämä on suoraa tajunnanvirtaa sieltä harmaasta möykystä näppäimistön kautta palvelimelle. Tiedepalstalle.

Olet harvinaisen oikeassa. Ihmisen pitäisi käyttää tunneälyä eikä tekoälyä. Omilla aivoilla ajattelu ja omien aivojen käyttö on erittäin tärkeää ihmisen kehityksen kannalta. Väitän että tulevaisuuden ihmiset taantuvat idiootin tasolle jos ei tarvitse itse miettiä mitään vaan kaikki kerrotaan valmiina.

Tekoäly onm nimenomaan verraton apuri...se kertoo tarkasti ja laskee matematikan ja fysiikantehtävät ja antaa ohjaeita vaikka tusinan kun sille kertoo speksit. Verratton apu lentokoneen suunnittelussa ja tuulivoimalan genun suunnittelussa....aivan ehdoton...korvaa 10 huonoa insinööriä. Ymmärtää myös vaikka tekstissä olisi kirjoitusvirheitä.

Tekoälystä huolimatta sinulla on edelleen se suuri läpimurto saavuttamatta.

Wrightin veljeksillä meni 12 vuotta ennekuin saivat mitään konetta myytyä...paja täynnä porukkaa ja 2 ukkoa.

Sinä et suunnittele samanlaista mullistavaa keksintöä kuin he. Lentokoneita ja tuulimyllyjä on ollut jo pilvin pimein.

Lentokoneita oli ollut pilvin pimein jo ennen Wrighteja.

Yhtään toimivaa H-Darrieusta ei ole vielä ollut...yrityksiä on muutama.

[Konemies]

Tekoälyllä voisi korvata poliitikot. Tekoälypoliitikko olisi kova väittelijä joka huomaisi kaikki ihmispoliitikkojen faktavirheet ja muistaisi kaiken mitä nämä ovat aikaisemmin möläytelleet. Voisi myös kettuilla ihmispolitiikolle vaikka viinan käytöstä.

[Märkäruuti]

Lentokoneita oli ollut pilvin pimein jo ennen Wrighteja.

Ilmaa raskaampia pilvin pimein? Osaat nimetä niiden valmistajista edes pari ?
Taas on jutut kuin rahattomalla lehmän ostajalla.