Olisiko Maassa voinut olla sivilisaatioita ennen ihmistä?
Tieteissarjassa Doctor Who päähenkilö kohtaa älykkäitä liskoja, jotka elivät Maassa siluurikaudella 430 miljoonaa vuotta sitten. Jos tällainen sivilisaatio olisi ollut, olisiko sen jälkiä löydettävissä?
Sataprosenttisen varmasti ei voida sanoa, että maapallolla ei olisi ollut ihmiskunnan tasoista sivilisaatiota ennen meitä. Jos sellainen olisi ollut esimerkiksi siluurikaudella, sen jälkien löytäminen olisi hyvin vaikeaa. Todennäköisyys, että tutkijoiden käsiin osuisi minkään 430 miljoonaa vuotta sitten eläneen lajin fossiileja, on häviävän pieni. Esimerkiksi hirmuliskojen jäljiltä tunnetaan vain parituhatta edes jotakuinkin ehjänä säilynyttä luurankoa, ja ne edustavat melko pientä joukkoa lajeja noin 170 miljoonaa vuoden ajalta.
Pronssipatsaat säilyvät pitkään
Lähes kaikki ihmisten tuottamat esineet ja muut jäljet kulttuurista tuhoutuvat nopeasti. Betoni murenee, rauta ruostuu ja tekstiilit lahoavat. Vain harvat aineet kestävät miljoonia vuosia. Tällainen on esimerkiksi pronssi. Niinpä esimerkiksi Kolmen sepän patsas säilyisi pidempään kuin sitä ympäröivät Aleksanterinkadun rakennukset ja muu Helsinki.
Sivilisaation jälkiä hävittävät myös maankuoren laattojen liikkeet. Ne vievät mantereita merenpohjaan, ja uusia maakerroksia kertyy vanhan päälle.
Vanhimmat säilyneet maanpinnan alueet ovat Negevin aavikolla Israelissa, ja nekin ovat vain 1,8 miljoonaa vuotta vanhoja. Siluurikauden sivilisaation fyysisten jälkien löytyminen olisi siis hyvin epätodennäköistä. Tarkimmat tiedot menneiden vuosimiljoonien oloista, kuten ilmastonmuutoksista, saadaan merenpohjasta poratuista näytteistä.
Esimerkiksi nykyihmiskunnasta jää merenpohjaan jälki ihmisen kiihdyttämästä ilmastonmuutoksesta. Merenpohjakin kuitenkin muuttuu koko ajan. Vanhin tunnettu merenpohjan alue on vain 170 miljoonaa vuotta vanha.
Vuosi 1:
Katujen asvaltti rakoilee, maantietunnelit täyttyvät vedellä, ja ydinreaktorien polttoaine alkaa sulaa.
Vuosi 10:
Kasvillisuus valtaa autioituneita kaupunkeja. Nouseva pohjavesi synnyttää uusia järviä ja jokia, ja rakennukset alkavat haurastua.
Vuosi 100:
Rakennusten katot ja seinät romahtavat, ja sillat sortuvat. Puut ja muu kasvillisuus peittävät kaupungit.
Vuosi 1000:
Betoniset ja metalliset rakennukset ja esineet ovat hävinneet. Ihmisen tuottamat kemialliset saasteet ovat hajonneet.
Vuosi 10000:
Viimeisetkin rauniot ovat poissa, ja ekosysteemit ovat mukautuneet elämään ilman ihmisen vaikutusta.
vuosi 100000:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ja lämpötila ovat palautuneet tasolle, joka vallitsi ennen ihmistä.

