[TM] Tutkimus: Elämää maapallolla ei kaikella todennäköisyydellä pitäisi olla olemassa

[Stadin öljylanne]

TDS -porukka luulee, ettei mun älykkyysosamäärä näy.

[Naturalisti]

Niin kauan kuin meillä on vielä demokratia, siitä on syytä pitää kiinni -

Missä meillä on demokratia .. ? Se että äänestämme mainostaulujen kasvoja, jotka sitten valitsevat meille ministerit ..
.. se ei ainakaan ole demokratiaa ..

Hyvä kysymys – onko demokratiaa enää jäljellä, ja jos on, kuinka kauan? Trumpin tuhokapitalismin ja juutalaiskristillisen hegemonian tavoittelijoiden epäpyhä liitto kasvattaa kannatustaan myös Euroopassa. Siksi EU:sta on tehtävä liittovaltio, joka kykenee puolustamaan jäsenvaltioidensa demokratioita ja torjumaan vihamielistä ulkoista vaikuttamista. Ilman yhteistä poliittista selkärankaa demokratia murenee pala palalta.

Millä tavalla liittovaltio puolustaa jäsenvaltioidensa demokratioita? Koko liittovaltion olemassaolon syy on hallinnon tasapäistäminen. "Yhteinen poliittinen selkäranka" edellyttää samanmielisyyttä.

Demokratia ei ole vain vaaleissa äänestämistä, vaan laajempi toimintatapa, joka ulottuu julkisiin instituutioihin, yksityiseen sektoriin ja arjen rakenteisiin. Se tarkoittaa osallistumisen mahdollisuuksia, läpinäkyvyyttä, neuvottelukulttuuria ja rakenteita, jotka mahdollistavat kansalaisten vaikutusvallan – ei vain vaalipäivänä, vaan jokaisena päivänä.

Tällä hetkellä demokratian puolustaminen edellyttää myös rakenteellista uudistumista. EU-tasolla yksi keskeinen askel on taloussääntöjen uudistaminen siten, että tulevaisuusinvestoinnit erotetaan käyttömenoista. Kyse ei ole pelkästä budjettiteknisestä yksityiskohdasta, vaan aidosta demokratiakehityksestä: se antaa jäsenvaltioille enemmän liikkumatilaa kehittää omaa elinvoimaansa kansalaisten tarpeista käsin. Samaa periaatetta tulisi soveltaa myös kansallisesti – alueille on annettava tilaa rakentaa omaa tulevaisuuttaan paikallisiin resursseihin ja osaamiseen nojaten.

Lisäksi on tärkeää ymmärtää, että suvereeni liittovaltio voi tarjota jäsenvaltioilleen suojaa ulkoisia uhkia vastaan. Yksittäinen valtio on helposti haavoittuva, kun vastassa ovat globaalit toimijat – olipa kyseessä suuryritys, autoritaarinen suurvalta tai kansainvälinen rahoitusmekanismi. Yhteinen neuvotteluvoima, yhteiset pelisäännöt ja yhteinen puolustus demokratian periaatteille voivat tarjota selkänojan, jota yksittäiset valtiot eivät yksin kykene rakentamaan.

Tämä ei tarkoita tasapäistämistä tai samanmielisyyden pakkoa, vaan yhteistä poliittista selkärankaa: oikeusvaltioperiaatetta, vapaan median suojaa, riippumatonta oikeuslaitosta ja vähemmistöjen turvaa. Ilman näitä rakenteita demokratia murenee pala palalta – ensin hiljaa, sitten näkyvästi.

Nyt saattaa olla viimeiset hetket puolustaa demokratiaa. Jos globaali valtaeliitti saa rajoittamattoman vallan manipuloida tekoälyllä tehostettua mediaa, se voi muokata ihmisten korvienvälissä olevia kuvitteellisia yhteisöjä mielensä mukaisiksi. Silloin ei enää tarvita väkivaltaa – riittää, että ihmiset uskovat siihen, mitä heille syötetään. Ja silloin diktatuuri ei enää ole uhka, vaan todellisuutta – betonoituna globaaliksi, pysyväksi järjestelmäksi.