Ulottuvuudet, Universumi, Aika ja Avaruus

[MooM]

Gossun teorioissa on se erityisominaisuus, että ne on

testattu = Gossu on mietiskellyt asiaa ja tullut siihen tulokseen, että kyllä jämpti on näin.

ei ole kumottu = kukaan ei ole onnistunut vakuuttamaan Gossua, että tuo on aivan järjetöntä.

Oikeastaan tuo on oaa:n määritelmä.

[Goswell]

Kyllä sitä nyt. Pankaapas ajatellen, avaruus, kaukana kaikesta, mitä merkitystä nopeudella on kellonkäyntiin, ei niin mitään. Mikä kellon käyntiin voisi vaikuttaa, edes teoriassa.
Kaukaisiin kohteisiin kyllä löytyy nopeus, jokaiseen kaukaiseen eri liiketilan kohteeseen omansa, yhtäaikaa, nuo nopeudet on merkityksetömiä itse koelaitteelle, ne kaikki.
Nyt tiedehemmot kuvittelee että aina yksi noista nopeuksista on merkityksellinen, mittaajan mittaama nopeus, niitä mittaajia on kuitenkin avaruus turvoksissa ja kaikilla on oma mittaustulos samaan koelaitteeseen, oman erilaisen liiketilansa mukainen mittaustulos. Koelaite ei kuitenkaan noista mittauksista tiedä mitään, kaikki kun mittaa kaikkia kaiken aikaa, mittasi tai ei mitannut, todellisuus on muuttumaton eikä kohde voi kokea mitään muutosta jonkun idiootin mittaustuloksesta joka kutsuu itseään koulutetuksi tiedemieheksi, tyhmistä ei saa kuin koulutettuja tyhmiä.

Jos järjenvalo ei herää ajatukseen että valo ei voi tietää mittaako sitä kukaan vai eikö mittaa ja että valo (fotoni) syntyy nopeuteen c, aina, niin täytyy nostaa kädet ylös, koulutus on tehnyt tehtävänsä, järjenvalo on opinahjon kolunneilta sammunut.
Sääli sitä verorahojen haaskausta, senkin rahan olisi voinut käyttää mielenterveyspotilaiden kuntoutukseen.

Nyt pölvästit kuvittelee että mittaaja on erityisasemassa, minä minä minä on voimissaan tieteessäkin, valo tietää että joku mittaa, pannaanpas kaasua lisää tai pois, valkotakkinen siellä tiraa mittalaitetaan että päästään valonnopeuteen hänen suhteensa, venytellään vähän aallonpituutta, hupsista, nythän sitä pitikin supistaa, noin. Peilitkin kelkkakokeessa kiltisti karkaa valolta tai lähestyy sitä valoa jos sitä valoa mitataan, jos ei mitata ei tapahdu mitään. Tätäkö aikamiehen pitäisi uskoa, ei helvetti teidän kanssa.

[Konemies]

Voisiko Gossun teoriaa testata ajamalla kahdella traktorilla tietä eri suuntiin ja vilkuttamalla taskulampuilla toisilleen?

Molemmissa traktoreissa tarkka taskukello ja kolme taskulamppua joissa vihreä, punainen ja sinivalolamppu?

[Märkäruuti]

Pankaapas ajatellen, avaruus, kaukana kaikesta, mitä merkitystä nopeudella on kellonkäyntiin, ei niin mitään. Mikä kellon käyntiin voisi vaikuttaa, edes teoriassa.

Miksi GPS satelliittien nopeuden aiheuttama aikadilataatio (7 us/vrk) pitää huomioida satelliittipaikannuksessa, jos nopeus ei vaikuta kellojen käyntiin?

Kuhan kysyn.

[Goswell]

Pankaapas ajatellen, avaruus, kaukana kaikesta, mitä merkitystä nopeudella on kellonkäyntiin, ei niin mitään. Mikä kellon käyntiin voisi vaikuttaa, edes teoriassa.

Miksi GPS satelliittien nopeuden aiheuttama aikadilataatio (7 us/vrk) pitää huomioida satelliittipaikannuksessa, jos nopeus ei vaikuta kellojen käyntiin?

Kuhan kysyn.

No katos. Maan gravitaation voima heikkenee ylöspäin mentäessä, kello käy siksi nopeammin korkealla tolpan nokassa, mutta tuon korkeuseron lisäksi satelliitti liikkuu maan gravikentässä, se kokee gravitaation erilailla kuin jos se olisi paikoillaan massattoman tolpan nokassa siellä ratatasossa, massaton tolppa nillittäjien takia.
Nopeus siis vaikuttaa kellonkäyntiin gravikentässä, mutta ei kaukana kaikesta kuten kelkkakokeessa. Tolpan nokassa kello on gravitaation luoman massan painon vaikutuksen alainen, kokee painonsa, kiertoradalla se on painoton, vapaassa pudotuksessa. Lisäksi tulee se valonnopeuden aiheuttama ero lähteensuhteen ja kaikensuhteen välillä, muuttujaa riitää vaikka lampaat söis.
Kun valo on nopeampi kuin kuvitellaan lähestyvästä satelliitista ilmakehän väliainevaikutukseen saakka ja hitaampi loittonevasta satelliittista, lähestyvän satelliitin välittämä tieto ampuu hiukan yli kuin kuvitellaan ja loittovan sateliitin tieto jää hiukan vajaaksi, kelloa korjaamalla se saadaan osumaan oikein, ns Einstein kytkin.

Sitten voidaan kysyä miten fotoni käyttäytyy lähestyessään gravitoivaa massaa ja miten se käyttäytyy paetessaan sitä.

Liian monta muuttujaa.

[Märkäruuti]

Ei muuttujia ole kuin kaksi. Gravitaatio ja nopeus.
Olisi melkoisen erikoista, jos teoria olisi väärä, mutta sen ennusteet täsmälleen oikeita.

Valonnopeus on maassa olevalle mittaajalle vakio, lähestyy tai loittonee satelliitti. "Invariantti kaikissa inertiaalijärjestelmissä"

[Goswell]

Ei muuttujia ole kuin kaksi. Gravitaatio ja nopeus.
Olisi melkoisen erikoista, jos teoria olisi väärä, mutta sen ennusteet täsmälleen oikeita.

Valonnopeus on maassa olevalle mittaajalle vakio, lähestyy tai loittonee satelliitti. "Invariantti kaikissa inertiaalijärjestelmissä"

Totta kait se on maassa olevalle vakio koska väliaine, tyhjiössä se ei ole vakio kaikille. Väliaineessa tapahtuu juuri se mistä nyt kiistellään, aallonpituudet muuttuvat valonnopeuden muuttuessa väliaineeseen siirryttäessä niin että valonnopeus on vakio maassa olevalle mittaajalle, tyhjiö on ihan eri asiaa.

[Goswell]

Mitä hämmästelet?

Ilmamassa on väliaine, siinä valolla on vain yksi nopeus jolla se voi liikkua tuossa välineessa, ihan riippumatta siitä mikä sen valon lähteen nopeus on väliaineessa, valo liikkuu väliaineen määräämällä nopeudella joka on noin 299 720 km/s, tyhjiössä se liikkuu 299 792km/s. Tyhjiössä ei ole väliainetta, siellä valo saa edetä vapaasti lähteen määräämällä nopeudella, lähteensuhteen c. Eli satelliitista lähtö on tyhjiössä, hiukan nopeammin kuin siirryttäessä väliaineen vietäväksi.

[Stalker]

Mitä hämmästelet?

Ilmamassa on väliaine, siinä valolla on vain yksi nopeus jolla se voi liikkua tuossa välineessa, ihan riippumatta siitä mikä sen valon lähteen nopeus on väliaineessa, valo liikkuu väliaineen määräämällä nopeudella joka on noin 299 720 km/s, tyhjiössä se liikkuu 299 792km/s. Tyhjiössä ei ole väliainetta, siellä valo saa edetä vapaasti lähteen määräämällä nopeudella, lähteensuhteen c. Eli satelliitista lähtö on tyhjiössä, hiukan nopeammin kuin siirryttäessä väliaineen vietäväksi.

Kävitkö kelkkailemassa tosi kaukana ja löysit tyhjiön, galaksien välissäkin on ainakin protoneja ja jonkinlaista pölyä, tosin harvakseltaan.
Ilmanpaineen vaihtelu maanpinnan tasolla on ilman tiheyden vaihtelua, siis enemmän tai vähemmän eri kaasujen molekyylejä tilavuudessa, ehkäpä selittää tuon noin "joka on noin 299 720 km/s".
Ilman tiheys vähenee maan pinnalta ylöspäin mentäessä, mutta kun sitä tyhjiötäkään ei lopulta luonnossa löydy, ilman ja avaruuden rajapyykki on vain sopimus.

[Goswell]

Mitä hämmästelet?

Ilmamassa on väliaine, siinä valolla on vain yksi nopeus jolla se voi liikkua tuossa välineessa, ihan riippumatta siitä mikä sen valon lähteen nopeus on väliaineessa, valo liikkuu väliaineen määräämällä nopeudella joka on noin 299 720 km/s, tyhjiössä se liikkuu 299 792km/s. Tyhjiössä ei ole väliainetta, siellä valo saa edetä vapaasti lähteen määräämällä nopeudella, lähteensuhteen c. Eli satelliitista lähtö on tyhjiössä, hiukan nopeammin kuin siirryttäessä väliaineen vietäväksi.

Kävitkö kelkkailemassa tosi kaukana ja löysit tyhjiön, galaksien välissäkin on ainakin protoneja ja jonkinlaista pölyä, tosin harvakseltaan.
Ilmanpaineen vaihtelu maanpinnan tasolla on ilman tiheyden vaihtelua, siis enemmän tai vähemmän eri kaasujen molekyylejä tilavuudessa, ehkäpä selittää tuon noin "joka on noin 299 720 km/s".
Ilman tiheys vähenee maan pinnalta ylöspäin mentäessä, mutta kun sitä tyhjiötäkään ei lopulta luonnossa löydy, ilman ja avaruuden rajapyykki on vain sopimus.

Niin no, valonnopeudesta sen eron voi havaita miten väliaine vaikuttaa valon etenemään, jos sitä väliainetta ei ole valo pääsee etenemään vapaasti.
Jos lähetät tietyn aallonpituuden omaavaa valoa tyhjiössä lähestyvään väliaineeseen, vaikka siihen lasilevyyn, aallonpituus lyhenee lasissa kahdesta syystä, väliaineessa tapahtuvan nopeuden laskun takia ja lasilevyn lähdettä lähestymisen takia, kun valo palaa lasilevyn läpäisyn jälkeen tyhjiöön, sen nopeus palaa tyhjönopeuteen lasilevyn suhteen, valoon jää kuitenkin lasilevyn ja valonlähteen nopeuseron tuottama muutos aallonpituuteen.
Tuossa lasissa valo etenee vain sillä nopeudella kuin se siellä pystyy etenemään ihan riippumatta siitä millä nopeudella se saapuu lasilevyyn.

[Stalker]

Mitä hämmästelet?

Ilmamassa on väliaine, siinä valolla on vain yksi nopeus jolla se voi liikkua tuossa välineessa, ihan riippumatta siitä mikä sen valon lähteen nopeus on väliaineessa, valo liikkuu väliaineen määräämällä nopeudella joka on noin 299 720 km/s, tyhjiössä se liikkuu 299 792km/s. Tyhjiössä ei ole väliainetta, siellä valo saa edetä vapaasti lähteen määräämällä nopeudella, lähteensuhteen c. Eli satelliitista lähtö on tyhjiössä, hiukan nopeammin kuin siirryttäessä väliaineen vietäväksi.

Kävitkö kelkkailemassa tosi kaukana ja löysit tyhjiön, galaksien välissäkin on ainakin protoneja ja jonkinlaista pölyä, tosin harvakseltaan.
Ilmanpaineen vaihtelu maanpinnan tasolla on ilman tiheyden vaihtelua, siis enemmän tai vähemmän eri kaasujen molekyylejä tilavuudessa, ehkäpä selittää tuon noin "joka on noin 299 720 km/s".
Ilman tiheys vähenee maan pinnalta ylöspäin mentäessä, mutta kun sitä tyhjiötäkään ei lopulta luonnossa löydy, ilman ja avaruuden rajapyykki on vain sopimus.

Niin no, valonnopeudesta sen eron voi havaita miten väliaine vaikuttaa valon etenemään, jos sitä väliainetta ei ole valo pääsee etenemään vapaasti.
Jos lähetät tietyn aallonpituuden omaavaa valoa tyhjiössä lähestyvään väliaineeseen, vaikka siihen lasilevyyn, aallonpituus lyhenee lasissa kahdesta syystä, väliaineessa tapahtuvan nopeuden laskun takia ja lasilevyn lähdettä lähestymisen takia, kun valo palaa lasilevyn läpäisyn jälkeen tyhjiöön, sen nopeus palaa tyhjönopeuteen lasilevyn suhteen, valoon jää kuitenkin lasilevyn ja valonlähteen nopeuseron tuottama muutos aallonpituuteen.
Tuossa lasissa valo etenee vain sillä nopeudella kuin se siellä pystyy etenemään ihan riippumatta siitä millä nopeudella se saapuu lasilevyyn.

Tuotapa en kommentoi.
Jo antiikin kreikkalaiset väitteli tyhjiöstä, voiko ainetta jakaa loputtomiin vai löytyykö atom, jos löytyy niin niiden välissä olisi varmaankin tyhjää.
Kvanttimekaanikon mielestä kvanttikentät on kaikkialla, ei siis tyhjiötä.

[Konemies]

Voisiko Gossun teoriaa testata ajamalla kahdella traktorilla tietä eri suuntiin ja vilkuttamalla taskulampuilla toisilleen?

Molemmissa traktoreissa tarkka taskukello ja kolme taskulamppua joissa vihreä, punainen ja sinivalolamppu?

Jos Gossu ajaisi toista traktoria ja naapuri toista täsmälleen 30km/h nopeudella ja sovitaan että heti nähdessään vihreän valon naapuri vastaa siihen sinisellä ja kirjaa ajan tarkasti ylös? Siniseen valoon hän vastaisi vihreällä. Punainen olisi vain merkki hätäkeskeyttää koe turvallisuussyistä.

[Märkäruuti]

jos sitä väliainetta ei ole valo pääsee etenemään vapaasti.

Ei pääse.
Jo Maxwell tiesi 1860 luvulla, että sähkömagneettisen säteilyn nopeus tyhjiössä on tyhjiön permittiivisyyden (sähkövakio) ja tyhjiön permeabliteetin (magneettivakio) tulon neliöjuuren käänteisarvo. Tämä on suora seuraus Maxwellin aaltoyhtököstä. Kun Einstein oivalsi tämän, hän tajusi myös, että valo on sähkömagneettista säteilyä.
Jo Maxwellin yhtälöistä seuraa, että valonnopeus on vakio. Tyhjiön ominaisuudet määrittävät sähkömagneettisen säteilyn nopeuden. Se on aina sama riippumatta lähteen tai havaitisijan liiketilasta.

Kuten jo Joel Hallikainen lauloi: "Turhaan ,aivan turhaan..."
En edes kuvittele, että muuttaisit mielesi, mutta en myöskään kuvittele sinun olevan Maxwellia ja Einsteinia suurempi fysiikan nero. Eikä taida kuvitella kukaan muukaan....

[Goswell]

jos sitä väliainetta ei ole valo pääsee etenemään vapaasti.

Ei pääse.
Jo Maxwell tiesi 1860 luvulla, että sähkömagneettisen säteilyn nopeus tyhjiössä on tyhjiön permittiivisyyden (sähkövakio) ja tyhjiön permeabliteetin (magneettivakio) tulon neliöjuuren käänteisarvo. Tämä on suora seuraus Maxwellin aaltoyhtököstä. Kun Einstein oivalsi tämän, hän tajusi myös, että valo on sähkömagneettista säteilyä.
Jo Maxwellin yhtälöistä seuraa, että valonnopeus on vakio. Tyhjiön ominaisuudet määrittävät sähkömagneettisen säteilyn nopeuden. Se on aina sama riippumatta lähteen tai havaitisijan liiketilasta.

Kuten jo Joel Hallikainen lauloi: "Turhaan ,aivan turhaan..."
En edes kuvittele, että muuttaisit mielesi, mutta en myöskään kuvittele sinun olevan Maxwellia ja Einsteinia suurempi fysiikan nero. Eikä taida kuvitella kukaan muukaan....

Joo ei. On se kumma tyhjiön ominaisuus, liikkui lähde miten hyvänsä aina on nopeus c, lähteensuhteen ja havaitsijan suhteen ja kaiken roinan suhteen mitä nyt sattuu alueella liikkumaan, uskonko tuollaista, no en.

[Märkäruuti]

uskonko tuollaista, no en.

Neil deGrasse Tyson: “The good thing about science is that it's true whether or not you believe in it:"