SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan

[anarkistialkuasukas]

Syy miksi sosiaalitukia pitää valitettavasti edelleen leikata. Kun ruoka loppuu, syyttäkää vasemmistoliiton todellisuudesta vieraantunutta retoriikkaa.

Kaikille rangaistus kun 0,0067% käyttää yhteiskunnan tukia väärin. Vitun Veuvostoliitto 2.0.

[KultaKikkare]

Pontus esittää mm. Tällaista. – Ihmiset, varsinkin nuoret, haaveilevat nykyään usein enemmän esimerkiksi pienyrittäjyydestä, sisällöntuotannosta tai influensserina itsensä elättämisestä kuin perinteisestä palkkatyöstä, Purokuru sanoo.
Pitänee paikkansa.

Jep, katselin kanssa että ihan hyvää juttua noilta osin. Mutta 95% lukee vain otsikon ja katsoo kuvat, miksi se pitää brändätä noin?

Influensserit hyppää kapitalismiin kirjaimellisesti kaulaa myöden, tekevät itsestään tuotteen.

[KultaKikkare]

Syy miksi sosiaalitukia pitää valitettavasti edelleen leikata. Kun ruoka loppuu, syyttäkää vasemmistoliiton todellisuudesta vieraantunutta retoriikkaa.

Kaikille rangaistus kun 0,0067% käyttää yhteiskunnan tukia väärin. Vitun Veuvostoliitto 2.0.

Ei se ole rangaistus vaan kausaalinen seuraus siitä että töitä tehdään liian vähän.

[anarkistialkuasukas]

Syy miksi sosiaalitukia pitää valitettavasti edelleen leikata. Kun ruoka loppuu, syyttäkää vasemmistoliiton todellisuudesta vieraantunutta retoriikkaa.

Kaikille rangaistus kun 0,0067% käyttää yhteiskunnan tukia väärin. Vitun Veuvostoliitto 2.0.

Ei se ole rangaistus vaan kausaalinen seuraus siitä että töitä tehdään liian vähän.

Niin niin, kollektiivinen rangaistus koko vankileirille kun yksi pääsi karkuun.

[KultaKikkare]

Syy miksi sosiaalitukia pitää valitettavasti edelleen leikata. Kun ruoka loppuu, syyttäkää vasemmistoliiton todellisuudesta vieraantunutta retoriikkaa.

Kaikille rangaistus kun 0,0067% käyttää yhteiskunnan tukia väärin. Vitun Veuvostoliitto 2.0.

Ei se ole rangaistus vaan kausaalinen seuraus siitä että töitä tehdään liian vähän.

Niin niin, kollektiivinen rangaistus koko vankileirille kun yksi pääsi karkuun.

Mä en näe asiassa mitään rangaistusaspektia. Mut oonkin -90 luvun nuoria.

[anarkistialkuasukas]

Syy miksi sosiaalitukia pitää valitettavasti edelleen leikata. Kun ruoka loppuu, syyttäkää vasemmistoliiton todellisuudesta vieraantunutta retoriikkaa.

Kaikille rangaistus kun 0,0067% käyttää yhteiskunnan tukia väärin. Vitun Veuvostoliitto 2.0.

Ei se ole rangaistus vaan kausaalinen seuraus siitä että töitä tehdään liian vähän.

Niin niin, kollektiivinen rangaistus koko vankileirille kun yksi pääsi karkuun.

Mä en näe asiassa mitään rangaistusaspektia. Mut oonkin -90 luvun nuoria.

Mä olin jo työelämässä 90-luvun alussa. Ehkä tässä on se ero.

[ID10T]

No mutta mistä se rahoitus eri hankkeille saataisiin, jos ei kyrpiintyneiltä rikkailta? Tarkoitan siis yksityistä sektoria.

Ei yksityinen sektori ole ainoa tapa rahoittaa asioita. Asioita voitaisiin rahoittaa esim. valtion toimesta veroina kerätyillä rahoilla, eikä annettaisi pikkufirmaa suurempia rikkauksia kertyä kenellekään yksityiselle. Silloin voitaisiin vaikuttaa paljon paremmin siihen, että kehityspanokset käytetään yleishyödyllisiin asioihin eikä vain tyhmän viihdekrääsän tekemiseen tyhmälle rahvaalle.

Missä menee raja pikkurikkauksien ja ylettömien rikkauksien välillä? Entä mitä on tyhmä viihdekrääsä? Esim. elokuvatuotannot ovat kalliita, mutta ihminen tarvitsee myös sirkushuveja.

Kukaan ei toetenkään tarvitse rahaa miljarditolkulla, ja maailma olisi taatusti parempi paikka ilman TikTokia, mutta rajanveto on hankalaa näissä asioissa. Lisäksi toteamuksesi "Silloin voitaisiin vaikuttaa paljon paremmin siihen, että kehityspanokset käytetään yleishyödyllisiin asioihin" kuulostaa ihan suunnitelmataloudelta.

Valtio ei ole kotitalous. Suvereeni valuutan liikkeellelaskija luo rahaa, eikä kerää sitä ensin kasaan. Siksi valtio voi demokraattisen päätöksen perusteella käynnistää strategisia hankkeita silloin kun käytettävissä on reaaliset resurssit (työvoima, osaaminen, materiaalit). Verotus ei “rahoita” valtiota, vaan toimii kysynnän säätelynä ja ohjaa taloutta yhteiskunnallisesti toivottuun suuntaan.

Suomi vaan ei ole suvereeni valuutan liikkeellelaskija.

---

Nyt sinä vuorostasi sekoilet. Noista suluissa olevista lainauksista ensimmäinen olu Stadin Öljylanteen ja jälkimmäinen minun. Miten minä ne voisin sotkea keskenään?

1. Kun sanot: ”kaikki sijoittajat ajavat omaa etuaan”, viittaat juuri siihen uusklassiseen oletukseen, jota kritisoitiin.
Vaikka tarkoitit ”hankerahoittajia” etkä pörssispekulantteja, logiikka ei muutu:
sijoittaminen on rahan kohdentamista oletettuun tulevaan hyötyyn. Tämä on se sama omaa etua maksimoivan yksilön malli, jota niin rahoitusteoria kuin käyttäytymistutkimus on vuosikymmeniä osoittanut puutteelliseksi.

No eikö tällä logiikalla juuri pyritä ajamaan omaa etua?

Toisin sanoen: jos haluat väittää tämän pitävän universaalisti paikkaansa, silloin nojaat juuri siihen oletukseen, josta sanot ettei sitä pidä käyttää. Tämän ristiriidan vuoksi sinulta pyydettiin reaalitodellisuuteen perustuvaa väitettä.

Totta kai se pitää paikkansa, että sijoittaja tekee sijoituksen siksi, että saa sijoitukselleen oletettavasti tuottoa.

2. Reaalimaailmassa sijoituspäätökset eivät synny vain “oman edun maksimoinnista”.

Sijoittajat ottavat huomioon:
• riskin ja epävarmuuden (eri asioita)
• poliittisen ympäristön
• makrotalouden suunnan
• muiden sijoittajien käyttäytymisen
• odotukset ja intuitiot
• markkinasentimentin
• sääntelyn vakauden

Mikään tästä ei muuta sitä, sijoittajilla on aina rahankiilto silmissä!

Jos sijoittajat toimisivat puhtaasti oman edun logiikalla, he pakenisivat epävakaita valtioita välittömästi. Todellisuudessa näin ei käy — koska todellinen käyttäytyminen on kaikkea muuta kuin teoreettisen mallin mukaista.

Täysin riskitöntä sijoitusta ei olekaan, ja jotkut riskit ovat ottamisen arvoisia. Myös täysin stabiili valtio on oksymoroni, kaikkialla on jonkuasteisia uhkakuvia. Meillä korkea verotus.

3. Julkinen ja yksityinen rahoitus eivät ole toistensa vastakohtia.

Väitteesi “jos yksityisiä kavennetaan, investoinnit siirtyvät muualle” on mustavalkoinen karikatyyri.

Ymmärsit väärin. Tarkoitin sitä, että jos yksityisten sijoittajien päätäntävaltaa kavennetaan, siirtyvät sijoitukset muualle. Ja näin sanoinkin jo aiemmin.

Tosiasiassa:
• lähes kaikki perustavanlaatuiset innovaatiot ovat syntyneet julkisella rahalla

'
Tämä on omituinen väite. Saiko Graham Bell julkista rahoitusta? Entä Alexander Fleming? Johannes Gutenberg?

Onko sinulla esimerkkejä näistä perustavanlaatuisista innovaatioista?

• julkinen infrastruktuuri *mahdollistaa* yksityiset hankkeet, ei syrjäytä niitä

Toki mahdollistaa, mutta esim. Yhdysvalloissa lähes kaikki on yksityistetty.

1. “Sijoittajilla on aina rahankiilto silmissä.”

Tämä on yksinkertaistettu karikatyyri, jota kukaan taloustieteilijä ei käytä kuvaamaan todellista sijoittajakäyttäytymistä.
Se on nimenomaan se uusklassisen teorian yksilömalli, josta koko keskustelu alkoi — ja jota kritisoin kommenteissani.

Reaalimaailman sijoittajakäyttäytyminen on tutkitusti:
• epärationaalista
• heuristiikoilla ohjattua
• sentimentistä riippuvaa
• joukko- ja tarinarytmien ohjaamaa
• sekä usein jopa epäjohdonmukaista suhteessa “oman edun maksimointiin”.

Siltikin sijoituksilla tavoitellaan AINA voittoa

2. “Jos valtiot kaventavat sijoittajien päätäntävaltaa, investoinnit siirtyvät muualle.”

Ei pidä paikkaansa yleisenä väitteenä.

Miksi sitten kiina ja Intia ovat niitä maita, joissa länsimaat valmistuttavat tavaroita?

3. “Graham Bell, Fleming ja Gutenberg — missä julkinen rahoitus?”

Yksittäiset historialliset keksijät eivät ole se asia, josta puhuin.

Puhuin modernin talouden perusteknologioista, jotka ovat syntyneet lähes aina julkisen sektorin pitkäjänteisellä riskirahoituksella:

• internet
• GPS
• mikroprosessorit
• kosketusnäytöt
• akkuteknologiat
• ydinfysiikka → reaktorit ja sädehoito
• koneoppimisen varhaiset algoritmit
• mRNA-alustat
• satelliittiteknologia
• laserit
• materiaalitiede (esim. hiilikuidut)

Näistä suurin osa on syntynyt joko NSF:n, DARPA:n, NIH:n, CERNin, NASAn, EU:n tai kansallisten tutkimusrahastojen kautta.

Ilman näitä investointeja yksikään Applen, Googlen, Teslan tai Meta:n “innovaatiosta” ei olisi ollut teknisesti mahdollinen.

Ymmärsin "perustavanlaatuiset" keksinnöt sellaisiksi, joilla olisi todellista merkitystä ihmiskunnalle. Juuri mikään luettelemistasi ei ole sellainen.

4. “Yhdysvalloissa kaikki on yksityistetty.”

Miksi vääristelet jatkuvasti sanomisiani? Sanoin “Yhdysvalloissa LÄHES kaikki on yksityistetty.”

Kootaanpa taas vähän nippuun esittämäsi väitteitä, oikaistaan pahimpia virheitä ja kerrotaan yleisiä tosiasioita.

Aloitan perusasiasta: moni väitteistäsi nojaa 1980-luvun talousmyytteihin, jotka eivät yksinkertaisesti enää pidä paikkaansa – eivät teoriassa eivätkä empiirisesti. Kerron miksi.

1. “Suomi ei ole suvereeni valuutan liikkeellelaskija → siis valtio ei voi luoda rahaa.”

Totta – Suomi ei ole yksin suvereeni liikkeellelaskija.
Mutta johtopäätöksesi ei silti pidä.

EU- ja eurojärjestelmässä rahaa luodaan joka päivä: EKP luo eurot, ja kansalliset keskuspankit toteuttavat politiikan. Valtiot toimivat järjestelmässä, jossa niiden menot eivät riipu siitä, “onko jostain kasassa rahaa”, vaan siitä miten EU- ja kansalliset säännöt rajoittavat menojen tasoa.

Kyse ei siis ole fyysisestä rahasta, vaan poliittisista rajoitteista. Näitä rajoitteita voidaan – ja nyt myös EU:ssa aktiivisesti halutaan – uudistaa.

Suomi yksin oman valuutan kanssa olisi liian haavoittuva (valuuttaspekulaatio, tuontiriippuvuus, volatiliteetti). EU:ssa taas on mittakaava, jonka sisällä voidaan tehdä järkevää teollisuus- ja investointipolitiikkaa.

Miksi EU sitten tarvitsee yhteisvelkaa? Ja myönnät itsekin, että järjestelmässä on rajoitteita.

2. “Sijoittajilla on AINA rahankiilto silmissä.”

Tämä ei pidä paikkaansa edes taloustieteen perustasolla. Sijoittajakäyttäytyminen on tutkitusti:

* usein epärationaalista
* heuristiikoilla ja tunteilla ohjattua
* riippuvaista siitä, mitä muut tekevät
* altis kuplille, paniikeille ja tarinarakenteille
* ja ennen kaikkea: täynnä epävarmuutta

Miksi toistat samoja argumentteja, vaikka esitin niistä jo mielipiteeni?

Kyllä, sijoitus nominaalisesti tähtää tuottoon, mutta käytännössä sijoittajien käyttäytyminen ei muistuta edes kaukaisesti taloustieteiden oppikirjan optimointirobottia. Se, että tavoite on “voitto”, ei kerro mitään siitä, miten sijoittajat todellisuudessa käyttäytyvät.

Siksi sinun esittämäsi “A→B”-logiikka ei toimi reaalimaailmassa.

En puhu mistään taloustieteiden oppikirjan optimointorobotista, vaan lihavoimastani totuudesta, joka ei muuksi muutu. Kummallinen kiistanaihe.

3. “Jos sijoittajien päätäntävaltaa kavennetaan, investoinnit siirtyvät muualle.”

Väite on aivan liian yleinen.
Yksityinen pääoma ei pakene maista siksi, että julkinen valta käyttää strategista ohjausta.

Ei sellaista maata olekaan, jossa ei olisi ohjausta jossain määrin. Kritiikkini kohdistuukin kaavailemaasi talousdemokratiaan.

* Kiina ja Intia: valmistus ei mennyt sinne “sijoittajavapauden” vuoksi, vaan halvan työvoiman ja valtavien sisämarkkinoiden vuoksi.

Osin myös paikallinen sääntely vaikuttaa, sillä kumpikaan maa ei ole tunnettu ympäristöteoista, jotka osaltaan nostavat teollisuuden kustannuksia. Halpa työvoima on mahdollistettu myös puutteellisella työlainsäädännöllä.

Lisäksi: globaalit ketjut ovat siirtymässä pois Kiinasta – mikä kertoo siitä, etteivät pääomavirrat ole mikään yksinkertainen markkinalogiikan seuraus.

Tämä taas on pitkälti poliittinen päätös.

4. “Perustavanlaatuiset innovaatiot eivät ole syntyneet julkisella rahalla.”

Tämä väite on yksiselitteisesti väärä.

Modernin teknologian selkäranka on syntynyt julkisen sektorin riskirahoituksella:

* internet
* GPS
* mikroprosessorit
* satelliittiteknologia
* lasersovellukset
* mRNA-alustat
* akkuteknologian läpimurrot
* tieteen suurhankkeet (CERN, ESA, NASA, NIH, DARPA...)

Nämä eivät ole mitään “pikkuparannuksia”, vaan koko nykyisen talouden mahdollistavat perusinfrastruktuurit. Ilman niitä ei olisi tietoa, kommunikaatiota, logistiikkaa, sähköverkkoa, lääkkeitä tai laitteita siinä muodossa kuin tunnemme.

En pidä mitään noista kovin merkittävänä innovaationa. Otin esille Bellin, Fleminingin ja Gutenbergin siksi, koska heidän keksinnöillään oli merkitystä.

70-luvulla elimme ilman internetiä ja GPS:ää, mutta oliko maailma huonompi paikka ilman niitä? Moni muu listaamasi asia on myös kehitetty myöhemmin.

5. “Yhdysvalloissa lähes kaikki on yksityistetty.”

Ei pidä paikkaansa.

USA:ssa julkinen sektori on valtava:

* DARPA, NIH, NSF
* massiivinen julkinen t&k
* suuret teollisuustuet ja puolustusbudjetti
* infrastruktuuri-investoinnit (CHIPS Act, IRA, BIL…)
* liittovaltion lainatakaukset ja subventiot
* maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki

Se, että terveydenhuolto ja osa julkisista palveluista on yksityistetty, ei tee maasta “lähes täysin yksityistä”.
USA on itse asiassa malliesimerkki valtion johtamasta teollisuus- ja innovaatiopolitiikasta.

Nyt saivartelet. Yksityistäminen on Yhdysvalloissa kuitenkin paljon pidemmällä kuin Suomessa.

[Naturalisti]

Kootaanpa taas vähän nippuun esittämäsi väitteitä, oikaistaan pahimpia virheitä ja kerrotaan yleisiä tosiasioita.

Aloitan perusasiasta: moni väitteistäsi nojaa 1980-luvun talousmyytteihin, jotka eivät yksinkertaisesti enää pidä paikkaansa – eivät teoriassa eivätkä empiirisesti. Kerron miksi.

1. “Suomi ei ole suvereeni valuutan liikkeellelaskija → siis valtio ei voi luoda rahaa.”

Totta – Suomi ei ole yksin suvereeni liikkeellelaskija.
Mutta johtopäätöksesi ei silti pidä.

EU- ja eurojärjestelmässä rahaa luodaan joka päivä: EKP luo eurot, ja kansalliset keskuspankit toteuttavat politiikan. Valtiot toimivat järjestelmässä, jossa niiden menot eivät riipu siitä, “onko jostain kasassa rahaa”, vaan siitä miten EU- ja kansalliset säännöt rajoittavat menojen tasoa.

Kyse ei siis ole fyysisestä rahasta, vaan poliittisista rajoitteista. Näitä rajoitteita voidaan – ja nyt myös EU:ssa aktiivisesti halutaan – uudistaa.

Suomi yksin oman valuutan kanssa olisi liian haavoittuva (valuuttaspekulaatio, tuontiriippuvuus, volatiliteetti). EU:ssa taas on mittakaava, jonka sisällä voidaan tehdä järkevää teollisuus- ja investointipolitiikkaa.

Miksi EU sitten tarvitsee yhteisvelkaa? Ja myönnät itsekin, että järjestelmässä on rajoitteita.

2. “Sijoittajilla on AINA rahankiilto silmissä.”

Tämä ei pidä paikkaansa edes taloustieteen perustasolla. Sijoittajakäyttäytyminen on tutkitusti:

* usein epärationaalista
* heuristiikoilla ja tunteilla ohjattua
* riippuvaista siitä, mitä muut tekevät
* altis kuplille, paniikeille ja tarinarakenteille
* ja ennen kaikkea: täynnä epävarmuutta

Miksi toistat samoja argumentteja, vaikka esitin niistä jo mielipiteeni?

Kyllä, sijoitus nominaalisesti tähtää tuottoon, mutta käytännössä sijoittajien käyttäytyminen ei muistuta edes kaukaisesti taloustieteiden oppikirjan optimointirobottia. Se, että tavoite on “voitto”, ei kerro mitään siitä, miten sijoittajat todellisuudessa käyttäytyvät.

Siksi sinun esittämäsi “A→B”-logiikka ei toimi reaalimaailmassa.

En puhu mistään taloustieteiden oppikirjan optimointorobotista, vaan lihavoimastani totuudesta, joka ei muuksi muutu. Kummallinen kiistanaihe.

3. “Jos sijoittajien päätäntävaltaa kavennetaan, investoinnit siirtyvät muualle.”

Väite on aivan liian yleinen.
Yksityinen pääoma ei pakene maista siksi, että julkinen valta käyttää strategista ohjausta.

Ei sellaista maata olekaan, jossa ei olisi ohjausta jossain määrin. Kritiikkini kohdistuukin kaavailemaasi talousdemokratiaan.

* Kiina ja Intia: valmistus ei mennyt sinne “sijoittajavapauden” vuoksi, vaan halvan työvoiman ja valtavien sisämarkkinoiden vuoksi.

Osin myös paikallinen sääntely vaikuttaa, sillä kumpikaan maa ei ole tunnettu ympäristöteoista, jotka osaltaan nostavat teollisuuden kustannuksia. Halpa työvoima on mahdollistettu myös puutteellisella työlainsäädännöllä.

Lisäksi: globaalit ketjut ovat siirtymässä pois Kiinasta – mikä kertoo siitä, etteivät pääomavirrat ole mikään yksinkertainen markkinalogiikan seuraus.

Tämä taas on pitkälti poliittinen päätös.

4. “Perustavanlaatuiset innovaatiot eivät ole syntyneet julkisella rahalla.”

Tämä väite on yksiselitteisesti väärä.

Modernin teknologian selkäranka on syntynyt julkisen sektorin riskirahoituksella:

* internet
* GPS
* mikroprosessorit
* satelliittiteknologia
* lasersovellukset
* mRNA-alustat
* akkuteknologian läpimurrot
* tieteen suurhankkeet (CERN, ESA, NASA, NIH, DARPA...)

Nämä eivät ole mitään “pikkuparannuksia”, vaan koko nykyisen talouden mahdollistavat perusinfrastruktuurit. Ilman niitä ei olisi tietoa, kommunikaatiota, logistiikkaa, sähköverkkoa, lääkkeitä tai laitteita siinä muodossa kuin tunnemme.

En pidä mitään noista kovin merkittävänä innovaationa. Otin esille Bellin, Fleminingin ja Gutenbergin siksi, koska heidän keksinnöillään oli merkitystä.

70-luvulla elimme ilman internetiä ja GPS:ää, mutta oliko maailma huonompi paikka ilman niitä? Moni muu listaamasi asia on myös kehitetty myöhemmin.

5. “Yhdysvalloissa lähes kaikki on yksityistetty.”

Ei pidä paikkaansa.

USA:ssa julkinen sektori on valtava:

* DARPA, NIH, NSF
* massiivinen julkinen t&k
* suuret teollisuustuet ja puolustusbudjetti
* infrastruktuuri-investoinnit (CHIPS Act, IRA, BIL…)
* liittovaltion lainatakaukset ja subventiot
* maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki

Se, että terveydenhuolto ja osa julkisista palveluista on yksityistetty, ei tee maasta “lähes täysin yksityistä”.
USA on itse asiassa malliesimerkki valtion johtamasta teollisuus- ja innovaatiopolitiikasta.

Nyt saivartelet. Yksityistäminen on Yhdysvalloissa kuitenkin paljon pidemmällä kuin Suomessa.

1. “Miksi EU tarvitsee yhteisvelkaa?”

Siksi, että EU:n isot investoinnit – energia, puolustus, kriittinen infra, vihreä teollisuus – ovat mittaluokassa, jota yksittäiset jäsenvaltiot eivät pysty rahoittamaan omien sääntöjensä puitteissa ilman, että kuristavat taloutensa tai joutuvat spekulaation kohteeksi.
Kyse ei ole “rahan puutteesta”, vaan yhteisen mittakaavan puutteesta.
Yhteisvelka on väline, joka sallii strategiset investoinnit ilman tarpeettomia jäsenmaakohtaisia rajoitteita.

2. “Toistat samoja argumentteja sijoittajista.”

Sijoittajien tuottotavoite ei ole kiistanalainen.
Mutta se ei yksinään selitä investointivirtojen suuntaa – siksi sitä on tarpeen tuoda esiin: koska johtopäätös “jos valtiolla on ohjausvaltaa → investoinnit pakenevat” ei seuraa loogisesti tuottotavoitteesta. Reaalimaailmassa sijoituspäätöksiä ohjaavat epävarmuus, narratiivit, riskienhallinta ja poliittiset raamit. Siksi pääoma ei liiku automaattisesti pois maista, jotka harjoittavat strategista ohjausta.

3. “Olen kritiikissäni erityisesti talousdemokratiaa vastaan.”

Talousdemokratia ei tarkoita sijoittajavapautta kieltävää komentotaloutta, vaan sitä, että yhteiskunta määrittää talouden pelisäännöt ja pitkän aikavälin suunnan – ei markkinat itse.
Tämä ei ole poikkeus, vaan kansainvälinen normi: USA, Kiina, Intia ja EU tekevät kaikki teollisuuspolitiikkaa, joka ohjaa markkinoita tavoilla, joita talousliberaali oppikirjamalli ei selitä.

4. “Kiina ja Intia hyötyivät halvoista kustannuksista ja heikosta sääntelystä.”

Kyllä, mutta tämä ei tue väitettä, että pääoma liikkuu vain niiden maiden suuntaan, joissa valtiolla on heikko rooli.
Molemmat maat ovat erittäin valtiovetoisia talouksia, ja teollisuuden sijoittuminen niihin selittyy kustannus- ja markkinasyillä, ei sijoittajien “vapauden” asteella. Lisäksi tuotanto on sittemmin siirtynyt pois niistä poliittisista syistä – mikä jälleen osoittaa, että pääomavirtoja ohjaa politiikka, ei abstrakti markkinalogiikka.

5. “70-luvulla elettiin ilman internetiä ja GPS:ää.”

Niin elettiin – mutta nykyinen talous ei voisi toimia ilman niitä.
Tämän vuoksi innovaation merkitystä ei voi arvioida sen perusteella, oliko maailma “huonompi paikka” ennen keksintöä, vaan sen perusteella, mitä talousrakenne olisi ilman sen mahdollistamia järjestelmiä.
Modernin talouden perusinfrastruktuuri syntyi valtion rahoittamilla pitkän aikavälin projekteilla – ei siksi, että valtio olisi “parempi sijoittaja”, vaan siksi, että yksityinen pääoma ei kanna tällaisia riskejä.

6. “USA:ssa yksityistäminen on pidemmällä.”

On – mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että Yhdysvallat on maailman aggressiivisin julkisen sektorin teollisuus- ja innovaatiorahoittaja.
On mahdollista samaan aikaan yksityistää palveluja ja harjoittaa valtavaa strategista talousohjausta. USA tekee molempia.

7. Donitsitalous ja demokraattinen kontrolli

Donitsitalous tuo kokonaisuuteen yhden olennaisen näkökulman:
markkinoilla ei ole mekanismia huomioida ekologisia rajoja tai sosiaalista perustaa.
Siksi talouden suunta ei voi perustua pelkästään sijoittajien tuottotavoitteisiin.

Demokraattinen ohjaus ei ole ideologista, vaan rakenteellinen välttämättömyys: ilman sitä emme pysy donitsin sisällä – ei ekologisesti eikä sosiaalisesti – ja markkinat toimivat vain niin kauan kuin yhteiskunnan ja luonnon reunaehdot sen sallivat.

[ID10T]

Kootaanpa taas vähän nippuun esittämäsi väitteitä, oikaistaan pahimpia virheitä ja kerrotaan yleisiä tosiasioita.

Aloitan perusasiasta: moni väitteistäsi nojaa 1980-luvun talousmyytteihin, jotka eivät yksinkertaisesti enää pidä paikkaansa – eivät teoriassa eivätkä empiirisesti. Kerron miksi.

1. “Suomi ei ole suvereeni valuutan liikkeellelaskija → siis valtio ei voi luoda rahaa.”

Totta – Suomi ei ole yksin suvereeni liikkeellelaskija.
Mutta johtopäätöksesi ei silti pidä.

EU- ja eurojärjestelmässä rahaa luodaan joka päivä: EKP luo eurot, ja kansalliset keskuspankit toteuttavat politiikan. Valtiot toimivat järjestelmässä, jossa niiden menot eivät riipu siitä, “onko jostain kasassa rahaa”, vaan siitä miten EU- ja kansalliset säännöt rajoittavat menojen tasoa.

Kyse ei siis ole fyysisestä rahasta, vaan poliittisista rajoitteista. Näitä rajoitteita voidaan – ja nyt myös EU:ssa aktiivisesti halutaan – uudistaa.

Suomi yksin oman valuutan kanssa olisi liian haavoittuva (valuuttaspekulaatio, tuontiriippuvuus, volatiliteetti). EU:ssa taas on mittakaava, jonka sisällä voidaan tehdä järkevää teollisuus- ja investointipolitiikkaa.

Miksi EU sitten tarvitsee yhteisvelkaa? Ja myönnät itsekin, että järjestelmässä on rajoitteita.

2. “Sijoittajilla on AINA rahankiilto silmissä.”

Tämä ei pidä paikkaansa edes taloustieteen perustasolla. Sijoittajakäyttäytyminen on tutkitusti:

* usein epärationaalista
* heuristiikoilla ja tunteilla ohjattua
* riippuvaista siitä, mitä muut tekevät
* altis kuplille, paniikeille ja tarinarakenteille
* ja ennen kaikkea: täynnä epävarmuutta

Miksi toistat samoja argumentteja, vaikka esitin niistä jo mielipiteeni?

Kyllä, sijoitus nominaalisesti tähtää tuottoon, mutta käytännössä sijoittajien käyttäytyminen ei muistuta edes kaukaisesti taloustieteiden oppikirjan optimointirobottia. Se, että tavoite on “voitto”, ei kerro mitään siitä, miten sijoittajat todellisuudessa käyttäytyvät.

Siksi sinun esittämäsi “A→B”-logiikka ei toimi reaalimaailmassa.

En puhu mistään taloustieteiden oppikirjan optimointorobotista, vaan lihavoimastani totuudesta, joka ei muuksi muutu. Kummallinen kiistanaihe.

3. “Jos sijoittajien päätäntävaltaa kavennetaan, investoinnit siirtyvät muualle.”

Väite on aivan liian yleinen.
Yksityinen pääoma ei pakene maista siksi, että julkinen valta käyttää strategista ohjausta.

Ei sellaista maata olekaan, jossa ei olisi ohjausta jossain määrin. Kritiikkini kohdistuukin kaavailemaasi talousdemokratiaan.

* Kiina ja Intia: valmistus ei mennyt sinne “sijoittajavapauden” vuoksi, vaan halvan työvoiman ja valtavien sisämarkkinoiden vuoksi.

Osin myös paikallinen sääntely vaikuttaa, sillä kumpikaan maa ei ole tunnettu ympäristöteoista, jotka osaltaan nostavat teollisuuden kustannuksia. Halpa työvoima on mahdollistettu myös puutteellisella työlainsäädännöllä.

Lisäksi: globaalit ketjut ovat siirtymässä pois Kiinasta – mikä kertoo siitä, etteivät pääomavirrat ole mikään yksinkertainen markkinalogiikan seuraus.

Tämä taas on pitkälti poliittinen päätös.

4. “Perustavanlaatuiset innovaatiot eivät ole syntyneet julkisella rahalla.”

Tämä väite on yksiselitteisesti väärä.

Modernin teknologian selkäranka on syntynyt julkisen sektorin riskirahoituksella:

* internet
* GPS
* mikroprosessorit
* satelliittiteknologia
* lasersovellukset
* mRNA-alustat
* akkuteknologian läpimurrot
* tieteen suurhankkeet (CERN, ESA, NASA, NIH, DARPA...)

Nämä eivät ole mitään “pikkuparannuksia”, vaan koko nykyisen talouden mahdollistavat perusinfrastruktuurit. Ilman niitä ei olisi tietoa, kommunikaatiota, logistiikkaa, sähköverkkoa, lääkkeitä tai laitteita siinä muodossa kuin tunnemme.

En pidä mitään noista kovin merkittävänä innovaationa. Otin esille Bellin, Fleminingin ja Gutenbergin siksi, koska heidän keksinnöillään oli merkitystä.

70-luvulla elimme ilman internetiä ja GPS:ää, mutta oliko maailma huonompi paikka ilman niitä? Moni muu listaamasi asia on myös kehitetty myöhemmin.

5. “Yhdysvalloissa lähes kaikki on yksityistetty.”

Ei pidä paikkaansa.

USA:ssa julkinen sektori on valtava:

* DARPA, NIH, NSF
* massiivinen julkinen t&k
* suuret teollisuustuet ja puolustusbudjetti
* infrastruktuuri-investoinnit (CHIPS Act, IRA, BIL…)
* liittovaltion lainatakaukset ja subventiot
* maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki

Se, että terveydenhuolto ja osa julkisista palveluista on yksityistetty, ei tee maasta “lähes täysin yksityistä”.
USA on itse asiassa malliesimerkki valtion johtamasta teollisuus- ja innovaatiopolitiikasta.

Nyt saivartelet. Yksityistäminen on Yhdysvalloissa kuitenkin paljon pidemmällä kuin Suomessa.

2. “Toistat samoja argumentteja sijoittajista.”

Sijoittajien tuottotavoite ei ole kiistanalainen.
Mutta se ei yksinään selitä investointivirtojen suuntaa – siksi sitä on tarpeen tuoda esiin: koska johtopäätös “jos valtiolla on ohjausvaltaa → investoinnit pakenevat” ei seuraa loogisesti tuottotavoitteesta. Reaalimaailmassa sijoituspäätöksiä ohjaavat epävarmuus, narratiivit, riskienhallinta ja poliittiset raamit. Siksi pääoma ei liiku automaattisesti pois maista, jotka harjoittavat strategista ohjausta.

Kuten sanoin, jokaisessa maassa on jonkinasteista strategista ohjausta, mutta kritiikkini kohdistuukin talousdemokratiaan, ei valtion ohjaukseen.

3. “Olen kritiikissäni erityisesti talousdemokratiaa vastaan.”

Talousdemokratia ei tarkoita sijoittajavapautta kieltävää komentotaloutta, vaan sitä, että yhteiskunta määrittää talouden pelisäännöt ja pitkän aikavälin suunnan – ei markkinat itse.
Tämä ei ole poikkeus, vaan kansainvälinen normi: USA, Kiina, Intia ja EU tekevät kaikki teollisuuspolitiikkaa, joka ohjaa markkinoita tavoilla, joita talousliberaali oppikirjamalli ei selitä.

Talouden säännöt ovat juuri sitä komentotaloutta. USA:ssa se lienee kaikista vähäisintä ja siksi maa onkin suurin talousmahti maailmassa.

5. “70-luvulla elettiin ilman internetiä ja GPS:ää.”

Niin elettiin – mutta nykyinen talous ei voisi toimia ilman niitä.

Kyse on enemmänkin tilanteesta, johon on ajauduttu. Ennen asiat hoidettiin paikan päällä käyden ja puhelin sekä faksi olivat riittäviä kommunikointiin etäisyyksien yli.

GPS tuli paperikarttojen ja kompassin tilalle, mutta ei ole niitä kuitenkaan täysin syrjäyttänyt.

[Stadin öljylanne]

Kootaanpa taas vähän nippuun esittämäsi väitteitä, oikaistaan pahimpia virheitä ja kerrotaan yleisiä tosiasioita.

Aloitan perusasiasta: moni väitteistäsi nojaa 1980-luvun talousmyytteihin, jotka eivät yksinkertaisesti enää pidä paikkaansa – eivät teoriassa eivätkä empiirisesti. Kerron miksi.

1. “Suomi ei ole suvereeni valuutan liikkeellelaskija → siis valtio ei voi luoda rahaa.”

Totta – Suomi ei ole yksin suvereeni liikkeellelaskija.
Mutta johtopäätöksesi ei silti pidä.

EU- ja eurojärjestelmässä rahaa luodaan joka päivä: EKP luo eurot, ja kansalliset keskuspankit toteuttavat politiikan. Valtiot toimivat järjestelmässä, jossa niiden menot eivät riipu siitä, “onko jostain kasassa rahaa”, vaan siitä miten EU- ja kansalliset säännöt rajoittavat menojen tasoa.

Kyse ei siis ole fyysisestä rahasta, vaan poliittisista rajoitteista. Näitä rajoitteita voidaan – ja nyt myös EU:ssa aktiivisesti halutaan – uudistaa.

Suomi yksin oman valuutan kanssa olisi liian haavoittuva (valuuttaspekulaatio, tuontiriippuvuus, volatiliteetti). EU:ssa taas on mittakaava, jonka sisällä voidaan tehdä järkevää teollisuus- ja investointipolitiikkaa.

Miksi EU sitten tarvitsee yhteisvelkaa? Ja myönnät itsekin, että järjestelmässä on rajoitteita.

2. “Sijoittajilla on AINA rahankiilto silmissä.”

Tämä ei pidä paikkaansa edes taloustieteen perustasolla. Sijoittajakäyttäytyminen on tutkitusti:

* usein epärationaalista
* heuristiikoilla ja tunteilla ohjattua
* riippuvaista siitä, mitä muut tekevät
* altis kuplille, paniikeille ja tarinarakenteille
* ja ennen kaikkea: täynnä epävarmuutta

Miksi toistat samoja argumentteja, vaikka esitin niistä jo mielipiteeni?

Kyllä, sijoitus nominaalisesti tähtää tuottoon, mutta käytännössä sijoittajien käyttäytyminen ei muistuta edes kaukaisesti taloustieteiden oppikirjan optimointirobottia. Se, että tavoite on “voitto”, ei kerro mitään siitä, miten sijoittajat todellisuudessa käyttäytyvät.

Siksi sinun esittämäsi “A→B”-logiikka ei toimi reaalimaailmassa.

En puhu mistään taloustieteiden oppikirjan optimointorobotista, vaan lihavoimastani totuudesta, joka ei muuksi muutu. Kummallinen kiistanaihe.

3. “Jos sijoittajien päätäntävaltaa kavennetaan, investoinnit siirtyvät muualle.”

Väite on aivan liian yleinen.
Yksityinen pääoma ei pakene maista siksi, että julkinen valta käyttää strategista ohjausta.

Ei sellaista maata olekaan, jossa ei olisi ohjausta jossain määrin. Kritiikkini kohdistuukin kaavailemaasi talousdemokratiaan.

* Kiina ja Intia: valmistus ei mennyt sinne “sijoittajavapauden” vuoksi, vaan halvan työvoiman ja valtavien sisämarkkinoiden vuoksi.

Osin myös paikallinen sääntely vaikuttaa, sillä kumpikaan maa ei ole tunnettu ympäristöteoista, jotka osaltaan nostavat teollisuuden kustannuksia. Halpa työvoima on mahdollistettu myös puutteellisella työlainsäädännöllä.

Lisäksi: globaalit ketjut ovat siirtymässä pois Kiinasta – mikä kertoo siitä, etteivät pääomavirrat ole mikään yksinkertainen markkinalogiikan seuraus.

Tämä taas on pitkälti poliittinen päätös.

4. “Perustavanlaatuiset innovaatiot eivät ole syntyneet julkisella rahalla.”

Tämä väite on yksiselitteisesti väärä.

Modernin teknologian selkäranka on syntynyt julkisen sektorin riskirahoituksella:

* internet
* GPS
* mikroprosessorit
* satelliittiteknologia
* lasersovellukset
* mRNA-alustat
* akkuteknologian läpimurrot
* tieteen suurhankkeet (CERN, ESA, NASA, NIH, DARPA...)

Nämä eivät ole mitään “pikkuparannuksia”, vaan koko nykyisen talouden mahdollistavat perusinfrastruktuurit. Ilman niitä ei olisi tietoa, kommunikaatiota, logistiikkaa, sähköverkkoa, lääkkeitä tai laitteita siinä muodossa kuin tunnemme.

En pidä mitään noista kovin merkittävänä innovaationa. Otin esille Bellin, Fleminingin ja Gutenbergin siksi, koska heidän keksinnöillään oli merkitystä.

70-luvulla elimme ilman internetiä ja GPS:ää, mutta oliko maailma huonompi paikka ilman niitä? Moni muu listaamasi asia on myös kehitetty myöhemmin.

5. “Yhdysvalloissa lähes kaikki on yksityistetty.”

Ei pidä paikkaansa.

USA:ssa julkinen sektori on valtava:

* DARPA, NIH, NSF
* massiivinen julkinen t&k
* suuret teollisuustuet ja puolustusbudjetti
* infrastruktuuri-investoinnit (CHIPS Act, IRA, BIL…)
* liittovaltion lainatakaukset ja subventiot
* maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki

Se, että terveydenhuolto ja osa julkisista palveluista on yksityistetty, ei tee maasta “lähes täysin yksityistä”.
USA on itse asiassa malliesimerkki valtion johtamasta teollisuus- ja innovaatiopolitiikasta.

Nyt saivartelet. Yksityistäminen on Yhdysvalloissa kuitenkin paljon pidemmällä kuin Suomessa.

2. “Toistat samoja argumentteja sijoittajista.”

Sijoittajien tuottotavoite ei ole kiistanalainen.
Mutta se ei yksinään selitä investointivirtojen suuntaa – siksi sitä on tarpeen tuoda esiin: koska johtopäätös “jos valtiolla on ohjausvaltaa → investoinnit pakenevat” ei seuraa loogisesti tuottotavoitteesta. Reaalimaailmassa sijoituspäätöksiä ohjaavat epävarmuus, narratiivit, riskienhallinta ja poliittiset raamit. Siksi pääoma ei liiku automaattisesti pois maista, jotka harjoittavat strategista ohjausta.

Kuten sanoin, jokaisessa maassa on jonkinasteista strategista ohjausta, mutta kritiikkini kohdistuukin talousdemokratiaan, ei valtion ohjaukseen.

3. “Olen kritiikissäni erityisesti talousdemokratiaa vastaan.”

Talousdemokratia ei tarkoita sijoittajavapautta kieltävää komentotaloutta, vaan sitä, että yhteiskunta määrittää talouden pelisäännöt ja pitkän aikavälin suunnan – ei markkinat itse.
Tämä ei ole poikkeus, vaan kansainvälinen normi: USA, Kiina, Intia ja EU tekevät kaikki teollisuuspolitiikkaa, joka ohjaa markkinoita tavoilla, joita talousliberaali oppikirjamalli ei selitä.

Talouden säännöt ovat juuri sitä komentotaloutta. USA:ssa se lienee kaikista vähäisintä ja siksi maa onkin suurin talousmahti maailmassa.

5. “70-luvulla elettiin ilman internetiä ja GPS:ää.”

Niin elettiin – mutta nykyinen talous ei voisi toimia ilman niitä.

Kyse on enemmänkin tilanteesta, johon on ajauduttu. Ennen asiat hoidettiin paikan päällä käyden ja puhelin sekä faksi olivat riittäviä kommunikointiin etäisyyksien yli.

GPS tuli paperikarttojen ja kompassin tilalle, mutta ei ole niitä kuitenkaan täysin syrjäyttänyt.

Sinä et kritisoi selvästi sitä vastaan, mitä sanotaan, vaan triggersanoihin liittämiäsi ennakkoluulojasi vastaan.

[ID10T]

Kootaanpa taas vähän nippuun esittämäsi väitteitä, oikaistaan pahimpia virheitä ja kerrotaan yleisiä tosiasioita.

Aloitan perusasiasta: moni väitteistäsi nojaa 1980-luvun talousmyytteihin, jotka eivät yksinkertaisesti enää pidä paikkaansa – eivät teoriassa eivätkä empiirisesti. Kerron miksi.

1. “Suomi ei ole suvereeni valuutan liikkeellelaskija → siis valtio ei voi luoda rahaa.”

Totta – Suomi ei ole yksin suvereeni liikkeellelaskija.
Mutta johtopäätöksesi ei silti pidä.

EU- ja eurojärjestelmässä rahaa luodaan joka päivä: EKP luo eurot, ja kansalliset keskuspankit toteuttavat politiikan. Valtiot toimivat järjestelmässä, jossa niiden menot eivät riipu siitä, “onko jostain kasassa rahaa”, vaan siitä miten EU- ja kansalliset säännöt rajoittavat menojen tasoa.

Kyse ei siis ole fyysisestä rahasta, vaan poliittisista rajoitteista. Näitä rajoitteita voidaan – ja nyt myös EU:ssa aktiivisesti halutaan – uudistaa.

Suomi yksin oman valuutan kanssa olisi liian haavoittuva (valuuttaspekulaatio, tuontiriippuvuus, volatiliteetti). EU:ssa taas on mittakaava, jonka sisällä voidaan tehdä järkevää teollisuus- ja investointipolitiikkaa.

Miksi EU sitten tarvitsee yhteisvelkaa? Ja myönnät itsekin, että järjestelmässä on rajoitteita.

2. “Sijoittajilla on AINA rahankiilto silmissä.”

Tämä ei pidä paikkaansa edes taloustieteen perustasolla. Sijoittajakäyttäytyminen on tutkitusti:

* usein epärationaalista
* heuristiikoilla ja tunteilla ohjattua
* riippuvaista siitä, mitä muut tekevät
* altis kuplille, paniikeille ja tarinarakenteille
* ja ennen kaikkea: täynnä epävarmuutta

Miksi toistat samoja argumentteja, vaikka esitin niistä jo mielipiteeni?

Kyllä, sijoitus nominaalisesti tähtää tuottoon, mutta käytännössä sijoittajien käyttäytyminen ei muistuta edes kaukaisesti taloustieteiden oppikirjan optimointirobottia. Se, että tavoite on “voitto”, ei kerro mitään siitä, miten sijoittajat todellisuudessa käyttäytyvät.

Siksi sinun esittämäsi “A→B”-logiikka ei toimi reaalimaailmassa.

En puhu mistään taloustieteiden oppikirjan optimointorobotista, vaan lihavoimastani totuudesta, joka ei muuksi muutu. Kummallinen kiistanaihe.

3. “Jos sijoittajien päätäntävaltaa kavennetaan, investoinnit siirtyvät muualle.”

Väite on aivan liian yleinen.
Yksityinen pääoma ei pakene maista siksi, että julkinen valta käyttää strategista ohjausta.

Ei sellaista maata olekaan, jossa ei olisi ohjausta jossain määrin. Kritiikkini kohdistuukin kaavailemaasi talousdemokratiaan.

* Kiina ja Intia: valmistus ei mennyt sinne “sijoittajavapauden” vuoksi, vaan halvan työvoiman ja valtavien sisämarkkinoiden vuoksi.

Osin myös paikallinen sääntely vaikuttaa, sillä kumpikaan maa ei ole tunnettu ympäristöteoista, jotka osaltaan nostavat teollisuuden kustannuksia. Halpa työvoima on mahdollistettu myös puutteellisella työlainsäädännöllä.

Lisäksi: globaalit ketjut ovat siirtymässä pois Kiinasta – mikä kertoo siitä, etteivät pääomavirrat ole mikään yksinkertainen markkinalogiikan seuraus.

Tämä taas on pitkälti poliittinen päätös.

4. “Perustavanlaatuiset innovaatiot eivät ole syntyneet julkisella rahalla.”

Tämä väite on yksiselitteisesti väärä.

Modernin teknologian selkäranka on syntynyt julkisen sektorin riskirahoituksella:

* internet
* GPS
* mikroprosessorit
* satelliittiteknologia
* lasersovellukset
* mRNA-alustat
* akkuteknologian läpimurrot
* tieteen suurhankkeet (CERN, ESA, NASA, NIH, DARPA...)

Nämä eivät ole mitään “pikkuparannuksia”, vaan koko nykyisen talouden mahdollistavat perusinfrastruktuurit. Ilman niitä ei olisi tietoa, kommunikaatiota, logistiikkaa, sähköverkkoa, lääkkeitä tai laitteita siinä muodossa kuin tunnemme.

En pidä mitään noista kovin merkittävänä innovaationa. Otin esille Bellin, Fleminingin ja Gutenbergin siksi, koska heidän keksinnöillään oli merkitystä.

70-luvulla elimme ilman internetiä ja GPS:ää, mutta oliko maailma huonompi paikka ilman niitä? Moni muu listaamasi asia on myös kehitetty myöhemmin.

5. “Yhdysvalloissa lähes kaikki on yksityistetty.”

Ei pidä paikkaansa.

USA:ssa julkinen sektori on valtava:

* DARPA, NIH, NSF
* massiivinen julkinen t&k
* suuret teollisuustuet ja puolustusbudjetti
* infrastruktuuri-investoinnit (CHIPS Act, IRA, BIL…)
* liittovaltion lainatakaukset ja subventiot
* maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki

Se, että terveydenhuolto ja osa julkisista palveluista on yksityistetty, ei tee maasta “lähes täysin yksityistä”.
USA on itse asiassa malliesimerkki valtion johtamasta teollisuus- ja innovaatiopolitiikasta.

Nyt saivartelet. Yksityistäminen on Yhdysvalloissa kuitenkin paljon pidemmällä kuin Suomessa.

2. “Toistat samoja argumentteja sijoittajista.”

Sijoittajien tuottotavoite ei ole kiistanalainen.
Mutta se ei yksinään selitä investointivirtojen suuntaa – siksi sitä on tarpeen tuoda esiin: koska johtopäätös “jos valtiolla on ohjausvaltaa → investoinnit pakenevat” ei seuraa loogisesti tuottotavoitteesta. Reaalimaailmassa sijoituspäätöksiä ohjaavat epävarmuus, narratiivit, riskienhallinta ja poliittiset raamit. Siksi pääoma ei liiku automaattisesti pois maista, jotka harjoittavat strategista ohjausta.

Kuten sanoin, jokaisessa maassa on jonkinasteista strategista ohjausta, mutta kritiikkini kohdistuukin talousdemokratiaan, ei valtion ohjaukseen.

3. “Olen kritiikissäni erityisesti talousdemokratiaa vastaan.”

Talousdemokratia ei tarkoita sijoittajavapautta kieltävää komentotaloutta, vaan sitä, että yhteiskunta määrittää talouden pelisäännöt ja pitkän aikavälin suunnan – ei markkinat itse.
Tämä ei ole poikkeus, vaan kansainvälinen normi: USA, Kiina, Intia ja EU tekevät kaikki teollisuuspolitiikkaa, joka ohjaa markkinoita tavoilla, joita talousliberaali oppikirjamalli ei selitä.

Talouden säännöt ovat juuri sitä komentotaloutta. USA:ssa se lienee kaikista vähäisintä ja siksi maa onkin suurin talousmahti maailmassa.

5. “70-luvulla elettiin ilman internetiä ja GPS:ää.”

Niin elettiin – mutta nykyinen talous ei voisi toimia ilman niitä.

Kyse on enemmänkin tilanteesta, johon on ajauduttu. Ennen asiat hoidettiin paikan päällä käyden ja puhelin sekä faksi olivat riittäviä kommunikointiin etäisyyksien yli.

GPS tuli paperikarttojen ja kompassin tilalle, mutta ei ole niitä kuitenkaan täysin syrjäyttänyt.

Sinä et kritisoi selvästi sitä vastaan, mitä sanotaan, vaan triggersanoihin liittämiäsi ennakkoluulojasi vastaan.

Sinulla on oikeus mielipiteeseesi.

Olen kuitenkin selvästi puolustanut markkinoiden vapautta liikaa säännöstelyä vastaan. Syykin on selvä, se joka maksaa, määrää.

[Stadin öljylanne]

Kootaanpa taas vähän nippuun esittämäsi väitteitä, oikaistaan pahimpia virheitä ja kerrotaan yleisiä tosiasioita.

Aloitan perusasiasta: moni väitteistäsi nojaa 1980-luvun talousmyytteihin, jotka eivät yksinkertaisesti enää pidä paikkaansa – eivät teoriassa eivätkä empiirisesti. Kerron miksi.

1. “Suomi ei ole suvereeni valuutan liikkeellelaskija → siis valtio ei voi luoda rahaa.”

Totta – Suomi ei ole yksin suvereeni liikkeellelaskija.
Mutta johtopäätöksesi ei silti pidä.

EU- ja eurojärjestelmässä rahaa luodaan joka päivä: EKP luo eurot, ja kansalliset keskuspankit toteuttavat politiikan. Valtiot toimivat järjestelmässä, jossa niiden menot eivät riipu siitä, “onko jostain kasassa rahaa”, vaan siitä miten EU- ja kansalliset säännöt rajoittavat menojen tasoa.

Kyse ei siis ole fyysisestä rahasta, vaan poliittisista rajoitteista. Näitä rajoitteita voidaan – ja nyt myös EU:ssa aktiivisesti halutaan – uudistaa.

Suomi yksin oman valuutan kanssa olisi liian haavoittuva (valuuttaspekulaatio, tuontiriippuvuus, volatiliteetti). EU:ssa taas on mittakaava, jonka sisällä voidaan tehdä järkevää teollisuus- ja investointipolitiikkaa.

Miksi EU sitten tarvitsee yhteisvelkaa? Ja myönnät itsekin, että järjestelmässä on rajoitteita.

2. “Sijoittajilla on AINA rahankiilto silmissä.”

Tämä ei pidä paikkaansa edes taloustieteen perustasolla. Sijoittajakäyttäytyminen on tutkitusti:

* usein epärationaalista
* heuristiikoilla ja tunteilla ohjattua
* riippuvaista siitä, mitä muut tekevät
* altis kuplille, paniikeille ja tarinarakenteille
* ja ennen kaikkea: täynnä epävarmuutta

Miksi toistat samoja argumentteja, vaikka esitin niistä jo mielipiteeni?

Kyllä, sijoitus nominaalisesti tähtää tuottoon, mutta käytännössä sijoittajien käyttäytyminen ei muistuta edes kaukaisesti taloustieteiden oppikirjan optimointirobottia. Se, että tavoite on “voitto”, ei kerro mitään siitä, miten sijoittajat todellisuudessa käyttäytyvät.

Siksi sinun esittämäsi “A→B”-logiikka ei toimi reaalimaailmassa.

En puhu mistään taloustieteiden oppikirjan optimointorobotista, vaan lihavoimastani totuudesta, joka ei muuksi muutu. Kummallinen kiistanaihe.

3. “Jos sijoittajien päätäntävaltaa kavennetaan, investoinnit siirtyvät muualle.”

Väite on aivan liian yleinen.
Yksityinen pääoma ei pakene maista siksi, että julkinen valta käyttää strategista ohjausta.

Ei sellaista maata olekaan, jossa ei olisi ohjausta jossain määrin. Kritiikkini kohdistuukin kaavailemaasi talousdemokratiaan.

* Kiina ja Intia: valmistus ei mennyt sinne “sijoittajavapauden” vuoksi, vaan halvan työvoiman ja valtavien sisämarkkinoiden vuoksi.

Osin myös paikallinen sääntely vaikuttaa, sillä kumpikaan maa ei ole tunnettu ympäristöteoista, jotka osaltaan nostavat teollisuuden kustannuksia. Halpa työvoima on mahdollistettu myös puutteellisella työlainsäädännöllä.

Lisäksi: globaalit ketjut ovat siirtymässä pois Kiinasta – mikä kertoo siitä, etteivät pääomavirrat ole mikään yksinkertainen markkinalogiikan seuraus.

Tämä taas on pitkälti poliittinen päätös.

4. “Perustavanlaatuiset innovaatiot eivät ole syntyneet julkisella rahalla.”

Tämä väite on yksiselitteisesti väärä.

Modernin teknologian selkäranka on syntynyt julkisen sektorin riskirahoituksella:

* internet
* GPS
* mikroprosessorit
* satelliittiteknologia
* lasersovellukset
* mRNA-alustat
* akkuteknologian läpimurrot
* tieteen suurhankkeet (CERN, ESA, NASA, NIH, DARPA...)

Nämä eivät ole mitään “pikkuparannuksia”, vaan koko nykyisen talouden mahdollistavat perusinfrastruktuurit. Ilman niitä ei olisi tietoa, kommunikaatiota, logistiikkaa, sähköverkkoa, lääkkeitä tai laitteita siinä muodossa kuin tunnemme.

En pidä mitään noista kovin merkittävänä innovaationa. Otin esille Bellin, Fleminingin ja Gutenbergin siksi, koska heidän keksinnöillään oli merkitystä.

70-luvulla elimme ilman internetiä ja GPS:ää, mutta oliko maailma huonompi paikka ilman niitä? Moni muu listaamasi asia on myös kehitetty myöhemmin.

5. “Yhdysvalloissa lähes kaikki on yksityistetty.”

Ei pidä paikkaansa.

USA:ssa julkinen sektori on valtava:

* DARPA, NIH, NSF
* massiivinen julkinen t&k
* suuret teollisuustuet ja puolustusbudjetti
* infrastruktuuri-investoinnit (CHIPS Act, IRA, BIL…)
* liittovaltion lainatakaukset ja subventiot
* maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki

Se, että terveydenhuolto ja osa julkisista palveluista on yksityistetty, ei tee maasta “lähes täysin yksityistä”.
USA on itse asiassa malliesimerkki valtion johtamasta teollisuus- ja innovaatiopolitiikasta.

Nyt saivartelet. Yksityistäminen on Yhdysvalloissa kuitenkin paljon pidemmällä kuin Suomessa.

2. “Toistat samoja argumentteja sijoittajista.”

Sijoittajien tuottotavoite ei ole kiistanalainen.
Mutta se ei yksinään selitä investointivirtojen suuntaa – siksi sitä on tarpeen tuoda esiin: koska johtopäätös “jos valtiolla on ohjausvaltaa → investoinnit pakenevat” ei seuraa loogisesti tuottotavoitteesta. Reaalimaailmassa sijoituspäätöksiä ohjaavat epävarmuus, narratiivit, riskienhallinta ja poliittiset raamit. Siksi pääoma ei liiku automaattisesti pois maista, jotka harjoittavat strategista ohjausta.

Kuten sanoin, jokaisessa maassa on jonkinasteista strategista ohjausta, mutta kritiikkini kohdistuukin talousdemokratiaan, ei valtion ohjaukseen.

3. “Olen kritiikissäni erityisesti talousdemokratiaa vastaan.”

Talousdemokratia ei tarkoita sijoittajavapautta kieltävää komentotaloutta, vaan sitä, että yhteiskunta määrittää talouden pelisäännöt ja pitkän aikavälin suunnan – ei markkinat itse.
Tämä ei ole poikkeus, vaan kansainvälinen normi: USA, Kiina, Intia ja EU tekevät kaikki teollisuuspolitiikkaa, joka ohjaa markkinoita tavoilla, joita talousliberaali oppikirjamalli ei selitä.

Talouden säännöt ovat juuri sitä komentotaloutta. USA:ssa se lienee kaikista vähäisintä ja siksi maa onkin suurin talousmahti maailmassa.

5. “70-luvulla elettiin ilman internetiä ja GPS:ää.”

Niin elettiin – mutta nykyinen talous ei voisi toimia ilman niitä.

Kyse on enemmänkin tilanteesta, johon on ajauduttu. Ennen asiat hoidettiin paikan päällä käyden ja puhelin sekä faksi olivat riittäviä kommunikointiin etäisyyksien yli.

GPS tuli paperikarttojen ja kompassin tilalle, mutta ei ole niitä kuitenkaan täysin syrjäyttänyt.

Sinä et kritisoi selvästi sitä vastaan, mitä sanotaan, vaan triggersanoihin liittämiäsi ennakkoluulojasi vastaan.

Sinulla on oikeus mielipiteeseesi.

Olen kuitenkin selvästi puolustanut markkinoiden vapautta liikaa säännöstelyä vastaan. Syykin on selvä, se joka maksaa, määrää.

Ja samalla taktiikalla kuin Olli puolustaa filosofiaa.

[ID10T]

Kootaanpa taas vähän nippuun esittämäsi väitteitä, oikaistaan pahimpia virheitä ja kerrotaan yleisiä tosiasioita.

Aloitan perusasiasta: moni väitteistäsi nojaa 1980-luvun talousmyytteihin, jotka eivät yksinkertaisesti enää pidä paikkaansa – eivät teoriassa eivätkä empiirisesti. Kerron miksi.

1. “Suomi ei ole suvereeni valuutan liikkeellelaskija → siis valtio ei voi luoda rahaa.”

Totta – Suomi ei ole yksin suvereeni liikkeellelaskija.
Mutta johtopäätöksesi ei silti pidä.

EU- ja eurojärjestelmässä rahaa luodaan joka päivä: EKP luo eurot, ja kansalliset keskuspankit toteuttavat politiikan. Valtiot toimivat järjestelmässä, jossa niiden menot eivät riipu siitä, “onko jostain kasassa rahaa”, vaan siitä miten EU- ja kansalliset säännöt rajoittavat menojen tasoa.

Kyse ei siis ole fyysisestä rahasta, vaan poliittisista rajoitteista. Näitä rajoitteita voidaan – ja nyt myös EU:ssa aktiivisesti halutaan – uudistaa.

Suomi yksin oman valuutan kanssa olisi liian haavoittuva (valuuttaspekulaatio, tuontiriippuvuus, volatiliteetti). EU:ssa taas on mittakaava, jonka sisällä voidaan tehdä järkevää teollisuus- ja investointipolitiikkaa.

Miksi EU sitten tarvitsee yhteisvelkaa? Ja myönnät itsekin, että järjestelmässä on rajoitteita.

2. “Sijoittajilla on AINA rahankiilto silmissä.”

Tämä ei pidä paikkaansa edes taloustieteen perustasolla. Sijoittajakäyttäytyminen on tutkitusti:

* usein epärationaalista
* heuristiikoilla ja tunteilla ohjattua
* riippuvaista siitä, mitä muut tekevät
* altis kuplille, paniikeille ja tarinarakenteille
* ja ennen kaikkea: täynnä epävarmuutta

Miksi toistat samoja argumentteja, vaikka esitin niistä jo mielipiteeni?

Kyllä, sijoitus nominaalisesti tähtää tuottoon, mutta käytännössä sijoittajien käyttäytyminen ei muistuta edes kaukaisesti taloustieteiden oppikirjan optimointirobottia. Se, että tavoite on “voitto”, ei kerro mitään siitä, miten sijoittajat todellisuudessa käyttäytyvät.

Siksi sinun esittämäsi “A→B”-logiikka ei toimi reaalimaailmassa.

En puhu mistään taloustieteiden oppikirjan optimointorobotista, vaan lihavoimastani totuudesta, joka ei muuksi muutu. Kummallinen kiistanaihe.

3. “Jos sijoittajien päätäntävaltaa kavennetaan, investoinnit siirtyvät muualle.”

Väite on aivan liian yleinen.
Yksityinen pääoma ei pakene maista siksi, että julkinen valta käyttää strategista ohjausta.

Ei sellaista maata olekaan, jossa ei olisi ohjausta jossain määrin. Kritiikkini kohdistuukin kaavailemaasi talousdemokratiaan.

* Kiina ja Intia: valmistus ei mennyt sinne “sijoittajavapauden” vuoksi, vaan halvan työvoiman ja valtavien sisämarkkinoiden vuoksi.

Osin myös paikallinen sääntely vaikuttaa, sillä kumpikaan maa ei ole tunnettu ympäristöteoista, jotka osaltaan nostavat teollisuuden kustannuksia. Halpa työvoima on mahdollistettu myös puutteellisella työlainsäädännöllä.

Lisäksi: globaalit ketjut ovat siirtymässä pois Kiinasta – mikä kertoo siitä, etteivät pääomavirrat ole mikään yksinkertainen markkinalogiikan seuraus.

Tämä taas on pitkälti poliittinen päätös.

4. “Perustavanlaatuiset innovaatiot eivät ole syntyneet julkisella rahalla.”

Tämä väite on yksiselitteisesti väärä.

Modernin teknologian selkäranka on syntynyt julkisen sektorin riskirahoituksella:

* internet
* GPS
* mikroprosessorit
* satelliittiteknologia
* lasersovellukset
* mRNA-alustat
* akkuteknologian läpimurrot
* tieteen suurhankkeet (CERN, ESA, NASA, NIH, DARPA...)

Nämä eivät ole mitään “pikkuparannuksia”, vaan koko nykyisen talouden mahdollistavat perusinfrastruktuurit. Ilman niitä ei olisi tietoa, kommunikaatiota, logistiikkaa, sähköverkkoa, lääkkeitä tai laitteita siinä muodossa kuin tunnemme.

En pidä mitään noista kovin merkittävänä innovaationa. Otin esille Bellin, Fleminingin ja Gutenbergin siksi, koska heidän keksinnöillään oli merkitystä.

70-luvulla elimme ilman internetiä ja GPS:ää, mutta oliko maailma huonompi paikka ilman niitä? Moni muu listaamasi asia on myös kehitetty myöhemmin.

5. “Yhdysvalloissa lähes kaikki on yksityistetty.”

Ei pidä paikkaansa.

USA:ssa julkinen sektori on valtava:

* DARPA, NIH, NSF
* massiivinen julkinen t&k
* suuret teollisuustuet ja puolustusbudjetti
* infrastruktuuri-investoinnit (CHIPS Act, IRA, BIL…)
* liittovaltion lainatakaukset ja subventiot
* maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki

Se, että terveydenhuolto ja osa julkisista palveluista on yksityistetty, ei tee maasta “lähes täysin yksityistä”.
USA on itse asiassa malliesimerkki valtion johtamasta teollisuus- ja innovaatiopolitiikasta.

Nyt saivartelet. Yksityistäminen on Yhdysvalloissa kuitenkin paljon pidemmällä kuin Suomessa.

2. “Toistat samoja argumentteja sijoittajista.”

Sijoittajien tuottotavoite ei ole kiistanalainen.
Mutta se ei yksinään selitä investointivirtojen suuntaa – siksi sitä on tarpeen tuoda esiin: koska johtopäätös “jos valtiolla on ohjausvaltaa → investoinnit pakenevat” ei seuraa loogisesti tuottotavoitteesta. Reaalimaailmassa sijoituspäätöksiä ohjaavat epävarmuus, narratiivit, riskienhallinta ja poliittiset raamit. Siksi pääoma ei liiku automaattisesti pois maista, jotka harjoittavat strategista ohjausta.

Kuten sanoin, jokaisessa maassa on jonkinasteista strategista ohjausta, mutta kritiikkini kohdistuukin talousdemokratiaan, ei valtion ohjaukseen.

3. “Olen kritiikissäni erityisesti talousdemokratiaa vastaan.”

Talousdemokratia ei tarkoita sijoittajavapautta kieltävää komentotaloutta, vaan sitä, että yhteiskunta määrittää talouden pelisäännöt ja pitkän aikavälin suunnan – ei markkinat itse.
Tämä ei ole poikkeus, vaan kansainvälinen normi: USA, Kiina, Intia ja EU tekevät kaikki teollisuuspolitiikkaa, joka ohjaa markkinoita tavoilla, joita talousliberaali oppikirjamalli ei selitä.

Talouden säännöt ovat juuri sitä komentotaloutta. USA:ssa se lienee kaikista vähäisintä ja siksi maa onkin suurin talousmahti maailmassa.

5. “70-luvulla elettiin ilman internetiä ja GPS:ää.”

Niin elettiin – mutta nykyinen talous ei voisi toimia ilman niitä.

Kyse on enemmänkin tilanteesta, johon on ajauduttu. Ennen asiat hoidettiin paikan päällä käyden ja puhelin sekä faksi olivat riittäviä kommunikointiin etäisyyksien yli.

GPS tuli paperikarttojen ja kompassin tilalle, mutta ei ole niitä kuitenkaan täysin syrjäyttänyt.

Sinä et kritisoi selvästi sitä vastaan, mitä sanotaan, vaan triggersanoihin liittämiäsi ennakkoluulojasi vastaan.

Sinulla on oikeus mielipiteeseesi.

Olen kuitenkin selvästi puolustanut markkinoiden vapautta liikaa säännöstelyä vastaan. Syykin on selvä, se joka maksaa, määrää.

Ja samalla taktiikalla kuin Olli puolustaa filosofiaa.

Olet lapsellinen. Lopetan pulushakin pelaamisen kanssasi.

[Stadin öljylanne]

Kootaanpa taas vähän nippuun esittämäsi väitteitä, oikaistaan pahimpia virheitä ja kerrotaan yleisiä tosiasioita.

Aloitan perusasiasta: moni väitteistäsi nojaa 1980-luvun talousmyytteihin, jotka eivät yksinkertaisesti enää pidä paikkaansa – eivät teoriassa eivätkä empiirisesti. Kerron miksi.

1. “Suomi ei ole suvereeni valuutan liikkeellelaskija → siis valtio ei voi luoda rahaa.”

Totta – Suomi ei ole yksin suvereeni liikkeellelaskija.
Mutta johtopäätöksesi ei silti pidä.

EU- ja eurojärjestelmässä rahaa luodaan joka päivä: EKP luo eurot, ja kansalliset keskuspankit toteuttavat politiikan. Valtiot toimivat järjestelmässä, jossa niiden menot eivät riipu siitä, “onko jostain kasassa rahaa”, vaan siitä miten EU- ja kansalliset säännöt rajoittavat menojen tasoa.

Kyse ei siis ole fyysisestä rahasta, vaan poliittisista rajoitteista. Näitä rajoitteita voidaan – ja nyt myös EU:ssa aktiivisesti halutaan – uudistaa.

Suomi yksin oman valuutan kanssa olisi liian haavoittuva (valuuttaspekulaatio, tuontiriippuvuus, volatiliteetti). EU:ssa taas on mittakaava, jonka sisällä voidaan tehdä järkevää teollisuus- ja investointipolitiikkaa.

Miksi EU sitten tarvitsee yhteisvelkaa? Ja myönnät itsekin, että järjestelmässä on rajoitteita.

2. “Sijoittajilla on AINA rahankiilto silmissä.”

Tämä ei pidä paikkaansa edes taloustieteen perustasolla. Sijoittajakäyttäytyminen on tutkitusti:

* usein epärationaalista
* heuristiikoilla ja tunteilla ohjattua
* riippuvaista siitä, mitä muut tekevät
* altis kuplille, paniikeille ja tarinarakenteille
* ja ennen kaikkea: täynnä epävarmuutta

Miksi toistat samoja argumentteja, vaikka esitin niistä jo mielipiteeni?

Kyllä, sijoitus nominaalisesti tähtää tuottoon, mutta käytännössä sijoittajien käyttäytyminen ei muistuta edes kaukaisesti taloustieteiden oppikirjan optimointirobottia. Se, että tavoite on “voitto”, ei kerro mitään siitä, miten sijoittajat todellisuudessa käyttäytyvät.

Siksi sinun esittämäsi “A→B”-logiikka ei toimi reaalimaailmassa.

En puhu mistään taloustieteiden oppikirjan optimointorobotista, vaan lihavoimastani totuudesta, joka ei muuksi muutu. Kummallinen kiistanaihe.

3. “Jos sijoittajien päätäntävaltaa kavennetaan, investoinnit siirtyvät muualle.”

Väite on aivan liian yleinen.
Yksityinen pääoma ei pakene maista siksi, että julkinen valta käyttää strategista ohjausta.

Ei sellaista maata olekaan, jossa ei olisi ohjausta jossain määrin. Kritiikkini kohdistuukin kaavailemaasi talousdemokratiaan.

* Kiina ja Intia: valmistus ei mennyt sinne “sijoittajavapauden” vuoksi, vaan halvan työvoiman ja valtavien sisämarkkinoiden vuoksi.

Osin myös paikallinen sääntely vaikuttaa, sillä kumpikaan maa ei ole tunnettu ympäristöteoista, jotka osaltaan nostavat teollisuuden kustannuksia. Halpa työvoima on mahdollistettu myös puutteellisella työlainsäädännöllä.

Lisäksi: globaalit ketjut ovat siirtymässä pois Kiinasta – mikä kertoo siitä, etteivät pääomavirrat ole mikään yksinkertainen markkinalogiikan seuraus.

Tämä taas on pitkälti poliittinen päätös.

4. “Perustavanlaatuiset innovaatiot eivät ole syntyneet julkisella rahalla.”

Tämä väite on yksiselitteisesti väärä.

Modernin teknologian selkäranka on syntynyt julkisen sektorin riskirahoituksella:

* internet
* GPS
* mikroprosessorit
* satelliittiteknologia
* lasersovellukset
* mRNA-alustat
* akkuteknologian läpimurrot
* tieteen suurhankkeet (CERN, ESA, NASA, NIH, DARPA...)

Nämä eivät ole mitään “pikkuparannuksia”, vaan koko nykyisen talouden mahdollistavat perusinfrastruktuurit. Ilman niitä ei olisi tietoa, kommunikaatiota, logistiikkaa, sähköverkkoa, lääkkeitä tai laitteita siinä muodossa kuin tunnemme.

En pidä mitään noista kovin merkittävänä innovaationa. Otin esille Bellin, Fleminingin ja Gutenbergin siksi, koska heidän keksinnöillään oli merkitystä.

70-luvulla elimme ilman internetiä ja GPS:ää, mutta oliko maailma huonompi paikka ilman niitä? Moni muu listaamasi asia on myös kehitetty myöhemmin.

5. “Yhdysvalloissa lähes kaikki on yksityistetty.”

Ei pidä paikkaansa.

USA:ssa julkinen sektori on valtava:

* DARPA, NIH, NSF
* massiivinen julkinen t&k
* suuret teollisuustuet ja puolustusbudjetti
* infrastruktuuri-investoinnit (CHIPS Act, IRA, BIL…)
* liittovaltion lainatakaukset ja subventiot
* maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki

Se, että terveydenhuolto ja osa julkisista palveluista on yksityistetty, ei tee maasta “lähes täysin yksityistä”.
USA on itse asiassa malliesimerkki valtion johtamasta teollisuus- ja innovaatiopolitiikasta.

Nyt saivartelet. Yksityistäminen on Yhdysvalloissa kuitenkin paljon pidemmällä kuin Suomessa.

2. “Toistat samoja argumentteja sijoittajista.”

Sijoittajien tuottotavoite ei ole kiistanalainen.
Mutta se ei yksinään selitä investointivirtojen suuntaa – siksi sitä on tarpeen tuoda esiin: koska johtopäätös “jos valtiolla on ohjausvaltaa → investoinnit pakenevat” ei seuraa loogisesti tuottotavoitteesta. Reaalimaailmassa sijoituspäätöksiä ohjaavat epävarmuus, narratiivit, riskienhallinta ja poliittiset raamit. Siksi pääoma ei liiku automaattisesti pois maista, jotka harjoittavat strategista ohjausta.

Kuten sanoin, jokaisessa maassa on jonkinasteista strategista ohjausta, mutta kritiikkini kohdistuukin talousdemokratiaan, ei valtion ohjaukseen.

3. “Olen kritiikissäni erityisesti talousdemokratiaa vastaan.”

Talousdemokratia ei tarkoita sijoittajavapautta kieltävää komentotaloutta, vaan sitä, että yhteiskunta määrittää talouden pelisäännöt ja pitkän aikavälin suunnan – ei markkinat itse.
Tämä ei ole poikkeus, vaan kansainvälinen normi: USA, Kiina, Intia ja EU tekevät kaikki teollisuuspolitiikkaa, joka ohjaa markkinoita tavoilla, joita talousliberaali oppikirjamalli ei selitä.

Talouden säännöt ovat juuri sitä komentotaloutta. USA:ssa se lienee kaikista vähäisintä ja siksi maa onkin suurin talousmahti maailmassa.

5. “70-luvulla elettiin ilman internetiä ja GPS:ää.”

Niin elettiin – mutta nykyinen talous ei voisi toimia ilman niitä.

Kyse on enemmänkin tilanteesta, johon on ajauduttu. Ennen asiat hoidettiin paikan päällä käyden ja puhelin sekä faksi olivat riittäviä kommunikointiin etäisyyksien yli.

GPS tuli paperikarttojen ja kompassin tilalle, mutta ei ole niitä kuitenkaan täysin syrjäyttänyt.

Sinä et kritisoi selvästi sitä vastaan, mitä sanotaan, vaan triggersanoihin liittämiäsi ennakkoluulojasi vastaan.

Sinulla on oikeus mielipiteeseesi.

Olen kuitenkin selvästi puolustanut markkinoiden vapautta liikaa säännöstelyä vastaan. Syykin on selvä, se joka maksaa, määrää.

Ja samalla taktiikalla kuin Olli puolustaa filosofiaa.

Olet lapsellinen. Lopetan pulushakin pelaamisen kanssasi.

Viisas päätös. Se että keskityt mieluummin myrkyttämään kaivon asiakeskustelussa onkin paljon ritarillisempaa.

[Naturalisti]

Sinä et kritisoi selvästi sitä vastaan, mitä sanotaan, vaan triggersanoihin liittämiäsi ennakkoluulojasi vastaan.

Sinulla on oikeus mielipiteeseesi.

Olen kuitenkin selvästi puolustanut markkinoiden vapautta liikaa säännöstelyä vastaan. Syykin on selvä, se joka maksaa, määrää.

Ja samalla taktiikalla kuin Olli puolustaa filosofiaa.

Olet lapsellinen. Lopetan pulushakin pelaamisen kanssasi.

Tämä oli mulle aivan uusi sana. Google antoi selitykseksi linkin ( https://fi.wiktionary.org/wiki/pulushakki).

Tämä selitys kuvaa osuvasti tapaasi "keskustella".

pulushakki (5-A)

argumentointi, jossa toinen osapuoli toimii kuin kyyhkynen shakkilaudalla: se kaataa kaikki nappulat, tekee kakat laudalle, ylpeänä ilmoittaa voittaneensa ja jättää sotkun toisen osapuolen hoidettavaksi

keskustelutaktiikka, jossa alkuperäinen väite pyritään mitätöimään vertaamalla sitä heti toiseen, mahdollisesti vielä merkittävämpään; tarkoitus on siten osoittaa ettei keskustelua alkuperäisestä kannata jatkaa (whataboutismi)

Toivon, että lupauksesi lopettaa pulushakin pelaaminen koskee kaikkia muitakin keskusteluja, jotta voimme siirtyä normaaliin dialogiin, jossa argumentoidaan sitä mitä sanotaan, eikä ohjata keskustelua sivuraiteille ja palataan myöhemmi jo torjuttuun väitteeseen aina uudelleen.

2. “Toistat samoja argumentteja sijoittajista.”

Sijoittajien tuottotavoite ei ole kiistanalainen.
Mutta se ei yksinään selitä investointivirtojen suuntaa – siksi sitä on tarpeen tuoda esiin: koska johtopäätös “jos valtiolla on ohjausvaltaa → investoinnit pakenevat” ei seuraa loogisesti tuottotavoitteesta. Reaalimaailmassa sijoituspäätöksiä ohjaavat epävarmuus, narratiivit, riskienhallinta ja poliittiset raamit. Siksi pääoma ei liiku automaattisesti pois maista, jotka harjoittavat strategista ohjausta.

Kuten sanoin, jokaisessa maassa on jonkinasteista strategista ohjausta, mutta kritiikkini kohdistuukin talousdemokratiaan, ei valtion ohjaukseen.

3. “Olen kritiikissäni erityisesti talousdemokratiaa vastaan.”

Talousdemokratia ei tarkoita sijoittajavapautta kieltävää komentotaloutta, vaan sitä, että yhteiskunta määrittää talouden pelisäännöt ja pitkän aikavälin suunnan – ei markkinat itse.
Tämä ei ole poikkeus, vaan kansainvälinen normi: USA, Kiina, Intia ja EU tekevät kaikki teollisuuspolitiikkaa, joka ohjaa markkinoita tavoilla, joita talousliberaali oppikirjamalli ei selitä.

Talouden säännöt ovat juuri sitä komentotaloutta. USA:ssa se lienee kaikista vähäisintä ja siksi maa onkin suurin talousmahti maailmassa.

5. “70-luvulla elettiin ilman internetiä ja GPS:ää.”

Niin elettiin – mutta nykyinen talous ei voisi toimia ilman niitä.

Kyse on enemmänkin tilanteesta, johon on ajauduttu. Ennen asiat hoidettiin paikan päällä käyden ja puhelin sekä faksi olivat riittäviä kommunikointiin etäisyyksien yli.

GPS tuli paperikarttojen ja kompassin tilalle, mutta ei ole niitä kuitenkaan täysin syrjäyttänyt.

Muutama olennainen kommentti pitkästä "keskustelusta", jonka lopusta on katkelma edellä:

1. Sanot “se joka maksaa, määrää”.
Tämä pätee yritykseen, ei valtioon.
Valtio on rahan liikkeellelaskujärjestelmässä sääntöjen asettaja, ei maksajataho, joka pyytää lupaa pääomilta.
Jopa yksityisissä markkinoissa hinnat määräytyvät valtion asettamissa rajoissa – ei päinvastoin.

2. Väität, että talouden sääntöjen asettaminen on komentotaloutta.
Jos tämä pitäisi paikkansa, kaikki modernit taloudet – USA, EU, Kiina, Japani, Etelä-Korea – olisivat komentotalouksia.
Markkinat eivät ole “luonnontila”, vaan toimivat aina sääntöjen sisällä: sopimuslait, vastuusäännöt, pääomavaatimukset, kilpailulainsäädäntö, patentit, työoikeus.
Ilman näitä ei olisi markkinoita lainkaan.

3. Väität, että USA:n talousmahti johtuu vähäisistä säännöistä.
Tämä on historiallisesti väärin.
USA:n talousmahti perustuu valtavan aggressiiviseen valtion teollisuuspolitiikkaan: DARPA, NASA, NIH, sotateollisuus, infrastruktuuripaketit, vihreän teollisuuden tukiohjelmat, CHIPS-laki.
USA on länsimaista se, joka käyttää eniten julkista rahaa strategiseen ohjaukseen.

4. Sanot, että internet, GPS ja mikroprosessorit eivät ole merkittäviä innovaatioita.
Tämä ei ole enää mielipide, vaan todellisuudesta irtautuva väite.
Koko nykyinen globaali talous – energiaverkot, logistiikka, kommunikaatio, finanssisektori, terveysjärjestelmät, turvallisuus – romahtaisi ilman niitä.
Jos 70-luvun maailma kelpasi, sitä voi kyllä haluta – mutta sillä ei voi enää pyörittää nykyistä yhteiskuntaa.

5. Kun osoitetaan, että argumenttisi eivät pidä, siirryt sanomaan “kritisoin vain talousdemokratiaa”.
Mutta kritiikkisi ei kohdistu siihen, mitä talousdemokratia tarkoittaa (demokraattista päätöksentekoa talouden reunaehdoista), vaan siihen mitä luulet sen tarkoittavan (komentotaloutta).
Nämä eivät ole sama asia.

Kun keskustelua käydään väitteillä, jotka eivät vastaa esitettyihin argumentteihin, päädytään tilanteeseen, jossa mikään ei etene: samoja oikaistuja väitteitä tarjotaan uudelleen, eikä käsitellä sitä, mitä oikeasti sanotaan.

Jos haluat rakentavaa keskustelua, sinun on pystyttävä vastaamaan itse argumentteihin – ei niiden karikatyyreihin.