SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan

[Tomijk]

Miksei SDP ja Kepu säästä näistä, he kuitenkin monilla alueilla ovat vallassa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011631311.html
Lisää liksaa – ja leikkauksia
Hyvinvointialueet joutuvat säästämään kovalla kädellä, silti monien johtajien jättipalkat ovat nousseet entisestään. Tässä jutussa oleva taulukko ja hakukone paljastavat, kuinka paljon oman alueesi sote-pomot tienaavat ja kuinka paljon heitä on.

Erilaisia johtajia on hyvin­vointi­alueilla liikaa, ja heidän palkkansa ovat ylisuuria, kansanedustaja Hjallis Harkimo pukee sanoiksi monien kansalaisten tunnot.

IS:n selvitys paljastaa, että jättisäästöjen kanssa kamppailevat hyvinvointialueet palkitsevat johtoaan yhä hyvin avokätisesti. Itse asiassa hyvinvointi­alue­johtajien jo valmiiksi isot palkat ovat nousseet viime vuoteen verrattuna. Palkankorotukset ovat olleet varsin tuntuvia.

[ID10T]

Miksei SDP ja Kepu säästä näistä, he kuitenkin monilla alueilla ovat vallassa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011631311.html
Lisää liksaa – ja leikkauksia
Hyvinvointialueet joutuvat säästämään kovalla kädellä, silti monien johtajien jättipalkat ovat nousseet entisestään. Tässä jutussa oleva taulukko ja hakukone paljastavat, kuinka paljon oman alueesi sote-pomot tienaavat ja kuinka paljon heitä on.

Erilaisia johtajia on hyvin­vointi­alueilla liikaa, ja heidän palkkansa ovat ylisuuria, kansanedustaja Hjallis Harkimo pukee sanoiksi monien kansalaisten tunnot.

IS:n selvitys paljastaa, että jättisäästöjen kanssa kamppailevat hyvinvointialueet palkitsevat johtoaan yhä hyvin avokätisesti. Itse asiassa hyvinvointi­alue­johtajien jo valmiiksi isot palkat ovat nousseet viime vuoteen verrattuna. Palkankorotukset ovat olleet varsin tuntuvia.

Muutenkin täysin turha uusi hallintotaso. Paperinpyörittelijöitä tuli rutkasti lisää.

[Pattinero]

Kerrankin kun viitsin edes vähän perehtyä, niin huomasin erittäin mielenkiitoisen keskustelun, joka liittyy talouteen. Kiitos siitä kuuluu Id1ootille ja Naturalistille. Siinä on paljon ulottuvuuksia ja vastakkainasettelua.

Yksi pointti pisti itselläni silmään, ja se on tämä komentotalous tms., jota pidetään ns. vasemmistolaisena.

Nykyisissä olosuhteissa tuo määritelmä tarkoittaa sitä, että Trump on todellakin kommari, kuten hänestä voi hyvinkin kuvitella. Onkohan kukaan puuttunut talouden kulkuun henkilökohtaisesti niin paljon kuin Trump on tehnyt. Ei ainakaan modernina aikana. Merkittäviä päätöksiä on tietenkin tehty ennenkin.

Samaan aikaan voidaan olla täysin varmoja siitä, että USA:ssa sääntelyä on, sitä on paljon, ja se on osittain jopa mielivaltaista. Eihän missään oikeassa demokratiassa presidentti voi omalla yksipuolisella päätöksellään nostella esimerikiksi tullimaksuja. USA on esimerkki siitä, että mielivaltaisuus astuu heti esille, jos se vain sallitaan.

Tuo talouden vapausindeksi muuten pohjautuu vuoden 2023 dataan, eli Trumpin toisen kauden teot eivät ole vaikuttaneet siihen mitenkään.

Ei siis ihme, koska Trumpin toinen kausi alkoi vasta keväällä 2025. Eli tulevaisuuden datoihin se vaikuttaa aivan varmasti.

[anarkistialkuasukas]

Erilaisia johtajia on hyvin­vointi­alueilla liikaa, ja heidän palkkansa ovat ylisuuria

Mutta jos niitten palkkaa korotetaan niin ne ryhtyy äänestämään kokoomusta.

[ID10T]

Erilaisia johtajia on hyvin­vointi­alueilla liikaa, ja heidän palkkansa ovat ylisuuria

Mutta jos niitten palkkaa korotetaan niin ne ryhtyy äänestämään kokoomusta.

Ei sekään tee heistä tarpeellisia.

[KultaKikkare]

Erilaisia johtajia on hyvin­vointi­alueilla liikaa, ja heidän palkkansa ovat ylisuuria

Mutta jos niitten palkkaa korotetaan niin ne ryhtyy äänestämään kokoomusta.

Yhdelle äänelle voi laskea käyvän hinnan ja toi olis kyllä pahasti ylihintasta.

[Naturalisti]

Aloitetaan tärkeimmästä:

empiirisiä tosiasioita ja poliittisia mielipiteitä ei pidä sekoittaa keskenään.

On täysin sallittua olla oikealla tai vasemmalla – mutta poliittisten kantojen mieltymykset ja toiveet eivät muuta sitä, miten nykytalous tosiasiassa toimii.

1. Empiirinen tosiasia: moderni kapitalismi kriisiytyy säännöllisesti ja valtio pelastaa sen.

– 1930-luvun lama
– 1980-luvun sääntelypurkujen pankkikriisit
– 2008 finanssikriisi
– Eurokriisi
– Koronakriisin massiiviset interventiot

Yksikään näistä ei ratkennut markkinaehtoisesti. Kaikissa valtio tai keskuspankit joutuivat astumaan sisään ja “pelastamaan markkinat itseltään”.
Tämä ei ole poliittinen mielipide, vaan taloushistorian peruslinja.

Noista yksittäisistä pelastusoperaatioista on vielä pitkä matka talousdemokratiaan.

Ja toistetaan vielä kerran: Kaikki valtion ohjaus EI OLE PAHASTA.

2. Empiirinen tosiasia: nykyinen kapitalismi ei kykene toimimaan “donitsin sisällä”.

Planetaariset rajat ylittyvät, ja sosiaaliset perustat rapautuvat.
Tätä ei enää kiistä mikään vakavasti otettava talousinstituutio: ei IMF, OECD, EU, EKP eikä suuryritysten seurantaraportit.
Siksi valtioiden roolia pyritään vahvistamaan kansainvälisin sopimuksin, jotta yritysten omistajien maksimoitu etu ei ohittaisi yhteisiä pelisääntöjä ja oheisvaikutuksia.

Tämäkin menee samaan edellisten kanssa. Haluan KOHTUUTTA valtion ohjailuun.

Sitten tarkemmin vastauksia esittämiisi väitteisiin:

“Valtio pelisääntöjen asettajana on vasemmistolaisuutta.”

Ei ole.

Alunperin kritisoin väitettäsi "valtio on aina pelisääntöjen asettaja". Älä siis siirtele maalitolppia.

“USA on suurin talousmahti vähäisen sääntelyn vuoksi.”

Tämä menee sekaisin.
On kaksi eri asiaa:

1. talousvapausindikaattori, joka painottaa matalaa verotusta ja työn joustoja
2. valtion teollisuus- ja innovaatiopolitiikka, joka on USA:ssa maailman aggressiivisinta

Talousvapausindikaattori huomioi paljon muutakin.

The index measures economic freedom using 45 components and subcomponents
grouped into five areas: [1] Size of Government, [2] Legal System and Property Rights,
[3] Sound Money, [4] Freedom to Trade Internationally, and [5] Regulation.

“USA:ssa talous on markkinaehtoista.”

On, monessa suhteessa.
Mutta samalla koko USA:n teknologinen ja sotilaallinen ylivoima perustuu juuri siihen, että valtio on historian mittakaavassa painanut pöytään järjettömän määrän julkista riskirahaa.

“Markkinaehtoinen” ei siis tarkoita “vähäsäännelty”.
USA on erittäin säädelty talous – eri tavoin kuin Eurooppa, mutta ei vähemmän.

Taaskaan et piittaa faktoista! Esitin sinulle talousvapausindeksin mukaisesti, että sääntely on USA:ssa vähäistä.

“En ole vakuuttunut, että suurimmat innovaatiot syntyvät julkisesti.”

Tämä ei ole uskonasia.
Internet, GPS, mikroprosessorit, laser, DNA-sekvensointi, mRNA-alustat, satelliitit, touch screenit – nämä ovat kaikki dokumentoidusti julkisen tutkimusrahoituksen tuotoksia.
Yritykset ovat rakentaneet niille tuotteet, mutta infrastruktuuri ei syntynyt markkinoilla.

Juu ei ole uskonasia, vaan makuasia. Minä en edelleenkään pidä noita keksintöjä merkittävimpinä.

Merkittävää on se, miten ja millä välineillä toimimme esim. massiivisen EMP-impulssin (tai aurinkomyrskyn) tuhottua kaiken digitaalisen.

“Vähättelet USA:n vapautta.”

En.
Totean vain, että markkinaehtoisuus ja vahva valtiollinen ohjaus eivät ole toistensa vastakohtia.
USA on esimerkki siitä, että molempia voi olla samanaikaisesti.

Jos verrataan näitä kahta tilastoa, niin huomataan, että talouden vapaus korreloi bruttokansantuotteen kanssa. Poikkeuksena ovat Kiina ja Intia, mutta niillä on etuna halpa työvoima.

https://www.fraserinstitute.org/studies ... ual-report
https://www.worldometers.info/gdp/gdp-by-country/

En kommentoi tässä vaiheessa meidän mahdollisia poliittisia mielipide-eroja. Palataan niihin vasta sitten, kun faktapohja ja keskeiset käsitteet on ensin täsmennetty — muuten keskustelu menee helposti ohi toistensa argumenteista.

Jotta pääsemme eteenpäin, pyytäisin täsmentämään muutaman termin, joita kritisoit mutta joita et ole määritellyt:

1. Mitä tarkoitat “talousdemokratialla”?

Käytät termiä sen kaltaisena kuin se tarkoittaisi valtion komentotaloutta tai yritysten mikromanageerausta.
Tieteellisessä keskustelussa talousdemokratia tarkoittaa yleensä:

“Kansanvaltaista päätöksentekoa niistä reunaehdoista, joiden sisällä markkinat ja yritystoiminta toimivat.”
→ ei yritysten johtamista, ei keskussuunnittelua, vaan sääntöjen demokraattista määrittelyä (esim. kilpailulainsäädäntö, ympäristölait, finanssivalvonta).

Onko tämä määritelmä mielestäsi oikein, vai mitä täsmälleen kritisoit?

2. Mitä tarkoitat, kun sanot “valtio on pelisääntöjen asettaja”?

Sanoit, että tulkintani tästä on “vasemmistolaisuutta”. Tässä yhteydessä termillä tarkoitan vain:

Valtio säätää lait, joiden puitteissa markkinat toimivat (sopimusoikeus, omistusoikeus, kilpailuoikeus, työoikeus, rahoitusvalvonta).

Väitätkö, että markkinat toimivat ilman näitä instituutioita — vai kritisoitko jotain muuta? Jos kritisoit jotakin muuta, mitä?

3. Mitä täsmälleen tarkoitat “valtion ohjauksella”?

Kirjoitat samaan aikaan:

– “Kaikki valtion ohjaus ei ole pahasta”
– mutta myös kritisoit esittämiäni esimerkkejä valtion ohjauksen välttämättömyydestä.

Jotta tiedämme, mistä puhumme:
pidätkö valtion ohjauksena vain yritysten suoranaista määräilyä,
vai myös sääntelyä, investointeja ja riskinottoa?

Näitä ei kannata niputtaa yhteen, koska ne eivät ole sama asia.

4. Talousvapausindeksin rooli

Esität talousvapausindeksin “todisteena” siitä, että USA on vähäsäännelty talous.
Tämä indeksi ei kuitenkaan mittaa:

– julkisia investointeja
– teollisuuspolitiikkaa
– tutkimusrahoitusta
– armeijan teknologiaohjelmia
– yritystukia
– infrastruktuuripanostuksia
– valtion riskinottoa innovaatioissa

Se mittaa veroja, työmarkkinalainsäädäntöä, omistusoikeuksia ja rahapolitiikan vakautta.
Eli kyse on eri asiasta.
Kysymys sinulle:

Pidätkö talousvapausindeksiä kokonaismittarina valtion roolista taloudessa — vai vain yhdestä näkökulmasta?

5. Mitä tarkoitat “USA:n vähällä sääntelyllä”?

Tämäkin kaipaa täsmennystä:
Puhutko verotuksesta?
Puhutko yritystoiminnan luvituksesta?
Puhutko työmarkkinoista?
Vakuutusmarkkinoista?
Ympäristölainsäädännöstä?
Rahoitusjärjestelmästä?

Ilman täsmennystä keskustelu ei pääse eteenpäin.


Toisinsanoen:

Jotta voidaan arvioida mielipide-eroja tai niiden perusteita, tarvitaan ensin yhteiset määritelmät käsitteille, joita käytät kritiikkisi pohjana.

Vasta, kun nämä on täsmennetty, on keskustelua mahdollista jatkaa mielipidetasolle.

Esimerkiksi nyt kun myönnän, että valtion sääntelyä tarvitaan, voisit täsmentää, mitä asioita mielestäsi voidaan säännellä ja mitä ei.