Lentokoneiden ja niiden tekniikan huima kehitys 1930-40 luvuilla

[Tuulispää]

Tuohan on helppo laskea...eli jos 20 000 rpm:llä kone liikkuu 1250 km/t...eli laite liikkuu minuutissa 21 000 metriä niin kierroksen aikana lapa etenee metrin...vähän yli. Se ei mitenkään siis voi joutua edellä menevän wakeen vaikka lapoja olisi 2 kpl.

[Tuulispää]

Suurempi ongelma on lavan kesto...ja saatava energia pyörittämään lapaa...sekä tarvittavat 4:1 tehopainosuhde. Nämä ikäänkuin poissulkevat toisensa.

Hiilikuidusta ja jostain tuunatusta R-2800 myllystä saadaan kone joka painaa moottorin kanssa alle 2000 kg ja tuottaa 3000 hv...eli tehopainosuhde on korkeintaan 3/2.

Tässä siis tehopainosuhde oli 1:2.....ja pääsi yliääninopeuteen vasta syöksyssä.

[Tuulispää]

Ropelli voi olla myös perässä:



https://en.wikipedia.org/wiki/Douglas_XB-42_Mixmaster

[Kontra]

Mutta se lentää silti ilmassa...kuten potkurin lapa.

tarkoittanet siiven nostetta. potkurissa on se ikävä puoli, että jokaisen lavan edelllä menee edellinen lapa, eikä ilma ehdi paikata edellisen lavan syrjäyttämää ilmaa.
aivan kuten siinä veneenpotkuri tapauksessakin. paine-ero lavan molemminpuolin ei riitä voiman tuottamiseen.
sutii kuin kesärengas jäätiköllä.

Mitenkäs tuo käsityksesi on selitettävissä?
Kun potkurin yhdellä kierroksella kone liikkuu esim 6 m eteenpäin, seuraava lapa haukkaa aina paikallaan olevaa uutta ilmaa, kun edellisen lavan liikuttama ilma on jäänyt taakse. Kaksilapaisella potkurilla toinen lapa on 3 metriä edellä edellisen lavan reittiä ympäröivän ilman suhteen.

[Tuulispää]

Mutta se lentää silti ilmassa...kuten potkurin lapa.

tarkoittanet siiven nostetta. potkurissa on se ikävä puoli, että jokaisen lavan edelllä menee edellinen lapa, eikä ilma ehdi paikata edellisen lavan syrjäyttämää ilmaa.
aivan kuten siinä veneenpotkuri tapauksessakin. paine-ero lavan molemminpuolin ei riitä voiman tuottamiseen.
sutii kuin kesärengas jäätiköllä.

Mitenkäs tuo käsityksesi on selitettävissä?
Kun potkurin yhdellä kierroksella kone liikkuu esim 6 m eteenpäin, seuraava lapa haukkaa aina paikallaan olevaa uutta ilmaa, kun edellisen lavan liikuttama ilma on jäänyt taakse. Kaksilapaisella potkurilla toinen lapa on 3 metriä edellä edellisen lavan reittiä ympäröivän ilman suhteen.

Niin suurin ongelma täällä on ymmärtämättömyys fysiikasta.

[Tuulispää]

Messerschmitt 209 V1 koneessa oltiin lähellä 1/1 tehopainosuhdetta:

https://plane-encyclopedia.com/ww2/mess ... -me-209-2/

https://www.flugrevue.de/klassiker/gesc ... tt-me-209/

[Kontra]

Mutta se lentää silti ilmassa...kuten potkurin lapa.

tarkoittanet siiven nostetta. potkurissa on se ikävä puoli, että jokaisen lavan edelllä menee edellinen lapa, eikä ilma ehdi paikata edellisen lavan syrjäyttämää ilmaa.
aivan kuten siinä veneenpotkuri tapauksessakin. paine-ero lavan molemminpuolin ei riitä voiman tuottamiseen.
sutii kuin kesärengas jäätiköllä.

Mitenkäs tuo käsityksesi on selitettävissä?
Kun potkurin yhdellä kierroksella kone liikkuu esim 6 m eteenpäin, seuraava lapa haukkaa aina paikallaan olevaa uutta ilmaa, kun edellisen lavan liikuttama ilma on jäänyt taakse. Kaksilapaisella potkurilla toinen lapa on 3 metriä edellä edellisen lavan reittiä ympäröivän ilman suhteen.

Niin suurin ongelma täällä on ymmärtämättömyys fysiikasta.

No kerropa Susalle, miten ala-asteen matematiikalla tuo lasketaan.

[Tuulispää]

tarkoittanet siiven nostetta. potkurissa on se ikävä puoli, että jokaisen lavan edelllä menee edellinen lapa, eikä ilma ehdi paikata edellisen lavan syrjäyttämää ilmaa.
aivan kuten siinä veneenpotkuri tapauksessakin. paine-ero lavan molemminpuolin ei riitä voiman tuottamiseen.
sutii kuin kesärengas jäätiköllä.

Mitenkäs tuo käsityksesi on selitettävissä?
Kun potkurin yhdellä kierroksella kone liikkuu esim 6 m eteenpäin, seuraava lapa haukkaa aina paikallaan olevaa uutta ilmaa, kun edellisen lavan liikuttama ilma on jäänyt taakse. Kaksilapaisella potkurilla toinen lapa on 3 metriä edellä edellisen lavan reittiä ympäröivän ilman suhteen.

Niin suurin ongelma täällä on ymmärtämättömyys fysiikasta.

No kerropa Susalle, miten ala-asteen matematiikalla tuo lasketaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Speed_of_sound

1235 km/t on nopeus jossa alkaa tulla nykytekniikoilla muuri eteen potkurikoneilla.

Kuitenkin 925 km/t on vasta 75% siitä.

https://www.livescience.com/37022-speed ... ach-1.html

[Tuulispää]

Potkurin saavuttaessa äänenopeuden se alkaa menettää tehoa koska sen aerodynamiikka on useimmiten tehty subsoonisille alueille...ja supersooninen potkuri tarvisi moniverroin enemmän tehoa pyöriäkseen supersoonisesti.

[Kontra]

Mitenkäs tuo käsityksesi on selitettävissä?
Kun potkurin yhdellä kierroksella kone liikkuu esim 6 m eteenpäin, seuraava lapa haukkaa aina paikallaan olevaa uutta ilmaa, kun edellisen lavan liikuttama ilma on jäänyt taakse. Kaksilapaisella potkurilla toinen lapa on 3 metriä edellä edellisen lavan reittiä ympäröivän ilman suhteen.

Niin suurin ongelma täällä on ymmärtämättömyys fysiikasta.

No kerropa Susalle, miten ala-asteen matematiikalla tuo lasketaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Speed_of_sound

1235 km/t on nopeus jossa alkaa tulla nykytekniikoilla muuri eteen potkurikoneilla.

Kuitenkin 925 km/t on vasta 75% siitä.

https://www.livescience.com/37022-speed ... ach-1.html

Kaipa tuo riippuu sääolosuhteita ja lentokorkeudesta.
Äänen nopeus standardi ilmakehässä yleisellä liikennekoneiden lentokorkeudella on alle 90 % nopeudesta maanpinnalla.

[Tuulispää]

Niin suurin ongelma täällä on ymmärtämättömyys fysiikasta.

No kerropa Susalle, miten ala-asteen matematiikalla tuo lasketaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Speed_of_sound

1235 km/t on nopeus jossa alkaa tulla nykytekniikoilla muuri eteen potkurikoneilla.

Kuitenkin 925 km/t on vasta 75% siitä.

https://www.livescience.com/37022-speed ... ach-1.html

Kaipa tuo riippuu sääolosuhteita ja lentokorkeudesta.
Äänen nopeus standardi ilmakehässä yleisellä liikennekoneiden lentokorkeudella on alle 90 % nopeudesta maanpinnalla.

Kutakuinkin.

761-767 mph tai 1225-1235 km/t.

[Tuulispää]

Aikoinaan hehkutettiin tätä...MACH BUSTERia !

[Kontra]

Potkurin saavuttaessa äänenopeuden se alkaa menettää tehoa koska sen aerodynamiikka on useimmiten tehty subsoonisille alueille...ja supersooninen potkuri tarvisi moniverroin enemmän tehoa pyöriäkseen supersoonisesti.

Mitä tarkoitat "potkurin saavuttaessa äänennopeuden se alkaa menettää tehoa"? Potkurilavan kärjen lähestyessä äänen nopeutta, potkurin työntövoiman kasvu alkaa laskea.

[Kontra]

Potkurin saavuttaessa äänenopeuden se alkaa menettää tehoa koska sen aerodynamiikka on useimmiten tehty subsoonisille alueille...ja supersooninen potkuri tarvisi moniverroin enemmän tehoa pyöriäkseen supersoonisesti.

Mitä tarkoitat "potkurin saavuttaessa äänennopeuden se alkaa menettää tehoa"? Potkurilavan kärjen lähestyessä äänen nopeutta, potkurin työntövoiman kasvu alkaa laskea.

[Tuulispää]

On selvää, ettei siis tämä koskaan liiku äänennopeudella, mutta siivissä saattaa virtaus olla lähellä sitä.

Mutta voisko se saavuttaa 1000 km/t ?

Speed_demon_Racer_2023_C02.JPG (48.07 KiB) Katsottu 218 kertaa