Naturalistinen buddhalainen filosofia

[ID10T]

Minun vaihtoehtoni:

Kukaan ei ole kiinnostunut, jonkun nimimerkin tunteista.

Miksi sitten purat tänne aggressioitasi?

[ID10T]

Minun vaihtoehtoni:

Kukaan ei ole kiinnostunut, jonkun nimimerkin tunteista. Ainoastaan jos ne myötäilevät tai vastustavat ihmisen omaa arvomaailmaa se heitä koskettaa ja liikuttaa.

Miksi minun sitten pitäisi olla kiinnostunut siitä, mitä tuossa sanot? Ei muuten kiiinnosta pätkääkään

[Keijona]

Albert Einstein on todennut, ettei myöskään tiede voi asettaa päämääriä. Se voi korkeintaan auttaa niiden saavuttamisessa. Siksi demokratia on paras vaihtoehto.

Onhan tuo fanaattinen uskollisuus demokratialle sokeutunut enemmistön täysin, vaikka maailmassa on demokratian aikana tapettu eniten ihmisiä sodissa ja maailma on ekokatastrofin partaalla, niin olemassaolevan yhteiskuntajärjestelmän ei katsota olevan millään tavalla osallinen tai syyllinen olemassa olevaan tilanteeseen ja kehitykseen.

Mutta onhan tuo demokratian suosio selkeä syyseuraus, koska mikään ei ole helpompaa kuin itsekkyyden myyminen pelokkaalle.
Kun teollistuminen kiihdytti muutosta, kiihtyneestä muutoksesta seurasi epävarmuutta ja pelkoa, pelosta ja epävarmuudesta aiheutui "minä haluan valita itselle sopivia" itsekkyyttä, siis halutaan demokratiaa.
Eikä tosiaan ole mikään valinta.

[Keijona]

Minun vaihtoehtoni:

Kukaan ei ole kiinnostunut, jonkun nimimerkin tunteista. Ainoastaan jos ne myötäilevät tai vastustavat ihmisen omaa arvomaailmaa se heitä koskettaa ja liikuttaa.

Miksi minun sitten pitäisi olla kiinnostunut siitä, mitä tuossa sanot? Ei muuten kiiinnosta pätkääkään

Kummasti vaan liikutellaan ja motivoidaan niitä sormia, että jollain tavalla kyllä on kosketettu.

[ID10T]

Albert Einstein on todennut, ettei myöskään tiede voi asettaa päämääriä. Se voi korkeintaan auttaa niiden saavuttamisessa. Siksi demokratia on paras vaihtoehto.

Onhan tuo fanaattinen uskollisuus demokratialle sokeutunut enemmistön täysin, vaikka maailmassa on demokratian aikana tapettu eniten ihmisiä sodissa ja maailma on ekokatastrofin partaalla, niin olemassaolevan yhteiskuntajärjestelmän ei katsota olevan millään tavalla osallinen tai syyllinen olemassa olevaan tilanteeseen ja kehitykseen.

Monarkkien ja diktaattoreiden aikanako ei ole tapettu ihmisiä? Englannin kuninkaalliset ovat mestauttaneet jopa puolisoitaan. Jätteiden käsittely oli myös lapsen kengissä keskiajalla, joka oli monarkian "kukoistusta".

[Keijona]

Albert Einstein on todennut, ettei myöskään tiede voi asettaa päämääriä. Se voi korkeintaan auttaa niiden saavuttamisessa. Siksi demokratia on paras vaihtoehto.

Onhan tuo fanaattinen uskollisuus demokratialle sokeutunut enemmistön täysin, vaikka maailmassa on demokratian aikana tapettu eniten ihmisiä sodissa ja maailma on ekokatastrofin partaalla, niin olemassaolevan yhteiskuntajärjestelmän ei katsota olevan millään tavalla osallinen tai syyllinen olemassa olevaan tilanteeseen ja kehitykseen.

Monarkkien ja diktaattoreiden aikanako ei ole tapettu ihmisiä? Englannin kuninkaalliset ovat mestauttaneet jopa puolisoitaan. Jätteiden käsittely oli myös lapsen kengissä keskiajalla, joka oli monarkian "kukoistusta".

No ei sellaisia määriä mitä nuo ateistiset demokratian kannattajat on tappaneet, Stalin 20 miljoonaa ja Mao joku 50.

[ID10T]

Albert Einstein on todennut, ettei myöskään tiede voi asettaa päämääriä. Se voi korkeintaan auttaa niiden saavuttamisessa. Siksi demokratia on paras vaihtoehto.

Onhan tuo fanaattinen uskollisuus demokratialle sokeutunut enemmistön täysin, vaikka maailmassa on demokratian aikana tapettu eniten ihmisiä sodissa ja maailma on ekokatastrofin partaalla, niin olemassaolevan yhteiskuntajärjestelmän ei katsota olevan millään tavalla osallinen tai syyllinen olemassa olevaan tilanteeseen ja kehitykseen.

Monarkkien ja diktaattoreiden aikanako ei ole tapettu ihmisiä? Englannin kuninkaalliset ovat mestauttaneet jopa puolisoitaan. Jätteiden käsittely oli myös lapsen kengissä keskiajalla, joka oli monarkian "kukoistusta".

No ei sellaisia määriä mitä nuo ateistiset demokratian kannattajat on tappaneet, Stalin 20 miljoonaa ja Mao joku 50.

Ihmisiä oli keskiajalla vähemmän tapettavaksi. Sitä paitsi Stalin ja Mao olivat tehneet pesäeron demokratiaan, joten haukut edelleen väärää puuta. Ateismi ei myöskään vaikuttanut heidän tappamisintoonsa, kun ei se ole oppi.

[Sulervo]

Puutuin siihen, miten luonnehdit teismiä: heittäytyvää uskoa, jossa mitään ei kyseenalaisteta.

Loukkaannuitko teistien puolesta?

Sinäkö saat määrätä, miten teistien pitää ajatella? Useimpien tuntemieni teistien usko ei suinkaan ole vuorenvarma.

[ID10T]

Puutuin siihen, miten luonnehdit teismiä: heittäytyvää uskoa, jossa mitään ei kyseenalaisteta.

Loukkaannuitko teistien puolesta?

Sinäkö saat määrätä, miten teistien pitää ajatella? Useimpien tuntemieni teistien usko ei suinkaan ole vuorenvarma.

No siksihän meillä on ne luokittelut (gnostinen teisti ja agnostinen teisti). Miksi tästä pitää vääntää?

[Naturalisti]

Onhan tuo fanaattinen uskollisuus demokratialle sokeutunut enemmistön täysin, vaikka maailmassa on demokratian aikana tapettu eniten ihmisiä sodissa ja maailma on ekokatastrofin partaalla, niin olemassaolevan yhteiskuntajärjestelmän ei katsota olevan millään tavalla osallinen tai syyllinen olemassa olevaan tilanteeseen ja kehitykseen.

Monarkkien ja diktaattoreiden aikanako ei ole tapettu ihmisiä? Englannin kuninkaalliset ovat mestauttaneet jopa puolisoitaan. Jätteiden käsittely oli myös lapsen kengissä keskiajalla, joka oli monarkian "kukoistusta".

No ei sellaisia määriä mitä nuo ateistiset demokratian kannattajat on tappaneet, Stalin 20 miljoonaa ja Mao joku 50.

Ihmisiä oli keskiajalla vähemmän tapettavaksi. Sitä paitsi Stalin ja Mao olivat tehneet pesäeron demokratiaan, joten haukut edelleen väärää puuta. Ateismi ei myöskään vaikuttanut heidän tappamisintoonsa, kun ei se ole oppi.

Johtajaan luottaminen tarjosi monille ihmisille kokemuksen merkityksestä osana kansakuntaa.
"Hitler hyödynsi valtaannousussaan sitä, että hän tuli tavanomaisen puoluepolitiikan ulkopuolelta. Natsit halveksivat lehmänkauppoihin perustuvaa parlamentarismia ja Hitler esiintyi suuren muutoksen airuena. Monipuoluedemokratia koki paineita kaikkialla Euroopassa, sillä järjestelmä oli uusi. Tunnettuahan on, että avoimesti demokratiaa halveksinut Hitler nousi valtaan parlamentaarista tietä, mutta alkoi heti valtakunnankansleriksi nimittämisensä jälkeen rapauttaa demokraattista järjestelmää."
https://politiikasta.fi/kysy-politiikas ... i-valtaan/

Holokaustin aikana Saksan kansallissosialistinen hallitus murhasi kuusi miljoonaa juutalaista ja Saksan liittolaiset ja miehitetyt alueet osallistuivat myös joukkotuhoon.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Holokausti

Toisessa maailmansodassa Saksan johtaja Adolf Hitler halusi salata kansaltaan vainot, mistä syystä valloitetusta Puolasta tehtiin keskitysleirien keskuspesäke
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksa_toi ... mansodassa.

Demokratiaa halveksivat voimat ovat taas nostaneet huolestuttavalta tavalla kannatustaan ympäri maailmaa .

[Keijona]

Puutuin siihen, miten luonnehdit teismiä: heittäytyvää uskoa, jossa mitään ei kyseenalaisteta.

Loukkaannuitko teistien puolesta?

Sinäkö saat määrätä, miten teistien pitää ajatella? Useimpien tuntemieni teistien usko ei suinkaan ole vuorenvarma.

No siksihän meillä on ne luokittelut (gnostinen teisti ja agnostinen teisti). Miksi tästä pitää vääntää?

Ai miksi, luulisi nyt tuon verran vaivautuvat peiliin kotsomiseen, onhan idiootit kertoneet motiivinsa palstalla notkumiseen. Heille se kuulemma on viihde ja vahingonilo, jota kiusaminen ja henkilökohtaisuuksiin meneminen tuottaa, kun mielikuvituksessaan sitten kuvittelevat ja uskovat, että ovat voittaneet väittelyn ja nolanneet vastustajat.

[ID10T]

Loukkaannuitko teistien puolesta?

Sinäkö saat määrätä, miten teistien pitää ajatella? Useimpien tuntemieni teistien usko ei suinkaan ole vuorenvarma.

No siksihän meillä on ne luokittelut (gnostinen teisti ja agnostinen teisti). Miksi tästä pitää vääntää?

Ai miksi, luulisi nyt tuon verran vaivautuvat peiliin kotsomiseen, onhan idiootit kertoneet motiivinsa palstalla notkumiseen. Heille se kuulemma on viihde ja vahingonilo, jota kiusaminen ja henkilökohtaisuuksiin meneminen tuottaa, kun mielikuvituksessaan sitten kuvittelevat ja uskovat, että ovat voittaneet väittelyn ja nolanneet vastustajat.

Ja mitenkäkähän tuo taas liittyi Sulervon kanssa käymääni keskusteluun?

[Keijona]

Sinäkö saat määrätä, miten teistien pitää ajatella? Useimpien tuntemieni teistien usko ei suinkaan ole vuorenvarma.

No siksihän meillä on ne luokittelut (gnostinen teisti ja agnostinen teisti). Miksi tästä pitää vääntää?

Ai miksi, luulisi nyt tuon verran vaivautuvat peiliin kotsomiseen, onhan idiootit kertoneet motiivinsa palstalla notkumiseen. Heille se kuulemma on viihde ja vahingonilo, jota kiusaminen ja henkilökohtaisuuksiin meneminen tuottaa, kun mielikuvituksessaan sitten kuvittelevat ja uskovat, että ovat voittaneet väittelyn ja nolanneet vastustajat.

Ja mitenkäkähän tuo taas liittyi Sulervon kanssa käymääni keskusteluun?

Vastattiin tuohon kysymykseen.
"Miksi tästä pitää vääntää?"

Vai oliko erillisiä yksilöitä, kysymys ja vastaus, jotka ei arvomaailmaan sopineet, yhdistyneet.

[Sulervo]

Miten sitten uskominen eroaa mielestäsi tietämisestä?

Usko on tunne, "vahva epäily" siitä, miten asiat ovat. Tietäminen taas tiedon kumuloitumista mieleen, eikä sillä ole tunteiden kanssa mitään tekemistä.

Mutta esiintyvätkö uskominen ja tietäminen siis aina yhdessä? Sinähän sanoit: "Uskon vasta, kun näen, oli kyseessä sitten mikä tahansa entiteetti". Kun siis näet, miten asiat ovat, sinussa herää tunne, "vahva epäily" siitä, että asiat ovat juuri noin. Mutta samalla mieleesi kumuloituu tästä tietoa. Tällaistako tarkoitit?

En minä osaa tuohon muiden puolesta vastata, jumalan olemassaolon kokeminen on aina subjektiivista. Omalla kohdallani ei ole epäilystä siitä, etteikö jumala olisi mielikuvitusolento.

Olet siis tuosta varma (ilmeisesti et kuitenkaan halua sanoa uskovasi noin). Palautan mieleen, että esitit oman nelikenttäsi minun tarjoamani tilalle, joka oli:

1. Gnostinen teisti: "Tiedän ja siis myös uskon, että Jumala on olemassa".
2. Agnostinen teisti: "En tiedä, onko Jumalaa, mutta uskon että on.
3. Agnostinen ateisti: "En tiedä, onko Jumalaa, mutta uskon että ei ole (vahva ateismi) / en usko että on (heikko ateismi).
4. Gnostinen ateisti: "Tiedän että Jumalaa ei ole ja näin siis myös uskon" (vahva ateismi).

Sinä muutit tuon näin:

1. Gnostinen teisti: "Tiedän ja siis myös uskon, että Jumala on olemassa".
2. Agnostinen teisti: "En tiedä, onko Jumalaa, mutta uskon että on.
3. Agnostinen ateisti: "On jonkin verran enemmän syitä olettaa, ettei jumalaa ole" (heikko ateismi).
4. Gnostinen ateisti: "Jumalan olemassaolosta ei ole todisteita" (vahva ateismi).

Nähdäkseni sinä siirryit puhumaan omaksutun näkemyksen sijasta syistä ja todisteista vain ateistien kohdalla jonkin perusasenteesi takia, ehkä sen, että ateistit ovat järkiperäisempiä ihmisiä tai haluttomampia sitoutumaan johonkin näkemykseen. Jos nyt kuitenkin teen saman muutoksen myös teisteille, ja otan huomioon mitä yllä sanot, sekä vältän "usko"-sanaa, koska et siitä pidä, muuttuu nelikenttä muotoon:

1. Gnostinen teisti: "Pidän Jumalan olemassaoloa varmana, koska sille on vahvoja perusteita".
2. Agnostinen teisti: "Pidän Jumalan olemassaoloa luultavana, koska on jonkin verran enemmän syitä näin olettaa" .
3. Agnostinen ateisti: "On jonkin verran enemmän syitä olettaa, että Jumala on vain mielikuvitusolento" (heikko ateismi).
4. Gnostinen ateisti: "Pidän varmana, että Jumala on vain mielikuvitusolento, koska muusta ei ole todisteita" (vahva ateismi).

Mutta nyt törmätään kahteen ongelmaan. Ensiksi, tuosta jaottelusta puuttuu tietämisen ulottuvuus, ellei sellaiseksi katsota varmana vs. luultavana pitämistä. Toiseksi, jokaisella on triviaalisti omat syynsä tai perusteensa sille, mitä uskoo / pitää varmana / luultavana, joten niistä puhuminen on turhaa. Täten nelikenttä olisi:

1. Varma teisti: "Pidän Jumalan olemassaoloa varmana".
2. Epävarma teisti: "Pidän Jumalan olemassaoloa luultavana" .
3. Epävarma ateisti: "Pidän luultavana, että Jumala on vain mielikuvitusolento".
4. Varma ateisti: "Pidän varmana, että Jumala on vain mielikuvitusolento".

Tämän nelikentän informaatioarvo on kylläkin nolla: teistit ja ateistit voivat olla enemmän tai vähemmän varmoja. Elävässä elämässä näin tietysti onkin. Omalta kohdaltani voin kyllä sanoa jopa tietäväni, että mitään jumalaa ei ole, samoin kuin tiedän mm. että Peter Pan on pelkkä mielikuvitusolento, vaikka ko. ihmepojan patsaskin löytyy Lontoon Kensington Gardensista, mutta kyllä tuo varmana pitäminenkin minulle sopii.

[Sulervo]

Sinäkö saat määrätä, miten teistien pitää ajatella? Useimpien tuntemieni teistien usko ei suinkaan ole vuorenvarma.

No siksihän meillä on ne luokittelut (gnostinen teisti ja agnostinen teisti). Miksi tästä pitää vääntää?

Koska luonnehdit teismiä heittäytyväksi uskoksi, jossa mitään ei kyseenalaisteta. Et siis rajannut tuota heittäytymistä vain gnostisiin teisteihin. Mutta edes heitä ei ole aihetta sanoa miksikään heittäytyjiksi, yhtä vähän kuin gnostisia ateisteja. Jotkut voivat sellaisia toki olla, ja olen todellakin tavannut myös ateisteja, jotka eivät kyseenalaista näkemyksistään mitään.