JMe1 kirjoitti: ↑31 Heinä 2025, 17:26
Se on kuulkaas sillä lailla.
Eli ei auta puiden istuttaminen. Laskin että energiapuuta kasvava metsä sitoo 0.6W/m2 koko vuodelle laskettuna. Ja se kahden watin ero neliömetrille pitäisi saada syötyä pois eli ei auta. Auringon tehokin näyttää olevan aika vakio eli sieltäkään ei tule apuja. Pilkkuvaihtelutkin olivat luokkaa 1W/m2 mutta nekin tasoittuvat pitkällä aikavälillä.
Me on hävitty tää peli.
Mitä luulet toimivan tuulivoimatuotannon vaikuttavan kun rahat ei mene kiinaan ( ja välikäsille Tanskaan ja Saksaan ) eikä equadorin metsiä jatkossa kaadeta ?
Tilanne korjaantuu näin: kun ostat auton tankin täyteen, maksat ylimääräistä. Tuolla rahalla ylläpidetään prosessia joka poistaa CO2:ta ilmakehästä. En näe mitään ongelmaa päästöissä jos poistumaakin kyetään hallitsemaan. Mutta ensin näytöt peliin. Eli todistaminen että CO2 tason laskeminen vaikuttaa tuohon kesköön nostettuun lukemaan 2 wattia / neliö.
Toistan vielä että ihmettelen sitä että puusto on niin onneton CO2:n poistamisessa.
Ratkaisevaa on siis tuo alamäki joka kestää tuhansia vuosia. Voisiko siinä olla virhe ?
Joku sano just että co2 kestää vuosituhansia ilmassa.
Entä jos puilla varjostetaan tiet...ja viherretään talojen seinät ja katot...kaikkialla ?
Siinä saadaan 2 kärpästä samalla kertaa.
Re: Ilmastomuutoksen todellinen syy ?!
Lähetetty: 31 Heinä 2025, 20:29
Kirjoittaja JMe1
Tuulispää kirjoitti: ↑31 Heinä 2025, 20:19
Entä jos puilla varjostetaan tiet...ja viherretään talojen seinät ja katot...kaikkialla ?
No siinä on se veden haihdutuskomponentti joka saattaisi auttaa. Lämpö sitoutuukin veteen jossa se kulkeutuu pilvikorkeuteen. Mutta samalla vesihöyryn määrä ilmassa kasvaa joka taas lisää eristävyyttä.
Tuulispää kirjoitti: ↑31 Heinä 2025, 20:19
Entä jos puilla varjostetaan tiet...ja viherretään talojen seinät ja katot...kaikkialla ?
No siinä on se veden haihdutuskomponentti joka saattaisi auttaa. Lämpö sitoutuukin veteen jossa se kulkeutuu pilvikorkeuteen. Mutta samalla vesihöyryn määrä ilmassa kasvaa joka taas lisää eristävyyttä.
Mutta asvaltin lämpötila ei nouse 80-90 asteeseen vaan pysyy varjossa eli 30 C.
Re: Ilmastomuutoksen todellinen syy ?!
Lähetetty: 31 Heinä 2025, 20:40
Kirjoittaja JMe1
Tuulispää kirjoitti: ↑31 Heinä 2025, 20:31
Mutta asvaltin lämpötila ei nouse 80-90 asteeseen vaan pysyy varjossa eli 30 C.
Kyllä. Mutta vettä tarvitaan estämään se lämpötilan nousu.
Tuulispää kirjoitti: ↑31 Heinä 2025, 20:19
Entä jos puilla varjostetaan tiet...ja viherretään talojen seinät ja katot...kaikkialla ?
No siinä on se veden haihdutuskomponentti joka saattaisi auttaa. Lämpö sitoutuukin veteen jossa se kulkeutuu pilvikorkeuteen. Mutta samalla vesihöyryn määrä ilmassa kasvaa joka taas lisää eristävyyttä.
Mutta asvaltin lämpötila ei nouse 80-90 asteeseen vaan pysyy varjossa eli 30 C.
Ei asfaltin lämpötila nouse tuollaisiin esittämiisi lukemiin, saavuttavat ehkä jotain 5-10 astetta ilmalämpötilaa korkeampia lämpötiloja, joten ehdottamasi "viherryttäminen" olisi hölmöläisten hommiin kuuluvaa perseilyä.
Corto kirjoitti: ↑31 Heinä 2025, 10:54
Mutta itse asiaan: Syy miksi tykkäisin kyseessäolevasta mallista. > Se projisoi varsin lievää lämpenemistä. Eli kun saavutettaisiin 560 ppm (ja järjestelmä ehtii johonkin tasapainoon), niin lämpeneminen olisi vain 2,3 C verrattuna esiteolliseen lämpötilaan. Jos tämä pitäisi varmasti (tai ainakin erittäin suurella todennäköisyydellä) paikkansa, voisi kysyä kannattaako ilmastonmuutoksen hillintää investoida nyt nopeasti valtavia summia.
Yritän eläytyä ilmastokriittiseksi, joten kirjoitukseesi kommenttina:
Greta Thunberg on sitten viksu ihminen ja tuulimyllyt eivät häiritse ketään.
Kalliit, lyhytikäiset ja äänekkäät sekä rumat linnuntappaja megapotkurit....joita ei saa kierrätettyä.
Yhdysvaltalaistutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jossa sataprosenttista etikkahappoa (jääetikkaa) käytetään tuulivoimaloiden lapojen komposiittimateriaalien kemialliseen kierrätykseen.
Prosessi tapahtuu korkeassa lämpötilassa: reaktiot alkavat 220 °C:ssa ja etenevät nopeasti 280 °C:ssa, jolloin kuidut (kuten lasi- ja hiilikuidut) voidaan erottaa hartseista muutamassa tunnissa. Tämä mahdollistaa kuitujen uudelleenkäytön esimerkiksi uusien komposiittimateriaalien valmistuksessa.
Tuo on tyypillinen 95% aivopesuun tarkoitettu aivopierutason vedätys, jota kommarit soveltavat taloudenpitonsa argumentoinnissa ja joilla kaltaisesi viherpiipertäjät pesevät aivonsa. Pyrolyysi on vanha oivallus, ja syy miksi sitä ei ole sovellettu jättimäisten lasikuitusiipien kierrätykseen on sellaiseen liittyvät korkeat kustannukset romusiipen maahan kaivamisen sijasta.
Tottakai...eikä miljarkuuttiokilometriä etikkahappoakaan ole lmaista.
Mikään kierrätys ei ole ilmaista, mutta sen ansiosta lapoja voidaan sentään oikeasti kierrättää hautaamisen sijasta (myllyjen valmistushintaan voisi lisätä kierrätysmaksun, ellei jo ole?).
Pyrolyysiin verrattuna menetelmä on edullisempaa, koska se käyttää matalampia lämpötiloja ja yksinkertaisempaa kemiaa.
Etikkahappo on yksi maailman eniten tuotetuista kemikaaleista ja etikkahappo ei ole kallista, erityisesti kun otetaan huomioon sen laajamittainen saatavuus ja alhainen hinta teollisuuskemikaalina. Etikkahapon käyttö on kustannustehokasta verrattuna vaihtoehtoisiin menetelmiin, kuten pyrolyysiin tai mekaaniseen murskaukseen, jotka vaativat kalliita laitteistoja eivätkä tuottavat arvokkaita lopputuotteita.
Menetelmä tuottaa uudelleenkäytettäviä lasi- ja hiilikuituja, jotka ovat arvokkaita (hiilikuitujen markkinahinta voi olla 10–30 €/kg). Tämä kompensoi etikkahapon kustannuksia, kun kuidut myydään eteenpäin.
Koska tuulivoimaloiden lapajätteen määrä kasvaa (arvio 40 miljoonaa tonnia/vuosi vuoteen 2050 mennessä), kierrätysratkaisut, kuten tämä, vähentävät jätehuollon kustannuksia ja ympäristösakkoja, mikä tekee siitä taloudellisesti houkuttelevan.
Mutta ennekaikkea tuulimyllyjen lavat ovat kierrätettävissä ja kuidut uudelleenkäytettävissä.
Tuulispää kirjoitti: ↑31 Heinä 2025, 20:19
Entä jos puilla varjostetaan tiet...ja viherretään talojen seinät ja katot...kaikkialla ?
No siinä on se veden haihdutuskomponentti joka saattaisi auttaa. Lämpö sitoutuukin veteen jossa se kulkeutuu pilvikorkeuteen. Mutta samalla vesihöyryn määrä ilmassa kasvaa joka taas lisää eristävyyttä.
Mutta asvaltin lämpötila ei nouse 80-90 asteeseen vaan pysyy varjossa eli 30 C.
Ei asfaltin lämpötila nouse tuollaisiin esittämiisi lukemiin, saavuttavat ehkä jotain 5-10 astetta ilmalämpötilaa korkeampia lämpötiloja, joten ehdottamasi "viherryttäminen" olisi hölmöläisten hommiin kuuluvaa perseilyä.
Luin juuri että +25C kelissä asvaltinlämpötila nousee +50 C asteeseen. 80 C on yleistä ulkomailla....+94C on korkein mitattu.
Tuulispää kirjoitti: ↑31 Heinä 2025, 20:19
Entä jos puilla varjostetaan tiet...ja viherretään talojen seinät ja katot...kaikkialla ?
No siinä on se veden haihdutuskomponentti joka saattaisi auttaa. Lämpö sitoutuukin veteen jossa se kulkeutuu pilvikorkeuteen. Mutta samalla vesihöyryn määrä ilmassa kasvaa joka taas lisää eristävyyttä.
Mutta asvaltin lämpötila ei nouse 80-90 asteeseen vaan pysyy varjossa eli 30 C.
Ei asfaltin lämpötila nouse tuollaisiin esittämiisi lukemiin, saavuttavat ehkä jotain 5-10 astetta ilmalämpötilaa korkeampia lämpötiloja, joten ehdottamasi "viherryttäminen" olisi hölmöläisten hommiin kuuluvaa perseilyä.
Taitaa se lämmitä kuitenkin "aika paljon" kun tarttuu jossain renkaisiinkin.
Corto kirjoitti: ↑31 Heinä 2025, 10:54
Mutta itse asiaan: Syy miksi tykkäisin kyseessäolevasta mallista. > Se projisoi varsin lievää lämpenemistä. Eli kun saavutettaisiin 560 ppm (ja järjestelmä ehtii johonkin tasapainoon), niin lämpeneminen olisi vain 2,3 C verrattuna esiteolliseen lämpötilaan. Jos tämä pitäisi varmasti (tai ainakin erittäin suurella todennäköisyydellä) paikkansa, voisi kysyä kannattaako ilmastonmuutoksen hillintää investoida nyt nopeasti valtavia summia.
Yritän eläytyä ilmastokriittiseksi, joten kirjoitukseesi kommenttina:
Greta Thunberg on sitten viksu ihminen ja tuulimyllyt eivät häiritse ketään.
Kalliit, lyhytikäiset ja äänekkäät sekä rumat linnuntappaja megapotkurit....joita ei saa kierrätettyä.
Yhdysvaltalaistutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jossa sataprosenttista etikkahappoa (jääetikkaa) käytetään tuulivoimaloiden lapojen komposiittimateriaalien kemialliseen kierrätykseen.
Prosessi tapahtuu korkeassa lämpötilassa: reaktiot alkavat 220 °C:ssa ja etenevät nopeasti 280 °C:ssa, jolloin kuidut (kuten lasi- ja hiilikuidut) voidaan erottaa hartseista muutamassa tunnissa. Tämä mahdollistaa kuitujen uudelleenkäytön esimerkiksi uusien komposiittimateriaalien valmistuksessa.
Tuo on tyypillinen 95% aivopesuun tarkoitettu aivopierutason vedätys, jota kommarit soveltavat taloudenpitonsa argumentoinnissa ja joilla kaltaisesi viherpiipertäjät pesevät aivonsa. Pyrolyysi on vanha oivallus, ja syy miksi sitä ei ole sovellettu jättimäisten lasikuitusiipien kierrätykseen on sellaiseen liittyvät korkeat kustannukset romusiipen maahan kaivamisen sijasta.
Tottakai...eikä miljarkuuttiokilometriä etikkahappoakaan ole lmaista.
Mikään kierrätys ei ole ilmaista, mutta sen ansiosta lapoja voidaan sentään oikeasti kierrättää hautaamisen sijasta (myllyjen valmistushintaan voisi lisätä kierrätysmaksun, ellei jo ole?).
Pyrolyysiin verrattuna menetelmä on edullisempaa, koska se käyttää matalampia lämpötiloja ja yksinkertaisempaa kemiaa.
Etikkahappo on yksi maailman eniten tuotetuista kemikaaleista ja etikkahappo ei ole kallista, erityisesti kun otetaan huomioon sen laajamittainen saatavuus ja alhainen hinta teollisuuskemikaalina. Etikkahapon käyttö on kustannustehokasta verrattuna vaihtoehtoisiin menetelmiin, kuten pyrolyysiin tai mekaaniseen murskaukseen, jotka vaativat kalliita laitteistoja eivätkä tuottavat arvokkaita lopputuotteita.
Menetelmä tuottaa uudelleenkäytettäviä lasi- ja hiilikuituja, jotka ovat arvokkaita (hiilikuitujen markkinahinta voi olla 10–30 €/kg). Tämä kompensoi etikkahapon kustannuksia, kun kuidut myydään eteenpäin.
Koska tuulivoimaloiden lapajätteen määrä kasvaa (arvio 40 miljoonaa tonnia/vuosi vuoteen 2050 mennessä), kierrätysratkaisut, kuten tämä, vähentävät jätehuollon kustannuksia ja ympäristösakkoja, mikä tekee siitä taloudellisesti houkuttelevan.
Mutta ennekaikkea tuulimyllyjen lavat ovat kierrätettävissä ja kuidut uudelleenkäytettävissä.
Tarvit 150 x 50 x 10 m metrisen altaan lavalle nykyään...josko edes riittää. Miljardi litraa etikka happoa....jatkuvana virtana.
Korjaan 75 miljoonaa litraa altaassa, jossa se vaihtuu jotta tehoaa.
5 L maksaa 114 euroa.
1.7 miljardia maksaa yhden lavan käsittely....tai siis litkut. Käsittely varmaan 50 - 100 000 per lapa.
Corto kirjoitti: ↑31 Heinä 2025, 10:54
Mutta itse asiaan: Syy miksi tykkäisin kyseessäolevasta mallista. > Se projisoi varsin lievää lämpenemistä. Eli kun saavutettaisiin 560 ppm (ja järjestelmä ehtii johonkin tasapainoon), niin lämpeneminen olisi vain 2,3 C verrattuna esiteolliseen lämpötilaan. Jos tämä pitäisi varmasti (tai ainakin erittäin suurella todennäköisyydellä) paikkansa, voisi kysyä kannattaako ilmastonmuutoksen hillintää investoida nyt nopeasti valtavia summia.
Yritän eläytyä ilmastokriittiseksi, joten kirjoitukseesi kommenttina:
Greta Thunberg on sitten viksu ihminen ja tuulimyllyt eivät häiritse ketään.
Kalliit, lyhytikäiset ja äänekkäät sekä rumat linnuntappaja megapotkurit....joita ei saa kierrätettyä.
Yhdysvaltalaistutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jossa sataprosenttista etikkahappoa (jääetikkaa) käytetään tuulivoimaloiden lapojen komposiittimateriaalien kemialliseen kierrätykseen.
Prosessi tapahtuu korkeassa lämpötilassa: reaktiot alkavat 220 °C:ssa ja etenevät nopeasti 280 °C:ssa, jolloin kuidut (kuten lasi- ja hiilikuidut) voidaan erottaa hartseista muutamassa tunnissa. Tämä mahdollistaa kuitujen uudelleenkäytön esimerkiksi uusien komposiittimateriaalien valmistuksessa.
Tuo on tyypillinen 95% aivopesuun tarkoitettu aivopierutason vedätys, jota kommarit soveltavat taloudenpitonsa argumentoinnissa ja joilla kaltaisesi viherpiipertäjät pesevät aivonsa. Pyrolyysi on vanha oivallus, ja syy miksi sitä ei ole sovellettu jättimäisten lasikuitusiipien kierrätykseen on sellaiseen liittyvät korkeat kustannukset romusiipen maahan kaivamisen sijasta.
Tottakai...eikä miljarkuuttiokilometriä etikkahappoakaan ole lmaista.
Mikään kierrätys ei ole ilmaista, mutta sen ansiosta lapoja voidaan sentään oikeasti kierrättää hautaamisen sijasta (myllyjen valmistushintaan voisi lisätä kierrätysmaksun, ellei jo ole?).
Pyrolyysiin verrattuna menetelmä on edullisempaa, koska se käyttää matalampia lämpötiloja ja yksinkertaisempaa kemiaa.
Etikkahappo on yksi maailman eniten tuotetuista kemikaaleista ja etikkahappo ei ole kallista, erityisesti kun otetaan huomioon sen laajamittainen saatavuus ja alhainen hinta teollisuuskemikaalina. Etikkahapon käyttö on kustannustehokasta verrattuna vaihtoehtoisiin menetelmiin, kuten pyrolyysiin tai mekaaniseen murskaukseen, jotka vaativat kalliita laitteistoja eivätkä tuottavat arvokkaita lopputuotteita.
Menetelmä tuottaa uudelleenkäytettäviä lasi- ja hiilikuituja, jotka ovat arvokkaita (hiilikuitujen markkinahinta voi olla 10–30 €/kg). Tämä kompensoi etikkahapon kustannuksia, kun kuidut myydään eteenpäin.
Koska tuulivoimaloiden lapajätteen määrä kasvaa (arvio 40 miljoonaa tonnia/vuosi vuoteen 2050 mennessä), kierrätysratkaisut, kuten tämä, vähentävät jätehuollon kustannuksia ja ympäristösakkoja, mikä tekee siitä taloudellisesti houkuttelevan.
Mutta ennekaikkea tuulimyllyjen lavat ovat kierrätettävissä ja kuidut uudelleenkäytettävissä.
Olivatko yllä olevat omiasi vai AI tuottamia aivopieruja?
Tuulispää kirjoitti: ↑31 Heinä 2025, 20:19
Entä jos puilla varjostetaan tiet...ja viherretään talojen seinät ja katot...kaikkialla ?
No siinä on se veden haihdutuskomponentti joka saattaisi auttaa. Lämpö sitoutuukin veteen jossa se kulkeutuu pilvikorkeuteen. Mutta samalla vesihöyryn määrä ilmassa kasvaa joka taas lisää eristävyyttä.
Mutta asvaltin lämpötila ei nouse 80-90 asteeseen vaan pysyy varjossa eli 30 C.
Ei asfaltin lämpötila nouse tuollaisiin esittämiisi lukemiin, saavuttavat ehkä jotain 5-10 astetta ilmalämpötilaa korkeampia lämpötiloja, joten ehdottamasi "viherryttäminen" olisi hölmöläisten hommiin kuuluvaa perseilyä.
Luin juuri että +25C kelissä asvaltinlämpötila nousee +50 C asteeseen. 80 C on yleistä ulkomailla....+94C on korkein mitattu.
Tuulispää kirjoitti: ↑31 Heinä 2025, 20:19
Entä jos puilla varjostetaan tiet...ja viherretään talojen seinät ja katot...kaikkialla ?
No siinä on se veden haihdutuskomponentti joka saattaisi auttaa. Lämpö sitoutuukin veteen jossa se kulkeutuu pilvikorkeuteen. Mutta samalla vesihöyryn määrä ilmassa kasvaa joka taas lisää eristävyyttä.
Mutta asvaltin lämpötila ei nouse 80-90 asteeseen vaan pysyy varjossa eli 30 C.
Ei asfaltin lämpötila nouse tuollaisiin esittämiisi lukemiin, saavuttavat ehkä jotain 5-10 astetta ilmalämpötilaa korkeampia lämpötiloja, joten ehdottamasi "viherryttäminen" olisi hölmöläisten hommiin kuuluvaa perseilyä.
Luin juuri että +25C kelissä asvaltinlämpötila nousee +50 C asteeseen. 80 C on yleistä ulkomailla....+94C on korkein mitattu.
Corto kirjoitti: ↑31 Heinä 2025, 10:54
Mutta itse asiaan: Syy miksi tykkäisin kyseessäolevasta mallista. > Se projisoi varsin lievää lämpenemistä. Eli kun saavutettaisiin 560 ppm (ja järjestelmä ehtii johonkin tasapainoon), niin lämpeneminen olisi vain 2,3 C verrattuna esiteolliseen lämpötilaan. Jos tämä pitäisi varmasti (tai ainakin erittäin suurella todennäköisyydellä) paikkansa, voisi kysyä kannattaako ilmastonmuutoksen hillintää investoida nyt nopeasti valtavia summia.
Yritän eläytyä ilmastokriittiseksi, joten kirjoitukseesi kommenttina:
Greta Thunberg on sitten viksu ihminen ja tuulimyllyt eivät häiritse ketään.
Kalliit, lyhytikäiset ja äänekkäät sekä rumat linnuntappaja megapotkurit....joita ei saa kierrätettyä.
Yhdysvaltalaistutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jossa sataprosenttista etikkahappoa (jääetikkaa) käytetään tuulivoimaloiden lapojen komposiittimateriaalien kemialliseen kierrätykseen.
Prosessi tapahtuu korkeassa lämpötilassa: reaktiot alkavat 220 °C:ssa ja etenevät nopeasti 280 °C:ssa, jolloin kuidut (kuten lasi- ja hiilikuidut) voidaan erottaa hartseista muutamassa tunnissa. Tämä mahdollistaa kuitujen uudelleenkäytön esimerkiksi uusien komposiittimateriaalien valmistuksessa.
Tuo on tyypillinen 95% aivopesuun tarkoitettu aivopierutason vedätys, jota kommarit soveltavat taloudenpitonsa argumentoinnissa ja joilla kaltaisesi viherpiipertäjät pesevät aivonsa. Pyrolyysi on vanha oivallus, ja syy miksi sitä ei ole sovellettu jättimäisten lasikuitusiipien kierrätykseen on sellaiseen liittyvät korkeat kustannukset romusiipen maahan kaivamisen sijasta.
Tottakai...eikä miljarkuuttiokilometriä etikkahappoakaan ole lmaista.
Mikään kierrätys ei ole ilmaista, mutta sen ansiosta lapoja voidaan sentään oikeasti kierrättää hautaamisen sijasta (myllyjen valmistushintaan voisi lisätä kierrätysmaksun, ellei jo ole?).
Pyrolyysiin verrattuna menetelmä on edullisempaa, koska se käyttää matalampia lämpötiloja ja yksinkertaisempaa kemiaa.
Etikkahappo on yksi maailman eniten tuotetuista kemikaaleista ja etikkahappo ei ole kallista, erityisesti kun otetaan huomioon sen laajamittainen saatavuus ja alhainen hinta teollisuuskemikaalina. Etikkahapon käyttö on kustannustehokasta verrattuna vaihtoehtoisiin menetelmiin, kuten pyrolyysiin tai mekaaniseen murskaukseen, jotka vaativat kalliita laitteistoja eivätkä tuottavat arvokkaita lopputuotteita.
Menetelmä tuottaa uudelleenkäytettäviä lasi- ja hiilikuituja, jotka ovat arvokkaita (hiilikuitujen markkinahinta voi olla 10–30 €/kg). Tämä kompensoi etikkahapon kustannuksia, kun kuidut myydään eteenpäin.
Koska tuulivoimaloiden lapajätteen määrä kasvaa (arvio 40 miljoonaa tonnia/vuosi vuoteen 2050 mennessä), kierrätysratkaisut, kuten tämä, vähentävät jätehuollon kustannuksia ja ympäristösakkoja, mikä tekee siitä taloudellisesti houkuttelevan.
Mutta ennekaikkea tuulimyllyjen lavat ovat kierrätettävissä ja kuidut uudelleenkäytettävissä.
Tarvit 150 x 50 x 10 m metrisen altaan lavalle nykyään...josko edes riittää. Miljardi litraa etikka happoa....jatkuvana virtana.
Eiköhän kierrätettävän lavan voi pilkkoa ensin sopivan kokoisin paloihin. Mistä tuo miljardi litraa tuli?
Tottakai halpaa etikkahappoa tarvitaan paljon hartsin liuottamiseen, mutta vuosittainen globaali tuotanto on 100 miljoonia tonneja, mikä pitää hinnat suhteellisen alhaisina.
Kielimallin arvioita:
Yksi lapa painaa n.10 tonnia ja hartsia siinä on noin 35 % eli 3 500 kg.
Karkea arvio on että etikkahappoa tarvittaisiin 35 000 litraa (36,75 tonnia). Etikkahapon hinta teollisuudessa on noin 180–540 €/tonni.
Näin ollen 36–73 tonnin kustannus olisi noin 6 480–39 420 € per lapa, mutta kierrätys ja prosessin optimointi voivat pienentää tätä merkittävästi. Sen lisäksi arvokkaiden kuitujen (esim. hiilikuitujen, 10–30 €/kg) talteenotto voi tehdä prosessista taloudellisesti kannattavan.
Etikkahappomenetelmä tarjoaa ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon ja tukee kiertotaloutta.
Mutta nyt on ennenkaikkea keino saada kuidut lavoista uudelleenkäytettäväksi ympäristölle haitallisen hautaamisen sijaan.
Corto kirjoitti: ↑31 Heinä 2025, 10:54
Mutta itse asiaan: Syy miksi tykkäisin kyseessäolevasta mallista. > Se projisoi varsin lievää lämpenemistä. Eli kun saavutettaisiin 560 ppm (ja järjestelmä ehtii johonkin tasapainoon), niin lämpeneminen olisi vain 2,3 C verrattuna esiteolliseen lämpötilaan. Jos tämä pitäisi varmasti (tai ainakin erittäin suurella todennäköisyydellä) paikkansa, voisi kysyä kannattaako ilmastonmuutoksen hillintää investoida nyt nopeasti valtavia summia.
Yritän eläytyä ilmastokriittiseksi, joten kirjoitukseesi kommenttina:
Greta Thunberg on sitten viksu ihminen ja tuulimyllyt eivät häiritse ketään.
Kalliit, lyhytikäiset ja äänekkäät sekä rumat linnuntappaja megapotkurit....joita ei saa kierrätettyä.
Yhdysvaltalaistutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jossa sataprosenttista etikkahappoa (jääetikkaa) käytetään tuulivoimaloiden lapojen komposiittimateriaalien kemialliseen kierrätykseen.
Prosessi tapahtuu korkeassa lämpötilassa: reaktiot alkavat 220 °C:ssa ja etenevät nopeasti 280 °C:ssa, jolloin kuidut (kuten lasi- ja hiilikuidut) voidaan erottaa hartseista muutamassa tunnissa. Tämä mahdollistaa kuitujen uudelleenkäytön esimerkiksi uusien komposiittimateriaalien valmistuksessa.
Tuo on tyypillinen 95% aivopesuun tarkoitettu aivopierutason vedätys, jota kommarit soveltavat taloudenpitonsa argumentoinnissa ja joilla kaltaisesi viherpiipertäjät pesevät aivonsa. Pyrolyysi on vanha oivallus, ja syy miksi sitä ei ole sovellettu jättimäisten lasikuitusiipien kierrätykseen on sellaiseen liittyvät korkeat kustannukset romusiipen maahan kaivamisen sijasta.
Tottakai...eikä miljarkuuttiokilometriä etikkahappoakaan ole lmaista.
Mikään kierrätys ei ole ilmaista, mutta sen ansiosta lapoja voidaan sentään oikeasti kierrättää hautaamisen sijasta (myllyjen valmistushintaan voisi lisätä kierrätysmaksun, ellei jo ole?).
Pyrolyysiin verrattuna menetelmä on edullisempaa, koska se käyttää matalampia lämpötiloja ja yksinkertaisempaa kemiaa.
Etikkahappo on yksi maailman eniten tuotetuista kemikaaleista ja etikkahappo ei ole kallista, erityisesti kun otetaan huomioon sen laajamittainen saatavuus ja alhainen hinta teollisuuskemikaalina. Etikkahapon käyttö on kustannustehokasta verrattuna vaihtoehtoisiin menetelmiin, kuten pyrolyysiin tai mekaaniseen murskaukseen, jotka vaativat kalliita laitteistoja eivätkä tuottavat arvokkaita lopputuotteita.
Menetelmä tuottaa uudelleenkäytettäviä lasi- ja hiilikuituja, jotka ovat arvokkaita (hiilikuitujen markkinahinta voi olla 10–30 €/kg). Tämä kompensoi etikkahapon kustannuksia, kun kuidut myydään eteenpäin.
Koska tuulivoimaloiden lapajätteen määrä kasvaa (arvio 40 miljoonaa tonnia/vuosi vuoteen 2050 mennessä), kierrätysratkaisut, kuten tämä, vähentävät jätehuollon kustannuksia ja ympäristösakkoja, mikä tekee siitä taloudellisesti houkuttelevan.
Mutta ennekaikkea tuulimyllyjen lavat ovat kierrätettävissä ja kuidut uudelleenkäytettävissä.
Tarvit 150 x 50 x 10 m metrisen altaan lavalle nykyään...josko edes riittää. Miljardi litraa etikka happoa....jatkuvana virtana.
Korjaan 75 miljoonaa litraa altaassa, jossa se vaihtuu jotta tehoaa.
5 L maksaa 114 euroa.
1.7 miljardia maksaa yhden lavan käsittely....tai siis litkut. Käsittely varmaan 50 - 100 000 per lapa.
Halpaa kuin saippua.
Lähdetäänpä tästä liikkeelle...yhden lavan käsittely maksaa 1 700 100 000...myllyjä on kohta 2000 kpl...jokaisesa 3 lapaa...eli 6 000 x 1 700 100 00 = 1.02006^13 on kokonaishinta kierrätykselle, jos laskin oikein niin hinta on palti arallaa 10 biljoonaa....eli ehkä karvan yli Suomen maksukapasiteetin juuri nyt.
Mikään ei oo koskaan ollu meillä näin halpaa.
Tässä ei vielä ole jätteen käsittelymaksua mukana...niiltä osin kun käytetty mönjä viedään jonnekin asiakkaalle käyttöön. Kaikkihan himoaa varmasti tuota tuotetta...mitä se sitten ikinä lieneekään.
Tuulispää kirjoitti: ↑31 Heinä 2025, 20:19
Entä jos puilla varjostetaan tiet...ja viherretään talojen seinät ja katot...kaikkialla ?
No siinä on se veden haihdutuskomponentti joka saattaisi auttaa. Lämpö sitoutuukin veteen jossa se kulkeutuu pilvikorkeuteen. Mutta samalla vesihöyryn määrä ilmassa kasvaa joka taas lisää eristävyyttä.
Mutta asvaltin lämpötila ei nouse 80-90 asteeseen vaan pysyy varjossa eli 30 C.
Ei asfaltin lämpötila nouse tuollaisiin esittämiisi lukemiin, saavuttavat ehkä jotain 5-10 astetta ilmalämpötilaa korkeampia lämpötiloja, joten ehdottamasi "viherryttäminen" olisi hölmöläisten hommiin kuuluvaa perseilyä.
Luin juuri että +25C kelissä asvaltinlämpötila nousee +50 C asteeseen. 80 C on yleistä ulkomailla....+94C on korkein mitattu.
Niin illalla puiden takana....tätähän juuri ajan takaa.
Mittausten mukaan tumma asfaltti kuumenee noin 20–30 °C ilmaa lämpimämmäksi auringossa, kun taas vaalea asfaltti kuumenee noin 10–20 °C ilmaa lämpimämmäksi. Varjossa erot ovat pienempiä.
