Mikä tuossa paineistuksessa nyt tuntuu useammalla olevan ongelmana?
Miten Nasty, miksi sinusta kone ei kestäisi paineistusta?
Millainen sinun mielestä koneen seinän pitää olla jotta se kestää paineistuksen?
Mikä tuossa paineistuksessa nyt tuntuu useammalla olevan ongelmana?
Ei tavalliset kaupalliset turbofan-moottorit toimikaan, vaan vain erikoistuneet moottorit, kuten ramjetit tai scramjetit, koska ne hyödyntävät suurta nopeutta ilman puristamiseen. Ne eivät kuitenkaan toimi hyvin pienillä nopeuksilla tai paikallaan ja tarvitsevat esim. rakettimoottoreita päästäkseen ylös riittävään nopeuteen.Tuulispää kirjoitti: ↑25 Touko 2025, 11:08Suihkumoottori ei voi toimia 36 kilsankorkeudessa mitenkään...koska se tarvii happea.antitaide kirjoitti: ↑25 Touko 2025, 10:41Maanpinnalla ilman tiheys on noin 1,225 kg/m³,
tyypillinen potkurilentokone lentää nopeudella 100–300 km/h (27,8–83,3 m/s).
Oletetaan, että haluamme saavuttaa saman dynaamisen paineen 36 km:n korkeudessa kuin maanpinnalla tietyllä nopeudella.
Maanpinnalla: Oletetaan nopeus v₀ = 50 m/s (180 km/h, tyypillinen potkurikoneen nopeus) ja tiheys ρ₀ = 1,225 kg/m³.
q₀ = ½ * 1,225 * 50² = ½ * 1,225 * 2500 ≈ 1531,25 Pa.
Lasketaan, millä nopeudella dynaaminen paine 36 km:n korkeudessa vastaisi maanpinnan dynaamista painetta:
Tiheys ρ = 0,0035 kg/m³.
Haluamme saman dynaamisen paineen (q = 1531,25 Pa).
q = ½ * ρ * v²
1531,25 = ½ * 0,0035 * v²
v² = (1531,25 * 2) / 0,0035 ≈ 875 000
v = √875 000 ≈ 935 m/s.
Eli tarvittava nopeus noin 3366 km/h (Mach 2,7–3, äänen nopeus 36 km:n korkeudessa on noin 1100–1200 km/h alhaisen -30 °C lämpötilan vuoksi).
Käytännössä potkurilentokoneet eivät voi toimia 36 km:n korkeudessa, vain suihku- tai rakettimoottorit toimii.
Foliot lentelivät modulista sitten pitkin ja poikin kun lähtivät Kuun pinnalta. Siellä ne ovat nyt ympäristöä roskaamassa.
Kuinka paksu on matkustajakoneen varsinainen seinä joka pitää ilmanpaineen koneen sisällä?Nasty76 kirjoitti: ↑25 Touko 2025, 11:35 Mietippä Susa sitä miksi jo olemassa olevat lentokoneet on tuollaisia putkia jossa pyöreitä ikkunoita. Se sisällä oleva paine tuottaa paljon voimia joka koittaa pullistaa koneen seiniä ulospäin.joten meinaat että jostain puukompostista liimattu häkkyrä kestää sen
Se on vaikeaa, mutta ei kuvaamastasi syystä, koska ilmassa on happea sielläkin, vaan siksi, että sen hapen keräämiseksi ilma pitää hidastaa (suhteessa koneeseen) ja puristaa moninkertaiseen paineeseen, jolloin se kuumenee. Mutta SCRAM-moottoreilla voi lentää hetken, esim. X-43:t lentävät yli 30 km korkeudessa. Mitään järkevää sellaisilla ei voi tehdä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.
En ole mikään paineastiaspesialisti, mutta paineistus on vaatinut paljon rahaa, konesilppua ja verta ilmailun historiassa ja siihen on uhrattu jumalaton määrä insinöörityövuosia. Suurin ongelma lentokoneissa on käsittääkseni toistuva kuormitus, joka väsyttää rakenteet. Varsinkin alumiini on herkkä väsymismurtumille. Se on helppoa tehdä runko, joka kestää paineistusta muutaman kerran ja käyttöikä on muutama päivä (esim. kuumoduli), mutta jos lentokone nousee ja laskeutuu muutaman kerran päivässä ja sen odotettu käyttöikä on 20-30 vuotta, nitkutus rikkoo rungon. Ja ei, en tiedä miten sen voi tehdä tai voiko sellaista tehdä vanerista. Arvaan, että voit tehdä vaneripytyn, joka kestää paineistusta muutaman kerran, mutta et sellaista, joka kestää 100 kertaa.
Muistaakseni Tuulispää esitelmöi joskus ratkaisusta siihenkin ongelmaan. Oli vaan niin korkealentoista "tiedettä", että turha sitä on yliopistojen mädättämien laitostieteilijöiden yrittääkään ymmärtää, että kyllä se ilma virtaa pienemmästä paineesta isompaan, kun tehdään pari eksponentiointia ja muuta taikatemp... ööö... siis tieten kärjen neronleimausta. Onnekseen ei pääse ikinä siihen asti, että paineita pitäisi miettiä.
Alienit tulevat tietenkin varastamaan puiden taimia ja siemeniä kasvattaakseen puupeltoja planeetoilleen ja avaruusasemilleen. Siksi ne laskeutuvat syrjäisemmille seuduilla. Ja jos voivat napata jonkun hönön apinan tieteellisiin kokeisiinsa, se on vain bonusta valovuosien käpyjenkeräilyreissuille.