KultaKikkare kirjoitti: ↑15 Loka 2025, 09:35
Siellä ne tuottaa paljon rahaa eli niiden kehitykseen käytetään paljon rahaa.
Tekoälyn kehitykseen käytetään käsittämättömiä summia. Jos osittautuu (kuten eräät asiantuntijat jo pelkäävät), että tuotos ei millään tule vastaamaan panostusta, kupla puhkeaa ja se on todella iso kupla.
Se ei tee tekoälystä sen huonompaa kuin se on nytkään, mutta pörssiromahduksen se saattaa aiheuttaa. hypetys on vähän liian korkealla.
Juu, vähintään samanmoinen poksahdus kun dot-com bubblessa vuosituhannen alussa.
Joo, mutta kuten totesin tuolla "Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa" -keskustelussa ( viewtopic.php?p=415369#p415369), nykyinen tekoälykupla ei ole vain taloudellinen – se on myös teknologinen ja epistemologinen". Se virhe, että data ja sen prosessointi on erotettu eri moduleihin on korjattava. Muuten ei järkyttävän suurta tehontarveongelmaa voi ratkaista.
Ihmiselläkin on työmuisti ja pitkäkestoinen muisti, joten kyllä se tekoälykin tarvitsee erillistä massamuistia, muuten systeemi on liian haavoittuvainen.
Hiljattain koko Espanja oli ilman sähköä, ja jos tekoäly säilöö kaiken työmuistissa, on se entinen tekoäly laajamittaisten sähkökatkojen jälkeen. Espanjassa kyse oli todennäköisesti laiteviasta, mutta kyberrikollisuus ei katoa, vaikka sähköverkon kriittisiä osia kuinka varmennettaisiin. Etäkäyttö on hallinnan helpottamisen lisäksi myös uhka infrastruktuurille.
Joo mutta kun miljardit keinotekoiset neuronit kommunikoi keskenään prosessoinnin aikana, ei kymmeniä/satoja miljardeja parametreja siirretä massamuistin kautta ajonaikana.
Siellä on hyvin nopeaa GDDR6 ram muistia nopeimmassa väylässä mitä nykyiset tietokoneet tarjoaa. Mutta silti toi väylä prosessorin ja rammien välillä on auttamattoman hidas niin suurelle jatkuvalle datavirralle.
Tarvitaan uudentyyppinen lähestymistapa.
Nythän neuroneiden toimintaa simuloidaan keskitetysti prosessorilla. Ratkaisu jossa neuronin perus toimintoja on toteutettu rautatasolla piirissä, ja jokaisella neuronilla on omat välimuistinsa ja suorat väylät niihin neuroneihin joihin sillä on synaptinen yhteys, vähentäisi sisäistä tiedonsiirtoa aikalailla.
Eli ne neuronit eivät toimisi keskusmuistin ja keskusprosessorin kautta vaan jokaisella olisi oma muisti, prosessointi ja väylät niihin joihin se on yhteydessä.
Korkeamman tason koko verkkoa tai layeria koskevat toiminnat tapahtuisi keskitetysti kuten nytkin.
"Tarvitaan uudentyyppinen lähestymistapa."
MUtta nythän meillä ei sitä uuden tyyppistä lähestymistapaa ole.
En ole varma tarkoitatko että uudet chipit eivät vielä ole käytössä isommissa tekoälyissä vai sitä että nekään eivät ole oikeasti uudentyyppisiä? Vai jotain muuta?
Kyllä ne on uudentyyppisiä topologialtaan, siinä mielessä että dataa ei siirretä niin pitkiä matkoja eikä niin paljoa. Käytettävillä suurilla taajuuksilla johtimien induktanssi ja kapasitanssi aiheuttaa merkittäviä tehohäviöitä jopa piirilevyn sisällä muutaman sentin matkalla.
Deimos kirjoitti: ↑16 Loka 2025, 19:42
- Miten sinä määrittelisit “merkityksellisen työn” – onko se jotain, mikä hyödyttää muita, vai jotain, mikä tuntuu omalta?
- Voiko moraalinen kunnianhimo olla myös hiljaista – ei suuria kampanjoita, vaan pieniä valintoja arjessa?
- Entä jos ei enää jaksa “yrittää yhtään mitään” – voiko kunnianhimo silloin olla jotain muuta kuin tekemistä?"
Merkityksellinen työ on sellaista mikä tuntuu itsestä merkitykselliseltä. Kyllä se lähes aina hyödyttää myös muita, paitsi jos tekijä ei pidä sitä (hyötyä muille) merkityksellisenä, silloin se on niin ja sillä hyvä.
Voi olla myös hiljaista tottakai. Ei kaikki halua olla suuresti esillä.
Jos ei itse jaksa niin sit moraali voi olla niin korkealla ettei itsekään yltä siihen. Toi on huono tilanne, ja aiheuttaa kaikenlaisia sisäisiä ristiriitoja ihmiselle.
Sellanen ihminen voi pahimmillaan alkaa saarnaamaan vaatien muilta enemmän mihin itse pystyy.
Jos ei itse pysty täyttään omia moraalisia vaatimuksiaan pitää vaatimuksia laskea ainakin tilapäisesti. Toimintakyky on tärkeämpi asia koska sen puute mitätöi korkeat moraaliset tavoitteet koska ne toteutuu vasta teoissa.
Deimos kirjoitti: ↑16 Loka 2025, 19:42
- Miten sinä määrittelisit “merkityksellisen työn” – onko se jotain, mikä hyödyttää muita, vai jotain, mikä tuntuu omalta?
- Voiko moraalinen kunnianhimo olla myös hiljaista – ei suuria kampanjoita, vaan pieniä valintoja arjessa?
- Entä jos ei enää jaksa “yrittää yhtään mitään” – voiko kunnianhimo silloin olla jotain muuta kuin tekemistä?"
Merkityksellinen työ on sellaista mikä tuntuu itsestä merkitykselliseltä. Kyllä se lähes aina hyödyttää myös muita, paitsi jos tekijä ei pidä sitä (hyötyä muille) merkityksellisenä, silloin se on niin ja sillä hyvä.
Voi olla myös hiljaista tottakai. Ei kaikki halua olla suuresti esillä.
Jos ei itse jaksa niin sit moraali voi olla niin korkealla ettei itsekään yltä siihen. Toi on huono tilanne, ja aiheuttaa kaikenlaisia sisäisiä ristiriitoja ihmiselle.
Sellanen ihminen voi pahimmillaan alkaa saarnaamaan vaatien muilta enemmän mihin itse pystyy.
Jos ei itse pysty täyttään omia moraalisia vaatimuksiaan pitää vaatimuksia laskea ainakin tilapäisesti. Toimintakyky on tärkeämpi asia koska sen puute mitätöi korkeat moraaliset tavoitteet koska ne toteutuu vasta teoissa.
Tuo lainaus ei ole minun vaan lainasin sen Naturlistilta. Vain selvyyden vuoksi. Vastasin Naturalistille noihin kysymyksiin.
Itselleni moni asia on merkityksellisiä. Työksi niitä en voi kutsua. Tiedän että osaan asioita joilla voin auttaa muita ja olen auttanutkin. Jos tietokone tai vastaava on ollut täysin sekaisin ja olen korjannut tilanteen niin kyllä "Asiakkaat" ovat iloisesti ilhatuneet. Välillä olen saanut hyvän mielen, välillä vaikka sixcpackin Pepsiä palkaksi.
Jos et johonkin itse kykene suurin virhe on vaatia sitä muilta. Itse en tekisi sitä mutta työelämässä johtoporras voi mahdollisesti vaatia sinua tekemään asioita joihin se ei edes itse kykene.
Ja en arkielmässä vaadi ihmisltä jotka ovat ympärilläni enempää kuin mihin itse pystyn. Huomioon ottaen että koko ajan se mihin kykenen rajoittuu jatkuvalla syötöllä.
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Niin, pitäisikö lukea Bregmanin kirja? Jos ajatuksemme ovat jo valmiiksi liian yhteneväisä niin miksi nähdä edes vaivaa? Ehkä katson ensin YouTube-videon ja teen siitä päätelmät. Yksi syy aloituspostaukseen oli se että hänen ajatuksensa vastasivat aika pitkälle omia näkemyksiäni. Osaltaan myönteistä etten siis ole ajatuksineni täysin yksin. Eroja varmasti löytyy. Olen aika suurella varmuudella paljon radikaalimpi kuin Bregman. Mutta ilmeisesti me kumpikin näemme maailman ja yhteiskunnan mädännäisyyden läpi johon olisi syytä löytää lääke.
En siis ole massaihminen. Kun katsoin sitä suomalaisen ryhmän keskustelua joka oli YLEn uutisissa tajunsin heti että olisin ulkopuolinen heidänkin seurassaan. Noita ryhmiähän siis on perustettu ympäri maailmaa ja myös Suomeen mahdollisesti useita.
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Bregman iskee todella kovaa Brainwashedin ja mun harrastukseen, eli tupakointiin. Smoking is bad for you, smoking kills you. Olen elänyt harhassa että lopulta elämiseen kuolee. Poltit tupakkaa tai et.
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Deimos kirjoitti: ↑17 Loka 2025, 16:07
Niin, pitäisikö lukea Bregmanin kirja? Jos ajatuksemme ovat jo valmiiksi liian yhteneväisä niin miksi nähdä edes vaivaa? Ehkä katson ensin YouTube-videon ja teen siitä päätelmät. Yksi syy aloituspostaukseen oli se että hänen ajatuksensa vastasivat aika pitkälle omia näkemyksiäni. Osaltaan myönteistä etten siis ole ajatuksineni täysin yksin. Eroja varmasti löytyy. Olen aika suurella varmuudella paljon radikaalimpi kuin Bregman. Mutta ilmeisesti me kumpikin näemme maailman ja yhteiskunnan mädännäisyyden läpi johon olisi syytä löytää lääke.
En siis ole massaihminen. Kun katsoin sitä suomalaisen ryhmän keskustelua joka oli YLEn uutisissa tajunsin heti että olisin ulkopuolinen heidänkin seurassaan. Noita ryhmiähän siis on perustettu ympäri maailmaa ja myös Suomeen mahdollisesti useita.
---
Deimos kirjoitti: ↑17 Loka 2025, 16:09
Katson nyt tämän.
Hah! Myös hänen kirjansa on ohjekirja siinä missä muidenkin ja syyttää muita siitä. Eli hänen kirjansa on maailman paras?
Hyvää pohdintaa. Hain äsken tuon kirjan kirjastosta ja sitä hiukan silmäiltyäni tuli vähän samanlaisia fiiliksiä. Kirjan lopussa on Moraalisen kunnianhimon piirien seitsemän periaatetta. Kopsasin ne Google Lensillä tähän alle. Siinä on ehkä tiivistettynä kirjan ydinsanoma. Ehkä näistä näistä periaatteista voisi käynnistää Tiedepalstan sisäisen piirin – itseasiassa sinä jo perustit sen avaamalla tämän keskustelun. Aika pitkälle voin nuo periaatteet itse omaksua, mutta muutamia kysymyksiäkin siitä herää. Heti tuossa ensimmäisessä kohdassa jäin miettimään, että mitä tarkoitetaan tällä "Uskomme, että tiedostaminen on yliarvostettua..." lauseella.
Rutger Bergman: Moraalinen kunnianhimo
The School for Moral Ambition
Nyt aika tarttua toimeen.
Tätä kirjaa ei ole tarkoitettu viimeiseksi sanaksi, vaan alkusysäykseksi. Jos haluaa kiivetä vuorelle, on aloitettava ensimmäisestä – askeleesta ja se on paljon helpompi ottaa yhdessä muiden Siksi olenkin pyrkinyt löytämään idealistisia, yrittäjiä perustamaan kanssani moraalisen kunnianhimon oppilaitoksen – The School for Moral Ambition (eikä ole pelkkää sattumaa, että yksi heistä on opiskellut kuudennessa luvussa esittelemässäni taikakakoulussa).
Verkkosivustoltamme moralambition.eu loydät lisää inspiroivia tarinoita, ja sivuillamme voit myös perustaa oman moraalisen Kunnianhimon piirisi (Moral Ambition Circle). Se on pieni 5-8 hengen ryhmä, jossa kaikki auttavat toisiaan löytämään tavan vaikuttaa myönteisesti. Ehkä voit vaikuttaa ratkaisevasti nykyisissi divissäsi? Tai ehkä on aika siirtyä uuteen työhön?
Ota selvää, miten sinäkin voit lähteä moraalisen kunnianhimon tielle, ja tukekaa toisianne ensimmäisen askeleen ottamisessa. Säätiömme tarjoaa verkkosivustollaan välineet tätä varten ihaiseksi.
243
The School for Moral Ambition - seitsemän perusperiaatetta
Liikkeemme perustuu seitsemälle periaatteelle.
Nams periaatteet ilmentävät tapaa, jolla haluamme muuttaa maailmaa tuntuvasti, ja ne toimivat ohjenuorana kaikille päätöksillemme.
1. Toiminta
Uskomme, että tiedostaminen on yliarvostettua
Myönnämme, että kuulumme ihmiskunnan historian etuoikeutetuimpiin. Tiedämme, että meillä on valtavasti mahdollisuuksia vaikuttaa. Uskomme, että tiedostaminen on yliarvostettua, emmekä osoita toisia syyttävällä sormella. Olemme kunnianhimoisia, mutta määrittelemme menestyksen omalla tavallamme: haluamme tehdä mahdollisimman paljon hyvää.
2. Vaikutus
Haluamme vaikuttaa merkittävästi
Emme pyri vain muutokseen vaan vaikuttamaan transformatiivisesti. Tiedämme, että meidän on asetettava prioriteetteja ja keskityttävä sellaisiin maailman ongelmiin, jotka ovat laaja-alaisia, liian vähän huomioituja ja ratkaistavissa. Samaan aikaan meidän on varottava »mitattavuus harhaa»: ei kaikki merkityksellinen ole mitattavissa. Sellaisissa tapauksissa meidän on paras rakentaa mahdollisimman vankka »muutoksen teoria».
3. Radikaali myötätunto
Teemme moraalisesta piiristämme mahdollisimman suuren
Moraaliseen piiriimme kuuluvat kaikki olennot, joilla on tietoisuus. Ne ovat kaikki ainutlaatuisia ja arvokkaita, ja niillä on ehdoton
244
oikeus elää ja voida hyvin. Siksi haluamme laajentaa myötätuntoamme ja auttaa mahdollisimman monia ihmisiä ja eläimiä. Kuljemme abolitionistien ja suffragettien jalanjäljissä ja yritämme laajentaa moraalisen piirimme rajoja. Välitämme myös tulevista himis- ja eläinsukupolvista ja yritämme olla hyviä esivanhempia.
4. Avarakatseisuus
Vaalimme uteliasta elämänasennetta
Pyrimme näkemään maailman sellaisena kuin se todellisuudessa on, emme sellaisena, millainen haluaisimme sen olevan. Olemme »episteemisesti vaatimattomia»: todellisuus on monimutkainen, on paljon sellaista, mitä emme tiedä tai mistä emme ole varmoja. Vaalimme uteliasta ja tutkivaa elämänasennetta, emmekä häpeä muuttaa mielipiteitämme. Itse asiassa autamme toisiamme tunnistamaan virheemme. Emme pelkää erottua joukosta, vaikka prioriteettimme ja ratkaisumme vaikuttaisivat muun yhteiskunnan mielestä oudoilta.
5. Lähimmäisyys
Uskomme hyvään ihmisessä
Kunnianhimo ei tarkoita meille kateutta tai kaunaa. Se on inspiraatiota ja kannustusta. Yritämme tuoda toisistamme parhaat puolet esiin ja tunnustamme, että todellisen muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan tiimi. Emme kohtele muita keinona, jolla päästä päämäärään, vaan aina päämääränä itsessään. Emme juhli vain parrasvalojen sankareita, vaan myös niitä, jotka tekevät väsymättä työtä kulisseissa. Uskomme, että kaikilla on jokin lahja, ja kannustamme toisiamme moraalisesti kunnianhimoiseen elämään.
245
6. Elämänilo
Haluamme elää rikasta ja monipuolista elämää
Meitä ei aja syyllisyys vaan innostus. Olemme kiitollisia siitä, että saamme parantaa maailmaa ja jättää jälkeemme jotakin merkityksellistä. Samaan aikaan uskomme, että elämä on paljon muutakin kuin vain työtä ja kunnianhimoa. Meillä on myös rakkaamme, harrastuksemme ja muut intressimme. Haluamme elää rikasta ja monipuolista elämää, emme pelkästään, jotta kunnianhimomme olisi kestävää, vaan myös päämääränä sinänsä.
7. Peräänantamattomuus
Olemme vakaasti päättäneet olla luovuttamatta
Ymmärrämme, että matkamme on maraton, ei pikamatka. Tajuamme, että missiomme voi venyä vuosiksi, vuosikymmeniksi tai koko elämämme mittaiseksi. Niistä 68 naisesta, jotka olivat ensimmäisessä naisten oikeuksien kokouksessa Seneca Fallsissa vuonna 1848, vain yksi eli riittävän pitkään nähdäkseen naisten äänioikeuden toteutuvan. Tiedämme, että edessämme on vaikeita aikoja, jolloin kaikki ponnistelumme vaikuttaa turhalta. Noina epäilyn hetkinä meidän tulee muistuttaa itseämme siitä, että olemme vain pieni osa paljon suurempaa liikettä. Ja että jonakin päivänä luovutamme soihdun seuraavalle moraalisten pioneerien sukupolvelle.
246
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Deimos kirjoitti: ↑17 Loka 2025, 16:07
Niin, pitäisikö lukea Bregmanin kirja? Jos ajatuksemme ovat jo valmiiksi liian yhteneväisä niin miksi nähdä edes vaivaa? Ehkä katson ensin YouTube-videon ja teen siitä päätelmät. Yksi syy aloituspostaukseen oli se että hänen ajatuksensa vastasivat aika pitkälle omia näkemyksiäni. Osaltaan myönteistä etten siis ole ajatuksineni täysin yksin. Eroja varmasti löytyy. Olen aika suurella varmuudella paljon radikaalimpi kuin Bregman. Mutta ilmeisesti me kumpikin näemme maailman ja yhteiskunnan mädännäisyyden läpi johon olisi syytä löytää lääke.
En siis ole massaihminen. Kun katsoin sitä suomalaisen ryhmän keskustelua joka oli YLEn uutisissa tajunsin heti että olisin ulkopuolinen heidänkin seurassaan. Noita ryhmiähän siis on perustettu ympäri maailmaa ja myös Suomeen mahdollisesti useita.
---
Deimos kirjoitti: ↑17 Loka 2025, 16:09
Katson nyt tämän.
Hah! Myös hänen kirjansa on ohjekirja siinä missä muidenkin ja syyttää muita siitä. Eli hänen kirjansa on maailman paras?
Hyvää pohdintaa. Hain äsken tuon kirjan kirjastosta ja sitä hiukan silmäiltyäni tuli vähän samanlaisia fiiliksiä. Kirjan lopussa on Moraalisen kunnianhimon piirien seitsemän periaatetta. Kopsasin ne Google Lensillä tähän alle. Siinä on ehkä tiivistettynä kirjan ydinsanoma. Ehkä näistä näistä periaatteista voisi käynnistää Tiedepalstan sisäisen piirin – itseasiassa sinä jo perustit sen avaamalla tämän keskustelun. Aika pitkälle voin nuo periaatteet itse omaksua, mutta muutamia kysymyksiäkin siitä herää. Heti tuossa ensimmäisessä kohdassa jäin miettimään, että mitä tarkoitetaan tällä "Uskomme, että tiedostaminen on yliarvostettua..." lauseella.
Rutger Bergman: Moraalinen kunnianhimo
The School for Moral Ambition
Nyt aika tarttua toimeen.
Tätä kirjaa ei ole tarkoitettu viimeiseksi sanaksi, vaan alkusysäykseksi. Jos haluaa kiivetä vuorelle, on aloitettava ensimmäisestä – askeleesta ja se on paljon helpompi ottaa yhdessä muiden Siksi olenkin pyrkinyt löytämään idealistisia, yrittäjiä perustamaan kanssani moraalisen kunnianhimon oppilaitoksen – The School for Moral Ambition (eikä ole pelkkää sattumaa, että yksi heistä on opiskellut kuudennessa luvussa esittelemässäni taikakakoulussa).
Verkkosivustoltamme moralambition.eu loydät lisää inspiroivia tarinoita, ja sivuillamme voit myös perustaa oman moraalisen Kunnianhimon piirisi (Moral Ambition Circle). Se on pieni 5-8 hengen ryhmä, jossa kaikki auttavat toisiaan löytämään tavan vaikuttaa myönteisesti. Ehkä voit vaikuttaa ratkaisevasti nykyisissi divissäsi? Tai ehkä on aika siirtyä uuteen työhön?
Ota selvää, miten sinäkin voit lähteä moraalisen kunnianhimon tielle, ja tukekaa toisianne ensimmäisen askeleen ottamisessa. Säätiömme tarjoaa verkkosivustollaan välineet tätä varten ihaiseksi.
243
The School for Moral Ambition - seitsemän perusperiaatetta
Liikkeemme perustuu seitsemälle periaatteelle.
Nams periaatteet ilmentävät tapaa, jolla haluamme muuttaa maailmaa tuntuvasti, ja ne toimivat ohjenuorana kaikille päätöksillemme.
1. Toiminta
Uskomme, että tiedostaminen on yliarvostettua
Myönnämme, että kuulumme ihmiskunnan historian etuoikeutetuimpiin. Tiedämme, että meillä on valtavasti mahdollisuuksia vaikuttaa. Uskomme, että tiedostaminen on yliarvostettua, emmekä osoita toisia syyttävällä sormella. Olemme kunnianhimoisia, mutta määrittelemme menestyksen omalla tavallamme: haluamme tehdä mahdollisimman paljon hyvää.
2. Vaikutus
Haluamme vaikuttaa merkittävästi
Emme pyri vain muutokseen vaan vaikuttamaan transformatiivisesti. Tiedämme, että meidän on asetettava prioriteetteja ja keskityttävä sellaisiin maailman ongelmiin, jotka ovat laaja-alaisia, liian vähän huomioituja ja ratkaistavissa. Samaan aikaan meidän on varottava »mitattavuus harhaa»: ei kaikki merkityksellinen ole mitattavissa. Sellaisissa tapauksissa meidän on paras rakentaa mahdollisimman vankka »muutoksen teoria».
3. Radikaali myötätunto
Teemme moraalisesta piiristämme mahdollisimman suuren
Moraaliseen piiriimme kuuluvat kaikki olennot, joilla on tietoisuus. Ne ovat kaikki ainutlaatuisia ja arvokkaita, ja niillä on ehdoton
244
oikeus elää ja voida hyvin. Siksi haluamme laajentaa myötätuntoamme ja auttaa mahdollisimman monia ihmisiä ja eläimiä. Kuljemme abolitionistien ja suffragettien jalanjäljissä ja yritämme laajentaa moraalisen piirimme rajoja. Välitämme myös tulevista himis- ja eläinsukupolvista ja yritämme olla hyviä esivanhempia.
4. Avarakatseisuus
Vaalimme uteliasta elämänasennetta
Pyrimme näkemään maailman sellaisena kuin se todellisuudessa on, emme sellaisena, millainen haluaisimme sen olevan. Olemme »episteemisesti vaatimattomia»: todellisuus on monimutkainen, on paljon sellaista, mitä emme tiedä tai mistä emme ole varmoja. Vaalimme uteliasta ja tutkivaa elämänasennetta, emmekä häpeä muuttaa mielipiteitämme. Itse asiassa autamme toisiamme tunnistamaan virheemme. Emme pelkää erottua joukosta, vaikka prioriteettimme ja ratkaisumme vaikuttaisivat muun yhteiskunnan mielestä oudoilta.
5. Lähimmäisyys
Uskomme hyvään ihmisessä
Kunnianhimo ei tarkoita meille kateutta tai kaunaa. Se on inspiraatiota ja kannustusta. Yritämme tuoda toisistamme parhaat puolet esiin ja tunnustamme, että todellisen muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan tiimi. Emme kohtele muita keinona, jolla päästä päämäärään, vaan aina päämääränä itsessään. Emme juhli vain parrasvalojen sankareita, vaan myös niitä, jotka tekevät väsymättä työtä kulisseissa. Uskomme, että kaikilla on jokin lahja, ja kannustamme toisiamme moraalisesti kunnianhimoiseen elämään.
245
6. Elämänilo
Haluamme elää rikasta ja monipuolista elämää
Meitä ei aja syyllisyys vaan innostus. Olemme kiitollisia siitä, että saamme parantaa maailmaa ja jättää jälkeemme jotakin merkityksellistä. Samaan aikaan uskomme, että elämä on paljon muutakin kuin vain työtä ja kunnianhimoa. Meillä on myös rakkaamme, harrastuksemme ja muut intressimme. Haluamme elää rikasta ja monipuolista elämää, emme pelkästään, jotta kunnianhimomme olisi kestävää, vaan myös päämääränä sinänsä.
7. Peräänantamattomuus
Olemme vakaasti päättäneet olla luovuttamatta
Ymmärrämme, että matkamme on maraton, ei pikamatka. Tajuamme, että missiomme voi venyä vuosiksi, vuosikymmeniksi tai koko elämämme mittaiseksi. Niistä 68 naisesta, jotka olivat ensimmäisessä naisten oikeuksien kokouksessa Seneca Fallsissa vuonna 1848, vain yksi eli riittävän pitkään nähdäkseen naisten äänioikeuden toteutuvan. Tiedämme, että edessämme on vaikeita aikoja, jolloin kaikki ponnistelumme vaikuttaa turhalta. Noina epäilyn hetkinä meidän tulee muistuttaa itseämme siitä, että olemme vain pieni osa paljon suurempaa liikettä. Ja että jonakin päivänä luovutamme soihdun seuraavalle moraalisten pioneerien sukupolvelle.
246
Hienoja ideoita. Eivät mitenkään yllättäviä.
Eikös täällä palstalla ole jo tavallaan ryhmä? Ei sitä erikseen tarvitse perustaa. Luulen että aika usealla nimimerkillä on jo valmiiksi aika humanistinen ajatusmaailma.
Eli mitä mieltä itse olen?
1) Tehdä mahdollisimaan paljon hyvää:
Ylevä ajatus ja sitä voi jo tehdä kotioloissa ja läheisten kanssa.
2) Vaikutus
Laaja-alaisesti vaikuttaminen on varmasti paras tapa koska se korjaisi ongelmia yksityiskohdissa samalla. Luulen että tietyn tahon vastarinta on hyvin voimakasta koska se tarkoittaa oman valtavan elintason leikkaamista radikaalisti. Itse näen että laaja-alaiset ongelmat kiteytyvät hyvin pienen vähemmistön suureen vaikutusvaltaan.
3) Radikaali myötätunto
Kuuluisi jokaiselle ihmiselle. Itse näen että lähes kaikilla biologisilla olennoilla on tietoisuus. Tämä voi tuottaa vastarintaa monilta ihmisiltä. Osa näkee tietoisuuden vain ihmisen ominaisuutena.
4) Avarakatseisuus
Todellisuus sellaisena kuin on? No, kukin tavallaan. Jokainenhan näkee todellisuuden omien suodattimiensa kautta. Yhtä yhtenäistä todellisuutta ei ole. Uteliaisuuden moni unohtaa vanhetessaan. Myös sen ainoan olennaisen kysymyksen jonka jokainen lapsi osaa eli: "Miksi ?". Tietenkin avarakatseisuus tarkoittaa että hyväksymme toisemme ilman ehtoja. Mutta ehtona ettei toiminta ole vahingollista muille, vai? En halua että kukaan opettaa minua elämään ja ajattelemaan toisin kuin ajattelen. Ei kai kukaan muukaan tuota halua. Kuka tutkija sanoi että kun alat ja haaveilet tutkijan urasta sinun ei ikinä tarvitse kasvaa aikuiseksi. Mitä luultavimmin se uteliaisuus ajaa sinua läpi koko elämän. Lapsilla tuo uteliaisuus on ominaisuus. Onko se oppimista opitaan pois uteliaisuudesta? Itse kyselen koko ajan miksi ja kyseenalaistan ihan kaiken. En ole ainoa joka sitä tekee.
5) Lähimmäisyys
Kunnianhimosta samaa mieltä mutta tuota lausetta: "Uskomme hyvään ihmisessä", en usko. Tosin ihminen kasvaa pahaksi, hän ei synny pahaksi. Jos uskot hyvään ihmisessä luovut kaikista aseistasi ja antaudut jo valmiiksi ilman taistelua.
6) Elämänilo
Kaikki haluavat elää rikasta (Ei taloudellisesti) ja monipuolista elämää. Myös kodittomat ja syrjäytyneet. Meitä vain on nyt jo yli kahdeksan miljardia. Luultavasti valtaosa ei edes saa kunnon koulutusta. Osa on uskontojen ikeen alla. Nälkäisenä et ole kovin kunnianhimoinen ja kaikki muu paitsi mahdollinen seuraava ateria ajaa sinua eteenpäin.
7) Peräänantamattomuus
Tämä on ehkä listan idealistisin osa. Tietenkin muutos vaatii aikaa. Ja massoja. Ja massoja siirtyy ohjaamaan ihmisiä joilla ei ole välttämättä kovin puhtoisia ajatuksia tai päämäärä. Lähes joka ikinen ideologia ja utopia on vesitetty juuri noin. Loppujen lopuksi kaikkein johtoon päätyy ihmisiä jotka ovat narsisteja, psykopaatteja ja sosiopaatteja. Mahdollisesti kaikki nuo vielä yhdessä paketissa yhtenä henkilönä.
Anteeksi että olen kyyninen. Olen tainnut nähdä ja kuulla sekä lukea näistä maailmanparantajista ennenkin jo jeesuksesta lähtien. Sen puoleen idea ei ole uusi. Saatte tyrmätä kaikki nuo ajatelmani ja varmaan tyrmäättekin.
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Deimos kirjoitti: ↑17 Loka 2025, 16:07
Niin, pitäisikö lukea Bregmanin kirja? Jos ajatuksemme ovat jo valmiiksi liian yhteneväisä niin miksi nähdä edes vaivaa? Ehkä katson ensin YouTube-videon ja teen siitä päätelmät. Yksi syy aloituspostaukseen oli se että hänen ajatuksensa vastasivat aika pitkälle omia näkemyksiäni. Osaltaan myönteistä etten siis ole ajatuksineni täysin yksin. Eroja varmasti löytyy. Olen aika suurella varmuudella paljon radikaalimpi kuin Bregman. Mutta ilmeisesti me kumpikin näemme maailman ja yhteiskunnan mädännäisyyden läpi johon olisi syytä löytää lääke.
En siis ole massaihminen. Kun katsoin sitä suomalaisen ryhmän keskustelua joka oli YLEn uutisissa tajunsin heti että olisin ulkopuolinen heidänkin seurassaan. Noita ryhmiähän siis on perustettu ympäri maailmaa ja myös Suomeen mahdollisesti useita.
---
Deimos kirjoitti: ↑17 Loka 2025, 16:09
Katson nyt tämän.
Hah! Myös hänen kirjansa on ohjekirja siinä missä muidenkin ja syyttää muita siitä. Eli hänen kirjansa on maailman paras?
Hyvää pohdintaa. Hain äsken tuon kirjan kirjastosta ja sitä hiukan silmäiltyäni tuli vähän samanlaisia fiiliksiä. Kirjan lopussa on Moraalisen kunnianhimon piirien seitsemän periaatetta. Kopsasin ne Google Lensillä tähän alle. Siinä on ehkä tiivistettynä kirjan ydinsanoma. Ehkä näistä näistä periaatteista voisi käynnistää Tiedepalstan sisäisen piirin – itseasiassa sinä jo perustit sen avaamalla tämän keskustelun. Aika pitkälle voin nuo periaatteet itse omaksua, mutta muutamia kysymyksiäkin siitä herää. Heti tuossa ensimmäisessä kohdassa jäin miettimään, että mitä tarkoitetaan tällä "Uskomme, että tiedostaminen on yliarvostettua..." lauseella..
Hienoja ideoita. Eivät mitenkään yllättäviä.
Eikös täällä palstalla ole jo tavallaan ryhmä? Ei sitä erikseen tarvitse perustaa. Luulen että aika usealla nimimerkillä on jo valmiiksi aika humanistinen ajatusmaailma.
Eli mitä mieltä itse olen?
1) Tehdä mahdollisimaan paljon hyvää:
Ylevä ajatus ja sitä voi jo tehdä kotioloissa ja läheisten kanssa.
2) Vaikutus
Laaja-alaisesti vaikuttaminen on varmasti paras tapa koska se korjaisi ongelmia yksityiskohdissa samalla. Luulen että tietyn tahon vastarinta on hyvin voimakasta koska se tarkoittaa oman valtavan elintason leikkaamista radikaalisti. Itse näen että laaja-alaiset ongelmat kiteytyvät hyvin pienen vähemmistön suureen vaikutusvaltaan.
3) Radikaali myötätunto
Kuuluisi jokaiselle ihmiselle. Itse näen että lähes kaikilla biologisilla olennoilla on tietoisuus. Tämä voi tuottaa vastarintaa monilta ihmisiltä. Osa näkee tietoisuuden vain ihmisen ominaisuutena.
4) Avarakatseisuus
Todellisuus sellaisena kuin on? No, kukin tavallaan. Jokainenhan näkee todellisuuden omien suodattimiensa kautta. Yhtä yhtenäistä todellisuutta ei ole. Uteliaisuuden moni unohtaa vanhetessaan. Myös sen ainoan olennaisen kysymyksen jonka jokainen lapsi osaa eli: "Miksi ?". Tietenkin avarakatseisuus tarkoittaa että hyväksymme toisemme ilman ehtoja. Mutta ehtona ettei toiminta ole vahingollista muille, vai? En halua että kukaan opettaa minua elämään ja ajattelemaan toisin kuin ajattelen. Ei kai kukaan muukaan tuota halua. Kuka tutkija sanoi että kun alat ja haaveilet tutkijan urasta sinun ei ikinä tarvitse kasvaa aikuiseksi. Mitä luultavimmin se uteliaisuus ajaa sinua läpi koko elämän. Lapsilla tuo uteliaisuus on ominaisuus. Onko se oppimista opitaan pois uteliaisuudesta? Itse kyselen koko ajan miksi ja kyseenalaistan ihan kaiken. En ole ainoa joka sitä tekee.
5) Lähimmäisyys
Kunnianhimosta samaa mieltä mutta tuota lausetta: "Uskomme hyvään ihmisessä", en usko. Tosin ihminen kasvaa pahaksi, hän ei synny pahaksi. Jos uskot hyvään ihmisessä luovut kaikista aseistasi ja antaudut jo valmiiksi ilman taistelua.
6) Elämänilo
Kaikki haluavat elää rikasta (Ei taloudellisesti) ja monipuolista elämää. Myös kodittomat ja syrjäytyneet. Meitä vain on nyt jo yli kahdeksan miljardia. Luultavasti valtaosa ei edes saa kunnon koulutusta. Osa on uskontojen ikeen alla. Nälkäisenä et ole kovin kunnianhimoinen ja kaikki muu paitsi mahdollinen seuraava ateria ajaa sinua eteenpäin.
7) Peräänantamattomuus
Tämä on ehkä listan idealistisin osa. Tietenkin muutos vaatii aikaa. Ja massoja. Ja massoja siirtyy ohjaamaan ihmisiä joilla ei ole välttämättä kovin puhtoisia ajatuksia tai päämäärä. Lähes joka ikinen ideologia ja utopia on vesitetty juuri noin. Loppujen lopuksi kaikkein johtoon päätyy ihmisiä jotka ovat narsisteja, psykopaatteja ja sosiopaatteja. Mahdollisesti kaikki nuo vielä yhdessä paketissa yhtenä henkilönä.
Anteeksi että olen kyyninen. Olen tainnut nähdä ja kuulla sekä lukea näistä maailmanparantajista ennenkin jo jeesuksesta lähtien. Sen puoleen idea ei ole uusi. Saatte tyrmätä kaikki nuo ajatelmani ja varmaan tyrmäättekin.
Kiitos Deimos, ajatuksia herättävästä kommentista. Monessa kohtaa teki mieli heti jatkaa ajatuksen kehittämistä pidemmälle. Kommentoin kohta kohdalta:
1) Toiminta
Tehdä mahdollisimman paljon hyvää. Täysin samaa mieltä siitä, että hyvän tekeminen ei vaadi suuria kampanjoita – se voi alkaa kotioloista ja läheisistä. Mutta Bregmanin ajatus on, että jos meillä on lahjakkuutta ja resursseja, miksi emme suuntaisi niitä sinne, missä vaikutus on suurin? Tämä ei sulje pois arjen hyvää, mutta haastaa miettimään vaikuttavuuden mittakaavaa.
2) Vaikutus
Tämä oli terävästi sanottu: laaja-alaiset ongelmat kiteytyvät pienen vähemmistön suureen vaikutusvaltaan. Tässä kohtaa Bregmanin moraalinen kunnianhimo kohtaa talouspoliittisen realismin – ja juuri siksi tarvitaan myös rakenteellista muutosta, ei vain yksilöiden valintoja. Olen itse tuonut esiin, että moraalinen kunnianhimo voisi olla myös talouspoliittinen kunnianhimo: kykyä haastaa vallitsevat rakenteet, ei vain sopeutua niihin.
3) Radikaali myötätunto
Ajatus tietoisuudesta biologisena ominaisuutena on kiinnostava – ja sopii hyvin yhteen sen kanssa, että moraalinen kunnianhimo ei rajoitu ihmiskeskeiseen näkökulmaan. Bregman ei mene näin pitkälle, mutta keskustelu voisi laajentua myös ekososiaaliseen suuntaan.
4) Avarakatseisuus
Tämä oli hienosti muotoiltu. Uteliaisuus, kyseenalaistaminen ja kysymys "miksi?" ovat juuri niitä ajattelun muotoja, joita moraalinen kunnianhimo yrittää aktivoida. Ei dogmeja, ei valmiita vastauksia – vaan jatkuvaa reflektiota. Ja kyllä, tutkijan uteliaisuus on lapsen uteliaisuuden jatkumo. Tässä kohtaa me ollaan varmasti samalla viivalla.
5) Lähimmäisyys
Ymmärrän hyvin epäilyn "uskomme hyvään ihmisessä" -lausetta kohtaan. Mutta ehkä se ei tarkoita sinisilmäisyyttä, vaan lähtökohtaa: että ihmiset voivat muuttua, jos olosuhteet ja rakenteet tukevat sitä. Kyynisyys on perusteltua, mutta se ei saa estää meitä rakentamasta parempia ehtoja.
6) Elämänilo
Tämä oli tärkeä muistutus. Moraalinen kunnianhimo ei voi olla elitististä – sen täytyy tunnistaa, että nälkä, köyhyys ja epätoivo vievät tilan kunnianhimolta. Siksi rakenteellinen muutos on olennainen osa moraalista projektia. Ei vain yksilön valintoja, vaan yhteiskunnan vastuu.
7) Peräänantamattomuus
Tämä on ehkä idealistisin kohta, kuten sanoit. Mutta ehkä juuri siksi se on mukana. Moraalinen kunnianhimo ei ole lupaus onnistumisesta, vaan sitoutumista yrittämiseen – vaikka historia osoittaa, että utopiat vesittyvät ja valta korruptoi. Silti: jos ei yritä, ei mikään muutu.
Ja vielä tuosta ensimmäisestä kohdasta, jota itsekin aiemmin ihmettelin: "Uskomme, että tiedostaminen on yliarvostettua."
Löysin selityksen. Se viittaa siihen, että pelkkä tiedostaminen ei riitä, jos se ei johda toimintaan. Moraalisen kunnianhimon piirit haluavat siirtyä pois passiivisesta analyysistä kohti aktiivista vaikuttamista. Tiedostaminen on ensimmäinen askel, mutta ei vielä muutos.
Tämä liittyy kirjan lopussa esitettyihin neljään "myyttiin", jotka moraalinen kunnianhimo pyrkii purkamaan:
1. Tiedostaminen riittää → Ei riitä, tarvitaan toimintaa
2. Hyvä aikomus on jo hyvä teko → Ei, vaikuttavuus ratkaisee
3. Yksilö ei voi vaikuttaa → Voi, mutta ei yksin
4. Maailmanparannus on naiivia → Ei, se on välttämätöntä
Ehkä juuri näiden myyttien purkaminen on se, mitä Tiedepalstan keskustelu nyt tekee. Ja sinä, Deimos, olet sen piirin perustaja – halusit tai et.
Tuli mieleen paljon muutakin – erityisesti OECD:n Beyond Growth -raportin vaatimukset valtavirran talouspolitiikan uudelleen arvioimisesta ja tarjolla olevat heterodoksiset vaihtoehdot. Mutta niistä ehkä myöhemmin. Katsotaan ensin mihin suuntaan keskustelu kehittyy.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Deimos kirjoitti: ↑
Kunnianhimosta samaa mieltä mutta tuota lausetta: "Uskomme hyvään ihmisessä", en usko. Tosin ihminen kasvaa pahaksi, hän ei synny pahaksi. Jos uskot hyvään ihmisessä luovut kaikista aseistasi ja antaudut jo valmiiksi ilman taistelua.
Muilta osin olen hyvin pitkälti samaa mieltä, mut tää menee ihan toisinpäin.
Jos lakkaan uskomasta ihmisen hyvyyteen, se on luovuttamista. Silloin joutuu luopumaan itselleen tärkeästä perusarvosta.
Kukaan ihminen ei ole läpeensä hyvä, ei me mitään Jeesuksia olla todellakaan. Lause oli muodossa "uskomme hyvään ihmisessä", eli siihen että ihmisissä on myös hyvyyttä, nykypäivänä monasti hyvin piilotettuna. Siihen uskomalla ja tarttumalla sitä voi kenties vetää ns. paskan alta esiin.
Paska voi olla tässä tapauksessa vaikka valheellista misinformaatiota, valheellisuuteen perustuvia elämänasenteita, tms.
Hanskat käteen vaan ja hommiin, enkä tarkoita silkkihanskoja vaan paksuja kunihanskoja.
Deimos kirjoitti: ↑
Kunnianhimosta samaa mieltä mutta tuota lausetta: "Uskomme hyvään ihmisessä", en usko. Tosin ihminen kasvaa pahaksi, hän ei synny pahaksi. Jos uskot hyvään ihmisessä luovut kaikista aseistasi ja antaudut jo valmiiksi ilman taistelua.
Muilta osin olen hyvin pitkälti samaa mieltä, mut tää menee ihan toisinpäin.
Jos lakkaan uskomasta ihmisen hyvyyteen, se on luovuttamista. Silloin joutuu luopumaan itselleen tärkeästä perusarvosta.
Kukaan ihminen ei ole läpeensä hyvä, ei me mitään Jeesuksia olla todellakaan. Lause oli muodossa "uskomme hyvään ihmisessä", eli siihen että ihmisissä on myös hyvyyttä, nykypäivänä monasti hyvin piilotettuna. Siihen uskomalla ja tarttumalla sitä voi kenties vetää ns. paskan alta esiin.
Paska voi olla tässä tapauksessa vaikka valheellista misinformaatiota, valheellisuuteen perustuvia elämänasenteita, tms.
Hanskat käteen vaan ja hommiin, enkä tarkoita silkkihanskoja vaan paksuja kunihanskoja.
Koska kyseessä ovat puhtaasti mielipiteet eivätkä universaalit luonnonlait pidän milipiteeni. Ja luvallani ihan saat pitää oman mielipiteesi.
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Deimos kirjoitti: ↑17 Loka 2025, 20:01
6) Elämänilo
Kaikki haluavat elää rikasta (Ei taloudellisesti) ja monipuolista elämää. Myös kodittomat ja syrjäytyneet. Meitä vain on nyt jo yli kahdeksan miljardia. Luultavasti valtaosa ei edes saa kunnon koulutusta. Osa on uskontojen ikeen alla. Nälkäisenä et ole kovin kunnianhimoinen ja kaikki muu paitsi mahdollinen seuraava ateria ajaa sinua eteenpäin.
7) Peräänantamattomuus
Tämä on ehkä listan idealistisin osa. Tietenkin muutos vaatii aikaa. Ja massoja. Ja massoja siirtyy ohjaamaan ihmisiä joilla ei ole välttämättä kovin puhtoisia ajatuksia tai päämäärä. Lähes joka ikinen ideologia ja utopia on vesitetty juuri noin. Loppujen lopuksi kaikkein johtoon päätyy ihmisiä jotka ovat narsisteja, psykopaatteja ja sosiopaatteja. Mahdollisesti kaikki nuo vielä yhdessä paketissa yhtenä henkilönä.
Anteeksi että olen kyyninen. Olen tainnut nähdä ja kuulla sekä lukea näistä maailmanparantajista ennenkin jo jeesuksesta lähtien. Sen puoleen idea ei ole uusi. Saatte tyrmätä kaikki nuo ajatelmani ja varmaan tyrmäättekin.
Sulla on varmasti hyvä syy olla kyyninen.
Mäkin sorrun usein kyynisyyteen mut ei ole (vielä) kroonistunut. Itse näen kyynistymisen nimenomaan luovuttamisena, anteeksi jos olen röyhkeä mut niin se mulla menee.
Luovuttamisessa ei yleisellä tasolla ole mitään hienoa, vaikka se joissain yksittäisissä tilanteissa onkin järkevin vaihtoehto. Silloin lienee lähes aina kyseessä liian suuret odotukset. Kyynistymisen sijaan yritän nöyrtyä ja pyrkiä kohti realismia.
"God, grant me the serenity to accept the things I cannot change, the courage to change the things I can, and the wisdom to know the difference."
Deimos kirjoitti: ↑
Kunnianhimosta samaa mieltä mutta tuota lausetta: "Uskomme hyvään ihmisessä", en usko. Tosin ihminen kasvaa pahaksi, hän ei synny pahaksi. Jos uskot hyvään ihmisessä luovut kaikista aseistasi ja antaudut jo valmiiksi ilman taistelua.
Muilta osin olen hyvin pitkälti samaa mieltä, mut tää menee ihan toisinpäin.
Jos lakkaan uskomasta ihmisen hyvyyteen, se on luovuttamista. Silloin joutuu luopumaan itselleen tärkeästä perusarvosta.
Kukaan ihminen ei ole läpeensä hyvä, ei me mitään Jeesuksia olla todellakaan. Lause oli muodossa "uskomme hyvään ihmisessä", eli siihen että ihmisissä on myös hyvyyttä, nykypäivänä monasti hyvin piilotettuna. Siihen uskomalla ja tarttumalla sitä voi kenties vetää ns. paskan alta esiin.
Paska voi olla tässä tapauksessa vaikka valheellista misinformaatiota, valheellisuuteen perustuvia elämänasenteita, tms.
Hanskat käteen vaan ja hommiin, enkä tarkoita silkkihanskoja vaan paksuja kunihanskoja.
Koska kyseessä ovat puhtaasti mielipiteet eivätkä universaalit luonnonlait pidän milipiteeni. Ja luvallani ihan saat pitää oman mielipiteesi.
Mielelläni kuulisin sulta vähän argumentteja oman mielipiteesi puolesta.
Deimos kirjoitti: ↑
Kunnianhimosta samaa mieltä mutta tuota lausetta: "Uskomme hyvään ihmisessä", en usko. Tosin ihminen kasvaa pahaksi, hän ei synny pahaksi. Jos uskot hyvään ihmisessä luovut kaikista aseistasi ja antaudut jo valmiiksi ilman taistelua.
Muilta osin olen hyvin pitkälti samaa mieltä, mut tää menee ihan toisinpäin.
Jos lakkaan uskomasta ihmisen hyvyyteen, se on luovuttamista. Silloin joutuu luopumaan itselleen tärkeästä perusarvosta.
Kukaan ihminen ei ole läpeensä hyvä, ei me mitään Jeesuksia olla todellakaan. Lause oli muodossa "uskomme hyvään ihmisessä", eli siihen että ihmisissä on myös hyvyyttä, nykypäivänä monasti hyvin piilotettuna. Siihen uskomalla ja tarttumalla sitä voi kenties vetää ns. paskan alta esiin.
Paska voi olla tässä tapauksessa vaikka valheellista misinformaatiota, valheellisuuteen perustuvia elämänasenteita, tms.
Hanskat käteen vaan ja hommiin, enkä tarkoita silkkihanskoja vaan paksuja kunihanskoja.
Koska kyseessä ovat puhtaasti mielipiteet eivätkä universaalit luonnonlait pidän milipiteeni. Ja luvallani ihan saat pitää oman mielipiteesi.
Mielelläni kuulisin sulta vähän argumentteja oman mielipiteesi puolesta.
Niitä ei taida tulla koska mielipiteillä ei ole yhtään mitään merkitystä. Jatkuvasti minä ja muut palstalla esittävät mielipiteitään mutta niillä ei ole merkitystä. Eikä koko keskusteluilla. Ajattelin avata keskustelun tuosta jossa jokainen saa esittää mielipiteitään keskustelun järkevyydestä ja onko siinä mitään järkeä. Joku kysyi eräässä palstan keskustelussa otsikolla "Onko kukaan muuttanut mielipidetään palstakeskustelun (Tai vastaavan) takia mielipidettään?". En usko. En minä eikä kukaan muukaan.
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Deimos kirjoitti: ↑
Kunnianhimosta samaa mieltä mutta tuota lausetta: "Uskomme hyvään ihmisessä", en usko. Tosin ihminen kasvaa pahaksi, hän ei synny pahaksi. Jos uskot hyvään ihmisessä luovut kaikista aseistasi ja antaudut jo valmiiksi ilman taistelua.
Muilta osin olen hyvin pitkälti samaa mieltä, mut tää menee ihan toisinpäin.
Jos lakkaan uskomasta ihmisen hyvyyteen, se on luovuttamista. Silloin joutuu luopumaan itselleen tärkeästä perusarvosta.
Kukaan ihminen ei ole läpeensä hyvä, ei me mitään Jeesuksia olla todellakaan. Lause oli muodossa "uskomme hyvään ihmisessä", eli siihen että ihmisissä on myös hyvyyttä, nykypäivänä monasti hyvin piilotettuna. Siihen uskomalla ja tarttumalla sitä voi kenties vetää ns. paskan alta esiin.
Paska voi olla tässä tapauksessa vaikka valheellista misinformaatiota, valheellisuuteen perustuvia elämänasenteita, tms.
Hanskat käteen vaan ja hommiin, enkä tarkoita silkkihanskoja vaan paksuja kunihanskoja.
Koska kyseessä ovat puhtaasti mielipiteet eivätkä universaalit luonnonlait pidän milipiteeni. Ja luvallani ihan saat pitää oman mielipiteesi.
Mielelläni kuulisin sulta vähän argumentteja oman mielipiteesi puolesta.
Niitä ei taida tulla koska mielipiteillä ei ole yhtään mitään merkitystä. Jatkuvasti minä ja muut palstalla esittävät mielipiteitään mutta niillä ei ole merkitystä. Eikä koko keskusteluilla. Ajattelin avata keskustelun tuosta jossa jokainen saa esittää mielipiteitään keskustelun järkevyydestä ja onko siinä mitään järkeä. Joku kysyi eräässä palstan keskustelussa otsikolla "Onko kukaan muuttanut mielipidetään palstakeskustelun (Tai vastaavan) takia mielipidettään?". En usko. En minä eikä kukaan muukaan.
Itse välillä huomaan että perustellessani mielipidettäni huomaan logiikassani virheitä. Ehkä keskustelun tarkoitus ei siis olekaan muokata toisten mielipiteitä vaan selkeyttää, korjata tai avartaa omia.
Tähän vois sopia klisee: muutos lähtee aina itsestä.
