Tiedepalsta.fi

Suurin osa nk korkean tason ajattelijoista lentävät reippaasti yli "käenpesän"...

HuuHaata kirjoitti: ↑01 Touko 2025, 11:26 Onko joku 70- tai 80-luvulla esimerkiksi julkisuudessa ollut filosofi vielä elossa? Ehkä joku Esa Saarinen, jos ei ole. Lähinnä siksi, että hän on tunnetuin. Toki kaikista estoista huolimatta järkevää ajattelua jonkinverran on.

Esa Saarinen! Voi zeesus! Edustaa niin hyvin henkilöä joka on oman "oppineisuudensa" ja maineensa vanki niin että kaikki ajatukset haisevat vanhoilta homeisilta kirjoilta.

Zeneka kirjoitti: ↑01 Touko 2025, 11:32

HuuHaata kirjoitti: ↑01 Touko 2025, 11:26 Onko joku 70- tai 80-luvulla esimerkiksi julkisuudessa ollut filosofi vielä elossa? Ehkä joku Esa Saarinen, jos ei ole. Lähinnä siksi, että hän on tunnetuin. Toki kaikista estoista huolimatta järkevää ajattelua jonkinverran on.

Esa Saarinen! Voi zeesus! Edustaa niin hyvin henkilöä joka on oman "oppineisuudensa" ja maineensa vanki niin että kaikki ajatukset haisevat vanhoilta homeisilta kirjoilta.

Kerro Suomesta toinen filosofi, jolla on mitään tunnettavuutta? Sellaista ei ole ja syy on, että kun kaikki ovat innostuneita omista aivopieruistaan ei ole paikkaa syempään ajatteluun.

HuuHaata kirjoitti: ↑01 Touko 2025, 11:35 Kerro Suomesta toinen filosofi, jolla on mitään tunnettavuutta?

Ilkka Niiniluoto ja jo edesmenneestä kaartista G. H. von Wright.

HuuHaata kirjoitti: ↑01 Touko 2025, 11:13 Korkealla tasolla ajatteleminen on suurin osin synonyymi mielipidejohtajuuteen. Sitä vihataan ja kiistetään nykymaailmassa luonnollisesti, koska ihmiset jo koulussa opetetaan siihen, että koulu muka toisi valtavan kyvyn ajatteluun itsessään.

Tuossa ei ole mitään tolkkua. Kaikki haluavat nykyään mielipidevaikuttajiksi. Puolueet, firmat ja monet kansalaiset. Ja ne tylsemmät kynät haluavat vahvoja johtajia seurattavakseen. Sillä ei ole väliä kuinka korkea ajattelun taso on, yksinkertaiset mutta valheelliset näennäisratkaisut monimutkaisiin ongelmiin myyvät paljon paremmin kuin korkeatasoinen ajattelu.

Vaientamisyrityksistä huolimatta vaiennukseen ei tietenkään pystytä, koska korkean tason ajattelijat pystyvät kiertämään alempien ajattelijoiden ansat.

Älä muuta sano. Sitä varten Tiedepalsta on olemassa. Täältä alemmat ajattelijat lentävät ulos niin että heilahtaa. Mielipidejohtajuuteen on ehkä vielä vähän matkaa, mutta kyllä se siitä lähtee kun vain pidämme tason korkealla kosmisissa sfääreissä.

Neutroni kirjoitti: ↑01 Touko 2025, 11:42 Tuossa ei ole mitään tolkkua. Kaikki haluavat nykyään mielipidevaikuttajiksi. Puolueet, firmat ja monet kansalaiset.

Sillä ei ole väliä kuinka korkea ajattelun taso on, yksinkertaiset mutta valheelliset näennäisratkaisut monimutkaisiin ongelmiin myyvät paljon paremmin kuin korkeatasoinen ajattelu.

Nuo ovat romahtamassa. Ei Neuostoliitossakaan oikeasti uskottu koneistoon.

Märkäruuti kirjoitti: ↑01 Touko 2025, 11:40

HuuHaata kirjoitti: ↑01 Touko 2025, 11:35 Kerro Suomesta toinen filosofi, jolla on mitään tunnettavuutta?

Ilkka Niiniluoto ja jo edesmenneestä kaartista G. H. von Wright.

Wright oli järkeväkin, mutta edustavat itselleni selkeän väärää koulukuntaa äärimmäisellä loogisuuden korostamisellaan.

Neutroni kirjoitti: ↑01 Touko 2025, 11:42 Mielipidejohtajuuteen on ehkä vielä vähän matkaa, mutta kyllä se siitä lähtee kun vain pidämme tason korkealla kosmisissa sfääreissä.

HuuHaata kirjoitti: ↑01 Touko 2025, 11:35 Kerro Suomesta toinen filosofi, jolla on mitään tunnettavuutta? Sellaista ei ole ja syy on, että kun kaikki ovat innostuneita omista aivopieruistaan ei ole paikkaa syempään ajatteluun.

Koska pitää rajata henkilöt suomalaisiin "virallisiin filosofeihin" niin se tarkoittaa samalla ettei mitään kiinnostavia ajatuksia herättävää henkilöä voi löytyä.

Heidän roolinsa elää julkisuudesta ja sen takia halu miellyttää valtamielipiteitä estää sen että he voisivat olla mitenkään kiinnostavia.

HuuHaata kirjoitti: ↑01 Touko 2025, 11:55 Nuo ovat romahtamassa. Ei Neuostoliitossakaan oikeasti uskottu koneistoon.

Sitä mukaan kun vanhat mielipidevaikuttajat romahtavat nousee uusia. Seurattavan ajattelun tason trendi on ollut viimeisen puolen vuosisadan ajan hyvin surullinen. Jos 70-luvulla seurattiin filosofeja, tutkijoita tai sodan jälkeisen taloudellisen nousun luomisessa ansioituneita valtiomiehiä, nyt seurataan hommafoorumia ja oikeistopopulisteja. Eikä mitään käännettä asioiden kääntymisestä parempaan ole näköpiirissä, vaikka syöksymme hurjaa vauhtia kohti romahdusta. Sen ymmärtävät valitsevat mielipidevaikuttajikseen kaheleita ekofasisteja tai wokeradikaaleja, jotka ovat omassa ääripäässään ihan yhdä syvällä idiotismin suossa kuin oikeistopopulistit omassaan.

HuuHaata kirjoitti: ↑01 Touko 2025, 11:56 selkeän väärää koulukuntaa

Ei filosofiassa ole selkeän vääriä koulukuntia. Niiniluoto oli kriittinen realisti kuten Wrightkin. On se ainakin lähempänä reaalimaailmaa kuin jokin Feyerabendin äärirelativismi.
Kuten Niiniluoto kirjoitti kirjassaan Totuuden rakastaminen filosofinen teoria voi olla täysin validi ilman, että sillä on mitään yhtymäkohtaa reaalitodellisuuteen.

Puhu siinä sitten vääristä koulukunnista.
Wittgenstein : "Wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen."

Zeneka kirjoitti: ↑01 Touko 2025, 12:05

HuuHaata kirjoitti: ↑01 Touko 2025, 11:35 Kerro Suomesta toinen filosofi, jolla on mitään tunnettavuutta? Sellaista ei ole ja syy on, että kun kaikki ovat innostuneita omista aivopieruistaan ei ole paikkaa syempään ajatteluun.

Koska pitää rajata henkilöt suomalaisiin "virallisiin filosofeihin" niin se tarkoittaa samalla ettei mitään kiinnostavia ajatuksia herättävää henkilöä voi löytyä.

Heidän roolinsa elää julkisuudesta ja sen takia halu miellyttää valtamielipiteitä estää sen että he voisivat olla mitenkään kiinnostavia.

Minä tivasin elossa olevia suomalaisia. Filosofeista en puhunut mitään.
Puhutaan sitten.
Heistä näkyy, että että he ovat hyvin harjaantuneet pohdiskelemaan esimerkiksi moraaliin liittyviä kysymyksiä ja osaavat ottaa hyvin härkää sarvista. Sikäli heitä on mukava kuunnella. Sitten on toinen asia, että usein tunnen oloni hiukan ”vajaaksi” heitä kuunneltuani. Ajattelen, että tottahan tuokin, mutta milloin hän alkaa puhua oikein viisaita?
Ehkäpä odotan kohtuuttomia. Toisaalta, jos joku puhuu minulle oikein viisaita, eikö minun kuuluisi olla huomaamatta sitä?

Zeneka kirjoitti: ↑01 Touko 2025, 10:51

Kissatäti kirjoitti: ↑27 Huhti 2025, 22:19 Oletko korkean tason ajattelija? Jos mielestäsi olet, perustele!

En ole hyvä tai tarpeeksi ahkera oppimaan vaikeita teorioita asioista.

Sen sijaan näen usein itsestään selvyyksiä, joita minua paljon oppineemmat ja älykkäämmät ihmiset eivät jostain syystä näe. Älykäs ihminenkin kun saattaa olla omien käsitystensä vanki ja ei ymmärrä katsoa asioita toiselta kantilta. Tai oikeastaan hyvin oppinut ihminen on helposti näköalaton, koska hän arvostaa omaa oppineisuuttaan ja virallisia teorioita niin kovasti, että ei voi romauttaa niitä ajattelemalla asioista toisin.

Erinomainen kommentti! On todella tärkeää pitää mielessä, ettei oppineisuus ja älykkyys ole sama asia. Oppinut ihminen voi olla täysin kyvytön haastamaan omaa ajatteluaan tai näkemään asioita uusista kulmista. Älykkyyttä ei myöskään mitata tutkinnoilla – joskus suurin oivallus on juuri se, mitä muut eivät huomaa tai eivät halua huomata.

Kaikki käsityksemme todellisuudesta ovat lopulta kulttuurisesti opittuja ajatustottumuksia. Meidät opetetaan varhain näkemään maailma tietyllä tavalla, eikä tämä rakenne muutu sen enempää koulutuksen, median, tieteen kuin uskonnon vaikutuksesta – se vain hienostuu ja naamioituu objektiiviseksi tiedoksi. Usein juuri tämä sisäistetty ”tiedollinen varmuus” estää näkemästä vaihtoehtoisia näkökulmia.

Yhteisesti jaettua, kaikille identtistä todellisuuskäsitystä ei ole. On vain subjektiivisten tulkintojen jatkuvasti muuttuva horisontti, jossa yksilöt koettavat löytää yhteisen sävelen enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Kulttuurisesti jaetut käsitykset elävät nekin ajassa – ja moninaisuudessa.

Aivot eivät tee eroa tieteellisten ja uskonnollisten uskomusten välillä – molemmat rakentuvat samoista aineksista: kokemuksista, skeemoista ja muistijäljistä, jotka voivat muuttua meille ”totuuksiksi”. Erona on se, että tiede *periaatteessa* sallii näiden rakennelmien kyseenalaistamisen – uskonto ja ideologia taas yleensä kieltävät sen.

Mutta kuten huomautit: oppineet voivat takertua näkemyksiinsä yhtä dogmaattisesti kuin uskovaiset pyhiin kirjoituksiinsa. Kyse ei ole siitä, mitä uskotaan, vaan *kuinka* uskotaan. Indoktrinaation muoto vain vaihtuu – toisilla se on kirkon saarna, toisilla Nature-artikkeli. Eikä tiedeyhteisökään ole immuuni tälle: denialismi ja salaliittoteoreettinen ajattelu osoittavat, että kyky loogiseen ajatteluun ei ole suoja ajatustottumusten vangiksi joutumiselta.

Korkean tason ajattelu ei siis ole synnynnäinen ominaisuus, vaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kehittyvä taito. Se edellyttää rohkeutta kyseenalaistaa, valmiutta kuunnella ja kykyä nähdä myös itselle vieras näkökulma mahdollisena. Eikä mikään näistä kehity ilman jatkuvaa mentaalista kitkaa toisten ajattelijoiden kanssa.

Siksi ajatuksesi oppineiden näköalattomuudesta osuu suoraan maaliin. Tieto ei yksin riitä – vasta kyky ajatella toisin ja yhdessä vie ajattelua uudelle tasolle.

Wisti kirjoitti: ↑01 Touko 2025, 12:23 Minä tivasin elossa olevia suomalaisia. Filosofeista en puhunut mitään.
Puhutaan sitten.
Heistä näkyy, että että he ovat hyvin harjaantuneet pohdiskelemaan esimerkiksi moraaliin liittyviä kysymyksiä ja osaavat ottaa hyvin härkää sarvista. Sikäli heitä on mukava kuunnella. Sitten on toinen asia, että usein tunnen oloni hiukan ”vajaaksi” heitä kuunneltuani. Ajattelen, että tottahan tuokin, mutta milloin hän alkaa puhua oikein viisaita?
Ehkäpä odotan kohtuuttomia. Toisaalta, jos joku puhuu minulle oikein viisaita, eikö minun kuuluisi olla huomaamatta sitä?

Pekka Saurilla on ihan hyviä ajatuksia. Juuri tullut populaarinen kirja tekoälystä "Ihmisyyden rajoilla" on varsin hyvä. Siinä tunnistetaan juuri oikeat ja mielenkiintoiset.

Ikävä kyllä Pekka itse vesittää asioita varmaan sen takia, ettei halua kirjassa ei ole loppujen lopuksi mitään ratkaisua tai vastausta. Esim. tietoisuuden todistaminen kuitataankin lopuksi, että kysymällä onko joku tietoinen tietoinen itsestään, niin saadaan tämä tietää. Eihän tämä häiritse itseä, kun osaa sen suodattaa, mutta heille jotka eivät ymmärrä ongelman perustavan laatuisuutta, tämä saattaa johtaa väärään tulkintaan.

Zeneka kirjoitti: ↑01 Touko 2025, 11:32

HuuHaata kirjoitti: ↑01 Touko 2025, 11:26 Onko joku 70- tai 80-luvulla esimerkiksi julkisuudessa ollut filosofi vielä elossa? Ehkä joku Esa Saarinen, jos ei ole. Lähinnä siksi, että hän on tunnetuin. Toki kaikista estoista huolimatta järkevää ajattelua jonkinverran on.

Esa Saarinen! Voi zeesus! Edustaa niin hyvin henkilöä joka on oman "oppineisuudensa" ja maineensa vanki niin että kaikki ajatukset haisevat vanhoilta homeisilta kirjoilta.

Ei kai siitä ollut kysymys mitä hän edustaa vaan lähinnä siitä että taitaa olla tunnetuin, ja tunnetuin on itsellenikin vaikken häntä tippaakaan arvosta.

J.V. Snellman on kanssa aika tunnettu ja oli 70- sekä 80-luvulla julkisuudessa, tosin 100v aiemmin mitä tässä tarkoitettiin..

Muita suomalaisia filosofeja en itse ainakaan tähän hätään muista, se että on tunnettu ei tarkoita että olisi paras tai edes hyväkään.

Ainakaan omasta mielestä.