Aineen sidosenergia

[Susa]

Kun Gossu ei usko, että valonnopeus on tyhjössä sama c kohteen nopeudesta riippumatta, ja sulla on tuo jousisyndrooma, voisitte tilata kyydin Kuuhun, sitten kun Kuulennot taas alkavat.

Kyllä jousisyndrooma on ihan sinun ikioma syndrooma.
Jo tämän ketjun ensimmäisistä sanoista lähtien.

Jännitettynä jousi painaa enemmän kuin levossa.

Vie kuuhun terveisiä!

[Eusa]

Jännitetty jousi painaa nuolta enemmän kuin jännittämätön jousi, kun nuolta vetämällä jousta jännitetään.

No, ollako jännän äärellä? Tälle rään ännä jo kallo on. Noh, otat lounaana A-nuolta tohon.

[Kontra]

Kun Gossu ei usko, että valonnopeus on tyhjössä sama c kohteen nopeudesta riippumatta, ja sulla on tuo jousisyndrooma, voisitte tilata kyydin Kuuhun, sitten kun Kuulennot taas alkavat.

Kyllä jousisyndrooma on ihan sinun ikioma syndrooma.
Jo tämän ketjun ensimmäisistä sanoista lähtien.

Jännitettynä jousi painaa enemmän kuin levossa.

Vie kuuhun terveisiä!

Kas kun sinua kuuluisuus ei kiinnosta? Pelkkä trollaamisen addiktion euforia riittää lievittämään kaikkien häviämiesi väittelyiden ja paljastuneiden valheittesi häpeästä seurannutta katkeruuttasi. Ja mitä muuta mieltä masentavaa vielä sieltä kaapista löytyykään, kun v-tustasi pitää täällä purkaa toisiin kommentoijiin.

[JeeSe]

Systeemin sidosenergiat eivät ole muuttumattomia, vaan riippuvat systeemin viritystilasta.
Massan sidosenergiat kuumana ovat suuremmat kylmänä. Jousen sidosenergiat ovat jännitettynä suuremmat kuin levossa. Massan pudotessa gravitaatiossa systeemin sidosenergia vähenee.

Jousta jännitettäessä syntyy siirtohäviöitä siirrettäessä energiaa korkeammasta energiatilasta matalampaan energiatilaan, jolloin systeemin massa vähenee jo jousen viritysvaiheessa.

Suljetun järjestelmän energiatiheysjakauman vaihdellessa entrooppisesti sen kokonaisenergia, eli kyky tehdä työtä ulkopuolisen suhteen, säilyy samana riippumatta missä muodossa energia systeemissä esiintyy.

Kappalevalintoja vuorovaikutusrajauksin soisi sovellettavan enemmän modernin fysiikan esityksissä.

Ampuja ja jousi ei ole suljettu systeemi edes teoriassa.

Noita marginaalisia energiamuotomuutoksia ei kannata ottaa asiaksi, ellei samalla käsittele fysiikan pääperiaatteen mukaan eritellen järjestelmän sulkeutuneisuutta/avoimuutta. Eikä ole mitään järkeä puhua jousen virittämisestä, jos suurin osa järjestelmästä vuotaa biologisten prosessien lämpöä.

Kun rajoitetaan energian siirtymiset vain nuolen lähettämiseksi, massan katoaminen lienee laskettavissa marginaalisella toleranssilla.

Kuulostaa äkkiseltää, että tähän käy nollatoleranssi.

Miksiköhän tuo nyt pitäisi tulkita?
Mutta jos olet vakavissasi, jousen jännitysenergiaa katoaa sen vapautessa myös sen sisäisessä kitkassa ja jälkivärähtelyinä ympäristöön - kuuluuhan siitä ääntäkin.

Yritin vaan vitsailla sen massan katoamisen olevan sitä suuruusluokkaa, että se pyöristyy nollaan millä tahansa tarkkuudella tutkittaessa.

[Susa]

Ja mitä muuta mieltä masentavaa vielä sieltä kaapista löytyykään, kun v-tustasi pitää täällä purkaa toisiin kommentoijiin.

Kuinka moneen kommentoijaan sinä olet purkanut v-tustasi?

Jostakin syystä sinun ketjusi ajautuvat aina tiettyyn pisteeseen.
Pisteeseen jossa toiset ovat valehtelijoita ja tyhmiä.

Joko selvitit itsellesi ne systeemien erot?

[Goswell]

Mutta jos olet vakavissasi, jousen jännitysenergiaa katoaa sen vapautessa myös sen sisäisessä kitkassa ja jälkivärähtelyinä ympäristöön - kuuluuhan siitä ääntäkin.

Vapautuuko siitä vähemmän energiaa jos ammutaan tyhjiössä?

Kun Gossu ei usko, että valonnopeus on tyhjössä sama c kohteen nopeudesta riippumatta, ja sulla on tuo jousisyndrooma, voisitte tilata kyydin Kuuhun, sitten kun Kuulennot taas alkavat.

Kun Gossu taskulampun valoa sinuun kohdistaen lähestyisi ja loittonisi sinusta, sinä mittasit sen valon nopeuden kummassakin tapauksessa. Olethan sinä tietysti mitannut valon nopeuden, jos olet yliopistossa fysiikkaa opiskellut, niin tiedät miten se tapahtuu.

Sinä kun sitten ampuisit jousella nuolia, Gossu vuorostaan mittaisi jousen lämpötilaa jousi jännitettynä ja ampumishetkellä nuolen lähdettyä. Varaa riittävä määrä nuolia mukaan - nimittäin Kuun pienessä gravitaatiossa ja tyhjiössä ne lentävät uskomattoman kauas, ettette te niitä raskaissa varusteissanne jaksa hakea, ja vaikka saisitte lainaksi kuuauton, kuupölyynhän ne hukkuvat.

Hyvää matkaa jo näin ennakkoon teille "uuden ajan tieteen pioneereille".

Mistä se valonnopeus nyt tähän tuli, minä puhuin vuorovaikutustaajuudesta kvanttitasolla.

[Kontra]

Systeemin sidosenergiat eivät ole muuttumattomia, vaan riippuvat systeemin viritystilasta.
Massan sidosenergiat kuumana ovat suuremmat kylmänä. Jousen sidosenergiat ovat jännitettynä suuremmat kuin levossa. Massan pudotessa gravitaatiossa systeemin sidosenergia vähenee.

Jousta jännitettäessä syntyy siirtohäviöitä siirrettäessä energiaa korkeammasta energiatilasta matalampaan energiatilaan, jolloin systeemin massa vähenee jo jousen viritysvaiheessa.

Suljetun järjestelmän energiatiheysjakauman vaihdellessa entrooppisesti sen kokonaisenergia, eli kyky tehdä työtä ulkopuolisen suhteen, säilyy samana riippumatta missä muodossa energia systeemissä esiintyy.

Kappalevalintoja vuorovaikutusrajauksin soisi sovellettavan enemmän modernin fysiikan esityksissä.

Ampuja ja jousi ei ole suljettu systeemi edes teoriassa.

Noita marginaalisia energiamuotomuutoksia ei kannata ottaa asiaksi, ellei samalla käsittele fysiikan pääperiaatteen mukaan eritellen järjestelmän sulkeutuneisuutta/avoimuutta. Eikä ole mitään järkeä puhua jousen virittämisestä, jos suurin osa järjestelmästä vuotaa biologisten prosessien lämpöä.

Kun rajoitetaan energian siirtymiset vain nuolen lähettämiseksi, massan katoaminen lienee laskettavissa marginaalisella toleranssilla.

Kuulostaa äkkiseltää, että tähän käy nollatoleranssi.

Miksiköhän tuo nyt pitäisi tulkita?
Mutta jos olet vakavissasi, jousen jännitysenergiaa katoaa sen vapautessa myös sen sisäisessä kitkassa ja jälkivärähtelyinä ympäristöön - kuuluuhan siitä ääntäkin.

Yritin vaan vitsailla sen massan katoamisen olevan sitä suuruusluokkaa, että se pyöristyy nollaan millä tahansa tarkkuudella tutkittaessa.

No eihän mitään järkeä olisikaan alkaa mittailemaan. Etkö lukenut, mitä olen kirjoittanut sidosenergioiden massoista, jos kuvittelet, etten minä ole tiennyt miten pieniä ne ovat?
Mutta meinaatko, että on turhaa kertoa fysiikan oppimateriaaleissa aineen sidosenergioden massoista sen vuoksi kun ne ovat niin pieniä? Sen vuoksi niitä juuri pitääkin opettaa, kun niissä on niin valtavasti energiaa. Ne sentään ovat fysiikan perusteiden yksi kulmakivi.

[Kontra]

Mutta jos olet vakavissasi, jousen jännitysenergiaa katoaa sen vapautessa myös sen sisäisessä kitkassa ja jälkivärähtelyinä ympäristöön - kuuluuhan siitä ääntäkin.

Vapautuuko siitä vähemmän energiaa jos ammutaan tyhjiössä?

Kun Gossu ei usko, että valonnopeus on tyhjössä sama c kohteen nopeudesta riippumatta, ja sulla on tuo jousisyndrooma, voisitte tilata kyydin Kuuhun, sitten kun Kuulennot taas alkavat.

Kun Gossu taskulampun valoa sinuun kohdistaen lähestyisi ja loittonisi sinusta, sinä mittasit sen valon nopeuden kummassakin tapauksessa. Olethan sinä tietysti mitannut valon nopeuden, jos olet yliopistossa fysiikkaa opiskellut, niin tiedät miten se tapahtuu.

Sinä kun sitten ampuisit jousella nuolia, Gossu vuorostaan mittaisi jousen lämpötilaa jousi jännitettynä ja ampumishetkellä nuolen lähdettyä. Varaa riittävä määrä nuolia mukaan - nimittäin Kuun pienessä gravitaatiossa ja tyhjiössä ne lentävät uskomattoman kauas, ettette te niitä raskaissa varusteissanne jaksa hakea, ja vaikka saisitte lainaksi kuuauton, kuupölyynhän ne hukkuvat.

Hyvää matkaa jo näin ennakkoon teille "uuden ajan tieteen pioneereille".

Mistä se valonnopeus nyt tähän tuli, minä puhuin vuorovaikutustaajuudesta kvanttitasolla.

Ei tämä liity sinun kvanttijuttuusi, vaan aivan järjettömään käsitykseesi valon nopeudesta tyhjiössä, kun et usko mitä tiede siitä sanoo ja on empiirisesti varmistanut.

[Kontra]

Jännitetty jousi painaa nuolta enemmän kuin jännittämätön jousi, kun nuolta vetämällä jousta jännitetään.

No, ollako jännän äärellä? Tälle rään ännä jo kallo on. Noh, otat lounaana A-nuolta tohon.

Jos taas nuoli painaa jousta enemmän, painuuko jousi? Ja jos painuu, niin mihin?

Aivosumu, Puuilo-Poli, uupumus: ovi A.

Eusan kirjoitukset vaativatkin Eusa-Suomi sanakirjan, mutta tässä ei sanakirjasta olisi apua. Mietipä toisen kerran, mitä Eusa tarkoittaa.

[Susa]

Mietipä toisen kerran, mitä Eusa tarkoittaa.

Eusa tarkoittaa että nuoli painaa jousen jännettä, mutta massa ei muutu.

[Kontra]

Ja mitä muuta mieltä masentavaa vielä sieltä kaapista löytyykään, kun v-tustasi pitää täällä purkaa toisiin kommentoijiin.

Kuinka moneen kommentoijaan sinä olet purkanut v-tustasi?

Jostakin syystä sinun ketjusi ajautuvat aina tiettyyn pisteeseen.
Pisteeseen jossa toiset ovat valehtelijoita ja tyhmiä.

Joko selvitit itsellesi ne systeemien erot?

Kun lopetat valehtelemisen ja tyhmäilyn, kaikelaisen trollaamisen, ei ajauduta konfliktiin. Se on vain sinusta kiinni, ei minusta.

[Kontra]

Mietipä toisen kerran, mitä Eusa tarkoittaa.

Eusa tarkoittaa että nuoli painaa jousen jännettä, mutta massa ei muutu.

Kas vain, Eusahan keksi ovelan älykkyystestin. Saitpa pyöreän nollan, mikä ei tietenkään ole mikään yllätys.

[Susa]

Kas vain, Eusahan keksi ovelan älykkyystestin. Saitpa pyöreän nollan, mikä ei tietenkään ole mikään yllätys.

No ei mikään ihme sinun arvoasteikollasi.

[Kontra]

Eusa
Älä kerro mitä tarkoitat lauseellasi, kun onkin hauska seurata miten se tulkitaan.

[Susa]

Eusa
Älä kerro mitä tarkoitat lauseellasi, kun onkin hauska seurata miten se tulkitaan.

Ja sinähän et uskalla omaa versiotasi kertoa, koska voisit olla väärässä.

Epäilemättä Kontran mielestä laatikon massa sisältöineen kasvaa, kun sen sisälle laitetaan valoa.