Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?

[ID10T]

Ei se lähde vaikuta siihen nopeuteen paskan vertaa. Jos minä hyppään liikkuvasta junasta ulos, nopeuteni määritellään sen jälkeen ympäristön suhteen, ei junan suhteen. Samalla tavalla ne fotonit hyppäävät liikkuvasta lähteestä ulos ja jatkavat vakionopeudella matkaansa.

Ai jaa, jos junan vaunu on liikkeessä tyhjiössä ja hyppäät ovesta ulos, jatkat samaan suuntaan, samalla nopeudella jonka sait aikaan vaunusta ponnistaessasi loputtomiin jos sinuun ei vaikuta voimaa, mitä tyhjiössä ei ole kun sovitaan että ei ole.
Nopeutesi kaukaisiin kohteisiin on mitä moninaisin ihan yhtä aikaa ja itsesi suhteen olet paikoillaan, levossa.
Tasainen nopeus on vastaa paikoillaan oloa täydellisesti.

Tuo analogia ei oikein toimi fotonien kanssa. Niillä kun ei ole massaa ja ne eivät matkaa lähteensä mukana, vaan eriytyvät siitä välittömästi ampaistakseen joka suuntaan vakionopeudella. Muutenhan kohti tulevasta valonlähteestä ei voisi valoa näkyä ollenkaan, koska lähteen nopeus + fotonin nopeus olisi yli valonnopeuden.

Kyllä se sopii, liiketila säilyy massaa tai ei massaa kun siihen ei vaikuteta. Me voidaan puhua vaikka laserpulssista joka ammutaan vaunusta, jos siellä on vaikka valovuoden päässä peili täsmälleen samassa liiketilassa kuin pulssin ampuva vaunu, peilistä pulssi palaa takaisin tasan kaksi vuotta myöhemmin. Pulssi kulkee viivasuoraan vaunusta vaunuun nopeudessa missä hyvänsä kunhan kiihtyvyyttä ei ole vaunuilla tuona aikana.

Täsätä päästääkin sujuvasti siihen valokelloon liikkuvassa framessa, liikkuva kello muka hidastuu, ei hidastu, se vain näyttää hidastuvan jos loittonee ja näyttää nopeutuvan jos lähestyy. Kiihtyvyyttä kokeva valokello todella hidastuu ja juuri siitä syystä kuin väittävät tapahtuvan tasaisessa nopeudessa, valolla on pidempi matka päästäkseen vastapuolen peiliin, juuri koska joa ajatellaan valo lampusta josta se lähtee jokasuuntaan pallokuorimaisesti, peilille osuvan fotonin on lähdettävä ennakkoa ottaen matkaan jotta osuu peiliin koska peili kiihtyy alta pois.

Noita peilitestejä vaan on käytännössä mahdotonta toteuttaa.

Oleellista on minusta se, että lähde EI VAIKUTA valon nopeuteen, koska jos meitä kohti tulee vaikka taskulamppu 10 kilometriä tunnissa, niin väitätkö, että fotonit säätävät nopeutensa 10 km/h alle valonnopeuteen? Eivät säädä, fotoni ei tiedä sen enempää taskulampusta kuin sen liikenopeudestakaan mitään.

En, vaan juurikin päin vastoin, tyhjiössä ne tulevat n 300 000 km/s + 10 km/h ja noin muodostuu doppler.

Ylitit juuri valonnopeuden! Tästä pitäisi tulla Nobel-palkinto

Aikuisten oikeasti, ei mene noin.

Niin ylitin, mutta en lähteen suhteen, c on suurin nopeus jonka voi fotonille antaa. Äänivallinkin kuviteltiin olevan maksimi raja jolla lentokone voi lentää.

Ei sitä valonnopeutta voi silti ylittää.

Äänivalliin liittyvät kuvitelmat eivät liity tähän mitenkään. Epäiltiinhän junien alkuhistorian aikana niiden nopeuden saavan ihmiset järjiltään. Ei ole saaneet luotijunatkaan.

Tälläkin hetkellä valtaosa galakseista loittonee meistä valtavalla nopeudella, aivan varmasti sielläkin sytytetyn hehkulampun valo etenee valopallomaisesti joka suuntaan nopeudella n 300 000mk/s.

Juuri näin, mutta tuo nopeus ei ylity minkään suhteen. Ei lähteen eikä tarkkaiilijan.

[Märkäruuti]

mutta koska nopeus on vain suhteellista

Suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus c on absoluuttinen. Invariantti kaikissa inertiakoordinaatistoissa.

[Goswell]

mutta koska nopeus on vain suhteellista

Suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus c on absoluuttinen. Invariantti kaikissa inertiakoordinaatistoissa.

Kaikissa tapauksissa fotoni syntyy nopeuteen n 300 000km/s, missä tahansa, havaitsijapäässä mitä tahansa mutta mitattavuus muuttuu samalla, lähteen tuottama näkyvävalo esimerkiksi ei ole valoa kaikille vaan vain suunnilleen samassa liiketilassa oleville se näyttäytyy näkyvänä valona.

[ID10T]

mutta koska nopeus on vain suhteellista

Suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus c on absoluuttinen. Invariantti kaikissa inertiakoordinaatistoissa.

Kaikissa tapauksissa fotoni syntyy nopeuteen n 300 000km/s, missä tahansa, havaitsijapäässä mitä tahansa mutta mitattavuus muuttuu samalla, lähteen tuottama näkyvävalo esimerkiksi ei ole valoa kaikille vaan vain suunnilleen samassa liiketilassa oleville se näyttäytyy näkyvänä valona.

Kyllä se näkyvä valo on ihan näkyvää KAIKILLE, mikäli välissä ei ole näköestettä.

[Goswell]

mutta koska nopeus on vain suhteellista

Suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus c on absoluuttinen. Invariantti kaikissa inertiakoordinaatistoissa.

Kaikissa tapauksissa fotoni syntyy nopeuteen n 300 000km/s, missä tahansa, havaitsijapäässä mitä tahansa mutta mitattavuus muuttuu samalla, lähteen tuottama näkyvävalo esimerkiksi ei ole valoa kaikille vaan vain suunnilleen samassa liiketilassa oleville se näyttäytyy näkyvänä valona.

Kyllä se näkyvä valo on ihan näkyvää KAIKILLE, mikäli välissä ei ole näköestettä.

No kun ei ole.

[Vän]

mutta koska nopeus on vain suhteellista

Suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus c on absoluuttinen. Invariantti kaikissa inertiakoordinaatistoissa.

Kaikissa tapauksissa fotoni syntyy nopeuteen n 300 000km/s, missä tahansa, havaitsijapäässä mitä tahansa mutta mitattavuus muuttuu samalla, lähteen tuottama näkyvävalo esimerkiksi ei ole valoa kaikille vaan vain suunnilleen samassa liiketilassa oleville se näyttäytyy näkyvänä valona.

Mitattavuus ei muutu, vaan käytännössä kaikki taajuudet ja aallonpituudet voidaan mitata. Jos näkyvä valo on siirtynyt esimerkiksi infrapuna-alueelle, täytyy vain vaihtaa näkyvää valoa mittaava mittari infrapunaa mittaavaan mittariin. Niinhän on tehtykin esimerkiksi JWST:ssä. Ja mitattiin millä mittarilla tahansa valon ja kaiken muunkin sähkömagneettisen nopeus tyhjiössä on valonnopeus c.

[Goswell]

mutta koska nopeus on vain suhteellista

Suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus c on absoluuttinen. Invariantti kaikissa inertiakoordinaatistoissa.

Kaikissa tapauksissa fotoni syntyy nopeuteen n 300 000km/s, missä tahansa, havaitsijapäässä mitä tahansa mutta mitattavuus muuttuu samalla, lähteen tuottama näkyvävalo esimerkiksi ei ole valoa kaikille vaan vain suunnilleen samassa liiketilassa oleville se näyttäytyy näkyvänä valona.

Mitattavuus ei muutu, vaan käytännössä kaikki taajuudet ja aallonpituudet voidaan mitata. Jos näkyvä valo on siirtynyt esimerkiksi infrapuna-alueelle, täytyy vain vaihtaa näkyvää valoa mittaava mittari infrapunaa mittaavaan mittariin. Niinhän on tehtykin esimerkiksi JWST:ssä. Ja mitattiin millä mittarilla tahansa valon ja kaiken muunkin sähkömagneettisen nopeus tyhjiössä on valonnopeus c.

Juuri tuota tarkoitin, täytyy vaihtaa mittaria ja lopulta sekään ei riitä.

[Vän]

mutta koska nopeus on vain suhteellista

Suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus c on absoluuttinen. Invariantti kaikissa inertiakoordinaatistoissa.

Kaikissa tapauksissa fotoni syntyy nopeuteen n 300 000km/s, missä tahansa, havaitsijapäässä mitä tahansa mutta mitattavuus muuttuu samalla, lähteen tuottama näkyvävalo esimerkiksi ei ole valoa kaikille vaan vain suunnilleen samassa liiketilassa oleville se näyttäytyy näkyvänä valona.

Mitattavuus ei muutu, vaan käytännössä kaikki taajuudet ja aallonpituudet voidaan mitata. Jos näkyvä valo on siirtynyt esimerkiksi infrapuna-alueelle, täytyy vain vaihtaa näkyvää valoa mittaava mittari infrapunaa mittaavaan mittariin. Niinhän on tehtykin esimerkiksi JWST:ssä. Ja mitattiin millä mittarilla tahansa valon ja kaiken muunkin sähkömagneettisen nopeus tyhjiössä on valonnopeus c.

Juuri tuota tarkoitin, täytyy vaihtaa mittaria ja lopulta sekään ei riitä.

Miten niin ei riitä? Mille tahansa aallonpituudelle ja taajuudelle, johon näkyvä valo voi siirtyä, löytyy mittari. Sitten on laajakaistaisia mittareita, joilla näkyy suuri osa niistä yhdellä ja samalla mittarilla. Herkkyys ja erottelukyky tosin kärsii siinä, mutta se on sivuseikka. Ja jos löytyisi sellainen taajuus tai aallonpituus, jolle ei ole mittaria, sille voi rakentaa mittarin. Mitattavuus säilyy aina. Ja valonnopeus on vakio c.

[Goswell]

mutta koska nopeus on vain suhteellista

Suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus c on absoluuttinen. Invariantti kaikissa inertiakoordinaatistoissa.

Kaikissa tapauksissa fotoni syntyy nopeuteen n 300 000km/s, missä tahansa, havaitsijapäässä mitä tahansa mutta mitattavuus muuttuu samalla, lähteen tuottama näkyvävalo esimerkiksi ei ole valoa kaikille vaan vain suunnilleen samassa liiketilassa oleville se näyttäytyy näkyvänä valona.

Mitattavuus ei muutu, vaan käytännössä kaikki taajuudet ja aallonpituudet voidaan mitata. Jos näkyvä valo on siirtynyt esimerkiksi infrapuna-alueelle, täytyy vain vaihtaa näkyvää valoa mittaava mittari infrapunaa mittaavaan mittariin. Niinhän on tehtykin esimerkiksi JWST:ssä. Ja mitattiin millä mittarilla tahansa valon ja kaiken muunkin sähkömagneettisen nopeus tyhjiössä on valonnopeus c.

Juuri tuota tarkoitin, täytyy vaihtaa mittaria ja lopulta sekään ei riitä.

Miten niin ei riitä? Mille tahansa aallonpituudelle ja taajuudelle, johon näkyvä valo voi siirtyä, löytyy mittari. Sitten on laajakaistaisia mittareita, joilla näkyy suuri osa niistä yhdellä ja samalla mittarilla. Herkkyys ja erottelukyky tosin kärsii siinä, mutta se on sivuseikka. Ja jos löytyisi sellainen taajuus tai aallonpituus, jolle ei ole mittaria, sille voi rakentaa mittarin. Mitattavuus säilyy aina. Ja valonnopeus on vakio c.

No kun se siirtyy mittaamattomiin, ei ole enään mitattavaa. Jos lähde loittonee ylivalonnopeudella, ei sieltä enään mitään tänne saavu.

[Vän]

mutta koska nopeus on vain suhteellista

Suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus c on absoluuttinen. Invariantti kaikissa inertiakoordinaatistoissa.

Kaikissa tapauksissa fotoni syntyy nopeuteen n 300 000km/s, missä tahansa, havaitsijapäässä mitä tahansa mutta mitattavuus muuttuu samalla, lähteen tuottama näkyvävalo esimerkiksi ei ole valoa kaikille vaan vain suunnilleen samassa liiketilassa oleville se näyttäytyy näkyvänä valona.

Mitattavuus ei muutu, vaan käytännössä kaikki taajuudet ja aallonpituudet voidaan mitata. Jos näkyvä valo on siirtynyt esimerkiksi infrapuna-alueelle, täytyy vain vaihtaa näkyvää valoa mittaava mittari infrapunaa mittaavaan mittariin. Niinhän on tehtykin esimerkiksi JWST:ssä. Ja mitattiin millä mittarilla tahansa valon ja kaiken muunkin sähkömagneettisen nopeus tyhjiössä on valonnopeus c.

Juuri tuota tarkoitin, täytyy vaihtaa mittaria ja lopulta sekään ei riitä.

Miten niin ei riitä? Mille tahansa aallonpituudelle ja taajuudelle, johon näkyvä valo voi siirtyä, löytyy mittari. Sitten on laajakaistaisia mittareita, joilla näkyy suuri osa niistä yhdellä ja samalla mittarilla. Herkkyys ja erottelukyky tosin kärsii siinä, mutta se on sivuseikka. Ja jos löytyisi sellainen taajuus tai aallonpituus, jolle ei ole mittaria, sille voi rakentaa mittarin. Mitattavuus säilyy aina. Ja valonnopeus on vakio c.

No kun se siirtyy mittaamattomiin, ei ole enään mitattavaa. Jos lähde loittonee ylivalonnopeudella, ei sieltä enään mitään tänne saavu.

No ei tietenkään voi mitata, jos ei ole mitään mitattavaa. Emme voi mitata säteilyä, joka ei tule tänne. Samalla lailla kuin emme voi mitata säteilyä, jota ei ole olemassa.

[Goswell]

mutta koska nopeus on vain suhteellista

Suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus c on absoluuttinen. Invariantti kaikissa inertiakoordinaatistoissa.

Kaikissa tapauksissa fotoni syntyy nopeuteen n 300 000km/s, missä tahansa, havaitsijapäässä mitä tahansa mutta mitattavuus muuttuu samalla, lähteen tuottama näkyvävalo esimerkiksi ei ole valoa kaikille vaan vain suunnilleen samassa liiketilassa oleville se näyttäytyy näkyvänä valona.

Mitattavuus ei muutu, vaan käytännössä kaikki taajuudet ja aallonpituudet voidaan mitata. Jos näkyvä valo on siirtynyt esimerkiksi infrapuna-alueelle, täytyy vain vaihtaa näkyvää valoa mittaava mittari infrapunaa mittaavaan mittariin. Niinhän on tehtykin esimerkiksi JWST:ssä. Ja mitattiin millä mittarilla tahansa valon ja kaiken muunkin sähkömagneettisen nopeus tyhjiössä on valonnopeus c.

Juuri tuota tarkoitin, täytyy vaihtaa mittaria ja lopulta sekään ei riitä.

Miten niin ei riitä? Mille tahansa aallonpituudelle ja taajuudelle, johon näkyvä valo voi siirtyä, löytyy mittari. Sitten on laajakaistaisia mittareita, joilla näkyy suuri osa niistä yhdellä ja samalla mittarilla. Herkkyys ja erottelukyky tosin kärsii siinä, mutta se on sivuseikka. Ja jos löytyisi sellainen taajuus tai aallonpituus, jolle ei ole mittaria, sille voi rakentaa mittarin. Mitattavuus säilyy aina. Ja valonnopeus on vakio c.

No kun se siirtyy mittaamattomiin, ei ole enään mitattavaa. Jos lähde loittonee ylivalonnopeudella, ei sieltä enään mitään tänne saavu.

No ei tietenkään voi mitata, jos ei ole mitään mitattavaa. Emme voi mitata säteilyä, joka ei tule tänne. Samalla lailla kuin emme voi mitata säteilyä, jota ei ole olemassa.

Onhan se olemassa, ihan samalla lailla kuin säteily on olemassa meille täällä, mutta se säteily ei yllä meille vaan vain sinne toisaalle.

[Vän]

mutta koska nopeus on vain suhteellista

Suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus c on absoluuttinen. Invariantti kaikissa inertiakoordinaatistoissa.

Kaikissa tapauksissa fotoni syntyy nopeuteen n 300 000km/s, missä tahansa, havaitsijapäässä mitä tahansa mutta mitattavuus muuttuu samalla, lähteen tuottama näkyvävalo esimerkiksi ei ole valoa kaikille vaan vain suunnilleen samassa liiketilassa oleville se näyttäytyy näkyvänä valona.

Mitattavuus ei muutu, vaan käytännössä kaikki taajuudet ja aallonpituudet voidaan mitata. Jos näkyvä valo on siirtynyt esimerkiksi infrapuna-alueelle, täytyy vain vaihtaa näkyvää valoa mittaava mittari infrapunaa mittaavaan mittariin. Niinhän on tehtykin esimerkiksi JWST:ssä. Ja mitattiin millä mittarilla tahansa valon ja kaiken muunkin sähkömagneettisen nopeus tyhjiössä on valonnopeus c.

Juuri tuota tarkoitin, täytyy vaihtaa mittaria ja lopulta sekään ei riitä.

Miten niin ei riitä? Mille tahansa aallonpituudelle ja taajuudelle, johon näkyvä valo voi siirtyä, löytyy mittari. Sitten on laajakaistaisia mittareita, joilla näkyy suuri osa niistä yhdellä ja samalla mittarilla. Herkkyys ja erottelukyky tosin kärsii siinä, mutta se on sivuseikka. Ja jos löytyisi sellainen taajuus tai aallonpituus, jolle ei ole mittaria, sille voi rakentaa mittarin. Mitattavuus säilyy aina. Ja valonnopeus on vakio c.

No kun se siirtyy mittaamattomiin, ei ole enään mitattavaa. Jos lähde loittonee ylivalonnopeudella, ei sieltä enään mitään tänne saavu.

No ei tietenkään voi mitata, jos ei ole mitään mitattavaa. Emme voi mitata säteilyä, joka ei tule tänne. Samalla lailla kuin emme voi mitata säteilyä, jota ei ole olemassa.

Onhan se olemassa, ihan samalla lailla kuin säteily on olemassa meille täällä, mutta se säteily ei yllä meille vaan vain sinne toisaalle.

Älä hassuttele. Mikään sellainen ei ole olemassa, joka ei ole olemassa. Jos jostain ei meille tule yhtään säteilyä tai mitään muutakaan informaatiota, emme tiedä siitä mitään, emme edes sitä, onko se olemassa.

[Goswell]

mutta koska nopeus on vain suhteellista

Suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus c on absoluuttinen. Invariantti kaikissa inertiakoordinaatistoissa.

Kaikissa tapauksissa fotoni syntyy nopeuteen n 300 000km/s, missä tahansa, havaitsijapäässä mitä tahansa mutta mitattavuus muuttuu samalla, lähteen tuottama näkyvävalo esimerkiksi ei ole valoa kaikille vaan vain suunnilleen samassa liiketilassa oleville se näyttäytyy näkyvänä valona.

Mitattavuus ei muutu, vaan käytännössä kaikki taajuudet ja aallonpituudet voidaan mitata. Jos näkyvä valo on siirtynyt esimerkiksi infrapuna-alueelle, täytyy vain vaihtaa näkyvää valoa mittaava mittari infrapunaa mittaavaan mittariin. Niinhän on tehtykin esimerkiksi JWST:ssä. Ja mitattiin millä mittarilla tahansa valon ja kaiken muunkin sähkömagneettisen nopeus tyhjiössä on valonnopeus c.

Juuri tuota tarkoitin, täytyy vaihtaa mittaria ja lopulta sekään ei riitä.

Miten niin ei riitä? Mille tahansa aallonpituudelle ja taajuudelle, johon näkyvä valo voi siirtyä, löytyy mittari. Sitten on laajakaistaisia mittareita, joilla näkyy suuri osa niistä yhdellä ja samalla mittarilla. Herkkyys ja erottelukyky tosin kärsii siinä, mutta se on sivuseikka. Ja jos löytyisi sellainen taajuus tai aallonpituus, jolle ei ole mittaria, sille voi rakentaa mittarin. Mitattavuus säilyy aina. Ja valonnopeus on vakio c.

No kun se siirtyy mittaamattomiin, ei ole enään mitattavaa. Jos lähde loittonee ylivalonnopeudella, ei sieltä enään mitään tänne saavu.

No ei tietenkään voi mitata, jos ei ole mitään mitattavaa. Emme voi mitata säteilyä, joka ei tule tänne. Samalla lailla kuin emme voi mitata säteilyä, jota ei ole olemassa.

Onhan se olemassa, ihan samalla lailla kuin säteily on olemassa meille täällä, mutta se säteily ei yllä meille vaan vain sinne toisaalle.

Älä hassuttele. Mikään sellainen ei ole olemassa, joka ei ole olemassa. Jos jostain ei meille tule yhtään säteilyä tai mitään muutakaan informaatiota, emme tiedä siitä mitään, emme edes sitä, onko se olemassa.

Jo nyt osa meidän oman unoversumin galakseista on teillä tietämättömillä, silti ne on siellä vaikka sieltä ei enään saada mitään mitattavaa millään mittarilla, olevilla tai tulevilla.

[Vän]

Suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus c on absoluuttinen. Invariantti kaikissa inertiakoordinaatistoissa.

Kaikissa tapauksissa fotoni syntyy nopeuteen n 300 000km/s, missä tahansa, havaitsijapäässä mitä tahansa mutta mitattavuus muuttuu samalla, lähteen tuottama näkyvävalo esimerkiksi ei ole valoa kaikille vaan vain suunnilleen samassa liiketilassa oleville se näyttäytyy näkyvänä valona.

Mitattavuus ei muutu, vaan käytännössä kaikki taajuudet ja aallonpituudet voidaan mitata. Jos näkyvä valo on siirtynyt esimerkiksi infrapuna-alueelle, täytyy vain vaihtaa näkyvää valoa mittaava mittari infrapunaa mittaavaan mittariin. Niinhän on tehtykin esimerkiksi JWST:ssä. Ja mitattiin millä mittarilla tahansa valon ja kaiken muunkin sähkömagneettisen nopeus tyhjiössä on valonnopeus c.

Juuri tuota tarkoitin, täytyy vaihtaa mittaria ja lopulta sekään ei riitä.

Miten niin ei riitä? Mille tahansa aallonpituudelle ja taajuudelle, johon näkyvä valo voi siirtyä, löytyy mittari. Sitten on laajakaistaisia mittareita, joilla näkyy suuri osa niistä yhdellä ja samalla mittarilla. Herkkyys ja erottelukyky tosin kärsii siinä, mutta se on sivuseikka. Ja jos löytyisi sellainen taajuus tai aallonpituus, jolle ei ole mittaria, sille voi rakentaa mittarin. Mitattavuus säilyy aina. Ja valonnopeus on vakio c.

No kun se siirtyy mittaamattomiin, ei ole enään mitattavaa. Jos lähde loittonee ylivalonnopeudella, ei sieltä enään mitään tänne saavu.

No ei tietenkään voi mitata, jos ei ole mitään mitattavaa. Emme voi mitata säteilyä, joka ei tule tänne. Samalla lailla kuin emme voi mitata säteilyä, jota ei ole olemassa.

Onhan se olemassa, ihan samalla lailla kuin säteily on olemassa meille täällä, mutta se säteily ei yllä meille vaan vain sinne toisaalle.

Älä hassuttele. Mikään sellainen ei ole olemassa, joka ei ole olemassa. Jos jostain ei meille tule yhtään säteilyä tai mitään muutakaan informaatiota, emme tiedä siitä mitään, emme edes sitä, onko se olemassa.

Jo nyt osa meidän oman unoversumin galakseista on teillä tietämättömillä, silti ne on siellä vaikka sieltä ei enään saada mitään mitattavaa millään mittarilla, olevilla tai tulevilla.

Tuo pätee vain silloin, jos valonnopeus on vakio c, jota ei voi ylittää. Sinun mallisi mukaan voisimme periaatteessa tulevaisuudessa lähettää mittarin mittaamaan noita teillä tietymättömiläkin olevia galakseja, kunhan ensin kehitämme ylivalonopeudella kulkevia raketteja.

[Stalker]

Kaikissa tapauksissa fotoni syntyy nopeuteen n 300 000km/s, missä tahansa, havaitsijapäässä mitä tahansa mutta mitattavuus muuttuu samalla, lähteen tuottama näkyvävalo esimerkiksi ei ole valoa kaikille vaan vain suunnilleen samassa liiketilassa oleville se näyttäytyy näkyvänä valona.

Mitattavuus ei muutu, vaan käytännössä kaikki taajuudet ja aallonpituudet voidaan mitata. Jos näkyvä valo on siirtynyt esimerkiksi infrapuna-alueelle, täytyy vain vaihtaa näkyvää valoa mittaava mittari infrapunaa mittaavaan mittariin. Niinhän on tehtykin esimerkiksi JWST:ssä. Ja mitattiin millä mittarilla tahansa valon ja kaiken muunkin sähkömagneettisen nopeus tyhjiössä on valonnopeus c.

Juuri tuota tarkoitin, täytyy vaihtaa mittaria ja lopulta sekään ei riitä.

Miten niin ei riitä? Mille tahansa aallonpituudelle ja taajuudelle, johon näkyvä valo voi siirtyä, löytyy mittari. Sitten on laajakaistaisia mittareita, joilla näkyy suuri osa niistä yhdellä ja samalla mittarilla. Herkkyys ja erottelukyky tosin kärsii siinä, mutta se on sivuseikka. Ja jos löytyisi sellainen taajuus tai aallonpituus, jolle ei ole mittaria, sille voi rakentaa mittarin. Mitattavuus säilyy aina. Ja valonnopeus on vakio c.

No kun se siirtyy mittaamattomiin, ei ole enään mitattavaa. Jos lähde loittonee ylivalonnopeudella, ei sieltä enään mitään tänne saavu.

No ei tietenkään voi mitata, jos ei ole mitään mitattavaa. Emme voi mitata säteilyä, joka ei tule tänne. Samalla lailla kuin emme voi mitata säteilyä, jota ei ole olemassa.

Onhan se olemassa, ihan samalla lailla kuin säteily on olemassa meille täällä, mutta se säteily ei yllä meille vaan vain sinne toisaalle.

Älä hassuttele. Mikään sellainen ei ole olemassa, joka ei ole olemassa. Jos jostain ei meille tule yhtään säteilyä tai mitään muutakaan informaatiota, emme tiedä siitä mitään, emme edes sitä, onko se olemassa.

Jo nyt osa meidän oman unoversumin galakseista on teillä tietämättömillä, silti ne on siellä vaikka sieltä ei enään saada mitään mitattavaa millään mittarilla, olevilla tai tulevilla.

Tuo pätee vain silloin, jos valonnopeus on vakio c, jota ei voi ylittää. Sinun mallisi mukaan voisimme periaatteessa tulevaisuudessa lähettää mittarin mittaamaan noita teillä tietymättömiläkin olevia galakseja, kunhan ensin kehitämme ylivalonopeudella kulkevia raketteja.

Se säteily mikä lähti joskus alussa "näkyy" nyt taustasäteilynä, mutta se joka lähti vastakkaiseen suuntaan on nyt tosi kaakana.