Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?

[ID10T]

Doppler -ilmiö syntyy juuri siitä, että ääni "venyy" (aallonpituus kasvaa). Miten siis voit kyseenalaistaa tuon ilmiön, kun se on empiirisesti todennettavissa?

Missähän kohtaa sen kyseenalaistan kun käytän niitä esimerkkinä, nehän on totisinta totta, selitin miten ne syntyy, mikä muu sen voisi venyttää, lähete ei satavarmasti tiedä syntyessään että siellä ID10D pinkoo karkuun, venytämpäs aallonpituutta.
Muutos aallonpituuteen tapahtuu vasta mittauksessa.

Ok, sovitaan sitten niin, että aallonpituus muuttuu mittauksessa. Mutta pointti on siis se, että Doppler ilmiön takia ääni venyy/kutistuu tarkasteltavan kohteen loitontuessa/lähentyessä ja sama tapahtuu valolle. Mikä olikaan sinun pointtisi ketjun aiheen kannalta?

Keskustelu on on ollut kotvan sivuraiteella, vaihde pilkottaa jo. Pointti kuitenkin löytyy vaikka havaittavan unoversumin kokokäsityksestä, miten todellinen koko muuttuu kun informaatio saapuukin hitaammin kuin on laskettu, sitä hitaammin mitä kaukaisempaa kohdetta havaitaan.

Ei informaatio LIIKU yhtään sen hitaammin perille kohteen loitontuessa. Lopputulokseen vaikuttaa tietenkin välimatkan kasvaminen.

Säteilyn mukana tulee kaikki informaatio mitä lähteestä on saatavissa, säteily liikkuu nopeudella n 300 000km/s lähteensuhteen. Säteilyn tuoja, fotoni, tottelee tuota nopeusrajoitus, informaatio liikkuu tuossa??

Kyllä se säteily liikkuu tuolla nopeudella KAIKEN suhteen. Fotoni ei ole siimalla kiinni lähteessään.

Ei ole siimalla kiinni ei ja juuri siksi se liikkuu sillä nopeudella joka se saa syntyessään, nimittäin ei se ole kiinni havaitsijapäässäkään.
Jos aurinko katoaisi kuin pieru saharaan, nyt, vielä n 8 minuuttia aurinko paistaisi.

En nyt ymmärrä, mitä oikein ajat takaa? Ensin se fotoni liikkui suhteessa lähteeseensä, ja nyt se ei liikukaan?

Mitenkäs se nyt lakkasi liikkumasta jos se lähtee lähteestään nopeudella n 300 000 km/s?

Olisi pitänyt sanoa, että "nyt se ei liikukaan suhteessa lähteeseensä sillä nopeudella".

[ID10T]

On päivän selvää että havaitsija ei voi vaikuttaa fotonin nopeuteen sen matkalla.

Miksi pitäisikään?

[Goswell]

On päivän selvää että havaitsija ei voi vaikuttaa fotonin nopeuteen sen matkalla.

Miksi pitäisikään?

Miten muuten saadaan fotnin lähestymisnopeus siihen 300 000 km/s sekunti havaitsijan suhteen tyhjiössä kun lähde loittonee ja lähteen suhteen fotonin nopeus on se n 300 000 km/s.

[ID10T]

On päivän selvää että havaitsija ei voi vaikuttaa fotonin nopeuteen sen matkalla.

Miksi pitäisikään?

Miten muuten saadaan fotnin lähestymisnopeus siihen 300 000 km/s sekunti havaitsijan suhteen tyhjiössä kun lähde loittonee ja lähteen suhteen fotonin nopeus on se n 300 000 km/s.

Tuo nopeus on vakio riippumatta siitä, havaitseeko sitä kukaan vai ei.

[Goswell]

On päivän selvää että havaitsija ei voi vaikuttaa fotonin nopeuteen sen matkalla.

Miksi pitäisikään?

Miten muuten saadaan fotnin lähestymisnopeus siihen 300 000 km/s sekunti havaitsijan suhteen tyhjiössä kun lähde loittonee ja lähteen suhteen fotonin nopeus on se n 300 000 km/s.

Tuo nopeus on vakio riippumatta siitä, havaitseeko sitä kukaan vai ei.

Totta kait se on sitä, lähteen suhteen, jos sen lähteen liiketila ei muutu.

[ID10T]

On päivän selvää että havaitsija ei voi vaikuttaa fotonin nopeuteen sen matkalla.

Miksi pitäisikään?

Miten muuten saadaan fotnin lähestymisnopeus siihen 300 000 km/s sekunti havaitsijan suhteen tyhjiössä kun lähde loittonee ja lähteen suhteen fotonin nopeus on se n 300 000 km/s.

Tuo nopeus on vakio riippumatta siitä, havaitseeko sitä kukaan vai ei.

Totta kait se on sitä, lähteen suhteen, jos sen lähteen liiketila ei muutu.

Ei se lähde vaikuta siihen nopeuteen paskan vertaa. Jos minä hyppään liikkuvasta junasta ulos, nopeuteni määritellään sen jälkeen ympäristön suhteen, ei junan suhteen. Samalla tavalla ne fotonit hyppäävät liikkuvasta lähteestä ulos ja jatkavat vakionopeudella matkaansa.

[Goswell]

On päivän selvää että havaitsija ei voi vaikuttaa fotonin nopeuteen sen matkalla.

Miksi pitäisikään?

Miten muuten saadaan fotnin lähestymisnopeus siihen 300 000 km/s sekunti havaitsijan suhteen tyhjiössä kun lähde loittonee ja lähteen suhteen fotonin nopeus on se n 300 000 km/s.

Tuo nopeus on vakio riippumatta siitä, havaitseeko sitä kukaan vai ei.

Totta kait se on sitä, lähteen suhteen, jos sen lähteen liiketila ei muutu.

Ei se lähde vaikuta siihen nopeuteen paskan vertaa. Jos minä hyppään liikkuvasta junasta ulos, nopeuteni määritellään sen jälkeen ympäristön suhteen, ei junan suhteen. Samalla tavalla ne fotonit hyppäävät liikkuvasta lähteestä ulos ja jatkavat vakionopeudella matkaansa.

Ai jaa, jos junan vaunu on liikkeessä tyhjiössä ja hyppäät ovesta ulos, jatkat samaan suuntaan, samalla nopeudella jonka sait aikaan vaunusta ponnistaessasi loputtomiin jos sinuun ei vaikuta voimaa, mitä tyhjiössä ei ole kun sovitaan että ei ole.
Nopeutesi kaukaisiin kohteisiin on mitä moninaisin ihan yhtä aikaa ja itsesi suhteen olet paikoillaan, levossa.
Tasainen nopeus on vastaa paikoillaan oloa täydellisesti.

[ID10T]

On päivän selvää että havaitsija ei voi vaikuttaa fotonin nopeuteen sen matkalla.

Miksi pitäisikään?

Miten muuten saadaan fotnin lähestymisnopeus siihen 300 000 km/s sekunti havaitsijan suhteen tyhjiössä kun lähde loittonee ja lähteen suhteen fotonin nopeus on se n 300 000 km/s.

Tuo nopeus on vakio riippumatta siitä, havaitseeko sitä kukaan vai ei.

Totta kait se on sitä, lähteen suhteen, jos sen lähteen liiketila ei muutu.

Ei se lähde vaikuta siihen nopeuteen paskan vertaa. Jos minä hyppään liikkuvasta junasta ulos, nopeuteni määritellään sen jälkeen ympäristön suhteen, ei junan suhteen. Samalla tavalla ne fotonit hyppäävät liikkuvasta lähteestä ulos ja jatkavat vakionopeudella matkaansa.

Ai jaa, jos junan vaunu on liikkeessä tyhjiössä ja hyppäät ovesta ulos, jatkat samaan suuntaan, samalla nopeudella jonka sait aikaan vaunusta ponnistaessasi loputtomiin jos sinuun ei vaikuta voimaa, mitä tyhjiössä ei ole kun sovitaan että ei ole.
Nopeutesi kaukaisiin kohteisiin on mitä moninaisin ihan yhtä aikaa ja itsesi suhteen olet paikoillaan, levossa.
Tasainen nopeus on vastaa paikoillaan oloa täydellisesti.

Tuo analogia ei oikein toimi fotonien kanssa. Niillä kun ei ole massaa ja ne eivät matkaa lähteensä mukana, vaan eriytyvät siitä välittömästi ampaistakseen joka suuntaan vakionopeudella. Muutenhan kohti tulevasta valonlähteestä ei voisi valoa näkyä ollenkaan, koska lähteen nopeus + fotonin nopeus olisi yli valonnopeuden.

[Goswell]

On päivän selvää että havaitsija ei voi vaikuttaa fotonin nopeuteen sen matkalla.

Miksi pitäisikään?

Miten muuten saadaan fotnin lähestymisnopeus siihen 300 000 km/s sekunti havaitsijan suhteen tyhjiössä kun lähde loittonee ja lähteen suhteen fotonin nopeus on se n 300 000 km/s.

Tuo nopeus on vakio riippumatta siitä, havaitseeko sitä kukaan vai ei.

Totta kait se on sitä, lähteen suhteen, jos sen lähteen liiketila ei muutu.

Ei se lähde vaikuta siihen nopeuteen paskan vertaa. Jos minä hyppään liikkuvasta junasta ulos, nopeuteni määritellään sen jälkeen ympäristön suhteen, ei junan suhteen. Samalla tavalla ne fotonit hyppäävät liikkuvasta lähteestä ulos ja jatkavat vakionopeudella matkaansa.

Ai jaa, jos junan vaunu on liikkeessä tyhjiössä ja hyppäät ovesta ulos, jatkat samaan suuntaan, samalla nopeudella jonka sait aikaan vaunusta ponnistaessasi loputtomiin jos sinuun ei vaikuta voimaa, mitä tyhjiössä ei ole kun sovitaan että ei ole.
Nopeutesi kaukaisiin kohteisiin on mitä moninaisin ihan yhtä aikaa ja itsesi suhteen olet paikoillaan, levossa.
Tasainen nopeus on vastaa paikoillaan oloa täydellisesti.

Tuo analogia ei oikein toimi fotonien kanssa. Niillä kun ei ole massaa ja ne eivät matkaa lähteensä mukana, vaan eriytyvät siitä välittömästi ampaistakseen joka suuntaan vakionopeudella. Muutenhan kohti tulevasta valonlähteestä ei voisi valoa näkyä ollenkaan, koska lähteen nopeus + fotonin nopeus olisi yli valonnopeuden.

Kyllä se sopii, liiketila säilyy massaa tai ei massaa kun siihen ei vaikuteta. Me voidaan puhua vaikka laserpulssista joka ammutaan vaunusta, jos siellä on vaikka valovuoden päässä peili täsmälleen samassa liiketilassa kuin pulssin ampuva vaunu, peilistä pulssi palaa takaisin tasan kaksi vuotta myöhemmin. Pulssi kulkee viivasuoraan vaunusta vaunuun nopeudessa missä hyvänsä kunhan kiihtyvyyttä ei ole vaunuilla tuona aikana.

Täsätä päästääkin sujuvasti siihen valokelloon liikkuvassa framessa, liikkuva kello muka hidastuu, ei hidastu, se vain näyttää hidastuvan jos loittonee ja näyttää nopeutuvan jos lähestyy. Kiihtyvyyttä kokeva valokello todella hidastuu ja juuri siitä syystä kuin väittävät tapahtuvan tasaisessa nopeudessa, valolla on pidempi matka päästäkseen vastapuolen peiliin, juuri koska joa ajatellaan valo lampusta josta se lähtee jokasuuntaan pallokuorimaisesti, peilille osuvan fotonin on lähdettävä ennakkoa ottaen matkaan jotta osuu peiliin koska peili kiihtyy alta pois.

[ID10T]

On päivän selvää että havaitsija ei voi vaikuttaa fotonin nopeuteen sen matkalla.

Miksi pitäisikään?

Miten muuten saadaan fotnin lähestymisnopeus siihen 300 000 km/s sekunti havaitsijan suhteen tyhjiössä kun lähde loittonee ja lähteen suhteen fotonin nopeus on se n 300 000 km/s.

Tuo nopeus on vakio riippumatta siitä, havaitseeko sitä kukaan vai ei.

Totta kait se on sitä, lähteen suhteen, jos sen lähteen liiketila ei muutu.

Ei se lähde vaikuta siihen nopeuteen paskan vertaa. Jos minä hyppään liikkuvasta junasta ulos, nopeuteni määritellään sen jälkeen ympäristön suhteen, ei junan suhteen. Samalla tavalla ne fotonit hyppäävät liikkuvasta lähteestä ulos ja jatkavat vakionopeudella matkaansa.

Ai jaa, jos junan vaunu on liikkeessä tyhjiössä ja hyppäät ovesta ulos, jatkat samaan suuntaan, samalla nopeudella jonka sait aikaan vaunusta ponnistaessasi loputtomiin jos sinuun ei vaikuta voimaa, mitä tyhjiössä ei ole kun sovitaan että ei ole.
Nopeutesi kaukaisiin kohteisiin on mitä moninaisin ihan yhtä aikaa ja itsesi suhteen olet paikoillaan, levossa.
Tasainen nopeus on vastaa paikoillaan oloa täydellisesti.

Tuo analogia ei oikein toimi fotonien kanssa. Niillä kun ei ole massaa ja ne eivät matkaa lähteensä mukana, vaan eriytyvät siitä välittömästi ampaistakseen joka suuntaan vakionopeudella. Muutenhan kohti tulevasta valonlähteestä ei voisi valoa näkyä ollenkaan, koska lähteen nopeus + fotonin nopeus olisi yli valonnopeuden.

Kyllä se sopii, liiketila säilyy massaa tai ei massaa kun siihen ei vaikuteta. Me voidaan puhua vaikka laserpulssista joka ammutaan vaunusta, jos siellä on vaikka valovuoden päässä peili täsmälleen samassa liiketilassa kuin pulssin ampuva vaunu, peilistä pulssi palaa takaisin tasan kaksi vuotta myöhemmin. Pulssi kulkee viivasuoraan vaunusta vaunuun nopeudessa missä hyvänsä kunhan kiihtyvyyttä ei ole vaunuilla tuona aikana.

Täsätä päästääkin sujuvasti siihen valokelloon liikkuvassa framessa, liikkuva kello muka hidastuu, ei hidastu, se vain näyttää hidastuvan jos loittonee ja näyttää nopeutuvan jos lähestyy. Kiihtyvyyttä kokeva valokello todella hidastuu ja juuri siitä syystä kuin väittävät tapahtuvan tasaisessa nopeudessa, valolla on pidempi matka päästäkseen vastapuolen peiliin, juuri koska joa ajatellaan valo lampusta josta se lähtee jokasuuntaan pallokuorimaisesti, peilille osuvan fotonin on lähdettävä ennakkoa ottaen matkaan jotta osuu peiliin koska peili kiihtyy alta pois.

Noita peilitestejä vaan on käytännössä mahdotonta toteuttaa.

Oleellista on minusta se, että lähde EI VAIKUTA valon nopeuteen, koska jos meitä kohti tulee vaikka taskulamppu 10 kilometriä tunnissa, niin väitätkö, että fotonit säätävät nopeutensa 10 km/h alle valonnopeuteen? Eivät säädä, fotoni ei tiedä sen enempää taskulampusta kuin sen liikenopeudestakaan mitään.

[Goswell]

On päivän selvää että havaitsija ei voi vaikuttaa fotonin nopeuteen sen matkalla.

Miksi pitäisikään?

Miten muuten saadaan fotnin lähestymisnopeus siihen 300 000 km/s sekunti havaitsijan suhteen tyhjiössä kun lähde loittonee ja lähteen suhteen fotonin nopeus on se n 300 000 km/s.

Tuo nopeus on vakio riippumatta siitä, havaitseeko sitä kukaan vai ei.

Totta kait se on sitä, lähteen suhteen, jos sen lähteen liiketila ei muutu.

Ei se lähde vaikuta siihen nopeuteen paskan vertaa. Jos minä hyppään liikkuvasta junasta ulos, nopeuteni määritellään sen jälkeen ympäristön suhteen, ei junan suhteen. Samalla tavalla ne fotonit hyppäävät liikkuvasta lähteestä ulos ja jatkavat vakionopeudella matkaansa.

Ai jaa, jos junan vaunu on liikkeessä tyhjiössä ja hyppäät ovesta ulos, jatkat samaan suuntaan, samalla nopeudella jonka sait aikaan vaunusta ponnistaessasi loputtomiin jos sinuun ei vaikuta voimaa, mitä tyhjiössä ei ole kun sovitaan että ei ole.
Nopeutesi kaukaisiin kohteisiin on mitä moninaisin ihan yhtä aikaa ja itsesi suhteen olet paikoillaan, levossa.
Tasainen nopeus on vastaa paikoillaan oloa täydellisesti.

Tuo analogia ei oikein toimi fotonien kanssa. Niillä kun ei ole massaa ja ne eivät matkaa lähteensä mukana, vaan eriytyvät siitä välittömästi ampaistakseen joka suuntaan vakionopeudella. Muutenhan kohti tulevasta valonlähteestä ei voisi valoa näkyä ollenkaan, koska lähteen nopeus + fotonin nopeus olisi yli valonnopeuden.

Kyllä se sopii, liiketila säilyy massaa tai ei massaa kun siihen ei vaikuteta. Me voidaan puhua vaikka laserpulssista joka ammutaan vaunusta, jos siellä on vaikka valovuoden päässä peili täsmälleen samassa liiketilassa kuin pulssin ampuva vaunu, peilistä pulssi palaa takaisin tasan kaksi vuotta myöhemmin. Pulssi kulkee viivasuoraan vaunusta vaunuun nopeudessa missä hyvänsä kunhan kiihtyvyyttä ei ole vaunuilla tuona aikana.

Täsätä päästääkin sujuvasti siihen valokelloon liikkuvassa framessa, liikkuva kello muka hidastuu, ei hidastu, se vain näyttää hidastuvan jos loittonee ja näyttää nopeutuvan jos lähestyy. Kiihtyvyyttä kokeva valokello todella hidastuu ja juuri siitä syystä kuin väittävät tapahtuvan tasaisessa nopeudessa, valolla on pidempi matka päästäkseen vastapuolen peiliin, juuri koska joa ajatellaan valo lampusta josta se lähtee jokasuuntaan pallokuorimaisesti, peilille osuvan fotonin on lähdettävä ennakkoa ottaen matkaan jotta osuu peiliin koska peili kiihtyy alta pois.

Noita peilitestejä vaan on käytännössä mahdotonta toteuttaa.

Oleellista on minusta se, että lähde EI VAIKUTA valon nopeuteen, koska jos meitä kohti tulee vaikka taskulamppu 10 kilometriä tunnissa, niin väitätkö, että fotonit säätävät nopeutensa 10 km/h alle valonnopeuteen? Eivät säädä, fotoni ei tiedä sen enempää taskulampusta kuin sen liikenopeudestakaan mitään.

En, vaan juurikin päin vastoin, tyhjiössä ne tulevat n 300 000 km/s + 10 km/h ja noin muodostuu doppler. Väliaineessa, vaikka ilmassa, jos lähde liikkuu väliaineen suhteen tuon 10 km/h kohti mittaajaa, aallonpituus pakkautuu jo väliaineeseen siirryttäessä tuon pikkiriikkisen ja valo saapuu aallonpituudeltaan muuttuneena nopeudella 299 703 km/s eikä nopeudella 299 792 km/s mikä nopeus olisi tyhjiössä.
Koska nopeus on vain suhteellista, miksi tuo valon tyhjönopeus olisi absoluutti ja ainoa mahdollinen, lähde lienee vastuussa fotonien tuottamisesta.

[ID10T]

Miksi pitäisikään?

Miten muuten saadaan fotnin lähestymisnopeus siihen 300 000 km/s sekunti havaitsijan suhteen tyhjiössä kun lähde loittonee ja lähteen suhteen fotonin nopeus on se n 300 000 km/s.

Tuo nopeus on vakio riippumatta siitä, havaitseeko sitä kukaan vai ei.

Totta kait se on sitä, lähteen suhteen, jos sen lähteen liiketila ei muutu.

Ei se lähde vaikuta siihen nopeuteen paskan vertaa. Jos minä hyppään liikkuvasta junasta ulos, nopeuteni määritellään sen jälkeen ympäristön suhteen, ei junan suhteen. Samalla tavalla ne fotonit hyppäävät liikkuvasta lähteestä ulos ja jatkavat vakionopeudella matkaansa.

Ai jaa, jos junan vaunu on liikkeessä tyhjiössä ja hyppäät ovesta ulos, jatkat samaan suuntaan, samalla nopeudella jonka sait aikaan vaunusta ponnistaessasi loputtomiin jos sinuun ei vaikuta voimaa, mitä tyhjiössä ei ole kun sovitaan että ei ole.
Nopeutesi kaukaisiin kohteisiin on mitä moninaisin ihan yhtä aikaa ja itsesi suhteen olet paikoillaan, levossa.
Tasainen nopeus on vastaa paikoillaan oloa täydellisesti.

Tuo analogia ei oikein toimi fotonien kanssa. Niillä kun ei ole massaa ja ne eivät matkaa lähteensä mukana, vaan eriytyvät siitä välittömästi ampaistakseen joka suuntaan vakionopeudella. Muutenhan kohti tulevasta valonlähteestä ei voisi valoa näkyä ollenkaan, koska lähteen nopeus + fotonin nopeus olisi yli valonnopeuden.

Kyllä se sopii, liiketila säilyy massaa tai ei massaa kun siihen ei vaikuteta. Me voidaan puhua vaikka laserpulssista joka ammutaan vaunusta, jos siellä on vaikka valovuoden päässä peili täsmälleen samassa liiketilassa kuin pulssin ampuva vaunu, peilistä pulssi palaa takaisin tasan kaksi vuotta myöhemmin. Pulssi kulkee viivasuoraan vaunusta vaunuun nopeudessa missä hyvänsä kunhan kiihtyvyyttä ei ole vaunuilla tuona aikana.

Täsätä päästääkin sujuvasti siihen valokelloon liikkuvassa framessa, liikkuva kello muka hidastuu, ei hidastu, se vain näyttää hidastuvan jos loittonee ja näyttää nopeutuvan jos lähestyy. Kiihtyvyyttä kokeva valokello todella hidastuu ja juuri siitä syystä kuin väittävät tapahtuvan tasaisessa nopeudessa, valolla on pidempi matka päästäkseen vastapuolen peiliin, juuri koska joa ajatellaan valo lampusta josta se lähtee jokasuuntaan pallokuorimaisesti, peilille osuvan fotonin on lähdettävä ennakkoa ottaen matkaan jotta osuu peiliin koska peili kiihtyy alta pois.

Noita peilitestejä vaan on käytännössä mahdotonta toteuttaa.

Oleellista on minusta se, että lähde EI VAIKUTA valon nopeuteen, koska jos meitä kohti tulee vaikka taskulamppu 10 kilometriä tunnissa, niin väitätkö, että fotonit säätävät nopeutensa 10 km/h alle valonnopeuteen? Eivät säädä, fotoni ei tiedä sen enempää taskulampusta kuin sen liikenopeudestakaan mitään.

En, vaan juurikin päin vastoin, tyhjiössä ne tulevat n 300 000 km/s + 10 km/h ja noin muodostuu doppler.

Ylitit juuri valonnopeuden! Tästä pitäisi tulla Nobel-palkinto

Aikuisten oikeasti, ei mene noin.

[Goswell]

Miten muuten saadaan fotnin lähestymisnopeus siihen 300 000 km/s sekunti havaitsijan suhteen tyhjiössä kun lähde loittonee ja lähteen suhteen fotonin nopeus on se n 300 000 km/s.

Tuo nopeus on vakio riippumatta siitä, havaitseeko sitä kukaan vai ei.

Totta kait se on sitä, lähteen suhteen, jos sen lähteen liiketila ei muutu.

Ei se lähde vaikuta siihen nopeuteen paskan vertaa. Jos minä hyppään liikkuvasta junasta ulos, nopeuteni määritellään sen jälkeen ympäristön suhteen, ei junan suhteen. Samalla tavalla ne fotonit hyppäävät liikkuvasta lähteestä ulos ja jatkavat vakionopeudella matkaansa.

Ai jaa, jos junan vaunu on liikkeessä tyhjiössä ja hyppäät ovesta ulos, jatkat samaan suuntaan, samalla nopeudella jonka sait aikaan vaunusta ponnistaessasi loputtomiin jos sinuun ei vaikuta voimaa, mitä tyhjiössä ei ole kun sovitaan että ei ole.
Nopeutesi kaukaisiin kohteisiin on mitä moninaisin ihan yhtä aikaa ja itsesi suhteen olet paikoillaan, levossa.
Tasainen nopeus on vastaa paikoillaan oloa täydellisesti.

Tuo analogia ei oikein toimi fotonien kanssa. Niillä kun ei ole massaa ja ne eivät matkaa lähteensä mukana, vaan eriytyvät siitä välittömästi ampaistakseen joka suuntaan vakionopeudella. Muutenhan kohti tulevasta valonlähteestä ei voisi valoa näkyä ollenkaan, koska lähteen nopeus + fotonin nopeus olisi yli valonnopeuden.

Kyllä se sopii, liiketila säilyy massaa tai ei massaa kun siihen ei vaikuteta. Me voidaan puhua vaikka laserpulssista joka ammutaan vaunusta, jos siellä on vaikka valovuoden päässä peili täsmälleen samassa liiketilassa kuin pulssin ampuva vaunu, peilistä pulssi palaa takaisin tasan kaksi vuotta myöhemmin. Pulssi kulkee viivasuoraan vaunusta vaunuun nopeudessa missä hyvänsä kunhan kiihtyvyyttä ei ole vaunuilla tuona aikana.

Täsätä päästääkin sujuvasti siihen valokelloon liikkuvassa framessa, liikkuva kello muka hidastuu, ei hidastu, se vain näyttää hidastuvan jos loittonee ja näyttää nopeutuvan jos lähestyy. Kiihtyvyyttä kokeva valokello todella hidastuu ja juuri siitä syystä kuin väittävät tapahtuvan tasaisessa nopeudessa, valolla on pidempi matka päästäkseen vastapuolen peiliin, juuri koska joa ajatellaan valo lampusta josta se lähtee jokasuuntaan pallokuorimaisesti, peilille osuvan fotonin on lähdettävä ennakkoa ottaen matkaan jotta osuu peiliin koska peili kiihtyy alta pois.

Noita peilitestejä vaan on käytännössä mahdotonta toteuttaa.

Oleellista on minusta se, että lähde EI VAIKUTA valon nopeuteen, koska jos meitä kohti tulee vaikka taskulamppu 10 kilometriä tunnissa, niin väitätkö, että fotonit säätävät nopeutensa 10 km/h alle valonnopeuteen? Eivät säädä, fotoni ei tiedä sen enempää taskulampusta kuin sen liikenopeudestakaan mitään.

En, vaan juurikin päin vastoin, tyhjiössä ne tulevat n 300 000 km/s + 10 km/h ja noin muodostuu doppler.

Ylitit juuri valonnopeuden! Tästä pitäisi tulla Nobel-palkinto

Aikuisten oikeasti, ei mene noin.

Niin ylitin, mutta en lähteen suhteen, c on suurin nopeus jonka voi fotonille antaa. Äänivallinkin kuviteltiin olevan maksimi raja jolla lentokone voi lentää.

[ID10T]

Tuo nopeus on vakio riippumatta siitä, havaitseeko sitä kukaan vai ei.

Totta kait se on sitä, lähteen suhteen, jos sen lähteen liiketila ei muutu.

Ei se lähde vaikuta siihen nopeuteen paskan vertaa. Jos minä hyppään liikkuvasta junasta ulos, nopeuteni määritellään sen jälkeen ympäristön suhteen, ei junan suhteen. Samalla tavalla ne fotonit hyppäävät liikkuvasta lähteestä ulos ja jatkavat vakionopeudella matkaansa.

Ai jaa, jos junan vaunu on liikkeessä tyhjiössä ja hyppäät ovesta ulos, jatkat samaan suuntaan, samalla nopeudella jonka sait aikaan vaunusta ponnistaessasi loputtomiin jos sinuun ei vaikuta voimaa, mitä tyhjiössä ei ole kun sovitaan että ei ole.
Nopeutesi kaukaisiin kohteisiin on mitä moninaisin ihan yhtä aikaa ja itsesi suhteen olet paikoillaan, levossa.
Tasainen nopeus on vastaa paikoillaan oloa täydellisesti.

Tuo analogia ei oikein toimi fotonien kanssa. Niillä kun ei ole massaa ja ne eivät matkaa lähteensä mukana, vaan eriytyvät siitä välittömästi ampaistakseen joka suuntaan vakionopeudella. Muutenhan kohti tulevasta valonlähteestä ei voisi valoa näkyä ollenkaan, koska lähteen nopeus + fotonin nopeus olisi yli valonnopeuden.

Kyllä se sopii, liiketila säilyy massaa tai ei massaa kun siihen ei vaikuteta. Me voidaan puhua vaikka laserpulssista joka ammutaan vaunusta, jos siellä on vaikka valovuoden päässä peili täsmälleen samassa liiketilassa kuin pulssin ampuva vaunu, peilistä pulssi palaa takaisin tasan kaksi vuotta myöhemmin. Pulssi kulkee viivasuoraan vaunusta vaunuun nopeudessa missä hyvänsä kunhan kiihtyvyyttä ei ole vaunuilla tuona aikana.

Täsätä päästääkin sujuvasti siihen valokelloon liikkuvassa framessa, liikkuva kello muka hidastuu, ei hidastu, se vain näyttää hidastuvan jos loittonee ja näyttää nopeutuvan jos lähestyy. Kiihtyvyyttä kokeva valokello todella hidastuu ja juuri siitä syystä kuin väittävät tapahtuvan tasaisessa nopeudessa, valolla on pidempi matka päästäkseen vastapuolen peiliin, juuri koska joa ajatellaan valo lampusta josta se lähtee jokasuuntaan pallokuorimaisesti, peilille osuvan fotonin on lähdettävä ennakkoa ottaen matkaan jotta osuu peiliin koska peili kiihtyy alta pois.

Noita peilitestejä vaan on käytännössä mahdotonta toteuttaa.

Oleellista on minusta se, että lähde EI VAIKUTA valon nopeuteen, koska jos meitä kohti tulee vaikka taskulamppu 10 kilometriä tunnissa, niin väitätkö, että fotonit säätävät nopeutensa 10 km/h alle valonnopeuteen? Eivät säädä, fotoni ei tiedä sen enempää taskulampusta kuin sen liikenopeudestakaan mitään.

En, vaan juurikin päin vastoin, tyhjiössä ne tulevat n 300 000 km/s + 10 km/h ja noin muodostuu doppler.

Ylitit juuri valonnopeuden! Tästä pitäisi tulla Nobel-palkinto

Aikuisten oikeasti, ei mene noin.

Niin ylitin, mutta en lähteen suhteen, c on suurin nopeus jonka voi fotonille antaa. Äänivallinkin kuviteltiin olevan maksimi raja jolla lentokone voi lentää.

Ei sitä valonnopeutta voi silti ylittää.

Äänivalliin liittyvät kuvitelmat eivät liity tähän mitenkään. Epäiltiinhän junien alkuhistorian aikana niiden nopeuden saavan ihmiset järjiltään. Ei ole saaneet luotijunatkaan.

[Goswell]

Totta kait se on sitä, lähteen suhteen, jos sen lähteen liiketila ei muutu.

Ei se lähde vaikuta siihen nopeuteen paskan vertaa. Jos minä hyppään liikkuvasta junasta ulos, nopeuteni määritellään sen jälkeen ympäristön suhteen, ei junan suhteen. Samalla tavalla ne fotonit hyppäävät liikkuvasta lähteestä ulos ja jatkavat vakionopeudella matkaansa.

Ai jaa, jos junan vaunu on liikkeessä tyhjiössä ja hyppäät ovesta ulos, jatkat samaan suuntaan, samalla nopeudella jonka sait aikaan vaunusta ponnistaessasi loputtomiin jos sinuun ei vaikuta voimaa, mitä tyhjiössä ei ole kun sovitaan että ei ole.
Nopeutesi kaukaisiin kohteisiin on mitä moninaisin ihan yhtä aikaa ja itsesi suhteen olet paikoillaan, levossa.
Tasainen nopeus on vastaa paikoillaan oloa täydellisesti.

Tuo analogia ei oikein toimi fotonien kanssa. Niillä kun ei ole massaa ja ne eivät matkaa lähteensä mukana, vaan eriytyvät siitä välittömästi ampaistakseen joka suuntaan vakionopeudella. Muutenhan kohti tulevasta valonlähteestä ei voisi valoa näkyä ollenkaan, koska lähteen nopeus + fotonin nopeus olisi yli valonnopeuden.

Kyllä se sopii, liiketila säilyy massaa tai ei massaa kun siihen ei vaikuteta. Me voidaan puhua vaikka laserpulssista joka ammutaan vaunusta, jos siellä on vaikka valovuoden päässä peili täsmälleen samassa liiketilassa kuin pulssin ampuva vaunu, peilistä pulssi palaa takaisin tasan kaksi vuotta myöhemmin. Pulssi kulkee viivasuoraan vaunusta vaunuun nopeudessa missä hyvänsä kunhan kiihtyvyyttä ei ole vaunuilla tuona aikana.

Täsätä päästääkin sujuvasti siihen valokelloon liikkuvassa framessa, liikkuva kello muka hidastuu, ei hidastu, se vain näyttää hidastuvan jos loittonee ja näyttää nopeutuvan jos lähestyy. Kiihtyvyyttä kokeva valokello todella hidastuu ja juuri siitä syystä kuin väittävät tapahtuvan tasaisessa nopeudessa, valolla on pidempi matka päästäkseen vastapuolen peiliin, juuri koska joa ajatellaan valo lampusta josta se lähtee jokasuuntaan pallokuorimaisesti, peilille osuvan fotonin on lähdettävä ennakkoa ottaen matkaan jotta osuu peiliin koska peili kiihtyy alta pois.

Noita peilitestejä vaan on käytännössä mahdotonta toteuttaa.

Oleellista on minusta se, että lähde EI VAIKUTA valon nopeuteen, koska jos meitä kohti tulee vaikka taskulamppu 10 kilometriä tunnissa, niin väitätkö, että fotonit säätävät nopeutensa 10 km/h alle valonnopeuteen? Eivät säädä, fotoni ei tiedä sen enempää taskulampusta kuin sen liikenopeudestakaan mitään.

En, vaan juurikin päin vastoin, tyhjiössä ne tulevat n 300 000 km/s + 10 km/h ja noin muodostuu doppler.

Ylitit juuri valonnopeuden! Tästä pitäisi tulla Nobel-palkinto

Aikuisten oikeasti, ei mene noin.

Niin ylitin, mutta en lähteen suhteen, c on suurin nopeus jonka voi fotonille antaa. Äänivallinkin kuviteltiin olevan maksimi raja jolla lentokone voi lentää.

Ei sitä valonnopeutta voi silti ylittää.

Äänivalliin liittyvät kuvitelmat eivät liity tähän mitenkään. Epäiltiinhän junien alkuhistorian aikana niiden nopeuden saavan ihmiset järjiltään. Ei ole saaneet luotijunatkaan.

No jos maailmanmenoa katsoo niin en kyllä ole ihan varma.

Valonnopeutta ei voi ylittää koska fotonin nopeus on se mikä on, mutta koska nopeus on vain suhteellista, mikä sen estäisi havaintopäässä. Tälläkin hetkellä valtaosa galakseista loittonee meistä valtavalla nopeudella, aivan varmasti sielläkin sytytetyn hehkulampun valo etenee valopallomaisesti joka suuntaan nopeudella n 300 000mk/s.