Metsänsuojelu

[Tonttu]

Kuten on sanottu suomalainen metsä on pitkälti puupeltoa

Väitän että ei ole. Jos avohakkuun jälkeen laiminlyö vesaikonraivaukset ja ensiharvennuksen niin 50 vuoden päästä ei siinä ole puupelto vaan läpipääsemätön ryteikkö. Lähellä asuntoani on oikea puupelto eli siis entiseen peltoon on istutettu metsä. Kuuset ovat reilun 60 vuotta vanhoja. Aluskasvillisuus on runsasta. Siellä kasvaa monenlaista sammalta, sieniä ja nyt myös kuusen, pihlajan, koivun ja tammen taimia. Jos ei tietäisi niin voisi luulla että siinä on vanha metsä, eikä vanha pelto.

[Corto]

Kuten on sanottu suomalainen metsä on pitkälti puupeltoa

Väitän että ei ole. Jos avohakkuun jälkeen laiminlyö vesaikonraivaukset ja ensiharvennuksen niin 50 vuoden päästä ei siinä ole puupelto vaan läpipääsemätön ryteikkö. Lähellä asuntoani on oikea puupelto eli siis entiseen peltoon on istutettu metsä. Kuuset ovat reilun 60 vuotta vanhoja. Aluskasvillisuus on runsasta. Siellä kasvaa monenlaista sammalta, sieniä ja nyt myös kuusen, pihlajan, koivun ja tammen taimia. Jos ei tietäisi niin voisi luulla että siinä on vanha metsä, eikä vanha pelto.

60 vuotta vanha onkin jo vanha...

jos ajaa Suomea läpi autolla ja katsoo ikkunasta niin aika puupellolta metsä kyllä näyttää. Yhtä kahta lajia törröttää riveissä ja aika vähän mitään muuta väleissä.

Väittävät kyllä että hoidettaisiin nykyisin järkevämmin.

[JeeSe]

Kuten on sanottu suomalainen metsä on pitkälti puupeltoa

Väitän että ei ole. Jos avohakkuun jälkeen laiminlyö vesaikonraivaukset ja ensiharvennuksen niin 50 vuoden päästä ei siinä ole puupelto vaan läpipääsemätön ryteikkö. Lähellä asuntoani on oikea puupelto eli siis entiseen peltoon on istutettu metsä. Kuuset ovat reilun 60 vuotta vanhoja. Aluskasvillisuus on runsasta. Siellä kasvaa monenlaista sammalta, sieniä ja nyt myös kuusen, pihlajan, koivun ja tammen taimia. Jos ei tietäisi niin voisi luulla että siinä on vanha metsä, eikä vanha pelto.

Juu, kyllä se läpipääsemätön ryteikkö hakkuuaukealla kasvaa jo reilussa kymmenessä vuodessa.

Ainakin kun meillä ikikuusikko kaadettiin pois, niin sitä pihlajaa ja jotain pajukkoa alkoi aika pian kasvaa sinne taimien sekaan vähän perkeleesti.

[Goswell]

Minä vedän rajat suoriin riviin istutettuihin saman lajin taimiin, se on puupeltoa, luontaisesti uudistuva on metsää. Hoidettu metsä ei ole puupeltoa vaan hoidettua metsää. Nyt on suuntaus sekametsiin mikä on loistava muutos.

[Tonttu]

Minä vedän rajat suoriin riviin istutettuihin saman lajin taimiin, se on puupeltoa, luontaisesti uudistuva on metsää. Hoidettu metsä ei ole puupeltoa vaan hoidettua metsää. Nyt on suuntaus sekametsiin mikä on loistava muutos.

Juuri noin.

[mies.suomesta]

Kehittyvässä maailmassa ei ole olemassakaan sellaista kuin "pysyvä ratkaisu" , on vain etsittävä koko ajan uusia tapoja selviytyä. Metsien hiilinielun kasvattaminen toimii 100+vuotta, sinä aikana toivottavasti viisastumme ja keksimme uusia ratkaisuja tai toimintatapoja.

Hiilinielu pystytään pitämään positiivisena niin kauan, kuin on metsiä jotka ovat nuorempia kuin vanha metsä (mitä ikinä tarkoittaakin, 80v, 100v, tms.). Hiilinielu ei kuitenkaan kasva, vaan pienenee. Vähitellen kaikki metsät lähestyvät lopputilaa, jolloin hiilinielu on +/- nolla.

[mies.suomesta]

minusta nyt kuitenkin maalailet metsien suojelusta jonkinlaisen olkiukon.
Kuten on sanottu suomalainen metsä on pitkälti puupeltoa, ja aika paljon keskustelua ollut tuottavista tavoista hoitaa metsää. Löytyykö tapoja jotka tukisivat monimuotoisuutta nykyistä paremmin? Ei tässä ole mitään mustavalkoista totuutta tietääkseni. Mitä suojelualueisiin tulee, niin niitä on niin vähän, että niiden lisääminen ei metsätaloutta uhkaa.

Niin, mutta tällaiset uhkailut 1/3 suojelusta, mitä EU:n tasolta on väläytelty, kyllä jo uhkaavat. Ja Suomen vihreät hurraa näille. Toinen on sitten tämä jatkuva kasvatus. Uskon että siinä tulee sutta ja sekundaa. Sitäkin suojelijat haluavat.

Kysyit myös sitä mahtaako suojelussa olla päätä ja häntää. On siinä molempia. Ekosysteemit käyvät rikkonaisiksi ja lajien mahdollisuus pitää oma geenipooliaan vahvana heikkenee. Jos halutaan säilyttää luontoa jossa ollaan vartuttu ja joka on ollut täällä myös aika paljon meitä ennen, niin jotain täytyy tehdä. Meillä on täällä Suomessa on oma tonttimme jota puolustaa niin aseellisesti kuin myös sitä hyvin hoitaen.

Saakohan naiset luonnonsuojelusta innostuksen käydä armeija? Tai miehet RUK?

[Corto]

En mene väittämään enempää asiasta, josta en kunnolla tiedä. Olen kuitenkin kuullut että metsänhoito olisi järkevöitynyt. Suunnataan tosiaan sekametsiin.

Minulla on kyllä jonkinomoinen trauma metsänkäyttöön liittyen. Lapsuudenkoti oli metsän keskellä ja se metsä oli hyvin vanhaa paksuine sammalpeitteineen. Sitten se parturoitiin kokonaan pois. Se oli aika karua. Siinä lähtee aika monen elollisen koti, puhumattakaan miltä se näyttää. Sittemmin kun noilla vanhoilla paikoilla on käynyt, niin tajuaa kuin hidasta se palautuminen on. Vastaavaahan käy metsäpalojen yhteyksissä luonnollisesti, mutta ei tällaisessa mittakaavassa. Nykysin on juttua jatkuvan kasvatuksen metsistä, mutta en tiedä miten yleistä sellainen metsänhoito on?

[Corto]

Saakohan naiset luonnonsuojelusta innostuksen käydä armeija? Tai miehet RUK?

Häh?

[mies.suomesta]

@Corto vetosit edellisessä viestissä isänmaallisin tunteisiin. Voi kai se olla, että ne jollakin liittyy luonnonsuojeluun.

[Goswell]

Kehittyvässä maailmassa ei ole olemassakaan sellaista kuin "pysyvä ratkaisu" , on vain etsittävä koko ajan uusia tapoja selviytyä. Metsien hiilinielun kasvattaminen toimii 100+vuotta, sinä aikana toivottavasti viisastumme ja keksimme uusia ratkaisuja tai toimintatapoja.

Hiilinielu pystytään pitämään positiivisena niin kauan, kuin on metsiä jotka ovat nuorempia kuin vanha metsä (mitä ikinä tarkoittaakin, 80v, 100v, tms.). Hiilinielu ei kuitenkaan kasva, vaan pienenee. Vähitellen kaikki metsät lähestyvät lopputilaa, jolloin hiilinielu on +/- nolla.

Juuri niin, puun käyttöä esim rakentamisessa olisi lisättävä ha jätettävä se betonin kanssa leikkiminen minimiin. Kerrostaloja vaan pystyyn puusta, luonto kiittää.

[Corto]

@Corto vetosit edellisessä viestissä isänmaallisin tunteisiin. Voi kai se olla, että ne jollakin liittyy luonnonsuojeluun.

Niin no, eipä se ainakaan mikään huono isänmaallisuuden osa ole, että haluaa pitää ympäristöstä huolta ja säilyttää sen elinvoimaisena.
Eihän tässä missään muoviltautalla kelluta.

[ROOSTER]

Kehittyvässä maailmassa ei ole olemassakaan sellaista kuin "pysyvä ratkaisu" , on vain etsittävä koko ajan uusia tapoja selviytyä. Metsien hiilinielun kasvattaminen toimii 100+vuotta, sinä aikana toivottavasti viisastumme ja keksimme uusia ratkaisuja tai toimintatapoja.

Hiilinielu pystytään pitämään positiivisena niin kauan, kuin on metsiä jotka ovat nuorempia kuin vanha metsä (mitä ikinä tarkoittaakin, 80v, 100v, tms.). Hiilinielu ei kuitenkaan kasva, vaan pienenee. Vähitellen kaikki metsät lähestyvät lopputilaa, jolloin hiilinielu on +/- nolla.

Hiilinielua kasvattavat nimenomaan suurikokoiset puut, ei taimikot niinkään. Suurilla puilla on myös mahtava juuristo ja lehvästö.

Taimikko voi kasvaa vaikka 50% vuodessa mutta kuutioita ei juuri synny, eikä näinollen hiilivarastoakaan. Eteläisessä Suomessa puu alkaa olla tukkipuun mitassa noin 60-70 vuotiaana. Avohakkaaja tarjoaa raivaustyötä seuraavalle kolmelle sukupolvelle mutta isoisän tai isoisoäidin kaatamasta metsästä saa kunnon tukkia uudelleen vasta lapsenlapsi tai lapsenlapsenlapsi.

Suomessa männyt elävät 600-vuotiaiksi ja kuuset 300-vuotiaksi. Puut kasvavat ja sitovat hiiltä jokaisena vuonna kuolemaansa asti. Isoissa puissa on paljon ulkopintaa, ja puun koko ulkopinta muodostaa joka vuosi vähintään yhden uuden solukerroksen. Tästä kertyy paljon biomassaa ja hiilivarastoa. Jos 20 senttiä paksun ja 15 metriä pitkän puun vuosiluston paksuus on 3 mm, puun tilavuus kasvaa vuodessa noin 15 litralla. Vanhalla 60 cm paksulla ja 30 m pitkällä puulla 15 litran tilavuuskasvuun riittää 0,3 millin lustonpaksuus. Vanha ohutlustoinen puu kasvaa siis yhtä paljon tilavuutta kuin nuori paksulustoinen puu.

https://blogs.uef.fi/forest-issues/2022 ... iilinielu/

Jatkuva kasvatus, avohakkuun asemesta, tuli metsälaissa hyväksyttäväksi vasta 2014. Sitä ennen tämä hiilinieluisa tapa oli kiellettyä ja rangaistavaa. Hitaasti muuttuu ajatusmaailma.

[Märkäruuti]

Niin no, eipä se ainakaan mikään huono isänmaallisuuden osa ole, että haluaa pitää ympäristöstä huolta ja säilyttää sen elinvoimaisena.

Isänmaallisuutta on tosiaan muutakin kuin intin käyminen. Jos emme huolehdi ympäristöstämme, meillä ei tulevaisuudessa ole mitä kannattaisi puolustaa. Isänmaallisuutta on myös demokratian, lehdistönvapauden ja oikeusvaltioperiaatteiden puolustaminen.
Itse en pidä impivaaralaista eristäytymistä ja muukalaivihamielisyyttä erityisen isänmaallisina. Kun katselee niiden ihmisten sukunimiä, jotka aikanaan teollistivat Suomea, ei sieltä Virtasia ja Lahtisia juuri löydy. Gutzeitia, Frenkkeliä, Finlaysonia, Sinebrychoffia... Silloinkin oli "työpeäistä maahanmuuttoa" ja siitä saamme olla kiitollisia.

[Märkäruuti]

Hiilinielua kasvattavat nimenomaan suurikokoiset puut, ei taimikot niinkään.

Näin.
Itse olen ihmetellyt väitettä, ettei vanhat puut toimisi enää tehokkaasti hiilinieluina. Niin pitkään kun puu elää, se kasvattaa joka vuosi uuden vuosiluston hiiltä sitomaan. Voi olla, että vanhan puun lustot ovat ohuempia, mutta pinta-alaa niillä on paljon enemmän kuin nuorten puiden vuosilustoilla.