Goswell kirjoitti: ↑05 Marras 2025, 23:01
Kyllä sitä nyt ollaan niin että.
Ollaan ollaan ja aivan syystä. Sinulla on megalomaaniset luulot omasta älykkyydestäsi vaikka moni tälläkin palstalla näkee juttusi falskeiksi.
Ei tässä ole todellakaan kysymys älykkyydestä, ei luuloista, vaan esim valonnopeudesta tyhjiössä, kelkkakoe ei selity loogisesti oikein mitenkään kaikensuhteen c:llä.
Eusa voi aloittaa erillisyydestä keskustelemisen, liittyy asiaan vahvasti. Intervalleista en tiedä mitään.
Kelkkakoe selittyy mainiosti kaikensuhteen c:llä. Valot välähtävät kelkoissa yhtäaikaa, kulkevat samalla nopeudella, niillä on sama matka havaitsijaan, ne ovat yhtäaikaa perillä. Ei mitään ongelmaa edes maalaisjärjellä. Sama nopeus, yhtä pitkä matka, yhtäaikaa perillä.
Noin ajatellen asia onkin päivänselvä, mutta kun siellä on välissä se väliaika-asema joka mittaa pulssin etenemää ja palauttaa tiedon lähteelle ja se ajatuskoe on toista mieltä tuosta yhtäaikaisesta välähdyksestä ulkopuoliselle havaitsijalle?
jos tapahtuisi mitä sinä sanot, toisessa kelkassa valon täytyisi liikkua joko hitaammin tai nopeammin (riippuen kelkasta) jotta tuohon lopputulokseen päästäisiin ja jos noin tapahtuisi kaiken suhteen c särkyisi. Yksinkertaisesti en löydä mitään tapaa jolla tuo mystinen kaikensuhteen c voisi toimia loogisesti oikein.
Ehkä tämä onkin todiste että elämme simulaatiossa jossa "luonnonlait" voi säätää millaiseksi haluaa ilman logikkaa.
Re: Ulottuvuudet, Universumi, Aika ja Avaruus
Lähetetty: 06 Marras 2025, 13:20
Kirjoittaja Tauko
Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 10:24
en löydä mitään tapaa jolla tuo mystinen kaikensuhteen c voisi toimia loogisesti oikein.
Etsi ja opettele erityinen suhteellisuusteoria, esim AI sen sinulle löytää
Goswell kirjoitti: ↑05 Marras 2025, 23:01
Kyllä sitä nyt ollaan niin että.
Ollaan ollaan ja aivan syystä. Sinulla on megalomaaniset luulot omasta älykkyydestäsi vaikka moni tälläkin palstalla näkee juttusi falskeiksi.
Ei tässä ole todellakaan kysymys älykkyydestä, ei luuloista, vaan esim valonnopeudesta tyhjiössä, kelkkakoe ei selity loogisesti oikein mitenkään kaikensuhteen c:llä.
Eusa voi aloittaa erillisyydestä keskustelemisen, liittyy asiaan vahvasti. Intervalleista en tiedä mitään.
Kelkkakoe selittyy mainiosti kaikensuhteen c:llä. Valot välähtävät kelkoissa yhtäaikaa, kulkevat samalla nopeudella, niillä on sama matka havaitsijaan, ne ovat yhtäaikaa perillä. Ei mitään ongelmaa edes maalaisjärjellä. Sama nopeus, yhtä pitkä matka, yhtäaikaa perillä.
Noin ajatellen asia onkin päivänselvä, mutta kun siellä on välissä se väliaika-asema joka mittaa pulssin etenemää ja palauttaa tiedon lähteelle ja se ajatuskoe on toista mieltä tuosta yhtäaikaisesta välähdyksestä ulkopuoliselle havaitsijalle?
jos tapahtuisi mitä sinä sanot, toisessa kelkassa valon täytyisi liikkua joko hitaammin tai nopeammin (riippuen kelkasta) jotta tuohon lopputulokseen päästäisiin ja jos noin tapahtuisi kaiken suhteen c särkyisi. Yksinkertaisesti en löydä mitään tapaa jolla tuo mystinen kaikensuhteen c voisi toimia loogisesti oikein.
Ehkä tämä onkin todiste että elämme simulaatiossa jossa "luonnonlait" voi säätää millaiseksi haluaa ilman logikkaa.
Ei tarvitse. Valonnopeus pysyy vakiona c ja silti tapahtuu niin kuin sanoin. Valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan. Väliaika-asemien lisääminen matkalle ei muuta valonnopeutta. Kelkkakokeessasi valot eivät osu yhtäaikaa väliaika-asemiin, eli niihin puoliläpäiseviin peileihin. Liikkuvassa kelkassa etäisyys siitä pisteestä, jossa lähde oli, kun valo lähti liikkeelle, siihen pisteeseen, jossa valo osuu puoliläpäisevään peiliin, on pidempi kuin etäisyys lähteestä puoliläpäisevään peiliin paikallaan olevassa kelkassa. Liikkuvassa kelkassa valon täytyy siis kulkea myös se etäisyys, jonka liikkuva kelkka ehtii liikkua sinä aikana, kun valo matkaa lähteestä puoliläpäisevään peiliin. Liikkuvassa kelkassa valon matka on siis pidempi kuin paikallaan olevassa kelkassa ja valot osuvat eri aikaan puoliläpäiseviin peileihin.
Goswell kirjoitti: ↑05 Marras 2025, 23:01
Kyllä sitä nyt ollaan niin että.
Ollaan ollaan ja aivan syystä. Sinulla on megalomaaniset luulot omasta älykkyydestäsi vaikka moni tälläkin palstalla näkee juttusi falskeiksi.
Ei tässä ole todellakaan kysymys älykkyydestä, ei luuloista, vaan esim valonnopeudesta tyhjiössä, kelkkakoe ei selity loogisesti oikein mitenkään kaikensuhteen c:llä.
Eusa voi aloittaa erillisyydestä keskustelemisen, liittyy asiaan vahvasti. Intervalleista en tiedä mitään.
Kelkkakoe selittyy mainiosti kaikensuhteen c:llä. Valot välähtävät kelkoissa yhtäaikaa, kulkevat samalla nopeudella, niillä on sama matka havaitsijaan, ne ovat yhtäaikaa perillä. Ei mitään ongelmaa edes maalaisjärjellä. Sama nopeus, yhtä pitkä matka, yhtäaikaa perillä.
Noin ajatellen asia onkin päivänselvä, mutta kun siellä on välissä se väliaika-asema joka mittaa pulssin etenemää ja palauttaa tiedon lähteelle ja se ajatuskoe on toista mieltä tuosta yhtäaikaisesta välähdyksestä ulkopuoliselle havaitsijalle?
jos tapahtuisi mitä sinä sanot, toisessa kelkassa valon täytyisi liikkua joko hitaammin tai nopeammin (riippuen kelkasta) jotta tuohon lopputulokseen päästäisiin ja jos noin tapahtuisi kaiken suhteen c särkyisi. Yksinkertaisesti en löydä mitään tapaa jolla tuo mystinen kaikensuhteen c voisi toimia loogisesti oikein.
Ehkä tämä onkin todiste että elämme simulaatiossa jossa "luonnonlait" voi säätää millaiseksi haluaa ilman logikkaa.
Ei tarvitse. Valonnopeus pysyy vakiona c ja silti tapahtuu niin kuin sanoin. Valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan. Väliaika-asemien lisääminen matkalle ei muuta valonnopeutta. Kelkkakokeessasi valot eivät osu yhtäaikaa väliaika-asemiin, eli niihin puoliläpäiseviin peileihin. Liikkuvassa kelkassa etäisyys siitä pisteestä, jossa lähde oli, kun valo lähti liikkeelle, siihen pisteeseen, jossa valo osuu puoliläpäisevään peiliin, on pidempi kuin etäisyys lähteestä puoliläpäisevään peiliin paikallaan olevassa kelkassa. Liikkuvassa kelkassa valon täytyy siis kulkea myös se etäisyys, jonka liikkuva kelkka ehtii liikkua sinä aikana, kun valo matkaa lähteestä puoliläpäisevään peiliin. Liikkuvassa kelkassa valon matka on siis pidempi kuin paikallaan olevassa kelkassa ja valot osuvat eri aikaan puoliläpäiseviin peileihin.
Niin, tuossa se ongelma onkin. Jos ne ei osu peileihin yhtä aikaa, valonnopeuden on oltava erilainen kelkoissa koska laserilta on peiliin yhtä pitkä matka kummassakin kelkassa ja kumpikin peili on kiinteässä yhteydessä omaan laseriin ja koska valolla on se vakionopeus johon se syntyy ja matka omaan peiliin on yhtä pitkä, miten ihmeessä havaitsija voisi saada yhtäaikaisen välähdyksen kun pulssit peilit saavuttaessaan on jo eri etäisyydellä havaitsijasta.
Eusa kirjoitti: ↑03 Marras 2025, 21:01
Ajan kuluminen avaruuden kustannuksella on absoluutti eli kaikille havaitsijoille yhteinen. Valo kutoo aika-avaruutta kuluttamatta itselleen itseisaikaa, mutta kaikki hitaat havaitsijat laskevat, että tahdilla c [m/s] sitä aika-avaruutta kehittyy. Hitaat kohteet niiden massakeskipistekoordinaatistossa kutovat puolestaan aikaa ja niille näyttäytyy avaruus samanaikaisuustasona. Vääjäämätön johtopäätös on, että valo kutoo myös ainetta ja erillisyyksien Separverse on yhtenäistämisen ainekenttä, jossa valo loukkuuntuu äärellisikäisiksi skyrmion-silmukoiksi, ainehiukkasiksi ja sitä kautta kaikkeuden yhtenäiseksi kenttärakenteeksi, jossa tyhjö ja aine ovat yhtä; tyhjö avoimia nollageodeeseja, aine silmukoituvalla avaruuskierroksilla kuiduttuneita nollageodeeseja. Saman johdonmukaisuuden osuessa rakennemetriikassa jatkuvasti paikallistuvaan kohtaan se kutoo itseisaikaa tuolle paikallisuudelle. Muuta aikaa ei ole kuin rakenteiden itseisaika.
Miksi niin vähän keskustellaan erillisyysväleistä, intervalleista? Nehän ovat niin ulottuvuuksia kuin aika-avaruuttakin, kaikkiaan kaikkeutta - ketjun aiheen mukaan.
Miksi ei keskustella erillisyysväleistä, intervalleista?
Niistä ei taida löytyä jutun juurta. Mitäpä niissä olisi keskusteltavaa, jos kenelläkään ei ole kummoisia mielipiteitä niistä.
Ne ovat kuitenkin koko havaitsijasuhteellisuuden absoluuttinen perustus, invariantit intervallit kaikille havaitsijoille - hyperbolisesti vain avaruudellisuuden ja ajallisuuden projektiiviset suhteet vaihtelevat.
Keskustelu olisi tieteellisesti ytimessä, eikä tarvitsisi arpoa gossujen ja ollien kanssa.
Re: Ulottuvuudet, Universumi, Aika ja Avaruus
Lähetetty: 06 Marras 2025, 16:53
Kirjoittaja Goswell
Selitä nyt ensiksi mikä on invariantti intervalli ja ajallisuuden projektiivinen suhde niin minä selitän miten ne toimii.
Eusa kirjoitti: ↑03 Marras 2025, 21:01
Ajan kuluminen avaruuden kustannuksella on absoluutti eli kaikille havaitsijoille yhteinen. Valo kutoo aika-avaruutta kuluttamatta itselleen itseisaikaa, mutta kaikki hitaat havaitsijat laskevat, että tahdilla c [m/s] sitä aika-avaruutta kehittyy. Hitaat kohteet niiden massakeskipistekoordinaatistossa kutovat puolestaan aikaa ja niille näyttäytyy avaruus samanaikaisuustasona. Vääjäämätön johtopäätös on, että valo kutoo myös ainetta ja erillisyyksien Separverse on yhtenäistämisen ainekenttä, jossa valo loukkuuntuu äärellisikäisiksi skyrmion-silmukoiksi, ainehiukkasiksi ja sitä kautta kaikkeuden yhtenäiseksi kenttärakenteeksi, jossa tyhjö ja aine ovat yhtä; tyhjö avoimia nollageodeeseja, aine silmukoituvalla avaruuskierroksilla kuiduttuneita nollageodeeseja. Saman johdonmukaisuuden osuessa rakennemetriikassa jatkuvasti paikallistuvaan kohtaan se kutoo itseisaikaa tuolle paikallisuudelle. Muuta aikaa ei ole kuin rakenteiden itseisaika.
Miksi niin vähän keskustellaan erillisyysväleistä, intervalleista? Nehän ovat niin ulottuvuuksia kuin aika-avaruuttakin, kaikkiaan kaikkeutta - ketjun aiheen mukaan.
Miksi ei keskustella erillisyysväleistä, intervalleista?
Niistä ei taida löytyä jutun juurta. Mitäpä niissä olisi keskusteltavaa, jos kenelläkään ei ole kummoisia mielipiteitä niistä.
Ne ovat kuitenkin koko havaitsijasuhteellisuuden absoluuttinen perustus, invariantit intervallit kaikille havaitsijoille - hyperbolisesti vain avaruudellisuuden ja ajallisuuden projektiiviset suhteet vaihtelevat.
Keskustelu olisi tieteellisesti ytimessä, eikä tarvitsisi arpoa gossujen ja ollien kanssa.
Ollin ja Gossun arpajaisissa on paskapalkinnot.
Mutta valista meitä muuttumattomista etäisyyksistä.
Goswell kirjoitti: ↑05 Marras 2025, 23:01
Kyllä sitä nyt ollaan niin että.
Ollaan ollaan ja aivan syystä. Sinulla on megalomaaniset luulot omasta älykkyydestäsi vaikka moni tälläkin palstalla näkee juttusi falskeiksi.
Ei tässä ole todellakaan kysymys älykkyydestä, ei luuloista, vaan esim valonnopeudesta tyhjiössä, kelkkakoe ei selity loogisesti oikein mitenkään kaikensuhteen c:llä.
Eusa voi aloittaa erillisyydestä keskustelemisen, liittyy asiaan vahvasti. Intervalleista en tiedä mitään.
Kelkkakoe selittyy mainiosti kaikensuhteen c:llä. Valot välähtävät kelkoissa yhtäaikaa, kulkevat samalla nopeudella, niillä on sama matka havaitsijaan, ne ovat yhtäaikaa perillä. Ei mitään ongelmaa edes maalaisjärjellä. Sama nopeus, yhtä pitkä matka, yhtäaikaa perillä.
Noin ajatellen asia onkin päivänselvä, mutta kun siellä on välissä se väliaika-asema joka mittaa pulssin etenemää ja palauttaa tiedon lähteelle ja se ajatuskoe on toista mieltä tuosta yhtäaikaisesta välähdyksestä ulkopuoliselle havaitsijalle?
jos tapahtuisi mitä sinä sanot, toisessa kelkassa valon täytyisi liikkua joko hitaammin tai nopeammin (riippuen kelkasta) jotta tuohon lopputulokseen päästäisiin ja jos noin tapahtuisi kaiken suhteen c särkyisi. Yksinkertaisesti en löydä mitään tapaa jolla tuo mystinen kaikensuhteen c voisi toimia loogisesti oikein.
Ehkä tämä onkin todiste että elämme simulaatiossa jossa "luonnonlait" voi säätää millaiseksi haluaa ilman logikkaa.
Ei tarvitse. Valonnopeus pysyy vakiona c ja silti tapahtuu niin kuin sanoin. Valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan. Väliaika-asemien lisääminen matkalle ei muuta valonnopeutta. Kelkkakokeessasi valot eivät osu yhtäaikaa väliaika-asemiin, eli niihin puoliläpäiseviin peileihin. Liikkuvassa kelkassa etäisyys siitä pisteestä, jossa lähde oli, kun valo lähti liikkeelle, siihen pisteeseen, jossa valo osuu puoliläpäisevään peiliin, on pidempi kuin etäisyys lähteestä puoliläpäisevään peiliin paikallaan olevassa kelkassa. Liikkuvassa kelkassa valon täytyy siis kulkea myös se etäisyys, jonka liikkuva kelkka ehtii liikkua sinä aikana, kun valo matkaa lähteestä puoliläpäisevään peiliin. Liikkuvassa kelkassa valon matka on siis pidempi kuin paikallaan olevassa kelkassa ja valot osuvat eri aikaan puoliläpäiseviin peileihin.
Niin, tuossa se ongelma onkin. Jos ne ei osu peileihin yhtä aikaa, valonnopeuden on oltava erilainen kelkoissa koska laserilta on peiliin yhtä pitkä matka kummassakin kelkassa ja kumpikin peili on kiinteässä yhteydessä omaan laseriin ja koska valolla on se vakionopeus johon se syntyy ja matka omaan peiliin on yhtä pitkä, miten ihmeessä havaitsija voisi saada yhtäaikaisen välähdyksen kun pulssit peilit saavuttaessaan on jo eri etäisyydellä havaitsijasta.
Ei, valonnopeuden ei tarvitse olla erilainen. Juurihan selitin edellä, että matkat eivät ole yhtä pitkät. Koska valon täytyy liikkuvassa kelkassa liikkua myös se matka, jonka kelkka ehtii liikkua siinä ajassa, jossa valo kulkee lähteestä peiliin, liikkuvan kelkan matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Kun kelkkoja tarkastellaan levossa, kummankin kelkan matka on yhtä pitkä, mutta kun toinen liikkuu, sen matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Näin valonnopeus voi olla sama vakio c kummassakin kelkassa ja valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan.
Eusa kirjoitti: ↑03 Marras 2025, 21:01
Ajan kuluminen avaruuden kustannuksella on absoluutti eli kaikille havaitsijoille yhteinen. Valo kutoo aika-avaruutta kuluttamatta itselleen itseisaikaa, mutta kaikki hitaat havaitsijat laskevat, että tahdilla c [m/s] sitä aika-avaruutta kehittyy. Hitaat kohteet niiden massakeskipistekoordinaatistossa kutovat puolestaan aikaa ja niille näyttäytyy avaruus samanaikaisuustasona. Vääjäämätön johtopäätös on, että valo kutoo myös ainetta ja erillisyyksien Separverse on yhtenäistämisen ainekenttä, jossa valo loukkuuntuu äärellisikäisiksi skyrmion-silmukoiksi, ainehiukkasiksi ja sitä kautta kaikkeuden yhtenäiseksi kenttärakenteeksi, jossa tyhjö ja aine ovat yhtä; tyhjö avoimia nollageodeeseja, aine silmukoituvalla avaruuskierroksilla kuiduttuneita nollageodeeseja. Saman johdonmukaisuuden osuessa rakennemetriikassa jatkuvasti paikallistuvaan kohtaan se kutoo itseisaikaa tuolle paikallisuudelle. Muuta aikaa ei ole kuin rakenteiden itseisaika.
Miksi niin vähän keskustellaan erillisyysväleistä, intervalleista? Nehän ovat niin ulottuvuuksia kuin aika-avaruuttakin, kaikkiaan kaikkeutta - ketjun aiheen mukaan.
Miksi ei keskustella erillisyysväleistä, intervalleista?
Niistä ei taida löytyä jutun juurta. Mitäpä niissä olisi keskusteltavaa, jos kenelläkään ei ole kummoisia mielipiteitä niistä.
Ne ovat kuitenkin koko havaitsijasuhteellisuuden absoluuttinen perustus, invariantit intervallit kaikille havaitsijoille - hyperbolisesti vain avaruudellisuuden ja ajallisuuden projektiiviset suhteet vaihtelevat.
Keskustelu olisi tieteellisesti ytimessä, eikä tarvitsisi arpoa gossujen ja ollien kanssa.
Niin että havaitsijat ovat erillisiä? Kaikki eivät ole samassa paikassa yhtäaikaa? Joo, onhan tuo aika perustavanlaatuinen oletus, mutta en edelleenkään keksi, mitä keskusteltavaa siinä olisi.
Goswell kirjoitti: ↑05 Marras 2025, 23:01
Kyllä sitä nyt ollaan niin että.
Ollaan ollaan ja aivan syystä. Sinulla on megalomaaniset luulot omasta älykkyydestäsi vaikka moni tälläkin palstalla näkee juttusi falskeiksi.
Ei tässä ole todellakaan kysymys älykkyydestä, ei luuloista, vaan esim valonnopeudesta tyhjiössä, kelkkakoe ei selity loogisesti oikein mitenkään kaikensuhteen c:llä.
Eusa voi aloittaa erillisyydestä keskustelemisen, liittyy asiaan vahvasti. Intervalleista en tiedä mitään.
Kelkkakoe selittyy mainiosti kaikensuhteen c:llä. Valot välähtävät kelkoissa yhtäaikaa, kulkevat samalla nopeudella, niillä on sama matka havaitsijaan, ne ovat yhtäaikaa perillä. Ei mitään ongelmaa edes maalaisjärjellä. Sama nopeus, yhtä pitkä matka, yhtäaikaa perillä.
Noin ajatellen asia onkin päivänselvä, mutta kun siellä on välissä se väliaika-asema joka mittaa pulssin etenemää ja palauttaa tiedon lähteelle ja se ajatuskoe on toista mieltä tuosta yhtäaikaisesta välähdyksestä ulkopuoliselle havaitsijalle?
jos tapahtuisi mitä sinä sanot, toisessa kelkassa valon täytyisi liikkua joko hitaammin tai nopeammin (riippuen kelkasta) jotta tuohon lopputulokseen päästäisiin ja jos noin tapahtuisi kaiken suhteen c särkyisi. Yksinkertaisesti en löydä mitään tapaa jolla tuo mystinen kaikensuhteen c voisi toimia loogisesti oikein.
Ehkä tämä onkin todiste että elämme simulaatiossa jossa "luonnonlait" voi säätää millaiseksi haluaa ilman logikkaa.
Ei tarvitse. Valonnopeus pysyy vakiona c ja silti tapahtuu niin kuin sanoin. Valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan. Väliaika-asemien lisääminen matkalle ei muuta valonnopeutta. Kelkkakokeessasi valot eivät osu yhtäaikaa väliaika-asemiin, eli niihin puoliläpäiseviin peileihin. Liikkuvassa kelkassa etäisyys siitä pisteestä, jossa lähde oli, kun valo lähti liikkeelle, siihen pisteeseen, jossa valo osuu puoliläpäisevään peiliin, on pidempi kuin etäisyys lähteestä puoliläpäisevään peiliin paikallaan olevassa kelkassa. Liikkuvassa kelkassa valon täytyy siis kulkea myös se etäisyys, jonka liikkuva kelkka ehtii liikkua sinä aikana, kun valo matkaa lähteestä puoliläpäisevään peiliin. Liikkuvassa kelkassa valon matka on siis pidempi kuin paikallaan olevassa kelkassa ja valot osuvat eri aikaan puoliläpäiseviin peileihin.
Niin, tuossa se ongelma onkin. Jos ne ei osu peileihin yhtä aikaa, valonnopeuden on oltava erilainen kelkoissa koska laserilta on peiliin yhtä pitkä matka kummassakin kelkassa ja kumpikin peili on kiinteässä yhteydessä omaan laseriin ja koska valolla on se vakionopeus johon se syntyy ja matka omaan peiliin on yhtä pitkä, miten ihmeessä havaitsija voisi saada yhtäaikaisen välähdyksen kun pulssit peilit saavuttaessaan on jo eri etäisyydellä havaitsijasta.
Ei, valonnopeuden ei tarvitse olla erilainen. Juurihan selitin edellä, että matkat eivät ole yhtä pitkät. Koska valon täytyy liikkuvassa kelkassa liikkua myös se matka, jonka kelkka ehtii liikkua siinä ajassa, jossa valo kulkee lähteestä peiliin, liikkuvan kelkan matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Kun kelkkoja tarkastellaan levossa, kummankin kelkan matka on yhtä pitkä, mutta kun toinen liikkuu, sen matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Näin valonnopeus voi olla sama vakio c kummassakin kelkassa ja valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan.
Mistähän me tiedetään kumpi niistä liikkuu? Kuvittelet taas että valonsyntypiste jää avaruuden pisteeseen paikoilleen ja kelkka liikkuu sen pisteen suhteen, ei se noin mene, lähde on laser ja se on samassa liiketilassa kuin peili saman varren toisessa päässä, staattinen kapistus.
Eusa kirjoitti: ↑03 Marras 2025, 21:01
Ajan kuluminen avaruuden kustannuksella on absoluutti eli kaikille havaitsijoille yhteinen. Valo kutoo aika-avaruutta kuluttamatta itselleen itseisaikaa, mutta kaikki hitaat havaitsijat laskevat, että tahdilla c [m/s] sitä aika-avaruutta kehittyy. Hitaat kohteet niiden massakeskipistekoordinaatistossa kutovat puolestaan aikaa ja niille näyttäytyy avaruus samanaikaisuustasona. Vääjäämätön johtopäätös on, että valo kutoo myös ainetta ja erillisyyksien Separverse on yhtenäistämisen ainekenttä, jossa valo loukkuuntuu äärellisikäisiksi skyrmion-silmukoiksi, ainehiukkasiksi ja sitä kautta kaikkeuden yhtenäiseksi kenttärakenteeksi, jossa tyhjö ja aine ovat yhtä; tyhjö avoimia nollageodeeseja, aine silmukoituvalla avaruuskierroksilla kuiduttuneita nollageodeeseja. Saman johdonmukaisuuden osuessa rakennemetriikassa jatkuvasti paikallistuvaan kohtaan se kutoo itseisaikaa tuolle paikallisuudelle. Muuta aikaa ei ole kuin rakenteiden itseisaika.
Miksi niin vähän keskustellaan erillisyysväleistä, intervalleista? Nehän ovat niin ulottuvuuksia kuin aika-avaruuttakin, kaikkiaan kaikkeutta - ketjun aiheen mukaan.
Miksi ei keskustella erillisyysväleistä, intervalleista?
Niistä ei taida löytyä jutun juurta. Mitäpä niissä olisi keskusteltavaa, jos kenelläkään ei ole kummoisia mielipiteitä niistä.
Ne ovat kuitenkin koko havaitsijasuhteellisuuden absoluuttinen perustus, invariantit intervallit kaikille havaitsijoille - hyperbolisesti vain avaruudellisuuden ja ajallisuuden projektiiviset suhteet vaihtelevat.
Keskustelu olisi tieteellisesti ytimessä, eikä tarvitsisi arpoa gossujen ja ollien kanssa.
Ollin ja Gossun arpajaisissa on paskapalkinnot.
Mutta valista meitä muuttumattomista etäisyyksistä.
Eusa kirjoitti: ↑03 Marras 2025, 21:01
Ajan kuluminen avaruuden kustannuksella on absoluutti eli kaikille havaitsijoille yhteinen. Valo kutoo aika-avaruutta kuluttamatta itselleen itseisaikaa, mutta kaikki hitaat havaitsijat laskevat, että tahdilla c [m/s] sitä aika-avaruutta kehittyy. Hitaat kohteet niiden massakeskipistekoordinaatistossa kutovat puolestaan aikaa ja niille näyttäytyy avaruus samanaikaisuustasona. Vääjäämätön johtopäätös on, että valo kutoo myös ainetta ja erillisyyksien Separverse on yhtenäistämisen ainekenttä, jossa valo loukkuuntuu äärellisikäisiksi skyrmion-silmukoiksi, ainehiukkasiksi ja sitä kautta kaikkeuden yhtenäiseksi kenttärakenteeksi, jossa tyhjö ja aine ovat yhtä; tyhjö avoimia nollageodeeseja, aine silmukoituvalla avaruuskierroksilla kuiduttuneita nollageodeeseja. Saman johdonmukaisuuden osuessa rakennemetriikassa jatkuvasti paikallistuvaan kohtaan se kutoo itseisaikaa tuolle paikallisuudelle. Muuta aikaa ei ole kuin rakenteiden itseisaika.
Miksi niin vähän keskustellaan erillisyysväleistä, intervalleista? Nehän ovat niin ulottuvuuksia kuin aika-avaruuttakin, kaikkiaan kaikkeutta - ketjun aiheen mukaan.
Miksi ei keskustella erillisyysväleistä, intervalleista?
Niistä ei taida löytyä jutun juurta. Mitäpä niissä olisi keskusteltavaa, jos kenelläkään ei ole kummoisia mielipiteitä niistä.
Ne ovat kuitenkin koko havaitsijasuhteellisuuden absoluuttinen perustus, invariantit intervallit kaikille havaitsijoille - hyperbolisesti vain avaruudellisuuden ja ajallisuuden projektiiviset suhteet vaihtelevat.
Keskustelu olisi tieteellisesti ytimessä, eikä tarvitsisi arpoa gossujen ja ollien kanssa.
Niin että havaitsijat ovat erillisiä? Kaikki eivät ole samassa paikassa yhtäaikaa? Joo, onhan tuo aika perustavanlaatuinen oletus, mutta en edelleenkään keksi, mitä keskusteltavaa siinä olisi.
Goswell kirjoitti: ↑05 Marras 2025, 23:01
Kyllä sitä nyt ollaan niin että.
Ollaan ollaan ja aivan syystä. Sinulla on megalomaaniset luulot omasta älykkyydestäsi vaikka moni tälläkin palstalla näkee juttusi falskeiksi.
Ei tässä ole todellakaan kysymys älykkyydestä, ei luuloista, vaan esim valonnopeudesta tyhjiössä, kelkkakoe ei selity loogisesti oikein mitenkään kaikensuhteen c:llä.
Eusa voi aloittaa erillisyydestä keskustelemisen, liittyy asiaan vahvasti. Intervalleista en tiedä mitään.
Kelkkakoe selittyy mainiosti kaikensuhteen c:llä. Valot välähtävät kelkoissa yhtäaikaa, kulkevat samalla nopeudella, niillä on sama matka havaitsijaan, ne ovat yhtäaikaa perillä. Ei mitään ongelmaa edes maalaisjärjellä. Sama nopeus, yhtä pitkä matka, yhtäaikaa perillä.
Noin ajatellen asia onkin päivänselvä, mutta kun siellä on välissä se väliaika-asema joka mittaa pulssin etenemää ja palauttaa tiedon lähteelle ja se ajatuskoe on toista mieltä tuosta yhtäaikaisesta välähdyksestä ulkopuoliselle havaitsijalle?
jos tapahtuisi mitä sinä sanot, toisessa kelkassa valon täytyisi liikkua joko hitaammin tai nopeammin (riippuen kelkasta) jotta tuohon lopputulokseen päästäisiin ja jos noin tapahtuisi kaiken suhteen c särkyisi. Yksinkertaisesti en löydä mitään tapaa jolla tuo mystinen kaikensuhteen c voisi toimia loogisesti oikein.
Ehkä tämä onkin todiste että elämme simulaatiossa jossa "luonnonlait" voi säätää millaiseksi haluaa ilman logikkaa.
Ei tarvitse. Valonnopeus pysyy vakiona c ja silti tapahtuu niin kuin sanoin. Valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan. Väliaika-asemien lisääminen matkalle ei muuta valonnopeutta. Kelkkakokeessasi valot eivät osu yhtäaikaa väliaika-asemiin, eli niihin puoliläpäiseviin peileihin. Liikkuvassa kelkassa etäisyys siitä pisteestä, jossa lähde oli, kun valo lähti liikkeelle, siihen pisteeseen, jossa valo osuu puoliläpäisevään peiliin, on pidempi kuin etäisyys lähteestä puoliläpäisevään peiliin paikallaan olevassa kelkassa. Liikkuvassa kelkassa valon täytyy siis kulkea myös se etäisyys, jonka liikkuva kelkka ehtii liikkua sinä aikana, kun valo matkaa lähteestä puoliläpäisevään peiliin. Liikkuvassa kelkassa valon matka on siis pidempi kuin paikallaan olevassa kelkassa ja valot osuvat eri aikaan puoliläpäiseviin peileihin.
Niin, tuossa se ongelma onkin. Jos ne ei osu peileihin yhtä aikaa, valonnopeuden on oltava erilainen kelkoissa koska laserilta on peiliin yhtä pitkä matka kummassakin kelkassa ja kumpikin peili on kiinteässä yhteydessä omaan laseriin ja koska valolla on se vakionopeus johon se syntyy ja matka omaan peiliin on yhtä pitkä, miten ihmeessä havaitsija voisi saada yhtäaikaisen välähdyksen kun pulssit peilit saavuttaessaan on jo eri etäisyydellä havaitsijasta.
Ei, valonnopeuden ei tarvitse olla erilainen. Juurihan selitin edellä, että matkat eivät ole yhtä pitkät. Koska valon täytyy liikkuvassa kelkassa liikkua myös se matka, jonka kelkka ehtii liikkua siinä ajassa, jossa valo kulkee lähteestä peiliin, liikkuvan kelkan matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Kun kelkkoja tarkastellaan levossa, kummankin kelkan matka on yhtä pitkä, mutta kun toinen liikkuu, sen matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Näin valonnopeus voi olla sama vakio c kummassakin kelkassa ja valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan.
Mistähän me tiedetään kumpi niistä liikkuu?
Kai sinä ongelman isänä tiedät, mitä ongelmallasi tarkoitat.
Kuvittelet taas
Ehkä ei kannata kertoa, mitä toinen mielestäsi kuvittelee.
että valonsyntypiste jää avaruuden pisteeseen paikoilleen ja kelkka liikkuu sen pisteen suhteen, ei se noin mene, lähde on laser ja se on samassa liiketilassa kuin peili saman varren toisessa päässä, staattinen kapistus.
Se, että olet kehittänyt itsellesi ongelman, on ok. Mutta älä yritä tehdä siitä jonkun toisen ongelmaa
Goswell kirjoitti: ↑05 Marras 2025, 23:01
Kyllä sitä nyt ollaan niin että.
Ollaan ollaan ja aivan syystä. Sinulla on megalomaaniset luulot omasta älykkyydestäsi vaikka moni tälläkin palstalla näkee juttusi falskeiksi.
Ei tässä ole todellakaan kysymys älykkyydestä, ei luuloista, vaan esim valonnopeudesta tyhjiössä, kelkkakoe ei selity loogisesti oikein mitenkään kaikensuhteen c:llä.
Eusa voi aloittaa erillisyydestä keskustelemisen, liittyy asiaan vahvasti. Intervalleista en tiedä mitään.
Kelkkakoe selittyy mainiosti kaikensuhteen c:llä. Valot välähtävät kelkoissa yhtäaikaa, kulkevat samalla nopeudella, niillä on sama matka havaitsijaan, ne ovat yhtäaikaa perillä. Ei mitään ongelmaa edes maalaisjärjellä. Sama nopeus, yhtä pitkä matka, yhtäaikaa perillä.
Noin ajatellen asia onkin päivänselvä, mutta kun siellä on välissä se väliaika-asema joka mittaa pulssin etenemää ja palauttaa tiedon lähteelle ja se ajatuskoe on toista mieltä tuosta yhtäaikaisesta välähdyksestä ulkopuoliselle havaitsijalle?
jos tapahtuisi mitä sinä sanot, toisessa kelkassa valon täytyisi liikkua joko hitaammin tai nopeammin (riippuen kelkasta) jotta tuohon lopputulokseen päästäisiin ja jos noin tapahtuisi kaiken suhteen c särkyisi. Yksinkertaisesti en löydä mitään tapaa jolla tuo mystinen kaikensuhteen c voisi toimia loogisesti oikein.
Ehkä tämä onkin todiste että elämme simulaatiossa jossa "luonnonlait" voi säätää millaiseksi haluaa ilman logikkaa.
Ei tarvitse. Valonnopeus pysyy vakiona c ja silti tapahtuu niin kuin sanoin. Valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan. Väliaika-asemien lisääminen matkalle ei muuta valonnopeutta. Kelkkakokeessasi valot eivät osu yhtäaikaa väliaika-asemiin, eli niihin puoliläpäiseviin peileihin. Liikkuvassa kelkassa etäisyys siitä pisteestä, jossa lähde oli, kun valo lähti liikkeelle, siihen pisteeseen, jossa valo osuu puoliläpäisevään peiliin, on pidempi kuin etäisyys lähteestä puoliläpäisevään peiliin paikallaan olevassa kelkassa. Liikkuvassa kelkassa valon täytyy siis kulkea myös se etäisyys, jonka liikkuva kelkka ehtii liikkua sinä aikana, kun valo matkaa lähteestä puoliläpäisevään peiliin. Liikkuvassa kelkassa valon matka on siis pidempi kuin paikallaan olevassa kelkassa ja valot osuvat eri aikaan puoliläpäiseviin peileihin.
Niin, tuossa se ongelma onkin. Jos ne ei osu peileihin yhtä aikaa, valonnopeuden on oltava erilainen kelkoissa koska laserilta on peiliin yhtä pitkä matka kummassakin kelkassa ja kumpikin peili on kiinteässä yhteydessä omaan laseriin ja koska valolla on se vakionopeus johon se syntyy ja matka omaan peiliin on yhtä pitkä, miten ihmeessä havaitsija voisi saada yhtäaikaisen välähdyksen kun pulssit peilit saavuttaessaan on jo eri etäisyydellä havaitsijasta.
Ei, valonnopeuden ei tarvitse olla erilainen. Juurihan selitin edellä, että matkat eivät ole yhtä pitkät. Koska valon täytyy liikkuvassa kelkassa liikkua myös se matka, jonka kelkka ehtii liikkua siinä ajassa, jossa valo kulkee lähteestä peiliin, liikkuvan kelkan matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Kun kelkkoja tarkastellaan levossa, kummankin kelkan matka on yhtä pitkä, mutta kun toinen liikkuu, sen matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Näin valonnopeus voi olla sama vakio c kummassakin kelkassa ja valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan.
Mistähän me tiedetään kumpi niistä liikkuu? Kuvittelet taas että valonsyntypiste jää avaruuden pisteeseen paikoilleen ja kelkka liikkuu sen pisteen suhteen, ei se noin mene, lähde on laser ja se on samassa liiketilassa kuin peili saman varren toisessa päässä, staattinen kapistus.
Ei sillä ole väliä, kumpi niistä liikkuu. Saavat liikkua vaikka molemmat. Se on vain yksinkertaisinta selittää asia niin, että vain toinen liikkuu eteenpäin, mutta sama toimii vaikka ne liikkuisivat eri tavalla. Valon syntypiste jää tarkastelussa siihen koordinaatiston pisteeseen, jossa se on valon syntyhetkellä. Jos koordinaatisto liikkuu kelkan mukana, laser on koko ajan valon syntypisteessä, muuten ei.
Goswell kirjoitti: ↑05 Marras 2025, 23:01
Kyllä sitä nyt ollaan niin että.
Ollaan ollaan ja aivan syystä. Sinulla on megalomaaniset luulot omasta älykkyydestäsi vaikka moni tälläkin palstalla näkee juttusi falskeiksi.
Ei tässä ole todellakaan kysymys älykkyydestä, ei luuloista, vaan esim valonnopeudesta tyhjiössä, kelkkakoe ei selity loogisesti oikein mitenkään kaikensuhteen c:llä.
Eusa voi aloittaa erillisyydestä keskustelemisen, liittyy asiaan vahvasti. Intervalleista en tiedä mitään.
Kelkkakoe selittyy mainiosti kaikensuhteen c:llä. Valot välähtävät kelkoissa yhtäaikaa, kulkevat samalla nopeudella, niillä on sama matka havaitsijaan, ne ovat yhtäaikaa perillä. Ei mitään ongelmaa edes maalaisjärjellä. Sama nopeus, yhtä pitkä matka, yhtäaikaa perillä.
Noin ajatellen asia onkin päivänselvä, mutta kun siellä on välissä se väliaika-asema joka mittaa pulssin etenemää ja palauttaa tiedon lähteelle ja se ajatuskoe on toista mieltä tuosta yhtäaikaisesta välähdyksestä ulkopuoliselle havaitsijalle?
jos tapahtuisi mitä sinä sanot, toisessa kelkassa valon täytyisi liikkua joko hitaammin tai nopeammin (riippuen kelkasta) jotta tuohon lopputulokseen päästäisiin ja jos noin tapahtuisi kaiken suhteen c särkyisi. Yksinkertaisesti en löydä mitään tapaa jolla tuo mystinen kaikensuhteen c voisi toimia loogisesti oikein.
Ehkä tämä onkin todiste että elämme simulaatiossa jossa "luonnonlait" voi säätää millaiseksi haluaa ilman logikkaa.
Ei tarvitse. Valonnopeus pysyy vakiona c ja silti tapahtuu niin kuin sanoin. Valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan. Väliaika-asemien lisääminen matkalle ei muuta valonnopeutta. Kelkkakokeessasi valot eivät osu yhtäaikaa väliaika-asemiin, eli niihin puoliläpäiseviin peileihin. Liikkuvassa kelkassa etäisyys siitä pisteestä, jossa lähde oli, kun valo lähti liikkeelle, siihen pisteeseen, jossa valo osuu puoliläpäisevään peiliin, on pidempi kuin etäisyys lähteestä puoliläpäisevään peiliin paikallaan olevassa kelkassa. Liikkuvassa kelkassa valon täytyy siis kulkea myös se etäisyys, jonka liikkuva kelkka ehtii liikkua sinä aikana, kun valo matkaa lähteestä puoliläpäisevään peiliin. Liikkuvassa kelkassa valon matka on siis pidempi kuin paikallaan olevassa kelkassa ja valot osuvat eri aikaan puoliläpäiseviin peileihin.
Niin, tuossa se ongelma onkin. Jos ne ei osu peileihin yhtä aikaa, valonnopeuden on oltava erilainen kelkoissa koska laserilta on peiliin yhtä pitkä matka kummassakin kelkassa ja kumpikin peili on kiinteässä yhteydessä omaan laseriin ja koska valolla on se vakionopeus johon se syntyy ja matka omaan peiliin on yhtä pitkä, miten ihmeessä havaitsija voisi saada yhtäaikaisen välähdyksen kun pulssit peilit saavuttaessaan on jo eri etäisyydellä havaitsijasta.
Ei, valonnopeuden ei tarvitse olla erilainen. Juurihan selitin edellä, että matkat eivät ole yhtä pitkät. Koska valon täytyy liikkuvassa kelkassa liikkua myös se matka, jonka kelkka ehtii liikkua siinä ajassa, jossa valo kulkee lähteestä peiliin, liikkuvan kelkan matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Kun kelkkoja tarkastellaan levossa, kummankin kelkan matka on yhtä pitkä, mutta kun toinen liikkuu, sen matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Näin valonnopeus voi olla sama vakio c kummassakin kelkassa ja valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan.
Mistähän me tiedetään kumpi niistä liikkuu? Kuvittelet taas että valonsyntypiste jää avaruuden pisteeseen paikoilleen ja kelkka liikkuu sen pisteen suhteen, ei se noin mene, lähde on laser ja se on samassa liiketilassa kuin peili saman varren toisessa päässä, staattinen kapistus.
Ei sillä ole väliä, kumpi niistä liikkuu. Saavat liikkua vaikka molemmat. Se on vain yksinkertaisinta selittää asia niin, että vain toinen liikkuu eteenpäin, mutta sama toimii vaikka ne liikkuisivat eri tavalla. Valon syntypiste jää tarkastelussa siihen koordinaatiston pisteeseen, jossa se on valon syntyhetkellä. Jos koordinaatisto liikkuu kelkan mukana, laser on koko ajan valon syntypisteessä, muuten ei.
Oli tilanne mikä hyvänsä koordinaatistojen kanssa, valo syntyy laserista ja liikkuu sen suhteen nopeudella c tyhjiössä systeemin tasaisessa nopeudessa kuin nopeudessa, se miltä se muualta näyttää on yhdentekevää.
Eli jos laserit sytyttää havaitsija näkemänsä pohjalta, pulssit saapuu tietenkin yhtäaikaa, mutta jos laserit sytyttää kelkoissa olevat tunnistimet silloin kun kelkat ovat todella kohdakkain avaruudessa, tällöin syntyy eriaikainen välähdys havaitsijalle, hän tosin väittää että kelkat eivät olleet kohdakkain vaikka olivatkin.
Ts havaitsijan koordinaatistosta ei voi saada oikeaa sijaintia kelkasta joka liikkuu.