Tiedepalsta keskustelufoorumi
https://tiedepalsta.fi/
No tuosta tulee mieleen se historian tyhmä juttu, jossa joku matemaatikko todisti jollekin kuninkaalle Jumalan olemassaolon kirjoittamalla jotain matematiikan kaavoja tämän silmien eteen ja sanoi sitten latinaksi jotain typerää, "siinäpä se on todistettu" tms.
Toki näin, muttaEusa kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 19:21ds² = dx² + dy² + dz² - cdt²Tauko kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 16:54Ollin ja Gossun arpajaisissa on paskapalkinnot.Eusa kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 16:43Ne ovat kuitenkin koko havaitsijasuhteellisuuden absoluuttinen perustus, invariantit intervallit kaikille havaitsijoille - hyperbolisesti vain avaruudellisuuden ja ajallisuuden projektiiviset suhteet vaihtelevat.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 09:59Niistä ei taida löytyä jutun juurta. Mitäpä niissä olisi keskusteltavaa, jos kenelläkään ei ole kummoisia mielipiteitä niistä.Eusa kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 00:28Miksi ei keskustella erillisyysväleistä, intervalleista?Eusa kirjoitti: ↑04 Marras 2025, 14:14Miksi niin vähän keskustellaan erillisyysväleistä, intervalleista? Nehän ovat niin ulottuvuuksia kuin aika-avaruuttakin, kaikkiaan kaikkeutta - ketjun aiheen mukaan.Eusa kirjoitti: ↑03 Marras 2025, 21:01 Ajan kuluminen avaruuden kustannuksella on absoluutti eli kaikille havaitsijoille yhteinen. Valo kutoo aika-avaruutta kuluttamatta itselleen itseisaikaa, mutta kaikki hitaat havaitsijat laskevat, että tahdilla c [m/s] sitä aika-avaruutta kehittyy. Hitaat kohteet niiden massakeskipistekoordinaatistossa kutovat puolestaan aikaa ja niille näyttäytyy avaruus samanaikaisuustasona. Vääjäämätön johtopäätös on, että valo kutoo myös ainetta ja erillisyyksien Separverse on yhtenäistämisen ainekenttä, jossa valo loukkuuntuu äärellisikäisiksi skyrmion-silmukoiksi, ainehiukkasiksi ja sitä kautta kaikkeuden yhtenäiseksi kenttärakenteeksi, jossa tyhjö ja aine ovat yhtä; tyhjö avoimia nollageodeeseja, aine silmukoituvalla avaruuskierroksilla kuiduttuneita nollageodeeseja. Saman johdonmukaisuuden osuessa rakennemetriikassa jatkuvasti paikallistuvaan kohtaan se kutoo itseisaikaa tuolle paikallisuudelle. Muuta aikaa ei ole kuin rakenteiden itseisaika.
Suppean suhteellisuuden täydellistäminen ottaa huomioon toisilleen takyoniset aika-avaruussektorit sähkömagnetismina.
(https://doi.org/10.13140/RG.2.2.11474.06085)
Keskustelu olisi tieteellisesti ytimessä, eikä tarvitsisi arpoa gossujen ja ollien kanssa.
Mutta valista meitä muuttumattomista etäisyyksistä.
No tuo on jo todella outoa. Miten niin havaitsijan koordinaatistosta ei voisi saada oikeaa sijaintia kelkalle, joka liikkuu? Koordinaatistohan on vain matemaattinen apuväline, jolla esimerkiksi kelkkojen oikeita paikkoja mallinnetaan. Ne paikat eivät määritelmällisesti voi olla väärissä paikoissa, ellei laittaja tee virhettä. Välähdykset ovat samanaikaiset, vaikka tunnistimet sytyttäisivät laserit.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 20:25Oli tilanne mikä hyvänsä koordinaatistojen kanssa, valo syntyy laserista ja liikkuu sen suhteen nopeudella c tyhjiössä systeemin tasaisessa nopeudessa kuin nopeudessa, se miltä se muualta näyttää on yhdentekevää.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 20:08Ei sillä ole väliä, kumpi niistä liikkuu. Saavat liikkua vaikka molemmat. Se on vain yksinkertaisinta selittää asia niin, että vain toinen liikkuu eteenpäin, mutta sama toimii vaikka ne liikkuisivat eri tavalla. Valon syntypiste jää tarkastelussa siihen koordinaatiston pisteeseen, jossa se on valon syntyhetkellä. Jos koordinaatisto liikkuu kelkan mukana, laser on koko ajan valon syntypisteessä, muuten ei.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 19:20Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 18:37Ei, valonnopeuden ei tarvitse olla erilainen. Juurihan selitin edellä, että matkat eivät ole yhtä pitkät. Koska valon täytyy liikkuvassa kelkassa liikkua myös se matka, jonka kelkka ehtii liikkua siinä ajassa, jossa valo kulkee lähteestä peiliin, liikkuvan kelkan matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Kun kelkkoja tarkastellaan levossa, kummankin kelkan matka on yhtä pitkä, mutta kun toinen liikkuu, sen matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Näin valonnopeus voi olla sama vakio c kummassakin kelkassa ja valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 16:39Niin, tuossa se ongelma onkin. Jos ne ei osu peileihin yhtä aikaa, valonnopeuden on oltava erilainen kelkoissa koska laserilta on peiliin yhtä pitkä matka kummassakin kelkassa ja kumpikin peili on kiinteässä yhteydessä omaan laseriin ja koska valolla on se vakionopeus johon se syntyy ja matka omaan peiliin on yhtä pitkä, miten ihmeessä havaitsija voisi saada yhtäaikaisen välähdyksen kun pulssit peilit saavuttaessaan on jo eri etäisyydellä havaitsijasta.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 14:03Ei tarvitse. Valonnopeus pysyy vakiona c ja silti tapahtuu niin kuin sanoin. Valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan. Väliaika-asemien lisääminen matkalle ei muuta valonnopeutta. Kelkkakokeessasi valot eivät osu yhtäaikaa väliaika-asemiin, eli niihin puoliläpäiseviin peileihin. Liikkuvassa kelkassa etäisyys siitä pisteestä, jossa lähde oli, kun valo lähti liikkeelle, siihen pisteeseen, jossa valo osuu puoliläpäisevään peiliin, on pidempi kuin etäisyys lähteestä puoliläpäisevään peiliin paikallaan olevassa kelkassa. Liikkuvassa kelkassa valon täytyy siis kulkea myös se etäisyys, jonka liikkuva kelkka ehtii liikkua sinä aikana, kun valo matkaa lähteestä puoliläpäisevään peiliin. Liikkuvassa kelkassa valon matka on siis pidempi kuin paikallaan olevassa kelkassa ja valot osuvat eri aikaan puoliläpäiseviin peileihin.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 10:24Noin ajatellen asia onkin päivänselvä, mutta kun siellä on välissä se väliaika-asema joka mittaa pulssin etenemää ja palauttaa tiedon lähteelle ja se ajatuskoe on toista mieltä tuosta yhtäaikaisesta välähdyksestä ulkopuoliselle havaitsijalle?Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 09:53Kelkkakoe selittyy mainiosti kaikensuhteen c:llä. Valot välähtävät kelkoissa yhtäaikaa, kulkevat samalla nopeudella, niillä on sama matka havaitsijaan, ne ovat yhtäaikaa perillä. Ei mitään ongelmaa edes maalaisjärjellä. Sama nopeus, yhtä pitkä matka, yhtäaikaa perillä.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 09:11Märkäruuti kirjoitti: ↑05 Marras 2025, 23:07
Ollaan ollaan ja aivan syystä. Sinulla on megalomaaniset luulot omasta älykkyydestäsi vaikka moni tälläkin palstalla näkee juttusi falskeiksi.
Ei tässä ole todellakaan kysymys älykkyydestä, ei luuloista, vaan esim valonnopeudesta tyhjiössä, kelkkakoe ei selity loogisesti oikein mitenkään kaikensuhteen c:llä.
Eusa voi aloittaa erillisyydestä keskustelemisen, liittyy asiaan vahvasti. Intervalleista en tiedä mitään.
jos tapahtuisi mitä sinä sanot, toisessa kelkassa valon täytyisi liikkua joko hitaammin tai nopeammin (riippuen kelkasta) jotta tuohon lopputulokseen päästäisiin ja jos noin tapahtuisi kaiken suhteen c särkyisi. Yksinkertaisesti en löydä mitään tapaa jolla tuo mystinen kaikensuhteen c voisi toimia loogisesti oikein.
Ehkä tämä onkin todiste että elämme simulaatiossa jossa "luonnonlait" voi säätää millaiseksi haluaa ilman logikkaa.
Mistähän me tiedetään kumpi niistä liikkuu? Kuvittelet taas että valonsyntypiste jää avaruuden pisteeseen paikoilleen ja kelkka liikkuu sen pisteen suhteen, ei se noin mene, lähde on laser ja se on samassa liiketilassa kuin peili saman varren toisessa päässä, staattinen kapistus.
Eli jos laserit sytyttää havaitsija näkemänsä pohjalta, pulssit saapuu tietenkin yhtäaikaa, mutta jos laserit sytyttää kelkoissa olevat tunnistimet silloin kun kelkat ovat todella kohdakkain avaruudessa, tällöin syntyy eriaikainen välähdys havaitsijalle, hän tosin väittää että kelkat eivät olleet kohdakkain vaikka olivatkin.
Ts havaitsijan koordinaatistosta ei voi saada oikeaa sijaintia kelkasta joka liikkuu.
Quod erat demonstrandum, Q.E.D.Ykkösnolla kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 20:32No tuosta tulee mieleen se historian tyhmä juttu, jossa joku matemaatikko todisti jollekin kuninkaalle Jumalan olemassaolon kirjoittamalla jotain matematiikan kaavoja tämän silmien eteen ja sanoi sitten latinaksi jotain typerää, "siinäpä se on todistettu" tms.
Se tuli mieleen, ei muuta. Vilpittömät valittelut siitä.
Kyse on erillisyyden siirtymämitan differentiaalista, joka pätee nimenomaan yleisen suhteellisuuden paikallisuuden periaatteeseen. Avoimia eestaas-ulottuvuuksia on neljä, jonka täydellistin teoriassani sillä, että sähkömagnetismi on kahden sähkövarauksen erityminen toistensa suhteen takyonisiin sektoreihin, eli kaikkien paikallisuuksien koordinaatistoissa antipodiset sähköiset puskut ovat paikallisen itseisajan kanssa täsmälleen vastakkaisiin aikasuuntiin mallintuvia - tosin neutraalirakenteelle molemmat suunnat vuorottelevat ja entrooppinen kehitys määrää ajan paikallisnuolen mitattavaksi. Sähköisyys vain mallintuu vastakkaisiksi aikasuunniksi toistensa suhteen (ei neutraalin aineen itseisajan entrooppisen kehityssuunnan suhteen).Ykkösnolla kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 21:11 Tuo taitaa olla erityisen suhteellisuusteorian aika-avaruuden kahden pisteen välisen etäisyyden neliö. Mitäs iloista siitä sitten seuraavaksi voisi kertoa? (Joka liittyy asiaan.)
No juuri sen takia ei onnistu paikan määritys koska se kohde liikkuu havaitsijan suhteen ja oikeasti lähteen suhteen c ja yleinen luulo on että kaiken suhteen c ja siltä pohjalta tiedemiehet asiaa ajattelee.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 21:24No tuo on jo todella outoa. Miten niin havaitsijan koordinaatistosta ei voisi saada oikeaa sijaintia kelkalle, joka liikkuu? Koordinaatistohan on vain matemaattinen apuväline, jolla esimerkiksi kelkkojen oikeita paikkoja mallinnetaan. Ne paikat eivät määritelmällisesti voi olla väärissä paikoissa, ellei laittaja tee virhettä. Välähdykset ovat samanaikaiset, vaikka tunnistimet sytyttäisivät laserit.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 20:25Oli tilanne mikä hyvänsä koordinaatistojen kanssa, valo syntyy laserista ja liikkuu sen suhteen nopeudella c tyhjiössä systeemin tasaisessa nopeudessa kuin nopeudessa, se miltä se muualta näyttää on yhdentekevää.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 20:08Ei sillä ole väliä, kumpi niistä liikkuu. Saavat liikkua vaikka molemmat. Se on vain yksinkertaisinta selittää asia niin, että vain toinen liikkuu eteenpäin, mutta sama toimii vaikka ne liikkuisivat eri tavalla. Valon syntypiste jää tarkastelussa siihen koordinaatiston pisteeseen, jossa se on valon syntyhetkellä. Jos koordinaatisto liikkuu kelkan mukana, laser on koko ajan valon syntypisteessä, muuten ei.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 19:20Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 18:37Ei, valonnopeuden ei tarvitse olla erilainen. Juurihan selitin edellä, että matkat eivät ole yhtä pitkät. Koska valon täytyy liikkuvassa kelkassa liikkua myös se matka, jonka kelkka ehtii liikkua siinä ajassa, jossa valo kulkee lähteestä peiliin, liikkuvan kelkan matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Kun kelkkoja tarkastellaan levossa, kummankin kelkan matka on yhtä pitkä, mutta kun toinen liikkuu, sen matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Näin valonnopeus voi olla sama vakio c kummassakin kelkassa ja valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 16:39Niin, tuossa se ongelma onkin. Jos ne ei osu peileihin yhtä aikaa, valonnopeuden on oltava erilainen kelkoissa koska laserilta on peiliin yhtä pitkä matka kummassakin kelkassa ja kumpikin peili on kiinteässä yhteydessä omaan laseriin ja koska valolla on se vakionopeus johon se syntyy ja matka omaan peiliin on yhtä pitkä, miten ihmeessä havaitsija voisi saada yhtäaikaisen välähdyksen kun pulssit peilit saavuttaessaan on jo eri etäisyydellä havaitsijasta.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 14:03Ei tarvitse. Valonnopeus pysyy vakiona c ja silti tapahtuu niin kuin sanoin. Valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan. Väliaika-asemien lisääminen matkalle ei muuta valonnopeutta. Kelkkakokeessasi valot eivät osu yhtäaikaa väliaika-asemiin, eli niihin puoliläpäiseviin peileihin. Liikkuvassa kelkassa etäisyys siitä pisteestä, jossa lähde oli, kun valo lähti liikkeelle, siihen pisteeseen, jossa valo osuu puoliläpäisevään peiliin, on pidempi kuin etäisyys lähteestä puoliläpäisevään peiliin paikallaan olevassa kelkassa. Liikkuvassa kelkassa valon täytyy siis kulkea myös se etäisyys, jonka liikkuva kelkka ehtii liikkua sinä aikana, kun valo matkaa lähteestä puoliläpäisevään peiliin. Liikkuvassa kelkassa valon matka on siis pidempi kuin paikallaan olevassa kelkassa ja valot osuvat eri aikaan puoliläpäiseviin peileihin.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 10:24Noin ajatellen asia onkin päivänselvä, mutta kun siellä on välissä se väliaika-asema joka mittaa pulssin etenemää ja palauttaa tiedon lähteelle ja se ajatuskoe on toista mieltä tuosta yhtäaikaisesta välähdyksestä ulkopuoliselle havaitsijalle?Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 09:53Kelkkakoe selittyy mainiosti kaikensuhteen c:llä. Valot välähtävät kelkoissa yhtäaikaa, kulkevat samalla nopeudella, niillä on sama matka havaitsijaan, ne ovat yhtäaikaa perillä. Ei mitään ongelmaa edes maalaisjärjellä. Sama nopeus, yhtä pitkä matka, yhtäaikaa perillä.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 09:11
Ei tässä ole todellakaan kysymys älykkyydestä, ei luuloista, vaan esim valonnopeudesta tyhjiössä, kelkkakoe ei selity loogisesti oikein mitenkään kaikensuhteen c:llä.
Eusa voi aloittaa erillisyydestä keskustelemisen, liittyy asiaan vahvasti. Intervalleista en tiedä mitään.
jos tapahtuisi mitä sinä sanot, toisessa kelkassa valon täytyisi liikkua joko hitaammin tai nopeammin (riippuen kelkasta) jotta tuohon lopputulokseen päästäisiin ja jos noin tapahtuisi kaiken suhteen c särkyisi. Yksinkertaisesti en löydä mitään tapaa jolla tuo mystinen kaikensuhteen c voisi toimia loogisesti oikein.
Ehkä tämä onkin todiste että elämme simulaatiossa jossa "luonnonlait" voi säätää millaiseksi haluaa ilman logikkaa.
Mistähän me tiedetään kumpi niistä liikkuu? Kuvittelet taas että valonsyntypiste jää avaruuden pisteeseen paikoilleen ja kelkka liikkuu sen pisteen suhteen, ei se noin mene, lähde on laser ja se on samassa liiketilassa kuin peili saman varren toisessa päässä, staattinen kapistus.
Eli jos laserit sytyttää havaitsija näkemänsä pohjalta, pulssit saapuu tietenkin yhtäaikaa, mutta jos laserit sytyttää kelkoissa olevat tunnistimet silloin kun kelkat ovat todella kohdakkain avaruudessa, tällöin syntyy eriaikainen välähdys havaitsijalle, hän tosin väittää että kelkat eivät olleet kohdakkain vaikka olivatkin.
Ts havaitsijan koordinaatistosta ei voi saada oikeaa sijaintia kelkasta joka liikkuu.
Peilit eivät ole kohdakkain, kun valot saavuttavat peilit omissa kelkoissaan, mutta myöskään valot eivät saavuta peilejä yhtäaikaa. Se on se, mitä sinä et näytä ymmärtävän. Valot osuvat peileihin eri aikaan. Tämä on mahdollista, koska valon kulkema matka eri kelkoissa on eri mittainen. Ajan ja matkan suhteellisuus, nääs. Kun tuon suhteellisuuden hyväksyy, kaiken suhteen c selittyy täysin loogisesti. Jos sitä ei hyväksy, se ei selity. On täysin mahdotonta todistaa sinulle, että valot osuvat havaitsijaan yhtäaikaa, jos et hyväksy ajan ja matkan suhteellisuutta. Olemme siis pattitilanteessa. Emme voi todistaa kantaamme toisillemme, koska yhteinen käsitys ajan ja matkan suhteellisuudesta puuttuu. Minun kantani on kuitenkin tieteen mukainen ja vastaa havaintoja. Sinun kantasi on ristiriidassa tieteen kanssa eikä vastaa havaintoja.Goswell kirjoitti: ↑07 Marras 2025, 07:19No juuri sen takia ei onnistu paikan määritys koska se kohde liikkuu havaitsijan suhteen ja oikeasti lähteen suhteen c ja yleinen luulo on että kaiken suhteen c ja siltä pohjalta tiedemiehet asiaa ajattelee.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 21:24No tuo on jo todella outoa. Miten niin havaitsijan koordinaatistosta ei voisi saada oikeaa sijaintia kelkalle, joka liikkuu? Koordinaatistohan on vain matemaattinen apuväline, jolla esimerkiksi kelkkojen oikeita paikkoja mallinnetaan. Ne paikat eivät määritelmällisesti voi olla väärissä paikoissa, ellei laittaja tee virhettä. Välähdykset ovat samanaikaiset, vaikka tunnistimet sytyttäisivät laserit.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 20:25Oli tilanne mikä hyvänsä koordinaatistojen kanssa, valo syntyy laserista ja liikkuu sen suhteen nopeudella c tyhjiössä systeemin tasaisessa nopeudessa kuin nopeudessa, se miltä se muualta näyttää on yhdentekevää.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 20:08Ei sillä ole väliä, kumpi niistä liikkuu. Saavat liikkua vaikka molemmat. Se on vain yksinkertaisinta selittää asia niin, että vain toinen liikkuu eteenpäin, mutta sama toimii vaikka ne liikkuisivat eri tavalla. Valon syntypiste jää tarkastelussa siihen koordinaatiston pisteeseen, jossa se on valon syntyhetkellä. Jos koordinaatisto liikkuu kelkan mukana, laser on koko ajan valon syntypisteessä, muuten ei.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 19:20Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 18:37Ei, valonnopeuden ei tarvitse olla erilainen. Juurihan selitin edellä, että matkat eivät ole yhtä pitkät. Koska valon täytyy liikkuvassa kelkassa liikkua myös se matka, jonka kelkka ehtii liikkua siinä ajassa, jossa valo kulkee lähteestä peiliin, liikkuvan kelkan matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Kun kelkkoja tarkastellaan levossa, kummankin kelkan matka on yhtä pitkä, mutta kun toinen liikkuu, sen matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Näin valonnopeus voi olla sama vakio c kummassakin kelkassa ja valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 16:39Niin, tuossa se ongelma onkin. Jos ne ei osu peileihin yhtä aikaa, valonnopeuden on oltava erilainen kelkoissa koska laserilta on peiliin yhtä pitkä matka kummassakin kelkassa ja kumpikin peili on kiinteässä yhteydessä omaan laseriin ja koska valolla on se vakionopeus johon se syntyy ja matka omaan peiliin on yhtä pitkä, miten ihmeessä havaitsija voisi saada yhtäaikaisen välähdyksen kun pulssit peilit saavuttaessaan on jo eri etäisyydellä havaitsijasta.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 14:03Ei tarvitse. Valonnopeus pysyy vakiona c ja silti tapahtuu niin kuin sanoin. Valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan. Väliaika-asemien lisääminen matkalle ei muuta valonnopeutta. Kelkkakokeessasi valot eivät osu yhtäaikaa väliaika-asemiin, eli niihin puoliläpäiseviin peileihin. Liikkuvassa kelkassa etäisyys siitä pisteestä, jossa lähde oli, kun valo lähti liikkeelle, siihen pisteeseen, jossa valo osuu puoliläpäisevään peiliin, on pidempi kuin etäisyys lähteestä puoliläpäisevään peiliin paikallaan olevassa kelkassa. Liikkuvassa kelkassa valon täytyy siis kulkea myös se etäisyys, jonka liikkuva kelkka ehtii liikkua sinä aikana, kun valo matkaa lähteestä puoliläpäisevään peiliin. Liikkuvassa kelkassa valon matka on siis pidempi kuin paikallaan olevassa kelkassa ja valot osuvat eri aikaan puoliläpäiseviin peileihin.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 10:24Noin ajatellen asia onkin päivänselvä, mutta kun siellä on välissä se väliaika-asema joka mittaa pulssin etenemää ja palauttaa tiedon lähteelle ja se ajatuskoe on toista mieltä tuosta yhtäaikaisesta välähdyksestä ulkopuoliselle havaitsijalle?Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 09:53
Kelkkakoe selittyy mainiosti kaikensuhteen c:llä. Valot välähtävät kelkoissa yhtäaikaa, kulkevat samalla nopeudella, niillä on sama matka havaitsijaan, ne ovat yhtäaikaa perillä. Ei mitään ongelmaa edes maalaisjärjellä. Sama nopeus, yhtä pitkä matka, yhtäaikaa perillä.
jos tapahtuisi mitä sinä sanot, toisessa kelkassa valon täytyisi liikkua joko hitaammin tai nopeammin (riippuen kelkasta) jotta tuohon lopputulokseen päästäisiin ja jos noin tapahtuisi kaiken suhteen c särkyisi. Yksinkertaisesti en löydä mitään tapaa jolla tuo mystinen kaikensuhteen c voisi toimia loogisesti oikein.
Ehkä tämä onkin todiste että elämme simulaatiossa jossa "luonnonlait" voi säätää millaiseksi haluaa ilman logikkaa.
Mistähän me tiedetään kumpi niistä liikkuu? Kuvittelet taas että valonsyntypiste jää avaruuden pisteeseen paikoilleen ja kelkka liikkuu sen pisteen suhteen, ei se noin mene, lähde on laser ja se on samassa liiketilassa kuin peili saman varren toisessa päässä, staattinen kapistus.
Eli jos laserit sytyttää havaitsija näkemänsä pohjalta, pulssit saapuu tietenkin yhtäaikaa, mutta jos laserit sytyttää kelkoissa olevat tunnistimet silloin kun kelkat ovat todella kohdakkain avaruudessa, tällöin syntyy eriaikainen välähdys havaitsijalle, hän tosin väittää että kelkat eivät olleet kohdakkain vaikka olivatkin.
Ts havaitsijan koordinaatistosta ei voi saada oikeaa sijaintia kelkasta joka liikkuu.
Sitä kahden kappaleen vertailua kutsutaan koordinaatistoksi.
Luulisi jokaisen tajuavan että teorian pitää toimia kaiken suhteen kaiken aikaa ollakseen pätevä, systeemi jossa vain yksi havainto kerrallaan toimii on vääjäämättä väärä.
Jos havaitsijan havainnon pohjalta tehdään tuo ajatuskoe, eli havaitsija sytyttää laserit kun hänen mielestään kelkat on kohdakkain, saadaan tietysti kaiken suhteen c, mutta tuolloin kelkat eivät olleet kohdakkain em syystä johtuen. Oikea tulos saadaan vain kun kelkoissa olevat tunnistimet hoitaa sytyttämisen jolloin tuo eri liiketilan luoma vääristymä poistuu.
Samaan päästään siinä jumalamoodissa jota käytän, olen kaikkialla yhtä aikaa. Tiedän että molemmissa kelkoissa valo liikkuu samalla nopeudella, molemmat kelkat ovat tasaisessa nopeudessa tyhjiössä, levossa, ei rasituksia. Koska kelkat liikkuvat toistensa suhteen ja valolla ottaa saman ajan saavuttaa peilinsä, peilit ei ole enään kohdakkain silloin kun valo pelin saavuttaa omassa kelkassaan, ei vaikka laserit oli kohdakkain kun pulssit lähti liikkeelle, ei havaitsijaa, tai havaitsija, ihan sama koska havaitsija ei vaikuta mitään mihinkään.
Koe nyt vain on niin yksinkertainen että sitä ei tarvitse edes tehdä, asia selviää ihan suoraan muutenkin. Kaiken suhteen c on vuosituhannen virhe, täysin mahdoton yhtälö, jotta siihen päästäisiin täytyisi valonnopeuden muuttua dynaamisessa kaikkeudessa koska muuten se ei onnistu ja kun sen olisi muututtava väite kaikken suhteen c:stä tuhoaa itse itsensä.
Primääri johtopäätös on se, ettei ole olemassa aikaerillisyyttä erikseen eikä yleistä ajan nuolta. Sähködualistisessa kaikkeudessa kaikki 4 avointa ulottuvuutta ovat tasavertaisia. Energian siirtyminen suhteessa ainerakenteeseen saa vain liikemäärän ja sähköisyyden muotoja. Ainoa varsinainen aika on ainerakenteen syklisten johdonmukaisuuksien itseisaika kussakin paikallisuudessa erikseen.Eusa kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 23:10Kyse on erillisyyden siirtymämitan differentiaalista, joka pätee nimenomaan yleisen suhteellisuuden paikallisuuden periaatteeseen. Avoimia eestaas-ulottuvuuksia on neljä, jonka täydellistin teoriassani sillä, että sähkömagnetismi on kahden sähkövarauksen erityminen toistensa suhteen takyonisiin sektoreihin, eli kaikkien paikallisuuksien koordinaatistoissa antipodiset sähköiset puskut ovat paikallisen itseisajan kanssa täsmälleen vastakkaisiin aikasuuntiin mallintuvia - tosin neutraalirakenteelle molemmat suunnat vuorottelevat ja entrooppinen kehitys määrää ajan paikallisnuolen mitattavaksi. Sähköisyys vain mallintuu vastakkaisiksi aikasuunniksi toistensa suhteen (ei neutraalin aineen itseisajan entrooppisen kehityssuunnan suhteen).Ykkösnolla kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 21:11 Tuo taitaa olla erityisen suhteellisuusteorian aika-avaruuden kahden pisteen välisen etäisyyden neliö. Mitäs iloista siitä sitten seuraavaksi voisi kertoa? (Joka liittyy asiaan.)
Täydellisessä relativismissa ei fundamentaalisti päde se, että aikasuunnassa voi edistyä vain yhteen suuntaan. Se on neutraalimittariksi linkittyvässä aineessa totta, mutta molemmille sähkövarauksille erikseen ei.
Tuossa valo saavuttaa peilit tasan yhtä pitkän ajan kuluttua lähdöstään, kulkee tasan yhtä pitkän matkan, yhtäikaa pätee tällöin, sitä yhtäaikaisuutta vain ei voi havaitsija havaita koska etäisyys peileistä on eri pituinen havaitsijaan.Vän kirjoitti: ↑07 Marras 2025, 07:56Peilit eivät ole kohdakkain, kun valot saavuttavat peilit omissa kelkoissaan, mutta myöskään valot eivät saavuta peilejä yhtäaikaa. Se on se, mitä sinä et näytä ymmärtävän. Valot osuvat peileihin eri aikaan. Tämä on mahdollista, koska valon kulkema matka eri kelkoissa on eri mittainen. Ajan ja matkan suhteellisuus, nääs. Kun tuon suhteellisuuden hyväksyy, kaiken suhteen c selittyy täysin loogisesti. Jos sitä ei hyväksy, se ei selity. On täysin mahdotonta todistaa sinulle, että valot osuvat havaitsijaan yhtäaikaa, jos et hyväksy ajan ja matkan suhteellisuutta. Olemme siis pattitilanteessa. Emme voi todistaa kantaamme toisillemme, koska yhteinen käsitys ajan ja matkan suhteellisuudesta puuttuu. Minun kantani on kuitenkin tieteen mukainen ja vastaa havaintoja. Sinun kantasi on ristiriidassa tieteen kanssa eikä vastaa havaintoja.Goswell kirjoitti: ↑07 Marras 2025, 07:19No juuri sen takia ei onnistu paikan määritys koska se kohde liikkuu havaitsijan suhteen ja oikeasti lähteen suhteen c ja yleinen luulo on että kaiken suhteen c ja siltä pohjalta tiedemiehet asiaa ajattelee.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 21:24No tuo on jo todella outoa. Miten niin havaitsijan koordinaatistosta ei voisi saada oikeaa sijaintia kelkalle, joka liikkuu? Koordinaatistohan on vain matemaattinen apuväline, jolla esimerkiksi kelkkojen oikeita paikkoja mallinnetaan. Ne paikat eivät määritelmällisesti voi olla väärissä paikoissa, ellei laittaja tee virhettä. Välähdykset ovat samanaikaiset, vaikka tunnistimet sytyttäisivät laserit.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 20:25Oli tilanne mikä hyvänsä koordinaatistojen kanssa, valo syntyy laserista ja liikkuu sen suhteen nopeudella c tyhjiössä systeemin tasaisessa nopeudessa kuin nopeudessa, se miltä se muualta näyttää on yhdentekevää.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 20:08Ei sillä ole väliä, kumpi niistä liikkuu. Saavat liikkua vaikka molemmat. Se on vain yksinkertaisinta selittää asia niin, että vain toinen liikkuu eteenpäin, mutta sama toimii vaikka ne liikkuisivat eri tavalla. Valon syntypiste jää tarkastelussa siihen koordinaatiston pisteeseen, jossa se on valon syntyhetkellä. Jos koordinaatisto liikkuu kelkan mukana, laser on koko ajan valon syntypisteessä, muuten ei.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 19:20Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 18:37Ei, valonnopeuden ei tarvitse olla erilainen. Juurihan selitin edellä, että matkat eivät ole yhtä pitkät. Koska valon täytyy liikkuvassa kelkassa liikkua myös se matka, jonka kelkka ehtii liikkua siinä ajassa, jossa valo kulkee lähteestä peiliin, liikkuvan kelkan matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Kun kelkkoja tarkastellaan levossa, kummankin kelkan matka on yhtä pitkä, mutta kun toinen liikkuu, sen matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Näin valonnopeus voi olla sama vakio c kummassakin kelkassa ja valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 16:39Niin, tuossa se ongelma onkin. Jos ne ei osu peileihin yhtä aikaa, valonnopeuden on oltava erilainen kelkoissa koska laserilta on peiliin yhtä pitkä matka kummassakin kelkassa ja kumpikin peili on kiinteässä yhteydessä omaan laseriin ja koska valolla on se vakionopeus johon se syntyy ja matka omaan peiliin on yhtä pitkä, miten ihmeessä havaitsija voisi saada yhtäaikaisen välähdyksen kun pulssit peilit saavuttaessaan on jo eri etäisyydellä havaitsijasta.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 14:03Ei tarvitse. Valonnopeus pysyy vakiona c ja silti tapahtuu niin kuin sanoin. Valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan. Väliaika-asemien lisääminen matkalle ei muuta valonnopeutta. Kelkkakokeessasi valot eivät osu yhtäaikaa väliaika-asemiin, eli niihin puoliläpäiseviin peileihin. Liikkuvassa kelkassa etäisyys siitä pisteestä, jossa lähde oli, kun valo lähti liikkeelle, siihen pisteeseen, jossa valo osuu puoliläpäisevään peiliin, on pidempi kuin etäisyys lähteestä puoliläpäisevään peiliin paikallaan olevassa kelkassa. Liikkuvassa kelkassa valon täytyy siis kulkea myös se etäisyys, jonka liikkuva kelkka ehtii liikkua sinä aikana, kun valo matkaa lähteestä puoliläpäisevään peiliin. Liikkuvassa kelkassa valon matka on siis pidempi kuin paikallaan olevassa kelkassa ja valot osuvat eri aikaan puoliläpäiseviin peileihin.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 10:24
Noin ajatellen asia onkin päivänselvä, mutta kun siellä on välissä se väliaika-asema joka mittaa pulssin etenemää ja palauttaa tiedon lähteelle ja se ajatuskoe on toista mieltä tuosta yhtäaikaisesta välähdyksestä ulkopuoliselle havaitsijalle?
jos tapahtuisi mitä sinä sanot, toisessa kelkassa valon täytyisi liikkua joko hitaammin tai nopeammin (riippuen kelkasta) jotta tuohon lopputulokseen päästäisiin ja jos noin tapahtuisi kaiken suhteen c särkyisi. Yksinkertaisesti en löydä mitään tapaa jolla tuo mystinen kaikensuhteen c voisi toimia loogisesti oikein.
Ehkä tämä onkin todiste että elämme simulaatiossa jossa "luonnonlait" voi säätää millaiseksi haluaa ilman logikkaa.
Mistähän me tiedetään kumpi niistä liikkuu? Kuvittelet taas että valonsyntypiste jää avaruuden pisteeseen paikoilleen ja kelkka liikkuu sen pisteen suhteen, ei se noin mene, lähde on laser ja se on samassa liiketilassa kuin peili saman varren toisessa päässä, staattinen kapistus.
Eli jos laserit sytyttää havaitsija näkemänsä pohjalta, pulssit saapuu tietenkin yhtäaikaa, mutta jos laserit sytyttää kelkoissa olevat tunnistimet silloin kun kelkat ovat todella kohdakkain avaruudessa, tällöin syntyy eriaikainen välähdys havaitsijalle, hän tosin väittää että kelkat eivät olleet kohdakkain vaikka olivatkin.
Ts havaitsijan koordinaatistosta ei voi saada oikeaa sijaintia kelkasta joka liikkuu.
Sitä kahden kappaleen vertailua kutsutaan koordinaatistoksi.
Luulisi jokaisen tajuavan että teorian pitää toimia kaiken suhteen kaiken aikaa ollakseen pätevä, systeemi jossa vain yksi havainto kerrallaan toimii on vääjäämättä väärä.
Jos havaitsijan havainnon pohjalta tehdään tuo ajatuskoe, eli havaitsija sytyttää laserit kun hänen mielestään kelkat on kohdakkain, saadaan tietysti kaiken suhteen c, mutta tuolloin kelkat eivät olleet kohdakkain em syystä johtuen. Oikea tulos saadaan vain kun kelkoissa olevat tunnistimet hoitaa sytyttämisen jolloin tuo eri liiketilan luoma vääristymä poistuu.
Samaan päästään siinä jumalamoodissa jota käytän, olen kaikkialla yhtä aikaa. Tiedän että molemmissa kelkoissa valo liikkuu samalla nopeudella, molemmat kelkat ovat tasaisessa nopeudessa tyhjiössä, levossa, ei rasituksia. Koska kelkat liikkuvat toistensa suhteen ja valolla ottaa saman ajan saavuttaa peilinsä, peilit ei ole enään kohdakkain silloin kun valo pelin saavuttaa omassa kelkassaan, ei vaikka laserit oli kohdakkain kun pulssit lähti liikkeelle, ei havaitsijaa, tai havaitsija, ihan sama koska havaitsija ei vaikuta mitään mihinkään.
Koe nyt vain on niin yksinkertainen että sitä ei tarvitse edes tehdä, asia selviää ihan suoraan muutenkin. Kaiken suhteen c on vuosituhannen virhe, täysin mahdoton yhtälö, jotta siihen päästäisiin täytyisi valonnopeuden muuttua dynaamisessa kaikkeudessa koska muuten se ei onnistu ja kun sen olisi muututtava väite kaikken suhteen c:stä tuhoaa itse itsensä.
Jokainen on absoluuttisesti siinä, missä on, ja sellainen kuin on, mutta etäisyydet muuttuvat. Valot osuvat peileihin eri aikaan, ja havaitsija näkee välähdykset yhtäaikaa.Goswell kirjoitti: ↑07 Marras 2025, 15:26Tuossa valo saavuttaa peilit tasan yhtä pitkän ajan kuluttua lähdöstään, kulkee tasan yhtä pitkän matkan, yhtäikaa pätee tällöin, sitä yhtäaikaisuutta vain ei voi havaitsija havaita koska etäisyys peileistä on eri pituinen havaitsijaan.Vän kirjoitti: ↑07 Marras 2025, 07:56Peilit eivät ole kohdakkain, kun valot saavuttavat peilit omissa kelkoissaan, mutta myöskään valot eivät saavuta peilejä yhtäaikaa. Se on se, mitä sinä et näytä ymmärtävän. Valot osuvat peileihin eri aikaan. Tämä on mahdollista, koska valon kulkema matka eri kelkoissa on eri mittainen. Ajan ja matkan suhteellisuus, nääs. Kun tuon suhteellisuuden hyväksyy, kaiken suhteen c selittyy täysin loogisesti. Jos sitä ei hyväksy, se ei selity. On täysin mahdotonta todistaa sinulle, että valot osuvat havaitsijaan yhtäaikaa, jos et hyväksy ajan ja matkan suhteellisuutta. Olemme siis pattitilanteessa. Emme voi todistaa kantaamme toisillemme, koska yhteinen käsitys ajan ja matkan suhteellisuudesta puuttuu. Minun kantani on kuitenkin tieteen mukainen ja vastaa havaintoja. Sinun kantasi on ristiriidassa tieteen kanssa eikä vastaa havaintoja.Goswell kirjoitti: ↑07 Marras 2025, 07:19No juuri sen takia ei onnistu paikan määritys koska se kohde liikkuu havaitsijan suhteen ja oikeasti lähteen suhteen c ja yleinen luulo on että kaiken suhteen c ja siltä pohjalta tiedemiehet asiaa ajattelee.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 21:24No tuo on jo todella outoa. Miten niin havaitsijan koordinaatistosta ei voisi saada oikeaa sijaintia kelkalle, joka liikkuu? Koordinaatistohan on vain matemaattinen apuväline, jolla esimerkiksi kelkkojen oikeita paikkoja mallinnetaan. Ne paikat eivät määritelmällisesti voi olla väärissä paikoissa, ellei laittaja tee virhettä. Välähdykset ovat samanaikaiset, vaikka tunnistimet sytyttäisivät laserit.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 20:25Oli tilanne mikä hyvänsä koordinaatistojen kanssa, valo syntyy laserista ja liikkuu sen suhteen nopeudella c tyhjiössä systeemin tasaisessa nopeudessa kuin nopeudessa, se miltä se muualta näyttää on yhdentekevää.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 20:08Ei sillä ole väliä, kumpi niistä liikkuu. Saavat liikkua vaikka molemmat. Se on vain yksinkertaisinta selittää asia niin, että vain toinen liikkuu eteenpäin, mutta sama toimii vaikka ne liikkuisivat eri tavalla. Valon syntypiste jää tarkastelussa siihen koordinaatiston pisteeseen, jossa se on valon syntyhetkellä. Jos koordinaatisto liikkuu kelkan mukana, laser on koko ajan valon syntypisteessä, muuten ei.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 19:20Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 18:37Ei, valonnopeuden ei tarvitse olla erilainen. Juurihan selitin edellä, että matkat eivät ole yhtä pitkät. Koska valon täytyy liikkuvassa kelkassa liikkua myös se matka, jonka kelkka ehtii liikkua siinä ajassa, jossa valo kulkee lähteestä peiliin, liikkuvan kelkan matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Kun kelkkoja tarkastellaan levossa, kummankin kelkan matka on yhtä pitkä, mutta kun toinen liikkuu, sen matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Näin valonnopeus voi olla sama vakio c kummassakin kelkassa ja valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 16:39Niin, tuossa se ongelma onkin. Jos ne ei osu peileihin yhtä aikaa, valonnopeuden on oltava erilainen kelkoissa koska laserilta on peiliin yhtä pitkä matka kummassakin kelkassa ja kumpikin peili on kiinteässä yhteydessä omaan laseriin ja koska valolla on se vakionopeus johon se syntyy ja matka omaan peiliin on yhtä pitkä, miten ihmeessä havaitsija voisi saada yhtäaikaisen välähdyksen kun pulssit peilit saavuttaessaan on jo eri etäisyydellä havaitsijasta.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 14:03
Ei tarvitse. Valonnopeus pysyy vakiona c ja silti tapahtuu niin kuin sanoin. Valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan. Väliaika-asemien lisääminen matkalle ei muuta valonnopeutta. Kelkkakokeessasi valot eivät osu yhtäaikaa väliaika-asemiin, eli niihin puoliläpäiseviin peileihin. Liikkuvassa kelkassa etäisyys siitä pisteestä, jossa lähde oli, kun valo lähti liikkeelle, siihen pisteeseen, jossa valo osuu puoliläpäisevään peiliin, on pidempi kuin etäisyys lähteestä puoliläpäisevään peiliin paikallaan olevassa kelkassa. Liikkuvassa kelkassa valon täytyy siis kulkea myös se etäisyys, jonka liikkuva kelkka ehtii liikkua sinä aikana, kun valo matkaa lähteestä puoliläpäisevään peiliin. Liikkuvassa kelkassa valon matka on siis pidempi kuin paikallaan olevassa kelkassa ja valot osuvat eri aikaan puoliläpäiseviin peileihin.
Mistähän me tiedetään kumpi niistä liikkuu? Kuvittelet taas että valonsyntypiste jää avaruuden pisteeseen paikoilleen ja kelkka liikkuu sen pisteen suhteen, ei se noin mene, lähde on laser ja se on samassa liiketilassa kuin peili saman varren toisessa päässä, staattinen kapistus.
Eli jos laserit sytyttää havaitsija näkemänsä pohjalta, pulssit saapuu tietenkin yhtäaikaa, mutta jos laserit sytyttää kelkoissa olevat tunnistimet silloin kun kelkat ovat todella kohdakkain avaruudessa, tällöin syntyy eriaikainen välähdys havaitsijalle, hän tosin väittää että kelkat eivät olleet kohdakkain vaikka olivatkin.
Ts havaitsijan koordinaatistosta ei voi saada oikeaa sijaintia kelkasta joka liikkuu.
Sitä kahden kappaleen vertailua kutsutaan koordinaatistoksi.
Luulisi jokaisen tajuavan että teorian pitää toimia kaiken suhteen kaiken aikaa ollakseen pätevä, systeemi jossa vain yksi havainto kerrallaan toimii on vääjäämättä väärä.
Jos havaitsijan havainnon pohjalta tehdään tuo ajatuskoe, eli havaitsija sytyttää laserit kun hänen mielestään kelkat on kohdakkain, saadaan tietysti kaiken suhteen c, mutta tuolloin kelkat eivät olleet kohdakkain em syystä johtuen. Oikea tulos saadaan vain kun kelkoissa olevat tunnistimet hoitaa sytyttämisen jolloin tuo eri liiketilan luoma vääristymä poistuu.
Samaan päästään siinä jumalamoodissa jota käytän, olen kaikkialla yhtä aikaa. Tiedän että molemmissa kelkoissa valo liikkuu samalla nopeudella, molemmat kelkat ovat tasaisessa nopeudessa tyhjiössä, levossa, ei rasituksia. Koska kelkat liikkuvat toistensa suhteen ja valolla ottaa saman ajan saavuttaa peilinsä, peilit ei ole enään kohdakkain silloin kun valo pelin saavuttaa omassa kelkassaan, ei vaikka laserit oli kohdakkain kun pulssit lähti liikkeelle, ei havaitsijaa, tai havaitsija, ihan sama koska havaitsija ei vaikuta mitään mihinkään.
Koe nyt vain on niin yksinkertainen että sitä ei tarvitse edes tehdä, asia selviää ihan suoraan muutenkin. Kaiken suhteen c on vuosituhannen virhe, täysin mahdoton yhtälö, jotta siihen päästäisiin täytyisi valonnopeuden muuttua dynaamisessa kaikkeudessa koska muuten se ei onnistu ja kun sen olisi muututtava väite kaikken suhteen c:stä tuhoaa itse itsensä.
Jokainen on absoluuttiseti siinä missä on ja sellainen kuin on, etäisyydet ei muutu, ne vain näyttävät muuttuvan.
Kattellaas hiukan. Jokainen on absoluuttisesti siinä missä on ja sellainen kuin on, tämä johtaa suoraan siihen että valo tuossa kelkassa liikkuu sekunnin peiliin ja toisen takaisin koska kelkka on valosekunnin mittainen, tasaisessa nopeudessa tai paikoillaan, levossa, tyhjiössä. Havaitsija taas ei vaikuta mitään mihinkään muutenkaan, ei tietenkään.Vän kirjoitti: ↑07 Marras 2025, 15:51Jokainen on absoluuttisesti siinä, missä on, ja sellainen kuin on, mutta etäisyydet muuttuvat. Valot osuvat peileihin eri aikaan, ja havaitsija näkee välähdykset yhtäaikaa.Goswell kirjoitti: ↑07 Marras 2025, 15:26Tuossa valo saavuttaa peilit tasan yhtä pitkän ajan kuluttua lähdöstään, kulkee tasan yhtä pitkän matkan, yhtäikaa pätee tällöin, sitä yhtäaikaisuutta vain ei voi havaitsija havaita koska etäisyys peileistä on eri pituinen havaitsijaan.Vän kirjoitti: ↑07 Marras 2025, 07:56Peilit eivät ole kohdakkain, kun valot saavuttavat peilit omissa kelkoissaan, mutta myöskään valot eivät saavuta peilejä yhtäaikaa. Se on se, mitä sinä et näytä ymmärtävän. Valot osuvat peileihin eri aikaan. Tämä on mahdollista, koska valon kulkema matka eri kelkoissa on eri mittainen. Ajan ja matkan suhteellisuus, nääs. Kun tuon suhteellisuuden hyväksyy, kaiken suhteen c selittyy täysin loogisesti. Jos sitä ei hyväksy, se ei selity. On täysin mahdotonta todistaa sinulle, että valot osuvat havaitsijaan yhtäaikaa, jos et hyväksy ajan ja matkan suhteellisuutta. Olemme siis pattitilanteessa. Emme voi todistaa kantaamme toisillemme, koska yhteinen käsitys ajan ja matkan suhteellisuudesta puuttuu. Minun kantani on kuitenkin tieteen mukainen ja vastaa havaintoja. Sinun kantasi on ristiriidassa tieteen kanssa eikä vastaa havaintoja.Goswell kirjoitti: ↑07 Marras 2025, 07:19No juuri sen takia ei onnistu paikan määritys koska se kohde liikkuu havaitsijan suhteen ja oikeasti lähteen suhteen c ja yleinen luulo on että kaiken suhteen c ja siltä pohjalta tiedemiehet asiaa ajattelee.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 21:24No tuo on jo todella outoa. Miten niin havaitsijan koordinaatistosta ei voisi saada oikeaa sijaintia kelkalle, joka liikkuu? Koordinaatistohan on vain matemaattinen apuväline, jolla esimerkiksi kelkkojen oikeita paikkoja mallinnetaan. Ne paikat eivät määritelmällisesti voi olla väärissä paikoissa, ellei laittaja tee virhettä. Välähdykset ovat samanaikaiset, vaikka tunnistimet sytyttäisivät laserit.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 20:25Oli tilanne mikä hyvänsä koordinaatistojen kanssa, valo syntyy laserista ja liikkuu sen suhteen nopeudella c tyhjiössä systeemin tasaisessa nopeudessa kuin nopeudessa, se miltä se muualta näyttää on yhdentekevää.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 20:08Ei sillä ole väliä, kumpi niistä liikkuu. Saavat liikkua vaikka molemmat. Se on vain yksinkertaisinta selittää asia niin, että vain toinen liikkuu eteenpäin, mutta sama toimii vaikka ne liikkuisivat eri tavalla. Valon syntypiste jää tarkastelussa siihen koordinaatiston pisteeseen, jossa se on valon syntyhetkellä. Jos koordinaatisto liikkuu kelkan mukana, laser on koko ajan valon syntypisteessä, muuten ei.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 19:20Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 18:37Ei, valonnopeuden ei tarvitse olla erilainen. Juurihan selitin edellä, että matkat eivät ole yhtä pitkät. Koska valon täytyy liikkuvassa kelkassa liikkua myös se matka, jonka kelkka ehtii liikkua siinä ajassa, jossa valo kulkee lähteestä peiliin, liikkuvan kelkan matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Kun kelkkoja tarkastellaan levossa, kummankin kelkan matka on yhtä pitkä, mutta kun toinen liikkuu, sen matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Näin valonnopeus voi olla sama vakio c kummassakin kelkassa ja valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 16:39
Niin, tuossa se ongelma onkin. Jos ne ei osu peileihin yhtä aikaa, valonnopeuden on oltava erilainen kelkoissa koska laserilta on peiliin yhtä pitkä matka kummassakin kelkassa ja kumpikin peili on kiinteässä yhteydessä omaan laseriin ja koska valolla on se vakionopeus johon se syntyy ja matka omaan peiliin on yhtä pitkä, miten ihmeessä havaitsija voisi saada yhtäaikaisen välähdyksen kun pulssit peilit saavuttaessaan on jo eri etäisyydellä havaitsijasta.
Mistähän me tiedetään kumpi niistä liikkuu? Kuvittelet taas että valonsyntypiste jää avaruuden pisteeseen paikoilleen ja kelkka liikkuu sen pisteen suhteen, ei se noin mene, lähde on laser ja se on samassa liiketilassa kuin peili saman varren toisessa päässä, staattinen kapistus.
Eli jos laserit sytyttää havaitsija näkemänsä pohjalta, pulssit saapuu tietenkin yhtäaikaa, mutta jos laserit sytyttää kelkoissa olevat tunnistimet silloin kun kelkat ovat todella kohdakkain avaruudessa, tällöin syntyy eriaikainen välähdys havaitsijalle, hän tosin väittää että kelkat eivät olleet kohdakkain vaikka olivatkin.
Ts havaitsijan koordinaatistosta ei voi saada oikeaa sijaintia kelkasta joka liikkuu.
Sitä kahden kappaleen vertailua kutsutaan koordinaatistoksi.
Luulisi jokaisen tajuavan että teorian pitää toimia kaiken suhteen kaiken aikaa ollakseen pätevä, systeemi jossa vain yksi havainto kerrallaan toimii on vääjäämättä väärä.
Jos havaitsijan havainnon pohjalta tehdään tuo ajatuskoe, eli havaitsija sytyttää laserit kun hänen mielestään kelkat on kohdakkain, saadaan tietysti kaiken suhteen c, mutta tuolloin kelkat eivät olleet kohdakkain em syystä johtuen. Oikea tulos saadaan vain kun kelkoissa olevat tunnistimet hoitaa sytyttämisen jolloin tuo eri liiketilan luoma vääristymä poistuu.
Samaan päästään siinä jumalamoodissa jota käytän, olen kaikkialla yhtä aikaa. Tiedän että molemmissa kelkoissa valo liikkuu samalla nopeudella, molemmat kelkat ovat tasaisessa nopeudessa tyhjiössä, levossa, ei rasituksia. Koska kelkat liikkuvat toistensa suhteen ja valolla ottaa saman ajan saavuttaa peilinsä, peilit ei ole enään kohdakkain silloin kun valo pelin saavuttaa omassa kelkassaan, ei vaikka laserit oli kohdakkain kun pulssit lähti liikkeelle, ei havaitsijaa, tai havaitsija, ihan sama koska havaitsija ei vaikuta mitään mihinkään.
Koe nyt vain on niin yksinkertainen että sitä ei tarvitse edes tehdä, asia selviää ihan suoraan muutenkin. Kaiken suhteen c on vuosituhannen virhe, täysin mahdoton yhtälö, jotta siihen päästäisiin täytyisi valonnopeuden muuttua dynaamisessa kaikkeudessa koska muuten se ei onnistu ja kun sen olisi muututtava väite kaikken suhteen c:stä tuhoaa itse itsensä.
Jokainen on absoluuttiseti siinä missä on ja sellainen kuin on, etäisyydet ei muutu, ne vain näyttävät muuttuvan.
Tuosta meillä ei ole missään vaiheessa ollut erimielisyyttä. Kummassakin kelkassa valo liikkuu sekunnin peiliin ja toisen takaisin. Tämä on selvä. Se, mitä et ymmärrä, on, että valot osuvat eri aikaan peileihin, vaikka molemmat osuvat niihin sekunnin päästä. Aika on suhteellista, illuusio.Goswell kirjoitti: ↑08 Marras 2025, 08:41Kattellaas hiukan. Jokainen on absoluuttisesti siinä missä on ja sellainen kuin on, tämä johtaa suoraan siihen että valo tuossa kelkassa liikkuu sekunnin peiliin ja toisen takaisin koska kelkka on valosekunnin mittainen, tasaisessa nopeudessa tai paikoillaan, levossa, tyhjiössä. Havaitsija taas ei vaikuta mitään mihinkään muutenkaan, ei tietenkään.Vän kirjoitti: ↑07 Marras 2025, 15:51Jokainen on absoluuttisesti siinä, missä on, ja sellainen kuin on, mutta etäisyydet muuttuvat. Valot osuvat peileihin eri aikaan, ja havaitsija näkee välähdykset yhtäaikaa.Goswell kirjoitti: ↑07 Marras 2025, 15:26Tuossa valo saavuttaa peilit tasan yhtä pitkän ajan kuluttua lähdöstään, kulkee tasan yhtä pitkän matkan, yhtäikaa pätee tällöin, sitä yhtäaikaisuutta vain ei voi havaitsija havaita koska etäisyys peileistä on eri pituinen havaitsijaan.Vän kirjoitti: ↑07 Marras 2025, 07:56Peilit eivät ole kohdakkain, kun valot saavuttavat peilit omissa kelkoissaan, mutta myöskään valot eivät saavuta peilejä yhtäaikaa. Se on se, mitä sinä et näytä ymmärtävän. Valot osuvat peileihin eri aikaan. Tämä on mahdollista, koska valon kulkema matka eri kelkoissa on eri mittainen. Ajan ja matkan suhteellisuus, nääs. Kun tuon suhteellisuuden hyväksyy, kaiken suhteen c selittyy täysin loogisesti. Jos sitä ei hyväksy, se ei selity. On täysin mahdotonta todistaa sinulle, että valot osuvat havaitsijaan yhtäaikaa, jos et hyväksy ajan ja matkan suhteellisuutta. Olemme siis pattitilanteessa. Emme voi todistaa kantaamme toisillemme, koska yhteinen käsitys ajan ja matkan suhteellisuudesta puuttuu. Minun kantani on kuitenkin tieteen mukainen ja vastaa havaintoja. Sinun kantasi on ristiriidassa tieteen kanssa eikä vastaa havaintoja.Goswell kirjoitti: ↑07 Marras 2025, 07:19No juuri sen takia ei onnistu paikan määritys koska se kohde liikkuu havaitsijan suhteen ja oikeasti lähteen suhteen c ja yleinen luulo on että kaiken suhteen c ja siltä pohjalta tiedemiehet asiaa ajattelee.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 21:24No tuo on jo todella outoa. Miten niin havaitsijan koordinaatistosta ei voisi saada oikeaa sijaintia kelkalle, joka liikkuu? Koordinaatistohan on vain matemaattinen apuväline, jolla esimerkiksi kelkkojen oikeita paikkoja mallinnetaan. Ne paikat eivät määritelmällisesti voi olla väärissä paikoissa, ellei laittaja tee virhettä. Välähdykset ovat samanaikaiset, vaikka tunnistimet sytyttäisivät laserit.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 20:25Oli tilanne mikä hyvänsä koordinaatistojen kanssa, valo syntyy laserista ja liikkuu sen suhteen nopeudella c tyhjiössä systeemin tasaisessa nopeudessa kuin nopeudessa, se miltä se muualta näyttää on yhdentekevää.Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 20:08Ei sillä ole väliä, kumpi niistä liikkuu. Saavat liikkua vaikka molemmat. Se on vain yksinkertaisinta selittää asia niin, että vain toinen liikkuu eteenpäin, mutta sama toimii vaikka ne liikkuisivat eri tavalla. Valon syntypiste jää tarkastelussa siihen koordinaatiston pisteeseen, jossa se on valon syntyhetkellä. Jos koordinaatisto liikkuu kelkan mukana, laser on koko ajan valon syntypisteessä, muuten ei.Goswell kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 19:20Vän kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 18:37
Ei, valonnopeuden ei tarvitse olla erilainen. Juurihan selitin edellä, että matkat eivät ole yhtä pitkät. Koska valon täytyy liikkuvassa kelkassa liikkua myös se matka, jonka kelkka ehtii liikkua siinä ajassa, jossa valo kulkee lähteestä peiliin, liikkuvan kelkan matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Kun kelkkoja tarkastellaan levossa, kummankin kelkan matka on yhtä pitkä, mutta kun toinen liikkuu, sen matka on pidempi kuin paikoillaan pysyvän. Näin valonnopeus voi olla sama vakio c kummassakin kelkassa ja valot osuvat yhtäaikaa havaitsijaan.
Mistähän me tiedetään kumpi niistä liikkuu? Kuvittelet taas että valonsyntypiste jää avaruuden pisteeseen paikoilleen ja kelkka liikkuu sen pisteen suhteen, ei se noin mene, lähde on laser ja se on samassa liiketilassa kuin peili saman varren toisessa päässä, staattinen kapistus.
Eli jos laserit sytyttää havaitsija näkemänsä pohjalta, pulssit saapuu tietenkin yhtäaikaa, mutta jos laserit sytyttää kelkoissa olevat tunnistimet silloin kun kelkat ovat todella kohdakkain avaruudessa, tällöin syntyy eriaikainen välähdys havaitsijalle, hän tosin väittää että kelkat eivät olleet kohdakkain vaikka olivatkin.
Ts havaitsijan koordinaatistosta ei voi saada oikeaa sijaintia kelkasta joka liikkuu.
Sitä kahden kappaleen vertailua kutsutaan koordinaatistoksi.
Luulisi jokaisen tajuavan että teorian pitää toimia kaiken suhteen kaiken aikaa ollakseen pätevä, systeemi jossa vain yksi havainto kerrallaan toimii on vääjäämättä väärä.
Jos havaitsijan havainnon pohjalta tehdään tuo ajatuskoe, eli havaitsija sytyttää laserit kun hänen mielestään kelkat on kohdakkain, saadaan tietysti kaiken suhteen c, mutta tuolloin kelkat eivät olleet kohdakkain em syystä johtuen. Oikea tulos saadaan vain kun kelkoissa olevat tunnistimet hoitaa sytyttämisen jolloin tuo eri liiketilan luoma vääristymä poistuu.
Samaan päästään siinä jumalamoodissa jota käytän, olen kaikkialla yhtä aikaa. Tiedän että molemmissa kelkoissa valo liikkuu samalla nopeudella, molemmat kelkat ovat tasaisessa nopeudessa tyhjiössä, levossa, ei rasituksia. Koska kelkat liikkuvat toistensa suhteen ja valolla ottaa saman ajan saavuttaa peilinsä, peilit ei ole enään kohdakkain silloin kun valo pelin saavuttaa omassa kelkassaan, ei vaikka laserit oli kohdakkain kun pulssit lähti liikkeelle, ei havaitsijaa, tai havaitsija, ihan sama koska havaitsija ei vaikuta mitään mihinkään.
Koe nyt vain on niin yksinkertainen että sitä ei tarvitse edes tehdä, asia selviää ihan suoraan muutenkin. Kaiken suhteen c on vuosituhannen virhe, täysin mahdoton yhtälö, jotta siihen päästäisiin täytyisi valonnopeuden muuttua dynaamisessa kaikkeudessa koska muuten se ei onnistu ja kun sen olisi muututtava väite kaikken suhteen c:stä tuhoaa itse itsensä.
Jokainen on absoluuttiseti siinä missä on ja sellainen kuin on, etäisyydet ei muutu, ne vain näyttävät muuttuvan.
Nyt sinä teet päätelmiä havaitsijan näkökulmasta, hänelle lähteen paikka näyttää muuttuvan, eli etäisyys muuttuu, valot osuvat peileihin yhtäiakaa joska hän havainnossaan korjaa sijainnit yhteneväiseksi. Todellisuus ei kuitenkaan vastaa havaitsijan havaintoa, kun havaitsijan mielestä kelkat ovat kohdakkain, oikeasti ne ei ole kohdakkain ja päinvastoin koska etäisyydet muuttuu hänelle.
Jos koe tehtäisiin kelkkojen hoitaessa toistensa sijainin pähkäilyn, tulos olisi eriaikainen välähdys samalta todelliselta etäisyydeltä havaitsijalle, kuvajaiset ei tietenkään vastaa todellisuutta.
