Sanot: Pintavoima vaikuttaa vain ekuoreen, ydin saadaan mukaan kiihtyvyyteen vain kasvattamalla vuorovaikutustaajuutta kiihdyttävän voiman suunnassa koska siellä ytimessä on se atomin massa jolla on myös hitaus, samalla koko atomi vastaa hitausvoimalla kiihdyttävää voimaa vastaan koska vuorovaikutustaajuus on kiihdyttävän voiman suuntaan suurempi kuin vastakkaiselle puolelle.Goswell kirjoitti: ↑14 Helmi 2024, 17:45Onko se noin sekavaa.MooM kirjoitti: ↑14 Helmi 2024, 16:55Sen tajusin, että hän käsittelee erilaisina voimia, jotka vaikuttavat kontaktin kautta (esim työntö jollain objektilla tai vastusvoima) ja voimia, jotka vaikuttavat massaan "kauttaaltaan", kuten gravitaatio. Selitys sille, miksi nämä ovat jotenkin erilaisia liittyy atomirakenteeseen ja siihen, että (muka) elektroni"kuori" ja ydin kokevat nämä voimat eri tavalla , eli niiden keskinäinen geometria on erilainen näiden kahden voimatyypin vaikuttaessa (tätä selitystä en välttämättä ymmärrä niin kuin hän sen tarkoittaa).
Ymmärtääkseni tarkemmin, miten tuo atomin rakenne (edelleen gossulla) käyttäytyy, kysyin näiden SM-kenttien tuottamasta dynamiikasta. EN osaa oikein ennustaa, miten näistä pitäisi "mallissa" ajatella.
Muuten en saa edelleenkään koppia sillisalaatista, jossa välillä massa on voimaa ja välillä materiaalia ja kiihtyvyys tuottaa voimia ja välillä toisin päin.
Se kuplamuovi esimerkki pitäisi olla selvä.
Kuplamuovi kuvaa elektronikuorista muodostuvaa ainerakennetta, eli kuplamuovi on ne rakennesidokset jotka pitävät vaikka raudan muodon kuormituksessa muuttumattomana.
Ytimet on siellä kuplassa, ihan atomimallin mukaisesti.
Katsotaan vain yhtä kuplaa jossa ydin on keskellä kun ulkoinen voima ei vaikuta. Se vuorovaikutus joka on pakko olla ytimen ja elektronikuoren, elektronipilven elektronin välillä jotta nuo erimerkkiset varaukset pysyy erillään on symmetrinen, impulssien voima jakautuu tasaisesti joka puolelle, liiketila ei muutu, mutta atomi värähtelee koska impulssit pommittavat ekuorta.
Pintavoima vaikuttaa vain ekuoreen, ydin saadaan mukaan kiihtyvyyteen vain kasvattamalla vuorovaikutustaajuutta kiihdyttävän voiman suunnassa koska siellä ytimessä on se atomin massa jolla on myös hitaus, samalla koko atomi vastaa hitausvoimalla kiihdyttävää voimaa vastaan koska vuorovaikutustaajuus on kiihdyttävän voiman suuntaan suurempi kuin vastakkaiselle puolelle.
Tilavuusvoima (gravitaatio) vaikuttaa koko atomiin, myös ytimeen, liiketila muuttuu koko atomissa ja tuo symmetrinen atomin sisäinen voimavaikutus säilyy muuttumattona, ei hidasta massaa ja massa on painotonta mutta kiihtyy.
Kun kiihtyvyys estetään ja gravitaatio vaikuttaa yhä, syntyy sama tilanne kuin pintavoiman kanssa tuossa yllä mutta ilman kiihtyvyyttä. ekuori ei pääse kiihtymään, gravitaatio vetää yhä ydintä kohti maan keskipistettä ja vuorovaikutustaajuus on suurempi kohti maan keskipistettä, syntyy massan paino.
Minusta selvää.
Kun asian noin ajattelee, massa käyttäytyy juuri niin kuin se todellisuudessakin käyttäytyy, kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa sitä enenmän mitä suurempi kiihtyvyys halutaan, massa on avaruudessa painotonta ja kiihtyvyyttä ei havaita kun gravitaatio kiihdyttää, maan pinnalla muodostuu paino, ja kiihtyvyydessä hitauspaino joka on vastakkainen kiihdyttävälle voimalle ja riippuu kiihtyvyyden arvosta.
Ytimen massa muodostaa hitautensa ihan samalla periaatteella kuin se tässä syntyy.
Sinä olet kauan jo selittänyt, ettei mitään massaa ole olemassakaan - on vain impulsseja. Nyt kuitenkin puhut ytimen massasta.
No älä vastaa, koska minä en ala väitellä jonninjoutavien melikuvituksen siivin astraalitasolla leijailevien sinisten ajatusten kanssa.

