Keskustelua johdettujen SI yksiköiden suhteista

[Eusa]

Kuuden henkilön kättelyitä tulee 15. Jos sitten kätellään varmuuden vuoksi itsensäkin, on kättelyitä. 21, ei 36.

Tämä on juuri tarkka huomio. Mitä siis fysiikassa neliöllisyys kuvaa?

Kyse on toisteisesta rakenteesta. Itseisvuorovaikutuksessa ryhmä toistuu ajassa ja huomioidaan epäkommutatiivisesti. Eli 6 hengen ryhmään soveltaen henkilö 1 kättelee henkilön 2 on eri tapahtuma kuin että henkilö 2 kättelee henkilön 1 - molemmat lasketaan. Epäkommutatiivisessa itseisvuorovaikutuksessa "aloitteellisuudella" on järjestysmerkitys. Kvanttimekaanisesti aihe näkyy siihen tyyliin, että kvanttitilaan mahtuvat vastarytmiset tilat.

Suureet dimensioineen kertovat osaltaan kuinka identifikaatiot luonnossa ilmenevät vain toisteisina emergensseinä, säilyvinä virtoina, kunnes sekoittuvat, hajoavat tai uudelleen järjestyvät. Neliöllisyys kuljettaa viestikapulaa antaen rakenteelle iän.

Esimerkkinä mainittakoon harmonisen värähtelijän säilyvyyden Lagrangen funktio ( [math]\mathcal{L} ), joka määritellään erotuksena kineettisen energian ( [math]T ) ja potentiaalienergian ( [math]U ) välillä:

[math][ \mathcal{L} = T - U = \frac{1}{2}m\dot{x}^2 - \frac{1}{2}kx^2 ]

missä:
( [math]m ) on värähtelijän massa,
( [math]\dot{x} ) on värähtelijän nopeus,
( [math]k ) on jousivakio, ja
( [math]x ) on värähtelijän poikkeama tasapainoasemasta.

Voi kristus noita sinun juttujasi. Neljä vierasta kättelee molempia isäntäväestä. Montako vuorovaikutustapahtumaa (halusit puhua vuorovaikutuksista) siinä on?
”Neliöllisyys kuljettaa viestikapulaa antaen rakenteelle iän”
Niin aina.

Kahden ryhmän vuorovaikutusverkko on oma kertolaskunsa ja tuo säilyvän ryhmän fysikaalinen säilyvyys eri pohdintaa.

Kysymyksesi kertolaskun tulo oli jo esillä - ei kai sinulla jäänyt siihen jotain pureskeltavaa?...

Juttusi ovat järjettömiä. Jos kaksi palloa törmää, on siinä yksi keskenäinen vuorovaikutus, ei kahta. Katsoin Ruutu-palvelusta Alajärven ja Hyvinkään välisen pesäpallo-ottelun. Ei siinä ollut kuin yksi ottelu.
Suureet vuorovaikuttavat ja tämä johtaa kertolaskuun, on niinikään täyttä hölynpölyä. Tiheys on m/V. Ilmeisesti tilavuus on vuorovaikuttanut massan kanssa, mutta nyt uusi suure onkin saatu jakolaskulla.
Olrn suhteellisen kiukkuinen, mutta kyllä tämä pitää joskus sanoa: kirjoitat mielikuviteksillista hölynpölyä päteäksesi sellaisten silmissä, jotka eivät ole fysiikkaan kouluvuosiensa jälkeen perehtyneet.

Vai niin. Miksi kenelläkään lopulta olisi tarve päteä? Voiko sillä keinoin saavuttaa jotain?

Itse asia liittyy alkeisyksiköiden tasolla tarkastelemiseen - ja periaate käy vaikkapa täysin kimmoisen pallotörmäyksen ketjuuntuneisiin vuorovaikutuksiin molekyylitasolla.

[Q-S]

[math]\mathcal{E} = -L \frac{dI}{dt}
[math]\mathcal{E} = -\frac{d\Phi}{dt}
[math]L = \frac{d\Phi}{dI}
No joo vähän innostuin leikkiin LaTex:lla. Jatkakaa, seuraan katseella.
Toi Φ on siis magneettivuo Weberinä.

Hyvä että joku hallitsee sähkömagnetsismin yksiköt.
Mulle aina olleet yks helvetin pain in the ass. En uskaltais laskea yhdenkään konkreettisen laitteen lukuja kun se räjähtäis silmille ku sössin ne yksiköt.

[Varaktori]

[math]\mathcal{E} = -L \frac{dI}{dt}
[math]\mathcal{E} = -\frac{d\Phi}{dt}
[math]L = \frac{d\Phi}{dI}
No joo vähän innostuin leikkiin LaTex:lla. Jatkakaa, seuraan katseella.
Toi Φ on siis magneettivuo Weberinä.

Hyvä että joku hallitsee sähkömagnetsismin yksiköt.
Mulle aina olleet yks helvetin pain in the ass. En uskaltais laskea yhdenkään konkreettisen laitteen lukuja kun se räjähtäis silmille ku sössin ne yksiköt.

No on sitä yhtä jos toista silmille räjähtänyt niin tiedä tässä miten hyvin ne on hallinnassa.

[KultaKikkare]

Suureet vuorovaikuttavat ja tämä johtaa kertolaskuun, on niinikään täyttä hölynpölyä. Tiheys on m/V.

Eikö [math]m = ρ * V ole kuitenkin lähempänä todellisuutta. Kun mietit mistä se kappale koostuu, ei se koostuu massasta ja tilavuudesta vaan tilavuuden täyttävistä kvarkeista joista massaksi kutsuttu suure sitten lopulta syntyy.

[KultaKikkare]

Kuuden henkilön kättelyitä tulee 15. Jos sitten kätellään varmuuden vuoksi itsensäkin, on kättelyitä. 21, ei 36.

Tämä on juuri tarkka huomio. Mitä siis fysiikassa neliöllisyys kuvaa?

Kyse on toisteisesta rakenteesta. Itseisvuorovaikutuksessa ryhmä toistuu ajassa ja huomioidaan epäkommutatiivisesti. Eli 6 hengen ryhmään soveltaen henkilö 1 kättelee henkilön 2 on eri tapahtuma kuin että henkilö 2 kättelee henkilön 1 - molemmat lasketaan. Epäkommutatiivisessa itseisvuorovaikutuksessa "aloitteellisuudella" on järjestysmerkitys. Kvanttimekaanisesti aihe näkyy siihen tyyliin, että kvanttitilaan mahtuvat vastarytmiset tilat.

Suureet dimensioineen kertovat osaltaan kuinka identifikaatiot luonnossa ilmenevät vain toisteisina emergensseinä, säilyvinä virtoina, kunnes sekoittuvat, hajoavat tai uudelleen järjestyvät. Neliöllisyys kuljettaa viestikapulaa antaen rakenteelle iän.

Esimerkkinä mainittakoon harmonisen värähtelijän säilyvyyden Lagrangen funktio ( [math]\mathcal{L} ), joka määritellään erotuksena kineettisen energian ( [math]T ) ja potentiaalienergian ( [math]U ) välillä:

[math][ \mathcal{L} = T - U = \frac{1}{2}m\dot{x}^2 - \frac{1}{2}kx^2 ]

missä:
( [math]m ) on värähtelijän massa,
( [math]\dot{x} ) on värähtelijän nopeus,
( [math]k ) on jousivakio, ja
( [math]x ) on värähtelijän poikkeama tasapainoasemasta.

Voi kristus noita sinun juttujasi. Neljä vierasta kättelee molempia isäntäväestä. Montako vuorovaikutustapahtumaa (halusit puhua vuorovaikutuksista) siinä on?
”Neliöllisyys kuljettaa viestikapulaa antaen rakenteelle iän”
Niin aina.

Kahden ryhmän vuorovaikutusverkko on oma kertolaskunsa ja tuo säilyvän ryhmän fysikaalinen säilyvyys eri pohdintaa.

Kysymyksesi kertolaskun tulo oli jo esillä - ei kai sinulla jäänyt siihen jotain pureskeltavaa?...

Juttusi ovat järjettömiä. Jos kaksi palloa törmää, on siinä yksi keskenäinen vuorovaikutus, ei kahta. Katsoin Ruutu-palvelusta Alajärven ja Hyvinkään välisen pesäpallo-ottelun. Ei siinä ollut kuin yksi ottelu.
Suureet vuorovaikuttavat ja tämä johtaa kertolaskuun, on niinikään täyttä hölynpölyä. Tiheys on m/V. Ilmeisesti tilavuus on vuorovaikuttanut massan kanssa, mutta nyt uusi suure onkin saatu jakolaskulla.
Olrn suhteellisen kiukkuinen, mutta kyllä tämä pitää joskus sanoa: kirjoitat mielikuviteksillista hölynpölyä päteäksesi sellaisten silmissä, jotka eivät ole fysiikkaan kouluvuosiensa jälkeen perehtyneet.

Jos kaksi palloa törmää niin kyllä siinä oikeassa maailmassa tapahtuu aika helvatin monta vuorovaikutusta.

[Tauko]

Katsoin Ruutu-palvelusta Alajärven ja Hyvinkään välisen pesäpallo-ottelun. Ei siinä ollut kuin yksi ottelu.

Varsinkin pesäpalon kohdalla saattaa olla kaksi peliä. Yleisön seuramaa peli, ja toisesta koordinaatistosta havaittavissa oleva peli. Toisessa koordinaatistossa aika vääristyy niin, että mm. lopputulos tiedetään ennakkoon.

Muuttuuko siinä peli ja tulos joksikin muuksi, jos sen pelin katsoo nauhoituksena myöhemmin.

Ei taida edes Oy Veikkaus Ab'lla olla värkkejä, että ottelun lopputuloksen tietävät ennakkoon.

[Eusa]

Katsoin Ruutu-palvelusta Alajärven ja Hyvinkään välisen pesäpallo-ottelun. Ei siinä ollut kuin yksi ottelu.

Varsinkin pesäpalon kohdalla saattaa olla kaksi peliä. Yleisön seuramaa peli, ja toisesta koordinaatistosta havaittavissa oleva peli. Toisessa koordinaatistossa aika vääristyy niin, että mm. lopputulos tiedetään ennakkoon.

Muuttuuko siinä peli ja tulos joksikin muuksi, jos sen pelin katsoo nauhoituksena myöhemmin.

Ei taida edes Oy Veikkaus Ab'lla olla värkkejä, että ottelun lopputuloksen tietävät ennakkoon.

Ai, tapaus sopu-upea rottamattorae: puupossuapatia.

[Wisti]

Suureet vuorovaikuttavat ja tämä johtaa kertolaskuun, on niinikään täyttä hölynpölyä. Tiheys on m/V.

Eikö [math]m = ρ * V ole kuitenkin lähempänä todellisuutta. Kun mietit mistä se kappale koostuu, ei se koostuu massasta ja tilavuudesta vaan tilavuuden täyttävistä kvarkeista joista massaksi kutsuttu suure sitten lopulta syntyy.

Suureiden riippuvuutta toisistaan kuvaavien laskukaavojen esittäminen ei liity mitenkään vuorovaikutuksen käsitteeseen, jos vuorovaikutus ymmärretään fysiikan terminä.

[Purdue]

Heitänpä tän aloituksen kuvion vielä uudestaan keskustelun alle:

Units_020624b.jpg

¤¤¤

Eli mitä tuosta taulukosta voi oikeastaan saada irti muutakin kuin vain tuon dimensioanalyysin?

Yksi mielenkiintoinen lähestymistapa on tarkastella taulukkoa riveittäin, jolloin oikealle siirryttäessä suure kuvaa edellisen suureen muutosnopeutta:

- Kiihtyvyys on nopeuden muutosnopeus, ja Jerk on kiihtyvyyden muutosnopeus.
- Voima on liikemäärän muutosnopeus, ja Yank on voiman muutosnopeus.
- Energia tai työ on pyörimismäärän muutosnopeus, ja teho on energian muutosnopeus.


Ja tuo tarkastelu herättääkin kysymyksiä. (Nuo muutosnopeudethan ovat aikaderivaattoja.) Ja ensiksikin on helppo tajuta että kiihtyvyys on nopeuden muutosnopeus.

Mutta mitä tarkoittaa oikeastaan, että "voima on liikemäärän muutosnopeus" taikka että "teho on energian muutosnopeus"?

Se tuosta voidaan havaita, että kiihtyvyys, voima ja energia on kaikki jonkinlaisen liikkeen muutosnopeutta kuvaavia aikaderivaattoja (nopeus, liikemäärä ja pyörimismäärä).


Ja samanlainen analyysi voidaan tehdä sarakkeittain ylhäältä alaspäin. Kaikki toisen rivin yksiköt on ensimmäisen rivin muunnoksia, joihin on lisätty kilogramma (kg) osoittajaan. Voima on esimerkiksi kiihtyvyys kertaa massa.


Ehkäpä joku viisaampi osaa ottaa tähän jonkinlaisen teoreettisen näkökannan? Ja joka tapauksessa, niin onhan tuossa taulukossa jotakin yksinkertaista ja kaunista symmetriaa noiden johdettujen SI-yksiköiden välillä!

[Wisti]

Kuuden henkilön kättelyitä tulee 15. Jos sitten kätellään varmuuden vuoksi itsensäkin, on kättelyitä. 21, ei 36.

Tämä on juuri tarkka huomio. Mitä siis fysiikassa neliöllisyys kuvaa?

Kyse on toisteisesta rakenteesta. Itseisvuorovaikutuksessa ryhmä toistuu ajassa ja huomioidaan epäkommutatiivisesti. Eli 6 hengen ryhmään soveltaen henkilö 1 kättelee henkilön 2 on eri tapahtuma kuin että henkilö 2 kättelee henkilön 1 - molemmat lasketaan. Epäkommutatiivisessa itseisvuorovaikutuksessa "aloitteellisuudella" on järjestysmerkitys. Kvanttimekaanisesti aihe näkyy siihen tyyliin, että kvanttitilaan mahtuvat vastarytmiset tilat.

Suureet dimensioineen kertovat osaltaan kuinka identifikaatiot luonnossa ilmenevät vain toisteisina emergensseinä, säilyvinä virtoina, kunnes sekoittuvat, hajoavat tai uudelleen järjestyvät. Neliöllisyys kuljettaa viestikapulaa antaen rakenteelle iän.

Esimerkkinä mainittakoon harmonisen värähtelijän säilyvyyden Lagrangen funktio ( [math]\mathcal{L} ), joka määritellään erotuksena kineettisen energian ( [math]T ) ja potentiaalienergian ( [math]U ) välillä:

[math][ \mathcal{L} = T - U = \frac{1}{2}m\dot{x}^2 - \frac{1}{2}kx^2 ]

missä:
( [math]m ) on värähtelijän massa,
( [math]\dot{x} ) on värähtelijän nopeus,
( [math]k ) on jousivakio, ja
( [math]x ) on värähtelijän poikkeama tasapainoasemasta.

Voi kristus noita sinun juttujasi. Neljä vierasta kättelee molempia isäntäväestä. Montako vuorovaikutustapahtumaa (halusit puhua vuorovaikutuksista) siinä on?
”Neliöllisyys kuljettaa viestikapulaa antaen rakenteelle iän”
Niin aina.

Kahden ryhmän vuorovaikutusverkko on oma kertolaskunsa ja tuo säilyvän ryhmän fysikaalinen säilyvyys eri pohdintaa.

Kysymyksesi kertolaskun tulo oli jo esillä - ei kai sinulla jäänyt siihen jotain pureskeltavaa?...

Juttusi ovat järjettömiä. Jos kaksi palloa törmää, on siinä yksi keskenäinen vuorovaikutus, ei kahta. Katsoin Ruutu-palvelusta Alajärven ja Hyvinkään välisen pesäpallo-ottelun. Ei siinä ollut kuin yksi ottelu.
Suureet vuorovaikuttavat ja tämä johtaa kertolaskuun, on niinikään täyttä hölynpölyä. Tiheys on m/V. Ilmeisesti tilavuus on vuorovaikuttanut massan kanssa, mutta nyt uusi suure onkin saatu jakolaskulla.
Olrn suhteellisen kiukkuinen, mutta kyllä tämä pitää joskus sanoa: kirjoitat mielikuviteksillista hölynpölyä päteäksesi sellaisten silmissä, jotka eivät ole fysiikkaan kouluvuosiensa jälkeen perehtyneet.

Jos kaksi palloa törmää niin kyllä siinä oikeassa maailmassa tapahtuu aika helvatin monta vuorovaikutusta.

Kun pallo putoaa lattiaan, sanomme pallon ja lattian vuorovaikuttavan toisiinsa. Kappaleiden välille syntyy kaksi symmetristä voimaa, jotka ovat tämän vuorovaikutuksen voimakkuuden mitta. Nämä voimat lähtevät nollasta, kasvavat ja nollaksi palautuvat pallon irrotessa lattiasta.
Sitten on toinen juttu, että pallo oli ennen pudotusta vuorovaikutuksessa käden kanssa, pudotessaan ilman kanssa ja koko ajan Maan kanssa.

[Pattinero]

Toi unssituuma oli jo melkein runollinen, enkä ollut ikinä sellaisesta kuullutkaan. Oli oikein pakko vähän tonkia. Ja muunninkin tosiaan löytyy.

https://www.unitconverters.net/energy/i ... -meter.htm

[MooM]

Kuuden henkilön kättelyitä tulee 15. Jos sitten kätellään varmuuden vuoksi itsensäkin, on kättelyitä. 21, ei 36.

Tämä on juuri tarkka huomio. Mitä siis fysiikassa neliöllisyys kuvaa?

Kyse on toisteisesta rakenteesta. Itseisvuorovaikutuksessa ryhmä toistuu ajassa ja huomioidaan epäkommutatiivisesti. Eli 6 hengen ryhmään soveltaen henkilö 1 kättelee henkilön 2 on eri tapahtuma kuin että henkilö 2 kättelee henkilön 1 - molemmat lasketaan. Epäkommutatiivisessa itseisvuorovaikutuksessa "aloitteellisuudella" on järjestysmerkitys. Kvanttimekaanisesti aihe näkyy siihen tyyliin, että kvanttitilaan mahtuvat vastarytmiset tilat.

Suureet dimensioineen kertovat osaltaan kuinka identifikaatiot luonnossa ilmenevät vain toisteisina emergensseinä, säilyvinä virtoina, kunnes sekoittuvat, hajoavat tai uudelleen järjestyvät. Neliöllisyys kuljettaa viestikapulaa antaen rakenteelle iän.

Esimerkkinä mainittakoon harmonisen värähtelijän säilyvyyden Lagrangen funktio ( [math]\mathcal{L} ), joka määritellään erotuksena kineettisen energian ( [math]T ) ja potentiaalienergian ( [math]U ) välillä:

[math][ \mathcal{L} = T - U = \frac{1}{2}m\dot{x}^2 - \frac{1}{2}kx^2 ]

missä:
( [math]m ) on värähtelijän massa,
( [math]\dot{x} ) on värähtelijän nopeus,
( [math]k ) on jousivakio, ja
( [math]x ) on värähtelijän poikkeama tasapainoasemasta.

Voi kristus noita sinun juttujasi. Neljä vierasta kättelee molempia isäntäväestä. Montako vuorovaikutustapahtumaa (halusit puhua vuorovaikutuksista) siinä on?
”Neliöllisyys kuljettaa viestikapulaa antaen rakenteelle iän”
Niin aina.

Kahden ryhmän vuorovaikutusverkko on oma kertolaskunsa ja tuo säilyvän ryhmän fysikaalinen säilyvyys eri pohdintaa.

Kysymyksesi kertolaskun tulo oli jo esillä - ei kai sinulla jäänyt siihen jotain pureskeltavaa?...

Juttusi ovat järjettömiä. Jos kaksi palloa törmää, on siinä yksi keskenäinen vuorovaikutus, ei kahta. Katsoin Ruutu-palvelusta Alajärven ja Hyvinkään välisen pesäpallo-ottelun. Ei siinä ollut kuin yksi ottelu.
Suureet vuorovaikuttavat ja tämä johtaa kertolaskuun, on niinikään täyttä hölynpölyä. Tiheys on m/V. Ilmeisesti tilavuus on vuorovaikuttanut massan kanssa, mutta nyt uusi suure onkin saatu jakolaskulla.
Olrn suhteellisen kiukkuinen, mutta kyllä tämä pitää joskus sanoa: kirjoitat mielikuviteksillista hölynpölyä päteäksesi sellaisten silmissä, jotka eivät ole fysiikkaan kouluvuosiensa jälkeen perehtyneet.

Jos kaksi palloa törmää niin kyllä siinä oikeassa maailmassa tapahtuu aika helvatin monta vuorovaikutusta.

Kun pallo putoaa lattiaan, sanomme pallon ja lattian vuorovaikuttavan toisiinsa. Kappaleiden välille syntyy kaksi symmetristä voimaa, jotka ovat tämän vuorovaikutuksen voimakkuuden mitta. Nämä voimat lähtevät nollasta, kasvavat ja nollaksi palautuvat pallon irrotessa lattiasta.
Sitten on toinen juttu, että pallo oli ennen pudotusta vuorovaikutuksessa käden kanssa, pudotessaan ilman kanssa ja koko ajan Maan kanssa.

Siinä kontaktitapahtumassakin on eri tasoja. Tietenkin vuorovaikutuksia on mikrotasolla valtavasti, mutta mekaniikassa/dynamiikassa niitä ei ole tarpeen tarkastella.

[Eusa]

Kun vuorovaikutetaan aika t, saadaan tasaisen kiihtyvyyden a tuottama matka s = ½at².

Tuossa esiintyy sekä kertolasku että neliöllisyys.

Esimerkki kuvaa myös kuinka kertalukuisista aikaderivaatoista (a) aikakehityksessä puretaan vähempidimensioinen suure. Mitenkäs lasketaankaan siirtymä tasaisen voimakkuuden jerkin vaikuttaessa?

[Wisti]

Purdue: Mutta mitä tarkoittaa oikeastaan, että "voima on liikemäärän muutosnopeus" taikka että "teho on energian muutosnopeus"?

Energiasta puhuminen on tässä hämäävä. Parempi puhua työstä, jolloin tehon käsite on selkeä vastaten yleiskielen tehokkuuskäsitettä. Mies kaivaa päivässä 40 m ojaa (työ) kahdeksassa tunnissa. Hänen kaivutehonsa on siten 5 m(ojaa)/tunti.
Voiman käsite ei sitten ole lainkaan yhtä selkeä. Meille voima opetettiin näin: voima F = ma ja pulinat pois.
Viisaampaa olisi vanhojen miesten (Aristoteles, Galilei, Newton) tapaan pähkäillä, mitä se voima voisi olla. Ainakin Maa näyttää vetävän kappaleita ja vedon kiihdyttävän putoavaa kappaletta.
Sitten siirrytään täsmällisiin kokeisiin. Rihmassa roikkuva pieni kappale putoaa ja kiihdyttää samalla isohkoa kappaletta vaakasuoralla ilmatyynyradalla. Pienen kappaleen massaa voidaan vaihdella, jolloin kiihdyttävä voima muuttuu. Nyt huomataan, että kiihtyvyys on suoraan verrannollinen käytettävään voimaan ( kaksi putoavaa punnusta antaa kaksinkertaisen kiihtyvyyden jne.). Sitten vaihdellaan kiihdytettävän vaunun massaa radalla. Huomataan, että kiihtyvyys on nyt kääntäen verrannollinen massaan. Jos siis massa tulee kaksinkertaiseksi, putoaa kiihtyvyys puoleen voiman pysyessä vakiona. Niinpä massan ja kiihtyvyyden tulo on vakio ja on syytä kirjoittaa, että F = k*ma. Tämä k on vain verrannollisuuskerroin ja se voidaan valita ykköseksi. Niinpä saamme F = ma.

[Wisti]

Todetaan nyt mahdollisimman selkeästi: Esimerkiksi Maa vetää kiveä ja kivi Maata. Siinä on kaksi ilmiötä, mutta yksi (gravitaatio)vuorovaikutus. Ei ole tietenkään varsinaista estettä uusia määritelmiä fysiikan käsitteille. En kuitenkaan ymmärrä, miten ymmärrys voisi tällaisesta lisääntyä.