Miten todennäköistä tai epätodennäköistä on että jotain paranormaalisuutta on olemassa?

[asdf]

Paranormaaleja ilmiöitä on pilvin pimein. Teoria niistä puuttuu, koska naturalismi, tiedeusko, kiistää niiden olemassaolon.

Muinaisilla kulttuureilla oli tieteessä ja teknologiassa tietoa näistä paranormaaleista asioista, sen takia pystyivät lentämään, rakentamaan ja kaivertamaan tavoilla, jotka ovat meille vielä utopiaa. Ei siihen muiden planeettojen astronautteja tarvittu, vaikka niitäkin on voinut olla.

Valtavirtatiede vaan on tapansa mukaan jäljessä tieteen kärjestä. Historiassa, parapsykologiassa, astronomiassa, kosmologiassa, teologiassa, Ufo-tutkimuksessa jne.

Raamattu taas ei kerro mitään muinaisista ajoista. Luomiskertomuksen jälkeen se alkaa Aatamista, 6000 v sitten. Ei se kerro mitä kaikkea maapallolla oli sitä ennen. Sen sijaan se kertoo Jumalasta, maailmojen Luojasta universumissa, ja jumalista ja enkeleistä taivaassa. Siellä on siis sen mukaan monenlaisia kulttuureja. Valtavirta uskonnot taas sivuuttavat tämän puolen sujuvasti.

Tarvitaan sellaista filosofiaa, kuin olen kirjoittanut. Nykyaikana.

Tämä ei todellakaan ole sinun julistuspalstasi.

[OlliS]

En minä ole mitään banneja mistään saanut. Usein kun yrittää jotain julkaista, ei se niin helppoa ole kenellekään. Täällä kyllä yksi kerberos kiusaa minua. Näkee taas punaista, vaikka kysymys on paranormaaleista ilmiöistä. Minusta niitä on, ja keskustelen siitä asiallisesti ja perusteellisesti.

Pääartikkelini sain julkaistua ACGn sivuilla ja se on iso asia, pääasia. Hesariin en ole saanut julkaistua artikkeleitani. Se johtuu BB sensuurista, ei ne niin huonoja olleet.

Kysymys on kustantajista. Sellaista en ole saanut, ja sillä ei ole väliä, kun on kotisivut, joissa on melkein 40.000 käyntiä. Julkaisu tiedelehdessä saisi paljon pienemmän lukijakunnan.

Asiahan on niin, että oikeat ideat aina leviävät pidemmän päälle. Ehkä minulle käy niin. Galakseja ja räjähdyksiä, siinä koko kosmologia.

Jumala on olemassa, siinä koko paranormaalisuus.

Onko se julistamista? Ei minusta. Yhtä hyvin on julistamista että Jumalaa ei ole, paranormaaleja ei ole jne.

Aina jos perustelen, se on julistamista, jos en perustele, syytetään ettei ole perusteluja ja olen alhainen valehtelija ja julistan ja mielisairas, ja sitten asdf näkee punaista ja bannaa taas.

[Cinnamon]

Paranormaaleja ilmiöitä on pilvin pimein. Teoria niistä puuttuu, koska naturalismi, tiedeusko, kiistää niiden olemassaolon.

A) Ei ole mitään tiedeuskoa
B) Tiede ei kiistä minkään olemassaoloa, esitä todisteet niin asia "on olemassa" ja sitä voidaan tutkia.

[Cinnamon]

.

Jumala on olemassa, siinä koko paranormaalisuus.

Mistä tiedät? Miten voit todistaa asian?

[Vän]

En minä ole mitään banneja mistään saanut. Usein kun yrittää jotain julkaista, ei se niin helppoa ole kenellekään. Täällä kyllä yksi kerberos kiusaa minua. Näkee taas punaista, vaikka kysymys on paranormaaleista ilmiöistä. Minusta niitä on, ja keskustelen siitä asiallisesti ja perusteellisesti.

Pääartikkelini sain julkaistua ACGn sivuilla ja se on iso asia, pääasia. Hesariin en ole saanut julkaistua artikkeleitani. Se johtuu BB sensuurista, ei ne niin huonoja olleet.

Kysymys on kustantajista. Sellaista en ole saanut, ja sillä ei ole väliä, kun on kotisivut, joissa on melkein 40.000 käyntiä. Julkaisu tiedelehdessä saisi paljon pienemmän lukijakunnan.

Asiahan on niin, että oikeat ideat aina leviävät pidemmän päälle. Ehkä minulle käy niin. Galakseja ja räjähdyksiä, siinä koko kosmologia.

Jumala on olemassa, siinä koko paranormaalisuus.

Onko se julistamista? Ei minusta. Yhtä hyvin on julistamista että Jumalaa ei ole, paranormaaleja ei ole jne.

Aina jos perustelen, se on julistamista, jos en perustele, syytetään ettei ole perusteluja ja olen alhainen valehtelija ja julistan ja mielisairas, ja sitten asdf näkee punaista ja bannaa taas.

Luetko koskaan, mitä olet kirjoittanut? Vaikuttaa, että vain naputtelet menemään mitä mieleen juolahtaa yhtään miettimättä mitä kirjoitat. Tämänkin viestin ensimmäinen ja viimeinen lause kuvaa hyvin kirjoitustapaasi:
'En minä ole mitään banneja mistään saanut....ja sitten asdf näkee punaista ja bannaa taas.'
Mitä ihmettä? Onko sinut bannattu vai ei? Jos ei, miten asdf voisi bannata sinut taas? Sehän vaatii, että sinut olis bannattu aiemminkin, mitä ensimmäinen lauseesi ei salli. Joko ensimmäinen tai viimeinen lauseesi on väärin, valetta. Molemmat eivät voi pitää paikkaansa. Juuri tämän tyyppisiä valeita viljelet paljon ja siksi sinua haukutaan valehtelijaksi. Tällaiset väitteesi ovat niin ilmiselvästi väärin, ja kumoat ne usein itsekin samassakin viestissä. Sinä kutsut sitä polemiikiksi, mutta kaikki muut kutsuvat sitä valehteluksi. Siinä on sekin huono puoli, että kun viesteissäsi on näin ilmiselviä valeita, kukaan ei usko yhteenkään väitteeseesi, vaikka jossain niistä sattumalta olisi jotain ideaakin. Ammut siis omaan jalkaasi tuolla polemisoivalla valehtelulla. Jos et muuta tyyliäsi, sinua kutsutaan valehtelijaksi niin kauan kuin jaksat kirjoittaa. Sinun täytyy muuttua, muita et voi muuttaa.

[ID10T]

Jumala on olemassa, siinä koko paranormaalisuus.

Onko se julistamista? Ei minusta. Yhtä hyvin on julistamista että Jumalaa ei ole, paranormaaleja ei ole jne.

Kaiken todistumattoman totena esittäminen on julistamista, oli sitten kyse jumalasta, hattivatista tai spagettimonsterista.

Ateismi ei ole julistamista, koska se ei väitä mitään. Uskomatta oleminen ei ole väittämistä. Toki jotkut väittävät tietävänsä, ettei jumalaa ole, mutta se on eri asia.

[Neutroni]

En minä ole mitään banneja mistään saanut. Usein kun yrittää jotain julkaista, ei se niin helppoa ole kenellekään. Täällä kyllä yksi kerberos kiusaa minua. Näkee taas punaista, vaikka kysymys on paranormaaleista ilmiöistä. Minusta niitä on, ja keskustelen siitä asiallisesti ja perusteellisesti.

Ei niitä ole paljon keskusteltavaa. Voit sanoa, että uskot ilmiöihin ja uskot niiden olevan jumalan tai saatanan töitä, mutta siihen se sitten jää. Mutta oletko huomannut, että ajaudut aina kinaamaan joka asiasta mitä yrität keskustella? Olisiko tyylissä vähän hiomista?

Onko se julistamista? Ei minusta. Yhtä hyvin on julistamista että Jumalaa ei ole, paranormaaleja ei ole jne.

Julistaminen ei ole määritelty sanoman sisällön vaan sanomanvälitystyylin perusteella. Julistaminen on tyrkyttävää ja jankuttavaa kommunikointia, joka on hyvin heikosti perusteltua. Kritiikkiin vastataan valehtelemalla ja/tai toistamalla jo sanottua. Uskovaiset sortuvat siihen useimmiten, koska heillä ei ole muuta perustetta sanomalleen kuin usko siihen.

Aina jos perustelen, se on julistamista, jos en perustele, syytetään ettei ole perusteluja ja olen alhainen valehtelija ja julistan ja mielisairas, ja sitten asdf näkee punaista ja bannaa taas.

Se johtuu siitä, että jankutat samoja perusteita ja yrität vahvistaa niitä valehtelemalla itsestäänselvistä asioista. Kun joku perustelu on kumottu, sitä ei tarvitse toistaa enää, vaan johtaa vahvempi perustelu. Jos ei se onnistu, sitten on vain luovutettava. Emme me käänny sinun uskoosi ikinä ja tieteellisesti kaikki väitteesi ovat vain sisällötöntä mölinää, joka ei edes yritä olla tieteellisen menetelmän mukaista.

[jared33]

En minä ole mitään banneja mistään saanut. Usein kun yrittää jotain julkaista, ei se niin helppoa ole kenellekään. Täällä kyllä yksi kerberos kiusaa minua. Näkee taas punaista, vaikka kysymys on paranormaaleista ilmiöistä. Minusta niitä on, ja keskustelen siitä asiallisesti ja perusteellisesti.

Pääartikkelini sain julkaistua ACGn sivuilla ja se on iso asia, pääasia. Hesariin en ole saanut julkaistua artikkeleitani. Se johtuu BB sensuurista, ei ne niin huonoja olleet.

Kysymys on kustantajista. Sellaista en ole saanut, ja sillä ei ole väliä, kun on kotisivut, joissa on melkein 40.000 käyntiä. Julkaisu tiedelehdessä saisi paljon pienemmän lukijakunnan.

Asiahan on niin, että oikeat ideat aina leviävät pidemmän päälle. Ehkä minulle käy niin. Galakseja ja räjähdyksiä, siinä koko kosmologia.

Jumala on olemassa, siinä koko paranormaalisuus.

Onko se julistamista? Ei minusta. Yhtä hyvin on julistamista että Jumalaa ei ole, paranormaaleja ei ole jne.

Aina jos perustelen, se on julistamista, jos en perustele, syytetään ettei ole perusteluja ja olen alhainen valehtelija ja julistan ja mielisairas, ja sitten asdf näkee punaista ja bannaa taas.

Tai sitten se ihmisen oma mieli tekee temput. Itselläni ei ole tuontaivaalista jumalakokemusta, koska en voisi siihen jumalaan vähempää uskoa. Mutta sen sijaan paranormaaleja kokemuksia kuolleiden lähiomaisteni läsnäolosta on, koska olen sellaisille taipuvainen.

[asdf]

Tästä eteenpäin tuollaiset aivovammaiset vittuiluyritekset, kuten "asdf voi etsiä lähteet" tai "asdf näkee punaista" johtaa varoittamattamatta viikon banniin.

[MooM]

Aina jos perustelen, se on julistamista, jos en perustele, syytetään ettei ole perusteluja ja olen alhainen valehtelija ja julistan ja mielisairas, ja sitten asdf näkee punaista ja bannaa taas.

Kyse on siitä, että uskon perustelut ja uskonnolliset osat maailmankuvaa eivät lähtökohtaisesti ole objektiivisia eikä luonnontieteellisiä. Se ei perustelemalla muutu. Koet sen jotenkin epäreiluksi, mutta niin se vaan on.

Miksi sitten jankkaat täällä? Miksi tieteelliseksi tunnustaminen on niin tärkeää ja miksi juuri tämän porukan hyväksyntä on niin tärkeää? Kourallinen paatuneita naturalisteja ja ateisteja...

eihän täältä mitään virallisista tieteentekijän leimaa saa kukaan, sen saa väitöskirjalla.

[Okivi]

Joku keino, jolla kuka tahansa asiaa tutkiva voi toistaa ilmiön laboratorioissa, nähdä sen jossain määritellyssä paikassa ym. Niin kuin tieteessä aina tehdään. Jos minä sanon, että "valehtelet" tai "koko porukka valehtelee", tilanne jäätyy sana sanaa vastaan - tilanteeksi. Jos sanon Newtonille, että "valehtelet, mitään gravitaatiota ei ole olemassakaan" ja hyppään katolta, luonto näyttää minulle hyvin pian tosiasioita tavalla, joka painuu jääräpäisempäänkin mieleen. Se on tieteen ja anekdoottien ero.

Anekdootti on skeptikon taikasana, johon aina turvaudutaan. Tällä kertaa kirjoitin havainnoista. Otin kaksi esimerkkiä, talon piirtämisen ja lusikan taivuttamisen. Poika istuu pöydän ääressä ja aikuisia seisoo pöydän eri puolilla. Pojalle annetaan kynä ja paperia ja pyydetään piirtämään talo. Tai pojalle annetaan lusikka ja pyydetään häntä taivuttamaan se joko sivelemällä tai vain käskemällä taipumaan. Dokumenteiksi jäävät paperille piirretty talon kuva ja taipunut lusikka.

Kysyin: "Mitä tiedettä näin yksinkertaisten ja selvien asioiden toteamiseen tarvitaan?"
Vastasit: "Joku keino, jolla kuka tahansa asiaa tutkiva voi toistaa ilmiön laboratorioissa, nähdä sen jossain määritellyssä paikassa ym", eli et vastannut kysymykseeni. Yrittäisitkö uudelleen? Siis mitä tiedettä pöydän ympärillä seisovat aikuiset tarvitsivat nähdäkseen ja kuullakseen, mitä tapahtui?

Jos sinä rakennat maailmankuvasi tarinoiden ja temppujen varaan, sen kun. Se ei sitten vain ole tieteellinen maailmankuva. Minä pyrin tieteelliseen maailmankuvaan ja vaadin tieteelliset todisteet. Enkä menetä mitään, vaikka jotain tuollaisia ilmiöitä olisikin ja kuolisin niistä ikinä tietämättä, koska kukaan ei selvästikään ole keksinyt käyttää niitä mihinkään hyödylliseen (tai haitalliseenkaan) tarkoitukseen eikä niillä vaikuta olevan kovin dramaattisia vaikutuksia mihinkään.

Minä rakennan maailmankuvani havaintojen ja tieteen varaan. Pidän havaintona sitä, mitä itse näen. Lisäksi hyväksyn riittävän yksityiskohtaisesti kerrottuja muiden tekemiä havaintoja maailmankuvani osaksi. Tunnen pitkältä ajalta seitsemän mielenkiintoista ihmistä, joiden ympärillä tapahtuu yhtä ja toista, ja lyhyemmältä ajalta taivuttajapojat, jotka tietenkin ovat olleet miehiä jo pitkään.

Sinä torjut tiukasti psi-ilmiöiden mahdollisuuden maailmankuvasi ulkopuolelle kieltäytymällä tutustumasta todisteisiin ja leimaamalla pätevien tutkijoiden tuottamat raportit ja heidän tuottamansa aineelliset dokumenttikappaleet anekdooteiksi. Uskot, että et menetä mitään. Vähään olet tyytyväinen, vaikka maailmankuvaasi jää psi-ilmiöiden kokoinen aukko.

[vahva_virtanen]

Vähään olet tyytyväinen, vaikka maailmankuvaasi jää psi-ilmiöiden kokoinen aukko.

Minuakaan ei häiritse millään tavalla huuhaajuttujen kokoinen aukko maailmankuvassani.
Jostain kumman syystä Uri Geller ei pystynyt keräämään talteen Randin lupaamaa palkintoa. Varmaan hänen parapsykedeeliset psi- tai pii- tai muut ilmiönsä olivat niin ujoja että ne ei eivät suostuneet pulpahtamaan esiin kun niitä piti houkutella näyttäytymään.

[vahva_virtanen]

Minä rakennan maailmankuvani havaintojen ja tieteen varaan. Pidän havaintona sitä, mitä itse näen.

Minä olen ammatikseni katsonut ja havainnut kaivoja.
Paria isoa sadevesikaivoa olen katsonut ihan pohjalta käsin kun olen uppopummpuja korjannut. Eikä kaivon poraamisen katsominenkaan ole minulle aivan vierasta havainnointia ja näkemistä.
Siitä en ole oikein päässyt selvyyteen että oliko tuo kaivojen onnistunut katsominen joku psi-ilmiö.

[JeeSe]

Onko paranormaalin todennäköisyydet jo määritetty?
Olisiko teillä hetki aikaa puhua dianormaalista?

Siitä ei usein puhuta mitään.

Tiiättekö siis kun on paramagneettiset ja diamagneettiset ainekset, niin kai dianormaalikin täytyy olla sitten jos paranormaali on?
Mitä se sitten on, hä?

[MooM]

Joku keino, jolla kuka tahansa asiaa tutkiva voi toistaa ilmiön laboratorioissa, nähdä sen jossain määritellyssä paikassa ym. Niin kuin tieteessä aina tehdään. Jos minä sanon, että "valehtelet" tai "koko porukka valehtelee", tilanne jäätyy sana sanaa vastaan - tilanteeksi. Jos sanon Newtonille, että "valehtelet, mitään gravitaatiota ei ole olemassakaan" ja hyppään katolta, luonto näyttää minulle hyvin pian tosiasioita tavalla, joka painuu jääräpäisempäänkin mieleen. Se on tieteen ja anekdoottien ero.

Anekdootti on skeptikon taikasana, johon aina turvaudutaan. Tällä kertaa kirjoitin havainnoista. Otin kaksi esimerkkiä, talon piirtämisen ja lusikan taivuttamisen. Poika istuu pöydän ääressä ja aikuisia seisoo pöydän eri puolilla. Pojalle annetaan kynä ja paperia ja pyydetään piirtämään talo. Tai pojalle annetaan lusikka ja pyydetään häntä taivuttamaan se joko sivelemällä tai vain käskemällä taipumaan. Dokumenteiksi jäävät paperille piirretty talon kuva ja taipunut lusikka.

Molemmissa tapauksissa voidaan jälkikäteen todeta, että talo on piirretty ja lusikka taivutettu. Ja voinee pitää varmana, että lapsi on ollut mukana tekemässä näitä ja että aikuisia on ollut katsomassa näiden tapahtumista, tai ainakin he kuvittelevat asioiden tapahtuneen heidän katsellessaan. Se, että koko tarina olisi alusta asti fantasiaa, on tietysti mahdollista sekin, mutta aika epätodennäköistä, jos katsojilla ei ole selvää ja yhteistä motiivia valehdella härskisti.

Voi miettiä, ovatko aikuiset pystyneet näkemään tapahtumat vai onko jotain tehty heidän huomaamattaan, joka hämäyksellä tai jälkikäteen lisänä sille, mitä (muka?-)tehtiin kaikkien nähden. Tai onko aikuisilla motiivi liioitella tai suggeroida itsensä ryhmäpaineen mukana liioittelemaan näkemäänsä, joko tieten tahtoen tai alitajuisesti. Mitä on kerrottu ja kirjattu paikan päällä ja mitä muistoina myöhemmin? Onko kuvamateriaalia ja miten hyvin se kattaa tapahtumat ennen ja jälkeen väitetyn teon? Onko joku aikuisista ehkä ollut mukana tietoisesti huijaamassa?

Nämä kyselyt voivat tuntua loukkaavilta, mutta jos väite on, että on tapahtunut jotain yliluonnollista, se on niin poikkeuksellinen väite, että vaatii aukottomat perustelut.