Tehdään teoria Jumalan kanssa ja se osoittautuu paremmaksi kuin ilman Jumalaa. Nyt tilanne on, että on kaksi teoriaa ja enemmänkin, eikä tiedetä mikä on paras, ja ne teoriat ovat filosofiassa ja teologiassa. Luonnontieteen teorioiksi hyväksytään vain ignoristiset ja ateistiset teoriat tällä hetkellä.
No teepä sellainen, niin katsotaan, kumpi on parempi.
Se alkaa luomiskertomusten ja tieteen käsitysten yhdistämisellä, mistä minulla on monta artikkelia ja lukuja kirjoissani kotisivuilla. Monet muut tekevät tätä myös eri tavoilla.
Luomiskertomukset eivät ole tieteellisiä kuvauksia, siksi niitä ei voi yhdistää evoluutioon.
Niistä täytyy muodostaa ensin tieteellinen kuvaus, eikä lukea niitä kirjaimellisesti. Ukko ei niistä pois lähde, se taas on sitten ateismia. Jumala ja luominen ei tieteellisiä selityksiä huonommiksi tee, vaan paremmiksi. Silloin ne ovat realistisia, vastaavat todellisuutta. Teistin mielestä. Ateisti mielestä eivät tietenkään.
Ei tämä asia miksikään muutu, vaikka kuinka kinaisimme. Ateistit vaan yrittävät manipuloida ja määrätä. Kuin kirkko keskiajalla. Nyt on tiedeusko vallalla yhteiskunnassa ja yliopistoissa.
Tehdään teoria Jumalan kanssa ja se osoittautuu paremmaksi kuin ilman Jumalaa. Nyt tilanne on, että on kaksi teoriaa ja enemmänkin, eikä tiedetä mikä on paras, ja ne teoriat ovat filosofiassa ja teologiassa. Luonnontieteen teorioiksi hyväksytään vain ignoristiset ja ateistiset teoriat tällä hetkellä.
No teepä sellainen, niin katsotaan, kumpi on parempi.
Se alkaa luomiskertomusten ja tieteen käsitysten yhdistämisellä, mistä minulla on monta artikkelia ja lukuja kirjoissani kotisivuilla. Monet muut tekevät tätä myös eri tavoilla.
Luomiskertomukset eivät ole tieteellisiä kuvauksia, siksi niitä ei voi yhdistää evoluutioon.
Niistä täytyy muodostaa ensin tieteellinen kuvaus, eikä lukea niitä kirjaimellisesti.
No muodosta se tieteellinen kuvaus!
OlliS kirjoitti:
Jumala ja luominen ei tieteellisiä selityksiä huonommiksi tee, vaan paremmiksi.
Kyllä tekee, koska kumpaakaan ei ole määritelty tieteen edellyttämällä tavalla.
OlliS kirjoitti:
Silloin ne ovat realistisia, vastaavat todellisuutta. Teistin mielestä. Ateisti mielestä eivät tietenkään.
Tieteessä ei ole kyse mielipiteistä.
OlliS kirjoitti:
Ei tämä asia miksikään muutu, vaikka kuinka kinaisimme. Ateistit vaan yrittävät manipuloida ja määrätä. Kuin kirkko keskiajalla. Nyt on tiedeusko vallalla yhteiskunnassa ja yliopistoissa.
Emme me ateistitkaan tule sanomaan, että teistit manipuloivat ja määräilevät kirkossa
Tehdään teoria Jumalan kanssa ja se osoittautuu paremmaksi kuin ilman Jumalaa. Nyt tilanne on, että on kaksi teoriaa ja enemmänkin, eikä tiedetä mikä on paras, ja ne teoriat ovat filosofiassa ja teologiassa. Luonnontieteen teorioiksi hyväksytään vain ignoristiset ja ateistiset teoriat tällä hetkellä.
Ensinnäkään tuo ei ole todiste, toisekseen taikaukon lisääminen ei "osoittaudu paremmaksi".
OlliS kirjoitti: ↑19 Elo 2024, 11:09. Nyt on tiedeusko vallalla yhteiskunnassa ja yliopistoissa.
Ai sulta on mennyt ohi vastaukset tähän sinun tiedeuskoon. Aika sattuma. No otetaan taas: Tiede ei perustu uskoon, tieteessä asiat todistellaan.
Uskonnot perustuu uskoon, niistä on todisteita nolla ja niihin uskotaan sokeasti. Teismi on jumalusko, A-teismi on jumaluskon puute joka juontaa siitä että todisteita jumalista ei ole. Aika yksinkertaista eikö?
Tää on mietityttänyt useiden psykoositilojen jälkeen, mikä on totta ja mikä ei. Unihalvauksetkin ovat tuttuja ja tuntuvat tosi yliluonnollisilta kokemuksilta. pareidolia on joka päiväsistä. Olen antanut itselleni kertoa ja olen lukenut selityksiä, jotka vaihtelevat tieteellisistä paranormaaleihin. Pelkään liikaa paranormaaleja selityksiä koska ne tuntuvat kestämättömiltä outoudessaan ja olen kallistunut tieteelisiin havaintoihin ja tutkimuksiin koska oman virheellisyytensä myöntäminen ei ole niin kivuliasta.
-
Esim. Rem-unessa unta nähdessään vartalo on yleensä halvaantunut eikä pysty tekemään liikkeitä, joita unelmoija saattaa nähdä itsensä suorittavan. Joskus ihminen herää ollessaan vielä tässä tilassa. Se voi olla pelottavaa.
Unihalvaus on kuin unennäkeminen silmät auki.
Elävimmät, todenmukaisimmat unemme tapahtuvat tietyn univaiheen aikana. Niitä kutsutaan Rem-uniksi. Tässä vaiheessa silmät pyörivät suljettujen luomien alla. Vaikka silmäsi liikkuvat, muu kehosi ei voi. Se on halvaantunut. Todennäköisesti se estää ihmisiä toteuttamasta uniaan. (Se voisi olla vaarallista! Jos kroppasi esim. taistelisi roistojen kanssa ja mukiloisit nukkuvan vierustoverisi)
Aivosi yleensä sammuttavat tämän halvauksen ennen kuin heräät. Mutta kun unihalvauksessa heräät, kun se vielä tapahtuu.
-
Ei tarvitse kokea unihalvausta aistiakseen asioita, joita ei ole olemassa. Oletko koskaan tuntenut puhelimesi surisevan ja sitten tarkistanut, ettei viestiä ole tullut? Oletko kuullut jonkun huutavan sinun nimeäsi, kun ketään ei ollut paikalla? Onko ovikello soinut tai joku koputtanut? Oletko koskaan nähnyt kasvoja tai hahmoa tummassa varjossa? Lähes jokaisella on tällaisia kokemuksia. Useimmat meistä vain jättävät ne huomiotta. Mutta jotkut saattavat keksiä paranormaaleja selityksenä.
-
Olemme tottuneet aisteihimme antamaan meille oikeaa tietoa maailmasta. Joten kun koemme hallusinaatioita, ensimmäinen vaistomme on yleensä uskoa se. Jos näet tai tunnet kuolleen rakkaan läsnäolon – ja luotat havaintoosi – silloin "sen täytyy olla haamu". Se on helpompi uskoa kuin ajatus, että aivosi valehtelevat sinulle. Jos olet joskus ollut psykoosissa aivojen valehtelu, on varmasti tuttua!
-
Aivoilla on kova työ. Tieto maailmasta pommittaa sinua signaalien sekamelskana. Silmät saavat väriä. Korvat ottavat vastaan ääniä. Iho aistii painetta. Aivot toimivat saadakseen järkeä tästä sotkusta. Ja aivot ovat siinä erittäin hyvät. Se on niin hyvä, että se löytää joskus merkityksen merkityksettömistä asioista. Tämä tunnetaan nimellä pareidolia. Koet sen aina, kun esim. tuijotat pilviä ja näet kaneja, laivoja tai kasvoja.
-
Suurimman osan ajasta aistien kautta tulee liikaa tavaraa. Huomion kiinnittäminen kaikkeen räjäyttäisi sinut. Joten aivosi poimivat tärkeimmät osat. Ja sitten se täyttää loput. Suurin osa havainnoista on aivot, jotka täyttävät aukot. Se, mitä näet juuri nyt, ei ole sitä, mitä todellisuudessa on maailmassa. Se on kuva, jonka aivosi maalasivat sinulle silmiesi vangitsemien signaalien perusteella. Sama koskee muita aistejasi. Useimmiten tämä kuva on tarkka. Mutta joskus aivot lisäävät asioita, joita ei ole olemassa.
-
Esimerkiksi kun kuulet väärin laulun sanat, aivosi täyttivät merkityksen, jota ei ollut olemassa. (Ja ne todennäköisesti jatkavat näiden sanojen väärin kuulemista, vaikka olet oppinut oikeat sanat.)
-
Tutkimukset ovat osoittaneet, että potilaat, jotka kokevat visuaalisia hallusinaatioita, kokevat normaalia todennäköisemmin pareidoliaa – näkevät esimerkiksi kasvot satunnaisissa muodoissa.
-
Aivojen kuva todellisuudesta sisältää joskus asioita, joita ei ole olemassa. Mutta se voi myös täysin unohtaa siellä olevat asiat. Tätä kutsutaan havaintosokeudeksi. Haluatko tietää, miten se toimii? Katso video ennen kuin jatkat lukemista. Videolla näkyy valkoisissa ja mustissa paidoissa olevia ihmisiä ohittamassa koripalloa. Laske kuinka monta kertaa valkoisessa paidassa pukeutuneet ihmiset syöttävät pallon. Kuinka monta syöttöä näit?
"Ikuisesti minun kuuni" syleilen kiireistä kuuta. "Ottakoon" he vain toteavat, kauniit aurinko ihmiset "jos se kerran on hänen kuunsa"
Videon puolivälissä gorillapukuinen henkilö kävelee pelaajien läpi. Näitkö sen? Noin puolet katsojista, jotka laskevat läpäisyjä videota katsoessaan, missaa gorillan kokonaan.
Jos sinäkin missasit gorillan, koit havaintosokeuden. Olit todennäköisesti tilassa, jota kutsutaan absorptioksi. Silloin olet niin keskittynyt tehtävään, että virität kaiken muun pois.
Muisti ei toimi kuten videokamera. Ihmiset kokevat havaintosokeutta. Ihmisillä joilla on havaintosokeutta on myös yleensä rajoitetumpi työmuisti. Jos sinulla on vaikeuksia säilyttää paljon tietoa muistissa tai kiinnittää huomiota useampaan kuin yhteen asiaan kerralla, saatat menettää aistivihjeitä ympäröivästä ympäristöstä.
"Ikuisesti minun kuuni" syleilen kiireistä kuuta. "Ottakoon" he vain toteavat, kauniit aurinko ihmiset "jos se kerran on hänen kuunsa"
Robyn Andrews on psykologian opiskelija Etelä-Walesin yliopistossa Treforestissa. Hän pohti, voisivatko ihmiset, joilla on vahvemmat kriittiset ajattelutaidot, uskoa paranormaaleihin epätodennäköisemmin. Niinpä hän ja hänen mentorinsa, psykologi Philip Tyson, rekrytoivat 687 opiskelijaa tutkimukseen heidän paranormaaleista uskomuksistaan. Opiskelijat opiskelivat useilla eri aloilla. Jokaiselta kysyttiin, kuinka vahvasti hän suostui väitteisiin, kuten "Kuolleiden kanssa on mahdollista kommunikoida". Tai "Mielesi tai sielusi voi jättää kehosi ja matkustaa." Tutkimusryhmä tarkasteli myös opiskelijoiden arvosanoja äskettäisestä tehtävästä.
Tässä tutkimuksessa havaittiin, että korkeammalla arvosanalla saaneilla opiskelijoilla oli yleensä vähemmän paranormaalia uskomusta. Ja fyysisten tieteiden, tekniikan tai matematiikan opiskelijat eivät yleensä uskoneet yhtä voimakkaasti kuin taiteita opiskelevat. Tämä suuntaus on nähty myös muiden tutkimuksissa.
Tämä tutkimus ei itse asiassa arvioinut opiskelijoiden kykyä ajatella kriittisesti. "Tutkimme sitä tulevaisuuden tutkimuksena", Andrews sanoo. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että luonnontieteiden opiskelijoilla on yleensä vahvempi kriittisen ajattelun taidot kuin taideopiskelijoilla. Tämä johtuu luultavasti siitä, että sinun täytyy ajatella kriittisesti voidaksesi suorittaa tieteellisiä kokeita. Ja kriittinen ajattelu voi auttaa sinua selvittämään epätavallisen kokemuksen todennäköisiä syitä ilman haamuja (tai muukalaisia tai Bigfootia).
Jopa luonnontieteiden opiskelijoiden ja työskentelevien tiedemiesten keskuudessa paranormaalit uskomukset jatkuvat. Andrews ja Tyson ajattelevat, että se on ongelma. Jos et voi arvioida, onko kummitustarina tai pelottava kokemus todellinen vai ei, voit myös joutua mainosten, väärien lääkehoitojen tai valeuutisten huijatuksi, Tyson sanoo. On tärkeää, että jokainen oppii kyseenalaistamaan tietoa ja etsimään järkeviä, realistisia selityksiä.
Joten jos joku kertoo sinulle haamutarinan tänä Halloweenina, nauti siitä. Mutta pysy skeptisenä. Mieti muita mahdollisia selityksiä kuvatulle. Muista, että mielesi voi huijata sinut kokemaan pelottavia asioita.
"Ikuisesti minun kuuni" syleilen kiireistä kuuta. "Ottakoon" he vain toteavat, kauniit aurinko ihmiset "jos se kerran on hänen kuunsa"
Jopa luonnontieteiden opiskelijoiden ja työskentelevien tiedemiesten keskuudessa paranormaalit uskomukset jatkuvat. Andrews ja Tyson ajattelevat, että se on ongelma. Jos et voi arvioida, onko kummitustarina tai pelottava kokemus todellinen vai ei, voit myös joutua mainosten, väärien lääkehoitojen tai valeuutisten huijatuksi, Tyson sanoo. On tärkeää, että jokainen oppii kyseenalaistamaan tietoa ja etsimään järkeviä, realistisia selityksiä.
Joten jos joku kertoo sinulle haamutarinan tänä Halloweenina, nauti siitä. Mutta pysy skeptisenä. Mieti muita mahdollisia selityksiä kuvatulle. Muista, että mielesi voi huijata sinut kokemaan pelottavia asioita.
Kissatäti kirjoitti: ↑19 Elo 2024, 12:44
Tässä ollaan ehkä jo liian skeptisiä?
Liiasta skeptisyydestä en tiedä, mutta tiedän, miksi monet kriittisesti ajattelevat luonnontieteilijätkin uskovat psi-ilmiöihin. Se tapahtuu siksi, että myös luonnontieteilijöillä on psi-kokemuksia. Akateemisille parapsykologiasta esitelmöineet tutkijat kertovat, että useimmiten esitelmän jälkeen yleisöstä tulee joku supisemaan ja kertomaan omista kokemuksistaan. Sitten he vannottavat, että juttu ei saa mennä eteenpäin heidän nimensä mainiten.
There is a principle which is a bar against all information, which is proof against all arguments and which cannot fail to keep a man in everlasting ignorance -- that principle is contempt prior to investigation.
ID10T kirjoitti: ↑19 Elo 2024, 15:23
Tieteessä ei voi koskaan olla liian skeptinen.
Teologioiassa ja ilmastonlämpenemistieteessä liiallinen skeptisyys on ehdottomasti haitallista.
Eihän tieteenteosta mitään tulisi jos jokainen asiasta mitäänymmärtämätön tulisi kirkkoon huutelemaan asiattomuuksia.
vahva_virtanen kirjoitti: ↑19 Elo 2024, 15:29
Eihän tieteenteosta mitään tulisi jos jokainen asiasta mitäänymmärtämätön tulisi kirkkoon huutelemaan asiattomuuksia.
Skeptisyys on myös sitä, ettei huuhareiden huutelua noteerata. Kommenttisi oli muutenkin ristiriitainen.
Mutta lainaamani on aivan oikein koskien kaikkia tieteitä ja korostetusti luonnontieteitä. Kuten Enqvist ja Räsänen yhteisessä artikkelissaan totesivat, tutkijoiden ja maallikoiden välinen keskusteluyhteys katkesi jo 1800 luvulla.
Luonnontieteessäkin on toki tieteenaloja, joissa maallikotkin voivat tehdä löytöjä. Esimerkiksi lintujen levinneisyyttä ei tiedettäisi läheskään nykyisellä tarkkuudella ilman ornotologian harrastajia ja amatöörit ovat tehneet astronomisia löytöjä.
Lyhytprosaistinen juttusi oli tietenkin tarkoitettu jonkinlaiseksi vitsiksi, mutta sen loppuosaan sisältyi vahva totuus. Eräät tämänkin palstan maallikot ovat täysiä huuhareita yrittäessään kaataa luonnontieteen perusväittämiä. He tekevät vain itsensä naurettaviksi itse sitä tajuamatta.
