Minä tuossa edellä sanoin: kun lopetat valehtelemisen ja tyhmäilyn, mitään konfliktia ei synny. Miksi taas valehtelet ja tyhmäilet?
Aineen sidosenergia
Re: Aineen sidosenergia
Re: Aineen sidosenergia
Jos esität väitteitä julkisessa keskustelussa, niin joudut sietämään sen, että niihin vastataan mielestäsi valheellisilla tai tyhmillä tavoilla. Jos et kestä sitä ilman että on pakko alkaa kiukutella ja haukkua tyhminä pitämiäsi, älä sitten nouse lavalle julistamaan.
Re: Aineen sidosenergia
Sano tuo sama pelistä katsovalle henkilöllekin.Neutroni kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 19:45Jos esität väitteitä julkisessa keskustelussa, niin joudut sietämään sen, että niihin vastataan mielestäsi valheellisilla tai tyhmillä tavoilla. Jos et kestä sitä ilman että on pakko alkaa kiukutella ja haukkua tyhminä pitämiäsi, älä sitten nouse lavalle julistamaan.
Re: Aineen sidosenergia
Ei minulle ole ongelma, että jotkut haukkuvat minua. Jos olisi, en tietenkään harrastaisi keskustelua tämän kaltaisilla palstoilla. En minä ole ikinä lähetellyt tuollaisia haukkumaviestejä, joiden ainoa sisältö on jonkin eri mieltä olevan solvaaminen.
Re: Aineen sidosenergia
Et sitten näytä muistavan sanomiasi minuuttia kauemmin.
Sanoit: Epäilemättä Kontran mielestä laatikon massa sisältöineen kasvaa, kun sen sisälle laitetaan valoa.
Tuo on tyhmä vale ja panettelua - riidan haastamista.
Re: Aineen sidosenergia
Valehtelet.
Valitettavasti en pysty kaivamaan vittuilujasi minulle Tieteen keskustelupalstalta, ja tältä palstalta varmaan mahdotonta niitä yrittää kaivaa, kun sinulla on mahdollisuus ne hävittää, kuten hävitit tyhmän kommenttisi Tiede-lehdenkin palstalta.
Miksi edelleen käyt jatkuvasti kimppuuni ja haastat riitaa?
Re: Aineen sidosenergia
En käy kimppuun, mutta joudun huomauttamaan koska käyttäydyt toistuvasti ala-arvoisesti, niin kuin tässäkin keskustelussa. Sepustat outoja julistuksia, jotka ovat täynnä virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia, ja alat solvata jos joku huomauttaa niistä.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 20:16 Valitettavasti en pysty kaivamaan vittuilujasi minulle Tieteen keskustelupalstalta, ja tältä palstalta varmaan mahdotonta niitä yrittää kaivaa, kun sinulla on mahdollisuus ne hävittää, kuten hävitit tyhmän kommenttisi Tiede-lehdenkin palstalta.
Miksi edelleen käyt jatkuvasti kimppuuni ja haastat riitaa?
Re: Aineen sidosenergia
Ja sinäkö olet erehtymätön?Neutroni kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 20:20En käy kimppuun, mutta joudun huomauttamaan koska käyttäydyt toistuvasti ala-arvoisesti, niin kuin tässäkin keskustelussa. Sepustat outoja julistuksia, jotka ovat täynnä virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia, ja alat solvata jos joku huomauttaa niistä.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 20:16 Valitettavasti en pysty kaivamaan vittuilujasi minulle Tieteen keskustelupalstalta, ja tältä palstalta varmaan mahdotonta niitä yrittää kaivaa, kun sinulla on mahdollisuus ne hävittää, kuten hävitit tyhmän kommenttisi Tiede-lehdenkin palstalta.
Miksi edelleen käyt jatkuvasti kimppuuni ja haastat riitaa?
Ne huomiot erehdyksistä ja puutteellisuuksista voi tehdä vittuilemattakin, mutta sinähän et sitä halua tehdä, kun heikkoa itsetuntoasi lämmittää päästä vittuilemaan aina kun siihen on pienikin mahdollisuus.
Minä lienen tuonut tänne eniten pitkän tutkimuksen vaatineita esityksiä erilaisista fysiikan ilmiöstä ja sovelluksista, sotahistoriasta ja muistakin aiheista, joiden olen luullut kaikkia kiinnostavan. Kiitosta niistä ei ole herunut yhtä kommenttia lukuun ottamatta, vaan pelkkää vittuilua asiasta ymmärtämättömiltä on sen sijaan tullut roppakaupalla. Siihen yhtenä syynä on kelvoton moderointi, joka on itsekin osallistunut aktiivisesti trollaamiseen.
Re: Aineen sidosenergia
Kai se ihan tarpeellista tietoa on.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 18:38No eihän mitään järkeä olisikaan alkaa mittailemaan. Etkö lukenut, mitä olen kirjoittanut sidosenergioiden massoista, jos kuvittelet, etten minä ole tiennyt miten pieniä ne ovat?JeeSe kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 18:06Yritin vaan vitsailla sen massan katoamisen olevan sitä suuruusluokkaa, että se pyöristyy nollaan millä tahansa tarkkuudella tutkittaessa.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 15:58Miksiköhän tuo nyt pitäisi tulkita?JeeSe kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 14:18Kuulostaa äkkiseltää, että tähän käy nollatoleranssi.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 13:21Kun rajoitetaan energian siirtymiset vain nuolen lähettämiseksi, massan katoaminen lienee laskettavissa marginaalisella toleranssilla.Eusa kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 11:02Noita marginaalisia energiamuotomuutoksia ei kannata ottaa asiaksi, ellei samalla käsittele fysiikan pääperiaatteen mukaan eritellen järjestelmän sulkeutuneisuutta/avoimuutta. Eikä ole mitään järkeä puhua jousen virittämisestä, jos suurin osa järjestelmästä vuotaa biologisten prosessien lämpöä.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 10:46Ampuja ja jousi ei ole suljettu systeemi edes teoriassa.Eusa kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 10:43Suljetun järjestelmän energiatiheysjakauman vaihdellessa entrooppisesti sen kokonaisenergia, eli kyky tehdä työtä ulkopuolisen suhteen, säilyy samana riippumatta missä muodossa energia systeemissä esiintyy.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 06:53 Systeemin sidosenergiat eivät ole muuttumattomia, vaan riippuvat systeemin viritystilasta.
Massan sidosenergiat kuumana ovat suuremmat kylmänä. Jousen sidosenergiat ovat jännitettynä suuremmat kuin levossa. Massan pudotessa gravitaatiossa systeemin sidosenergia vähenee.
Jousta jännitettäessä syntyy siirtohäviöitä siirrettäessä energiaa korkeammasta energiatilasta matalampaan energiatilaan, jolloin systeemin massa vähenee jo jousen viritysvaiheessa.
Kappalevalintoja vuorovaikutusrajauksin soisi sovellettavan enemmän modernin fysiikan esityksissä.
Mutta jos olet vakavissasi, jousen jännitysenergiaa katoaa sen vapautessa myös sen sisäisessä kitkassa ja jälkivärähtelyinä ympäristöön - kuuluuhan siitä ääntäkin.
Mutta meinaatko, että on turhaa kertoa fysiikan oppimateriaaleissa aineen sidosenergioden massoista sen vuoksi kun ne ovat niin pieniä? Sen vuoksi niitä juuri pitääkin opettaa, kun niissä on niin valtavasti energiaa. Ne sentään ovat fysiikan perusteiden yksi kulmakivi.
Joskus vaan laskeskelin paljonko ydinvoimalan polttoainenippu kevenee, kun siitä imetään energiaa 50 megawattipäivää uraanikiloa kohden. Niin siihen aika pieneen massanmuutokseen nähden joku tuollainen jousen jännittäminen ei ihan hirveän suuria numeroita oletettavasti anna.
-
Pikku Heikki
- Reactions:
- Viestit: 58
- Liittynyt: 29 Maalis 2023, 18:09
Re: Aineen sidosenergia
Kontra turha riidellä. Fotoni, lepomassa nolla, siirtää tietyn suuruista liike-energiaa laatikkoon. Kyllä paino kasvaa jos olosuhteet ovat kohillaan.
Re: Aineen sidosenergia
Ja viritysenergiaa ei voi laskea nuolen massaksi, ellei virittäjä ammu itseään kontaktissa - silloinkin massa vain käväisee nuolessa. Jos nuoli ammutaan muuhun kohteeseen, virityksen potentiaali laukeaa ja muuttuu nuolen liike-energiaksi. Jos ampuja pyytää ulkopuolista avustajaa virittämään, silloin systeemiin tulee aidosti lisäenergiaa jousen jännitykseen.JeeSe kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 20:54Kai se ihan tarpeellista tietoa on.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 18:38No eihän mitään järkeä olisikaan alkaa mittailemaan. Etkö lukenut, mitä olen kirjoittanut sidosenergioiden massoista, jos kuvittelet, etten minä ole tiennyt miten pieniä ne ovat?JeeSe kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 18:06Yritin vaan vitsailla sen massan katoamisen olevan sitä suuruusluokkaa, että se pyöristyy nollaan millä tahansa tarkkuudella tutkittaessa.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 15:58Miksiköhän tuo nyt pitäisi tulkita?JeeSe kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 14:18Kuulostaa äkkiseltää, että tähän käy nollatoleranssi.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 13:21Kun rajoitetaan energian siirtymiset vain nuolen lähettämiseksi, massan katoaminen lienee laskettavissa marginaalisella toleranssilla.Eusa kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 11:02Noita marginaalisia energiamuotomuutoksia ei kannata ottaa asiaksi, ellei samalla käsittele fysiikan pääperiaatteen mukaan eritellen järjestelmän sulkeutuneisuutta/avoimuutta. Eikä ole mitään järkeä puhua jousen virittämisestä, jos suurin osa järjestelmästä vuotaa biologisten prosessien lämpöä.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 10:46Ampuja ja jousi ei ole suljettu systeemi edes teoriassa.Eusa kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 10:43Suljetun järjestelmän energiatiheysjakauman vaihdellessa entrooppisesti sen kokonaisenergia, eli kyky tehdä työtä ulkopuolisen suhteen, säilyy samana riippumatta missä muodossa energia systeemissä esiintyy.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 06:53 Systeemin sidosenergiat eivät ole muuttumattomia, vaan riippuvat systeemin viritystilasta.
Massan sidosenergiat kuumana ovat suuremmat kylmänä. Jousen sidosenergiat ovat jännitettynä suuremmat kuin levossa. Massan pudotessa gravitaatiossa systeemin sidosenergia vähenee.
Jousta jännitettäessä syntyy siirtohäviöitä siirrettäessä energiaa korkeammasta energiatilasta matalampaan energiatilaan, jolloin systeemin massa vähenee jo jousen viritysvaiheessa.
Kappalevalintoja vuorovaikutusrajauksin soisi sovellettavan enemmän modernin fysiikan esityksissä.
Mutta jos olet vakavissasi, jousen jännitysenergiaa katoaa sen vapautessa myös sen sisäisessä kitkassa ja jälkivärähtelyinä ympäristöön - kuuluuhan siitä ääntäkin.
Mutta meinaatko, että on turhaa kertoa fysiikan oppimateriaaleissa aineen sidosenergioden massoista sen vuoksi kun ne ovat niin pieniä? Sen vuoksi niitä juuri pitääkin opettaa, kun niissä on niin valtavasti energiaa. Ne sentään ovat fysiikan perusteiden yksi kulmakivi.
Joskus vaan laskeskelin paljonko ydinvoimalan polttoainenippu kevenee, kun siitä imetään energiaa 50 megawattipäivää uraanikiloa kohden. Niin siihen aika pieneen massanmuutokseen nähden joku tuollainen jousen jännittäminen ei ihan hirveän suuria numeroita oletettavasti anna.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Re: Aineen sidosenergia
No sittenhän sinä olet puhunut aivan puutaheinää, kun sanoit että energialla on massa.
Valo on energiaa, joten tietysti laatikon massa sisältöineen pitää kasvaa, kun sinne laitetaan valoa.
Joku muukin? on asiasta ollut samaa mieltä
"Loppupeleissä ei ole sillä väliä, kuinka monen heijastuksen jälkeen valo olisi absorboitunut peileihin ja muuttunut peilien lämmöksi. Kun siis se samainen peilien lämpönä esiintyvä energiakin näkyy massana kaavan E=mc^2 mukaisesti.
Jännitetyn jousen massa on suurempi kuin jännittämättömän jousen massa. Ero aiheutuu siitä, että jousen jännittäminen lisää jousen materiaalissa sähkömagneettisiin kenttiin sitoutuneen energian määrää."
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16425486/fotonin-massa
Ja aiemmin väittämäsi
nyt on lämpöenergiallakin massa.
Kuinka paljon enemmän painaa suurjännitelinjan johdin virrattomana kuin virrallisena?
Silmämääräinen havainto kertoo, että vähemmän virrallinen on painavampi, koska kesäisi johdot roikkuvat alempana kuin talvipakkasilla.
Re: Aineen sidosenergia
Täytyypä testata heilahtaako vaaan viisari enemmän vai vähemmän jos pyydän apuria jännittämään puolestani. Montakohan desimaalia pitäisi digivaakaan lisätä, että eron voisi nähdä?Eusa kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 21:07Ja viritysenergiaa ei voi laskea nuolen massaksi, ellei virittäjä ammu itseään kontaktissa - silloinkin massa vain käväisee nuolessa. Jos nuoli ammutaan muuhun kohteeseen, virityksen potentiaali laukeaa ja muuttuu nuolen liike-energiaksi. Jos ampuja pyytää ulkopuolista avustajaa virittämään, silloin systeemiin tulee aidosti lisäenergiaa jousen jännitykseen.JeeSe kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 20:54Kai se ihan tarpeellista tietoa on.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 18:38No eihän mitään järkeä olisikaan alkaa mittailemaan. Etkö lukenut, mitä olen kirjoittanut sidosenergioiden massoista, jos kuvittelet, etten minä ole tiennyt miten pieniä ne ovat?JeeSe kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 18:06Yritin vaan vitsailla sen massan katoamisen olevan sitä suuruusluokkaa, että se pyöristyy nollaan millä tahansa tarkkuudella tutkittaessa.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 15:58Miksiköhän tuo nyt pitäisi tulkita?JeeSe kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 14:18Kuulostaa äkkiseltää, että tähän käy nollatoleranssi.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 13:21Kun rajoitetaan energian siirtymiset vain nuolen lähettämiseksi, massan katoaminen lienee laskettavissa marginaalisella toleranssilla.Eusa kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 11:02Noita marginaalisia energiamuotomuutoksia ei kannata ottaa asiaksi, ellei samalla käsittele fysiikan pääperiaatteen mukaan eritellen järjestelmän sulkeutuneisuutta/avoimuutta. Eikä ole mitään järkeä puhua jousen virittämisestä, jos suurin osa järjestelmästä vuotaa biologisten prosessien lämpöä.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 10:46Ampuja ja jousi ei ole suljettu systeemi edes teoriassa.Eusa kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 10:43
Suljetun järjestelmän energiatiheysjakauman vaihdellessa entrooppisesti sen kokonaisenergia, eli kyky tehdä työtä ulkopuolisen suhteen, säilyy samana riippumatta missä muodossa energia systeemissä esiintyy.
Kappalevalintoja vuorovaikutusrajauksin soisi sovellettavan enemmän modernin fysiikan esityksissä.
Mutta jos olet vakavissasi, jousen jännitysenergiaa katoaa sen vapautessa myös sen sisäisessä kitkassa ja jälkivärähtelyinä ympäristöön - kuuluuhan siitä ääntäkin.
Mutta meinaatko, että on turhaa kertoa fysiikan oppimateriaaleissa aineen sidosenergioden massoista sen vuoksi kun ne ovat niin pieniä? Sen vuoksi niitä juuri pitääkin opettaa, kun niissä on niin valtavasti energiaa. Ne sentään ovat fysiikan perusteiden yksi kulmakivi.
Joskus vaan laskeskelin paljonko ydinvoimalan polttoainenippu kevenee, kun siitä imetään energiaa 50 megawattipäivää uraanikiloa kohden. Niin siihen aika pieneen massanmuutokseen nähden joku tuollainen jousen jännittäminen ei ihan hirveän suuria numeroita oletettavasti anna.
Tai kuinka nopeasti eron huomaa, jos pyytää vaimoa tuohon apuriksi?
Re: Aineen sidosenergia
Esityksessäni aineen sidosenergista kuvasin sitä massan suunnatonta energiamäärää: 1 gramma vastaa reilun vuorokauden Loviisan voimalan molempien reaktorien hyötytehoa.JeeSe kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 20:54Kai se ihan tarpeellista tietoa on.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 18:38No eihän mitään järkeä olisikaan alkaa mittailemaan. Etkö lukenut, mitä olen kirjoittanut sidosenergioiden massoista, jos kuvittelet, etten minä ole tiennyt miten pieniä ne ovat?JeeSe kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 18:06Yritin vaan vitsailla sen massan katoamisen olevan sitä suuruusluokkaa, että se pyöristyy nollaan millä tahansa tarkkuudella tutkittaessa.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 15:58Miksiköhän tuo nyt pitäisi tulkita?JeeSe kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 14:18Kuulostaa äkkiseltää, että tähän käy nollatoleranssi.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 13:21Kun rajoitetaan energian siirtymiset vain nuolen lähettämiseksi, massan katoaminen lienee laskettavissa marginaalisella toleranssilla.Eusa kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 11:02Noita marginaalisia energiamuotomuutoksia ei kannata ottaa asiaksi, ellei samalla käsittele fysiikan pääperiaatteen mukaan eritellen järjestelmän sulkeutuneisuutta/avoimuutta. Eikä ole mitään järkeä puhua jousen virittämisestä, jos suurin osa järjestelmästä vuotaa biologisten prosessien lämpöä.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 10:46Ampuja ja jousi ei ole suljettu systeemi edes teoriassa.Eusa kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 10:43Suljetun järjestelmän energiatiheysjakauman vaihdellessa entrooppisesti sen kokonaisenergia, eli kyky tehdä työtä ulkopuolisen suhteen, säilyy samana riippumatta missä muodossa energia systeemissä esiintyy.Kontra kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 06:53 Systeemin sidosenergiat eivät ole muuttumattomia, vaan riippuvat systeemin viritystilasta.
Massan sidosenergiat kuumana ovat suuremmat kylmänä. Jousen sidosenergiat ovat jännitettynä suuremmat kuin levossa. Massan pudotessa gravitaatiossa systeemin sidosenergia vähenee.
Jousta jännitettäessä syntyy siirtohäviöitä siirrettäessä energiaa korkeammasta energiatilasta matalampaan energiatilaan, jolloin systeemin massa vähenee jo jousen viritysvaiheessa.
Kappalevalintoja vuorovaikutusrajauksin soisi sovellettavan enemmän modernin fysiikan esityksissä.
Mutta jos olet vakavissasi, jousen jännitysenergiaa katoaa sen vapautessa myös sen sisäisessä kitkassa ja jälkivärähtelyinä ympäristöön - kuuluuhan siitä ääntäkin.
Mutta meinaatko, että on turhaa kertoa fysiikan oppimateriaaleissa aineen sidosenergioden massoista sen vuoksi kun ne ovat niin pieniä? Sen vuoksi niitä juuri pitääkin opettaa, kun niissä on niin valtavasti energiaa. Ne sentään ovat fysiikan perusteiden yksi kulmakivi.
Joskus vaan laskeskelin paljonko ydinvoimalan polttoainenippu kevenee, kun siitä imetään energiaa 50 megawattipäivää uraanikiloa kohden. Niin siihen aika pieneen massanmuutokseen nähden joku tuollainen jousen jännittäminen ei ihan hirveän suuria numeroita oletettavasti anna.
Vähän kuvausta energian suhteesta vastaavaan massaan. Kun massa m = 1 g.
E = mc² = 1 g ∙ (3 ∙10^5 km/s)² = 10^-3 kg ∙ 9 ∙ 10^10 ∙ 10^6 m²/s² = 9 ∙ 10^13 kgm²/s² (= J =Ws)
= 9 ∙ 10^13 Ws = 9 ∙ 10^7 MWs = 9 ∙ 10^7 MWs ∙ h / 3600 s = 2,5 ∙ 10^4 MWh = 25 GWh
Jos lämmitetään kappaletta, josta lämpö ei karkaa 1 vrk 1h , 1GW teholla, niin sen massa nousee 1 gramman. Vastaa reilun vuorokauden Loviisan voimalan molempien reaktorien hyötytehoa. Tästä saa käsityksen miksi ydinreaktiossa pienestä massasta saadaan niin paljon energiaa irti.

