Torjutko Jeesuksen?

[siili suhonen]

Secular humanism is philosophically naturalistic. It holds that nature (the world of everyday physical experience) is all there is, and that reliable knowledge is best obtained when we query nature using the scientific method.

Jep. Sekulaarista humanismista näyttäisi tosiaan puuttuvan täysin tuo kiinnostus ihmisen sisäisen maailman ymmärtämiseen ja ote ennenkaikkea ulospäin suuntautunut. Tuossa mielestäni se hengellinen humanismi täydentää oivasti sekulaaria humanismia. Sen verran paljon uraanuurtavaa tutkimusta ja näkemystä on noissa perinteissä suoritettu ihmisen sisäisen maailman ja ihmisluonnon jos kohta ihmisen jumalluonnon(kts. platon) ymmärtämiseksi.

Miten niin sekulaarista humanismista puuttuu kiinnostus ihmisen sisäisen maailman ymmärtämiseen?

Noista sekulaareista perinteistä olisi kiva kuulla lisää jossa tuosta sisäistä maailmaa käsitellään. Avaa ihmeessä. Moominiltakin yritin tiedustella mutta hän ei jostain syystä sättimiseltään joutanut asiaa avaamaan.

[siili suhonen]

Sekulaari humanismi.

Voiko sen selvemmin sanoa.

Moomin korjannee jos olen taas väärässä käyttämieni termien kanssa mutta johan tuo sekulaari humanismi on suorastaan oxymoroni.

Perseelleen meni

Humanismilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa uskooko jumalaan vai ei, joten humanismi voi olla sekulaariakin.

Mitä humanismi sinulle ja muille ateisteille sitten merkitsee?

Muiden osalta en tietenkään pysty vastaamaan, mutta oma näkemykseni vastaa suurin piirtein sitä, mitä wikipedia asiasta sanoo.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Humanismi

Kansainvälisen sekulaarin humanistisen ja eettisen liiton IHEU:n määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen, kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole teistinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä”

Kiitos selvennyksestä! Olipa ihana saada asiallisia vastauksia tietämättömyyteensä.Märkäruutihan pillastui täysin ja alkoi sättimään kun en ollut kuullut sekulaarista humanismista sen sijaan että olisi laillasi avannut mistä on kyse. Teitä ateisteja tosiaan on moneen lähtöön.

Oliko sinulle yllätys, että ateistit ovat erilaisia keskenään?

Mitä tarkoittaa käytännössä että ihmisellä on velvollisuus antaa elämälle merkitys? Miksi eläminen itsessään ei riitä vaan sille pitäisi jotain abstrakteja merkityksiä? Eikö tärkeämpää olisi keskittyä elämänlaatuun kun tuollaisiin absrtakteihin merkityspeleihin?

En sanonut allekirjoittavani wikipedian määritelmää kokonaisuudessaan, ja minusta tuo velvollisuus on turha sana. Toki eläminen helpottuu kummasti, jos elämällä on tarkoitus. Joku asiahan ihmistä motivoi nousemaan aamulla ylös sängystä, oli se sitten työ, harrastus, perheen kanssa vietetty aika tai pelkkä laiskana oleminen.

Millainen olisi nykyistä inhimillisempi yhtesikunta jos ajatellaan vaikkapa suomea ja mitä ovat nuo inhimilliset ja luonnolliset arvot joista puhut? Ja millä keinoin pyritään niitä kohti?

Edelleenkään minä en sitä wikipedian artikkelia ole kirjoittanut, mutta onhan Suomessa asunnottomuutta, työttömyyttä ja vanhusten heitteillejättöä. Näihin nyt ainakin voisi panostaa enemmän.

Millä tavalla järkeä ja vapaata tutkimusta tulisi mieelstäsi hyödyntää inhimillisemmän yhteiskunnan rakentamiseksi.

En ymmärrä, mitä sinä et tässä ymmärrä. Mielestäni asia on selvä kuin pläkki. Tutkimus ja tuotekehittely luo uusia työmahdollisuuksia ja sitä kautta talouskasvua.

Riskithän tuossa järjen käytössä inhimillisempien yhteiskuntien rakentamisessa ovat ilmesiet kun mietimme vaikkapa partakallea tai leniniä. Järki ehkä renkinä ok mutta isäntänä ei niinkään?

Kuka on partakalle? Lenin taas oli lapsellinen esimerkki, miksi typeryksistä pitäisi oppia ottaa?

Lenin ja partakalle olivat erittäin älykkäitä miehiä. Kyllä dialektinen marerialismi oli massiivinen järjen saavutus. Täytyy olla vähän höppänä jos tuota käy kieltämään. Ongelma on siinä että järki tuppaa niillä fiksuimmilla erkaantumaan kovin kauas elämän realiteeteista. Yliaktiivisen dopamiinijärjestelmän huonoja puolia tuo. Tuotekehittelyssä ihan kiva varmasti mutta inhimillisen yhtesikunnan luojana riskisijoitus.Järkeä enemmän peräänkuuluttaisin rakastavaa myötätuntoa.

Edelleenkän en teidä, kuka on partakalle.

Ja mitä tuohon muuhun tulee, kysyit miten järkeä ja tutkimista tulisi hyödyntää inhimillisemmän yhteiskunnan rakentamiseksi. Minä vastasin ja nyt sinä alat nillittämään rakastavasta myötätunnosta, mistä ei edes ollut puhe.

Edelleenkään minä en sitä wikipedian artikkelia ole kirjoittanut, mutta onhan Suomessa asunnottomuutta, työttömyyttä ja vanhusten heitteillejättöä. Näihin nyt ainakin voisi panostaa enemmän.

Miksi pitäisi panostaa? Millä tavalla pitäisi panostaa? Millä tavalla itse panostat?

Olet kuin kyselyikäinen vekara...

Tietenkin asunnottomuuden, työttömyyden ja vanhusten heitteillejätön hoitamiseen pitää humanismin nimissä panostaa. En ole kuitenkaan sosiaali- ja terveysministeri tai työministeri, joten omat keinoni vaikuttaa ovat vähäiset.

En sanonut allekirjoittavani wikipedian määritelmää kokonaisuudessaan, ja minusta tuo velvollisuus on turha sana. Toki eläminen helpottuu kummasti, jos elämällä on tarkoitus. Joku asiahan ihmistä motivoi nousemaan aamulla ylös sängystä, oli se sitten työ, harrastus, perheen kanssa vietetty aika tai pelkkä laiskana oleminen

Eli merkityksen sijasta korostat tarkoitusta.

Minusta merkitys ja tarkoitus ovat tässä tapauksessa sama asia.

Mikä tuon työn, harrastuksen tai perheen kanssa vietetyn ajan tarkoitus on? Pitääks niillä olla tarkoitus? Miks?

Nyt tuli niin typerä kysymys, että päättele itse.

Aika paljosta olet eri mieltä wikin kanssa tuosta humanismista.

En sanoisi niinkään.

Mut ilmeisesti sen kanssa on vähä sama kun ateisminkin. Humanisteilla ei oo muuta yhteistä kun että eivät usko jumalaan?

Ateismi on vain ja ainoastaan jumaluskon puutetta. Humanismiin jumalusko ei taas liity mitenkään.

Edelleenkän en teidä, kuka on partakalle.

Konteksti oli mielestäni aika hyvä vihje jo sinänsä. Avainsanat: dialektinen materialismi.
Veikkauksia?

Olet kuin kyselyikäinen vekara...

Kiitos. Pyrin säilyttämään lapsenomaisen uteliasuuteni. Tiedetäänhän kertoa että lasten on jumalan valtakunta. Tuokin yksi esimerkki siitä miten kristillinen ajattelu on kannustanut tieteen kehittymiseen. Onhan uteliaisuus hyvän tiedemiehen välttämätön ominaisuus.

Tietenkin asunnottomuuden, työttömyyden ja vanhusten heitteillejätön hoitamiseen pitää humanismin nimissä panostaa. En ole kuitenkaan sosiaali- ja terveysministeri tai työministeri, joten omat keinoni vaikuttaa ovat vähäiset.

Älä vähättele itseäsi! Jos kaikki sekulaarihumanistit lähtisivät toteuttamaan humanismiaan käytännössä vapaaehtoistyön merkeissä niin varmasti tuolla olisi aika iso positiivinen vaikutus huonompi-onnisten elämään.

[siili suhonen]

Uskonnollisuus muuttumassa vähemmistöidentiteetiksi
Joka neljäs (26 %) suomalainen katsoo olevansa identiteetiltään uskonnollinen. Suomalaisen uskonnollisen kentän muuttuessa moni uskonnollinen ihminen kokeekin edustavansa vähemmistöä uskonnollisen identiteetin takia. Uskovana itseään pitävistä suomalaisista viidennes (19 %), mutta alle 30-vuotiaista jo noin kolmannes kokee olevansa vähemmistössä uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi.

Edellä on kirkon tutkimuskeskuksen tilastoa.
Pitää vain toivoa, että meissä uskonnottomiasa on mahdollisimman paljon niitä hyviä sekulaareja humanisteja ja mahdollisimman vähän pahoja sekulaareja humanisteja.
Täällähän on vakuuttavasti osoitettu, että uskonnollisuuteen taipuvaisilla henkilöillä on korkeampi moraali kuin näillä niin maar sekulaareilla humanisteilla. Edelliset sanovat aivan oikein: niikkelis naakkelis, kun taas nämä moraalitaan vähäisemmät toteavat kiikkelis kaakkelis.

Tuohon toiveeseen on helppo yhtyä. Paitsi ehkä palstan seurauseetikoiden? Onhan mahdollista että pahat humanistit vahingossa tekevät valintoja jotka johtavat hyviin lopputuloksiin ja toisinpäin?
Olemme saaneet sinulta hyvä wisti kuulla paljon hersyvän sarkastista ja ironista kommentointia, mutta olisiha kiva kuulla myös vilpittömiä ajatuksiasi. Mitä jos riisuisit suojanaamiosi hetkeksi ja kertoisit suoraan ja rehellisesti näkemyksiäsi?
Mitä humanismi sinulle merkitsee?
Millä moraalilla itse vedät?
Mitkä ovat minimivaatimukset jotta ihminen voisi kutsua itseään hyväksi humanistiksi? Riittääkö jos kertoo juhlapuheissa hienoja juttuja vai vaaditaanko hyvältä humanistilta jotain tekoja, henkilökohtaisia uhrauksiakin kenties?
Vai miten näet asian?

[marjatta1]

Unohdetaan perusasia. Keskeinen asia.

Tarkoitatko, että olisi hyvä että unohdettaisiin, vaiko, että jotkut ovat unohtaneet?

Jumala on Jumala. Siitä seuraa niin paljon.

Ei tuosta "hauki on hauki" seuraa mitään.

Ja Jeesus on Jumala. Kristinusko tarkoittaa sitä.

Eikös se äsken ollut, että Jumala on Jumala.

Jotkut ovat unohtaneet.

Vaikka kristinuskoa haukutaan polyteistiseksi, kyllä se itse käsittää olevansa monoteistinen, vaikka Jumalan lisäksi myös Jumalan Poika on Jumala. Ja Pyhä Henki.

Kaikki eivät ymmärrä sitä, että kaikki ihmiset ovat Jumalan lapsia, jolloin seuraa myös jotain meidän taivaalliseen osaamme, mahdollisesti. Korotus, deifikaatio, täydelliseksi kehittyminen lopulta. Joillekin, jos ei kaikille.

Vahvasti luuloteltua uskomusta on tuollainen "korottaminen", et millään pysty tuota faktaksi osoittamaan? Vähän samaa huuhaata kuin joidenkin lähinnä kai lahkojen "tempausoppi".


"Joissakin uskonnollisissa ryhmissä opetetaan uskovien ylöstempaamista kolme ja puoli tai seitsemän vuotta ennen Kristuksen näkyvää paluuta. Ylöstempaaminen tapahtuu heidän mukaansa, kun Vapahtaja tulee salaisesti pilvissä, mutta ei tule maan päälle. Uskovat temmataan pois maan päältä, jotta he eivät joudu ahdistuksen ja Antikristuksen aikakauteen, tai ainakaan sen loppuhuipentumaan, jolloin Jumala vuodattaa vihansa maan päälle. Aikanaan Kristus tulee sitten näkyvästi takaisin näiden ylöstemmattujen pyhien kanssa, ja he hallitsevat tuhatvuotista valtakuntaa (Kts: Tuhatvuotinen valtakunta). Ylöstempausopista on olemassa lukuisia muunnelmia."

https://www.luterilainen.net/ylostempaaminen/

[ID10T]

Siis kun Jumala tekee " väärin" se ei ole väärin, kun on yhtä aikaa nuo kolme asiaa, kaikkivaltias, hyvä, kaikkitietävä. Ja Jumala on Rakkaus.

Kun ihminen tekee väärin niin se on väärin. Jumala taas tekee aina oikein, teki mitä tahansa.

Eli jumala saa kaataa kuumaa laavaa ihmisen niskaan, mutta ihminen ei saa? Teko on täysin sama ja sovitaan niin, että se elävältä paistuva ihminenkin on sama.

[ID10T]

kaikkivaltias, hyvä, kaikkitietävä

Jos tuolla kuvittelet ratkaisseesi teodikean ongelman, niin et ratkaissut. Siihen kun lisää maailmassa tapahtuvan pahuuden, niin tedikean ongelma on siinä. Jos Jumala on kaikkivaltias ja hyvä, miksi maailmassa on niin paljon pahaa. Se on ollut kristillisten ajattelijoiden suurimpia ongelmia kristinuskon alkuajoista lähtien, eikä se poistu heppoisella kyökkifilosofialla.

Harari kertoi ratkaisun. Jumala on kaikkivaltias, mutta Jumala on paha.

Ei tuo ollut teodikean ratkaisu vielä. Siihen tarvitään tämä maapallon koetuspaikka luonne. Vaikka on Paratiiseja ja Jumalan Taivaita, niin on tällaisiakin. Nämä ovat välttämättömiä ihmisen kehityksessä.

Miksi syntymättömiä lapsia koetellaan tappamalla ne kohtuun? Tai miksi vastasyntyneitä koetellaan kätkytkuolemilla? Moni aikuinenkin kuolee ilman omaa osuutta asiaan.

Ehkä jotakin muutakin. Sehän on tosi ratkaisematon ongelma edelleen. Mites olis, että kaikki kärsii ja jokainen kuolee joskus. Että niin vaan tarttee olla. Jos rupeaa Jumalaa syyttelemään, on vaan epäonnistunut.

"Ehkä jotain muutakin"? Oma tietämättömyytesi on huono perustelu millekään.

Eivätkä kaikki suinkaan kärsi. Esim. moni kuninkaallinen on elänyt elämänsä kohtaamatta todellisia ongelmia koskaan.

[ID10T]

Ei tuo ollut teodikean ratkaisu vielä. Siihen tarvitään tämä maapallon koetuspaikka luonne. Vaikka on Paratiiseja ja Jumalan Taivaita, niin on tällaisiakin. Nämä ovat välttämättömiä ihmisen kehityksessä.

Ei kelpaa. Kaikkivaltias, täydellinen ja hyvä olento loisi valmiiksi täydellisiä ihmisiä omiin tarkoituksiinsa eikä suurta joukkoa puolivillaisia tekeleitä kärsimään kurjuudessa ja koettelemuksissa, kunnes parhaat valitaan jatkoon (kärsimään lisää?) ja suurin osa hylätään jonkun kapinallisen jumalolennon, jota suuri ja mahtava kaikkivaltias ei saa kuriin, rääkättäväksi helvettiin.

Ehkä jotakin muutakin. Sehän on tosi ratkaisematon ongelma edelleen. Mites olis, että kaikki kärsii ja jokainen kuolee joskus. Että niin vaan tarttee olla. Jos rupeaa Jumalaa syyttelemään, on vaan epäonnistunut.

Ei kukaan syytä Jumalaa. Se olisi absurdia. Näiden keskustelujen tarkoitus on näytää, että on loogisesti paljon mielekkäämpi ajatus, että jumala on pahojen ja vallanhimoisten ihmisten keksimä taru toisten hyväksikäyttämiseksi ja täydellinen hyvyys on vain valhetta, kuin yrittää keksiä epätoivoisia ratkaisuja teodikean ongelmaan sillä oletuksella, että on olemassa täydellinen ja hyvä Jumala. Se johtaa aina ristiriitoihin havaittavan todellisuuden kanssa. Sinä voit laittaa sormet korviin ja lällättää hihhulisoopaasi, mutta se kertoo vain sinun uskosta. Paljon sinua viisaammat ja oppineemmatkin filosofit ja teologit ovat joutuneet myöntämään, että ongelmaan ei ole loogista ratkaisua. Se on vain uskottava todeksi sillä perusteella, että Jumala voi toimia ihmisen logiikan vastaisesti.

Ajattelun täytyy olla juuri niin monimutkaista ja yksinkertaista kuin todellisuskin on.

Tuliko tämä osa jostain puppugeneraattorista? Siinä ei nimittäin sanota yhtään mitään.

[ID10T]

Tuosta ateistien moraalist olisi kiva kuulla lisää.

Emme me sitä asiaa voi sinulle valottaa, kun ei sellaista ole. Jokaisella ateistilla on oma moraalikäsityksensä, sillä ateismi ei edelleenkään ota kantaa mihinkään muuhun kuin jumalien olemassaoloon.

Ateisti voi siis olla sadisti, nihilisti, humanisti, utilitaristi tai mitä tahansa moraalisella kartalla.

Tuo hyvin oudolta kuulostava moraalinen ylemmyyskompleksi selittynee kun huomioimme mitä tiede sanoo moraalimme perimmöisestä tarkoituksesta. Moomin aivotieteilijän osa korjata jos olen väärässä mutta moraalin ykköstarkoitus aivotieteiden näkökulmasta lienee selittää parhain päin tekemisemme itsellemme ja kohdeyleisölle. Tämä on evoluution näkökulmasta ymmärrettävää. Pyritään maksimoimaan oma utiliteetti samalla signaloiden viiteryhmälle että ollaan kiinostuneita muidenkin utiliteetista.

Miten tuo liittyy moraaliseen ylemmyyskompleksiin? Näinhän looginen ihminen toimii. Moraalisesti ylemmyyttä tunteva unohtaa sen toimintansa oikeellisuuden muille selittämisen, koska sillä ei hänen mielestään ole väliä.

Tuossa moominin ja prometheuksen skeemassahan tuo on viety huippuunsa. On väsätty niin monimutkainen moraalioppi että sitä on käytännössä mahdotonta toteuttaa ja näin voidaan luopua moraalisista valinnoista tykkänään ja julistautua syyntakeettomiksi.

Jälleen omituista panettelua. Olet ilmeisesti ymmärtänyt noiden nimimerkkien tarkoitusperät väärin.

Ei ihme että ateistin silmiin uskovainen sisar joka tuulessa ja tuiskussa taivaltaa seurakunnan tiloihin jakamaan leipää ja keittoa sekulaarin yhteiskunnan hylkäämille vähävaraisille normatiivisen teokraattisen moraalinsa ajamana, näyttäytyy moraalittomana hirviönä. Hän ei ole lainkaan ottanut moraalisesti ylevämmän ateistin lailla huomioon sitä seurauseettistä mahdollisuutta että liukastuu ja murtaa nilkkansa matkalla ja näin tuloksena onkin moraaliton aknsanterveydellisten kustannusten lisäminen. Hyi sentään.

Olitko kuinka monen promillen humalassa, kun näitä kirjoittelit?

[ID10T]

Secular humanism is philosophically naturalistic. It holds that nature (the world of everyday physical experience) is all there is, and that reliable knowledge is best obtained when we query nature using the scientific method.

Jep. Sekulaarista humanismista näyttäisi tosiaan puuttuvan täysin tuo kiinnostus ihmisen sisäisen maailman ymmärtämiseen ja ote ennenkaikkea ulospäin suuntautunut. Tuossa mielestäni se hengellinen humanismi täydentää oivasti sekulaaria humanismia. Sen verran paljon uraanuurtavaa tutkimusta ja näkemystä on noissa perinteissä suoritettu ihmisen sisäisen maailman ja ihmisluonnon jos kohta ihmisen jumalluonnon(kts. platon) ymmärtämiseksi.

Miten niin sekulaarista humanismista puuttuu kiinnostus ihmisen sisäisen maailman ymmärtämiseen?

Noista sekulaareista perinteistä olisi kiva kuulla lisää jossa tuosta sisäistä maailmaa käsitellään. Avaa ihmeessä. Moominiltakin yritin tiedustella mutta hän ei jostain syystä sättimiseltään joutanut asiaa avaamaan.

Ei sekularismissa ole kyse perinteistä, vaan valtion ja uskonnon sekä uskonnon ja yksilön välisistä suhteista, siksi pyyntösi on kummallinen.

[ID10T]

Voiko sen selvemmin sanoa.

Moomin korjannee jos olen taas väärässä käyttämieni termien kanssa mutta johan tuo sekulaari humanismi on suorastaan oxymoroni.

Perseelleen meni

Humanismilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa uskooko jumalaan vai ei, joten humanismi voi olla sekulaariakin.

Mitä humanismi sinulle ja muille ateisteille sitten merkitsee?

Muiden osalta en tietenkään pysty vastaamaan, mutta oma näkemykseni vastaa suurin piirtein sitä, mitä wikipedia asiasta sanoo.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Humanismi

Kansainvälisen sekulaarin humanistisen ja eettisen liiton IHEU:n määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen, kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole teistinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä”

Kiitos selvennyksestä! Olipa ihana saada asiallisia vastauksia tietämättömyyteensä.Märkäruutihan pillastui täysin ja alkoi sättimään kun en ollut kuullut sekulaarista humanismista sen sijaan että olisi laillasi avannut mistä on kyse. Teitä ateisteja tosiaan on moneen lähtöön.

Oliko sinulle yllätys, että ateistit ovat erilaisia keskenään?

Mitä tarkoittaa käytännössä että ihmisellä on velvollisuus antaa elämälle merkitys? Miksi eläminen itsessään ei riitä vaan sille pitäisi jotain abstrakteja merkityksiä? Eikö tärkeämpää olisi keskittyä elämänlaatuun kun tuollaisiin absrtakteihin merkityspeleihin?

En sanonut allekirjoittavani wikipedian määritelmää kokonaisuudessaan, ja minusta tuo velvollisuus on turha sana. Toki eläminen helpottuu kummasti, jos elämällä on tarkoitus. Joku asiahan ihmistä motivoi nousemaan aamulla ylös sängystä, oli se sitten työ, harrastus, perheen kanssa vietetty aika tai pelkkä laiskana oleminen.

Millainen olisi nykyistä inhimillisempi yhtesikunta jos ajatellaan vaikkapa suomea ja mitä ovat nuo inhimilliset ja luonnolliset arvot joista puhut? Ja millä keinoin pyritään niitä kohti?

Edelleenkään minä en sitä wikipedian artikkelia ole kirjoittanut, mutta onhan Suomessa asunnottomuutta, työttömyyttä ja vanhusten heitteillejättöä. Näihin nyt ainakin voisi panostaa enemmän.

Millä tavalla järkeä ja vapaata tutkimusta tulisi mieelstäsi hyödyntää inhimillisemmän yhteiskunnan rakentamiseksi.

En ymmärrä, mitä sinä et tässä ymmärrä. Mielestäni asia on selvä kuin pläkki. Tutkimus ja tuotekehittely luo uusia työmahdollisuuksia ja sitä kautta talouskasvua.

Riskithän tuossa järjen käytössä inhimillisempien yhteiskuntien rakentamisessa ovat ilmesiet kun mietimme vaikkapa partakallea tai leniniä. Järki ehkä renkinä ok mutta isäntänä ei niinkään?

Kuka on partakalle? Lenin taas oli lapsellinen esimerkki, miksi typeryksistä pitäisi oppia ottaa?

Lenin ja partakalle olivat erittäin älykkäitä miehiä. Kyllä dialektinen marerialismi oli massiivinen järjen saavutus. Täytyy olla vähän höppänä jos tuota käy kieltämään. Ongelma on siinä että järki tuppaa niillä fiksuimmilla erkaantumaan kovin kauas elämän realiteeteista. Yliaktiivisen dopamiinijärjestelmän huonoja puolia tuo. Tuotekehittelyssä ihan kiva varmasti mutta inhimillisen yhtesikunnan luojana riskisijoitus.Järkeä enemmän peräänkuuluttaisin rakastavaa myötätuntoa.

Edelleenkän en teidä, kuka on partakalle.

Ja mitä tuohon muuhun tulee, kysyit miten järkeä ja tutkimista tulisi hyödyntää inhimillisemmän yhteiskunnan rakentamiseksi. Minä vastasin ja nyt sinä alat nillittämään rakastavasta myötätunnosta, mistä ei edes ollut puhe.

Edelleenkään minä en sitä wikipedian artikkelia ole kirjoittanut, mutta onhan Suomessa asunnottomuutta, työttömyyttä ja vanhusten heitteillejättöä. Näihin nyt ainakin voisi panostaa enemmän.

Miksi pitäisi panostaa? Millä tavalla pitäisi panostaa? Millä tavalla itse panostat?

Olet kuin kyselyikäinen vekara...

Tietenkin asunnottomuuden, työttömyyden ja vanhusten heitteillejätön hoitamiseen pitää humanismin nimissä panostaa. En ole kuitenkaan sosiaali- ja terveysministeri tai työministeri, joten omat keinoni vaikuttaa ovat vähäiset.

En sanonut allekirjoittavani wikipedian määritelmää kokonaisuudessaan, ja minusta tuo velvollisuus on turha sana. Toki eläminen helpottuu kummasti, jos elämällä on tarkoitus. Joku asiahan ihmistä motivoi nousemaan aamulla ylös sängystä, oli se sitten työ, harrastus, perheen kanssa vietetty aika tai pelkkä laiskana oleminen

Eli merkityksen sijasta korostat tarkoitusta.

Minusta merkitys ja tarkoitus ovat tässä tapauksessa sama asia.

Mikä tuon työn, harrastuksen tai perheen kanssa vietetyn ajan tarkoitus on? Pitääks niillä olla tarkoitus? Miks?

Nyt tuli niin typerä kysymys, että päättele itse.

Aika paljosta olet eri mieltä wikin kanssa tuosta humanismista.

En sanoisi niinkään.

Mut ilmeisesti sen kanssa on vähä sama kun ateisminkin. Humanisteilla ei oo muuta yhteistä kun että eivät usko jumalaan?

Ateismi on vain ja ainoastaan jumaluskon puutetta. Humanismiin jumalusko ei taas liity mitenkään.

Edelleenkän en teidä, kuka on partakalle.

Konteksti oli mielestäni aika hyvä vihje jo sinänsä. Avainsanat: dialektinen materialismi.
Veikkauksia?

Veikkaan Karl Marxia, mutta en edelleenkään näe hänen yhteyttään keskusteluumme yleisemmin.

Olet kuin kyselyikäinen vekara...

Kiitos. Pyrin säilyttämään lapsenomaisen uteliasuuteni. Tiedetäänhän kertoa että lasten on jumalan valtakunta. Tuokin yksi esimerkki siitä miten kristillinen ajattelu on kannustanut tieteen kehittymiseen. Onhan uteliaisuus hyvän tiedemiehen välttämätön ominaisuus.

Kristillinen ajattelu langetti Galileolle sanktioita edistyksellisyydestä ja Giordano Bruno poltettiin roviolla kerettiläisyydestä, joten mitä ihmettä höpötät?

Tietenkin asunnottomuuden, työttömyyden ja vanhusten heitteillejätön hoitamiseen pitää humanismin nimissä panostaa. En ole kuitenkaan sosiaali- ja terveysministeri tai työministeri, joten omat keinoni vaikuttaa ovat vähäiset.

Älä vähättele itseäsi! Jos kaikki sekulaarihumanistit lähtisivät toteuttamaan humanismiaan käytännössä vapaaehtoistyön merkeissä niin varmasti tuolla olisi aika iso positiivinen vaikutus huonompi-onnisten elämään.

Miksi tässä kohtaa piti korostaa sekulaaria humanismia? Eikö teistisillä humanisteilla ole samanlainen velvollisuus kantaa kortensa kekoon?

[Wisti]

Uskonnollisuus muuttumassa vähemmistöidentiteetiksi
Joka neljäs (26 %) suomalainen katsoo olevansa identiteetiltään uskonnollinen. Suomalaisen uskonnollisen kentän muuttuessa moni uskonnollinen ihminen kokeekin edustavansa vähemmistöä uskonnollisen identiteetin takia. Uskovana itseään pitävistä suomalaisista viidennes (19 %), mutta alle 30-vuotiaista jo noin kolmannes kokee olevansa vähemmistössä uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi.

Edellä on kirkon tutkimuskeskuksen tilastoa.
Pitää vain toivoa, että meissä uskonnottomiasa on mahdollisimman paljon niitä hyviä sekulaareja humanisteja ja mahdollisimman vähän pahoja sekulaareja humanisteja.
Täällähän on vakuuttavasti osoitettu, että uskonnollisuuteen taipuvaisilla henkilöillä on korkeampi moraali kuin näillä niin maar sekulaareilla humanisteilla. Edelliset sanovat aivan oikein: niikkelis naakkelis, kun taas nämä moraalitaan vähäisemmät toteavat kiikkelis kaakkelis.

Tuohon toiveeseen on helppo yhtyä. Paitsi ehkä palstan seurauseetikoiden? Onhan mahdollista että pahat humanistit vahingossa tekevät valintoja jotka johtavat hyviin lopputuloksiin ja toisinpäin?
Olemme saaneet sinulta hyvä wisti kuulla paljon hersyvän sarkastista ja ironista kommentointia, mutta olisiha kiva kuulla myös vilpittömiä ajatuksiasi. Mitä jos riisuisit suojanaamiosi hetkeksi ja kertoisit suoraan ja rehellisesti näkemyksiäsi?
Mitä humanismi sinulle merkitsee?
Millä moraalilla itse vedät?
Mitkä ovat minimivaatimukset jotta ihminen voisi kutsua itseään hyväksi humanistiksi? Riittääkö jos kertoo juhlapuheissa hienoja juttuja vai vaaditaanko hyvältä humanistilta jotain tekoja, henkilökohtaisia uhrauksiakin kenties?
Vai miten näet asian?

Tarvitsen sarkasmin naamion siksi, etten kykene väittelemään kanssasi lainkaan. En esimerkiksi tunne käyttämistäsi sanoista kuin osan. Uskon, että jos väittelisimme siitä kumpi parempi väri sininen, vai keltainen hakkaisit minut siinäkin 6-0 tai vähintään 5-1. Asettelet sanasi niin paljon minua taitavammin. En silti usko, että värien paremmuudesta on todistettu mitään.
En myöskään usko, että moraalijärjestelmiä (toivottavasti oli jotenkin oikea sana) voidaan todistaa paremmiksi tai huonommiksi enempää kuin voimme puhumalla todistaa henkiolentojen (toivottavasti oikea sana) olevuutta tai olemattomuutta.
Uskovien ja uskonnottomien asenteita moraalisiin kysymyksiin on tutkittu eikä niissä merkittäviä eroja havaittu. Näin ollen lienee yksi lysti kummat osaavat taitavammin itseään kehua.

[Märkäruuti]

Johannes kastoi syntisiä aikuisia. Lapsikaste ei minusta ole Raamatun hengen mukaista.

Ja taas pietistivaihde silmään ja saarnaamaan:
Johanneksen kaste oli parannuskaste, ei Jumalan seurakuntaan liittymisen rituaali. "Jeesuskin osoitti kasteen kautta kuuliaisuutta..." Ei kai Jeesus pelastavaa kastetta tarvinnut?

Raamatusta voi löytää vastaavuuden lapsikasteelle ja se on pojille tehty ympärileikkaus, joka tehtiin 8 päivän ikäisenä. Siitä Jumala tiesi, kuka on oikea juutalainen poika ja kuka mahdollisesti pakana. Raamattu ei missään aseta kasteelle ikärajaa. UT:n puolella kerrottiin kai viidestä tilanteesta, jossa koko perhe kastettiin. Ei ainakaan niissä kohtaa sanottu, että vain perheen aikuiset olisi kastettu.
Uudelleen kastaja tekee Jumalan armoteosta ihmisen kuuliaisuuden osoituksen eli aneen, jolla hän pyrkii taivaaseen.
Näin siis entisen yltiöpietistin näkökulma asiaan.

Vaan mistäpä minä tietäisin, onko minun pietsitinen kantani oikea?
Katolisilla, ortodokseilla, luterilaisilla ainakin on lapsikaste kuten myös eräillä vapailla suunnilla, kuten metodisteilla. Kasteesta (ja ympärileikkauksesta) on väännetty kai jo Paavalin ajoista lähtien, eikä yhdenmukaiseen käsitykseen olla päästy. Vielä 2000 vuotta Paavalin kuoleman jälkeen kiistellään "kasteista ja kätten päälle panemisista", eikä selvää ole saatu. Ei se absoluuttinen totuus asiasta taida tälläkään palstalla ratketa.

[OlliS]

Unohdetaan perusasia. Keskeinen asia.

Tarkoitatko, että olisi hyvä että unohdettaisiin, vaiko, että jotkut ovat unohtaneet?

Jumala on Jumala. Siitä seuraa niin paljon.

Ei tuosta "hauki on hauki" seuraa mitään.

Ja Jeesus on Jumala. Kristinusko tarkoittaa sitä.

Eikös se äsken ollut, että Jumala on Jumala.

Jotkut ovat unohtaneet.

Vaikka kristinuskoa haukutaan polyteistiseksi, kyllä se itse käsittää olevansa monoteistinen, vaikka Jumalan lisäksi myös Jumalan Poika on Jumala. Ja Pyhä Henki.

Kaikki eivät ymmärrä sitä, että kaikki ihmiset ovat Jumalan lapsia, jolloin seuraa myös jotain meidän taivaalliseen osaamme, mahdollisesti. Korotus, deifikaatio, täydelliseksi kehittyminen lopulta. Joillekin, jos ei kaikille.

Vahvasti luuloteltua uskomusta on tuollainen "korottaminen", et millään pysty tuota faktaksi osoittamaan? Vähän samaa huuhaata kuin joidenkin lähinnä kai lahkojen "tempausoppi".


"Joissakin uskonnollisissa ryhmissä opetetaan uskovien ylöstempaamista kolme ja puoli tai seitsemän vuotta ennen Kristuksen näkyvää paluuta. Ylöstempaaminen tapahtuu heidän mukaansa, kun Vapahtaja tulee salaisesti pilvissä, mutta ei tule maan päälle. Uskovat temmataan pois maan päältä, jotta he eivät joudu ahdistuksen ja Antikristuksen aikakauteen, tai ainakaan sen loppuhuipentumaan, jolloin Jumala vuodattaa vihansa maan päälle. Aikanaan Kristus tulee sitten näkyvästi takaisin näiden ylöstemmattujen pyhien kanssa, ja he hallitsevat tuhatvuotista valtakuntaa (Kts: Tuhatvuotinen valtakunta). Ylöstempausopista on olemassa lukuisia muunnelmia."

https://www.luterilainen.net/ylostempaaminen/

Eri kirkoilla on eri teologiat. Kyse ei ole siitä tempauksesta, vaan niistä kolmesta taivaasta, mistä Paavali puhuu. Kuollessa mennään henkimaailmaan ja vasta ylösnousemuksessa, joka tulee lopulta kaikille yli tuhannen vuoden päästä Viimeisellä Tuomiolla, tulee korotus kaikille, joille se tulee. Siihen asti kaikki on vielä koetusta, vasta silloin peli vihelletään poikki. Moni nyt hieno uskovainen tuomitaan johonkin, ja nykyinen pultsari, rikollinen tai ateisti menee sinne kolmanteen taivaaseen.

Silloin jokainen pelastunut, suurin osa ihmisistä eli melkein kaikki, pääsee johonkin kolmesta taivaasta: ihmisten, enkelien tai jumal'olentojen. Konkreettisesti se jumalten taivas on ne kirkastetut planeetat, jossa ne ihmiset, jumalat, elävät kirkastettuina olentoina. Ja maapallokin muutetaan sellaiseksi. Sitä tarkoittaa Uuden Taivaan ja Uuden Maan luominen Ilmestyskirjan lopussa.

Tämä on aika yksilöllinen minun raamatuntulkintani.

[OlliS]

Johannes kastoi syntisiä aikuisia. Lapsikaste ei minusta ole Raamatun hengen mukaista.

Ja taas pietistivaihde silmään ja saarnaamaan:
Johanneksen kaste oli parannuskaste, ei Jumalan seurakuntaan liittymisen rituaali. "Jeesuskin osoitti kasteen kautta kuuliaisuutta..." Ei kai Jeesus pelastavaa kastetta tarvinnut?

Raamatusta voi löytää vastaavuuden lapsikasteelle ja se on pojille tehty ympärileikkaus, joka tehtiin 8 päivän ikäisenä. Siitä Jumala tiesi, kuka on oikea juutalainen poika ja kuka mahdollisesti pakana. Raamattu ei missään aseta kasteelle ikärajaa. UT:n puolella kerrottiin kai viidestä tilanteesta, jossa koko perhe kastettiin. Ei ainakaan niissä kohtaa sanottu, että vain perheen aikuiset olisi kastettu.
Uudelleen kastaja tekee Jumalan armoteosta ihmisen kuuliaisuuden osoituksen eli aneen, jolla hän pyrkii taivaaseen.
Näin siis entisen yltiöpietistin näkökulma asiaan.

Vaan mistäpä minä tietäisin, onko minun pietsitinen kantani oikea?
Katolisilla, ortodokseilla, luterilaisilla ainakin on lapsikaste kuten myös eräillä vapailla suunnilla, kuten metodisteilla. Kasteesta (ja ympärileikkauksesta) on väännetty kai jo Paavalin ajoista lähtien, eikä yhdenmukaiseen käsitykseen olla päästy. Vielä 2000 vuotta Paavalin kuoleman jälkeen kiistellään "kasteista ja kätten päälle panemisista", eikä selvää ole saatu. Ei se absoluuttinen totuus asiasta taida tälläkään palstalla ratketa.

Tuossa on mielestäni hyvä tieteellinen asenne asiaan. Kysymys on kuitenkin uskonnosta. Kun lukee eri käsitykset ja rukoilee, Jumala itse antaa asiasta henkilökohtaisen ilmoituksen. Näin uskovainen ajattelee. Ateisti ajattelee toisin ja ne jotka ovat jonkun väärän tradition kahleissa.

[OlliS]

Siis kun Jumala tekee " väärin" se ei ole väärin, kun on yhtä aikaa nuo kolme asiaa, kaikkivaltias, hyvä, kaikkitietävä. Ja Jumala on Rakkaus.

Kun ihminen tekee väärin niin se on väärin. Jumala taas tekee aina oikein, teki mitä tahansa.

Eli jumala saa kaataa kuumaa laavaa ihmisen niskaan, mutta ihminen ei saa? Teko on täysin sama ja sovitaan niin, että se elävältä paistuva ihminenkin on sama.

Ei Jumala sitä tee, vaan on luonut maan tämmöiseksi. Sitten kun noin tapahtuu niin sallii sen tai ei salli. Kaikki tiedämme, että sellaista tapahtuu, sekä hyville että pahoille. Kysymys on siitä, kestätkö sinä koetuksen kuin Job vai epäonnistutko, rupeat moittimaan Jumalaa aiheettomasti, kun et tiedä etkä ymmärrä kaikkea. Mitä Jumala tekee, on aina oikein, ei koskaan väärin. Sekin kuuluu siihen, että Jumala on Jumala ja mitä siitä seuraa.