Minä vain kerroin, miten tuota on tulkittu ja miten tulkinnan perusteella suhtaudutaan siihen, että tehdään päätöksiä, jotka muuttavat asioita. Ääripäät (siis jos kuitenkin uskotaan predestinaatioon):
1) olosuhteet ovat jumalan määräämät eikä niitä saa yrittää muuttaa, paitsi ehkä rukoilemalla. Melko yleinen asenne esim. keskiajalla.
2) jumalalla on suunnitelma jokaisen varalle, mutta se sisältää sen, että ihmiset tekevät päätöksiään, jotka ovat ainakin näennäisesti vapaita (toki jumalan kannalta tiedettyjä, mikä on looginen ristiriita. Mutta hei, tässä puhutaan muutenkin kaikkivatiaasta ja tulevaisuuden tietävästä entiteetstä). Tämä on modernin protestanttisen kirkon tyypillinen näkemys.
Usein predestinaatiolla tarkoitetaan nykyisin vain kuolemanjälkeistä elämää, eli paratiisia yms loppusijoitusta. Aiemmin myös yksilön osaa ja asemaa maanpäällisessä elämässä.
Esim luterilaisilla:
Predestinaatio tarkoittaa Jumalan tekemää iankaikkista valintaa.
Siitä erillinen asia on praescientia, eli se että Jumala tietää kaiken ennen kuin se tapahtuu.
Kristus on ”elämän kirja”, johon kaikkien niiden nimet on kirjoitettu, joiden on määrä tulla iankaikkisesti autuaiksi. ”Jumala on ennen maailman perustamista hänessä – Kristuksessa – valinnut meidät.” (Ef. 1:4)
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
