Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?

[Damokles]

Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.

Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.

No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.

No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.

Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.

Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.

Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.

Edelleenkään et näytä käsittävän miten aalto käyttäytyy kun kohde liikkuu poispäin tai tulee kohti (Doppler). Aalto joko venyy tai pakkautuu.

Jos avaruudessa olisi "Väliainetta" se tulisi yhtä kuumaksi kuin tähden pinta. Tämä on käsittääkseni ihan termodynamiikan lakeja. Jos suljetussa laatikossa on "Väliainetta" ja "Aurinko" niin "Väliaine" imee kaiken lämmön itseensä kunnes kaikki hehkuu yhtä kuumana tai lämpimänä. Siksi avaruudessa ei voi olla väliainetta. Ja universumi on suljettu systeemi. MOT.

[Goswell]

Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.

Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.

No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.

No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.

Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.

Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.

Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.

Edelleenkään et näytä käsittävän miten aalto käyttäytyy kun kohde liikkuu poispäin tai tulee kohti (Doppler). Aalto joko venyy tai pakkautuu.

Jos avaruudessa olisi "Väliainetta" se tulisi yhtä kuumaksi kuin tähden pinta. Tämä on käsittääkseni ihan termodynamiikan lakeja. Jos suljetussa laatikossa on "Väliainetta" ja "Aurinko" niin "Väliaine" imee kaiken lämmön itseensä kunnes kaikki hehkuu yhtä kuumana tai lämpimänä. Siksi avaruudessa ei voi olla väliainetta. Ja universumi on suljettu systeemi. MOT.

No ei tasan tarkkaan tee kumpaakaan, lähete ei muutu, mikä sen muuttaisi? Mittaustapahtumassa saat nuo mainitut muutokset, lähete pysyy tasan samana ihan riippumatta havaitsijan liiketilasta.

Avaruudessa EI ole väliainetta. Kaikkeus on suljettu systeemi,unoversumi ei ole. Tuli kirjoitusvirhe tuohon universumiin, unoversumi, meinasin korjata mutta sitten tajusin että hitto, siinähän se erottava tekijä tuli, unoversumi, yksiversumi versus multiversumit.

[ID10T]

Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.

Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.

No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.

No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.

Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.

Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.

Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.

Edelleenkään et näytä käsittävän miten aalto käyttäytyy kun kohde liikkuu poispäin tai tulee kohti (Doppler). Aalto joko venyy tai pakkautuu.

Jos avaruudessa olisi "Väliainetta" se tulisi yhtä kuumaksi kuin tähden pinta. Tämä on käsittääkseni ihan termodynamiikan lakeja. Jos suljetussa laatikossa on "Väliainetta" ja "Aurinko" niin "Väliaine" imee kaiken lämmön itseensä kunnes kaikki hehkuu yhtä kuumana tai lämpimänä. Siksi avaruudessa ei voi olla väliainetta. Ja universumi on suljettu systeemi. MOT.

No ei tasan tarkkaan tee kumpaakaan, lähete ei muutu, mikä sen muuttaisi? Mittaustapahtumassa saat nuo mainitut muutokset, lähete pysyy tasan samana ihan riippumatta havaitsijan liiketilasta.

Mikä on lähete?

[Damokles]

Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.

Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.

No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.

No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.

Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.

Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.

Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.

Edelleenkään et näytä käsittävän miten aalto käyttäytyy kun kohde liikkuu poispäin tai tulee kohti (Doppler). Aalto joko venyy tai pakkautuu.

Jos avaruudessa olisi "Väliainetta" se tulisi yhtä kuumaksi kuin tähden pinta. Tämä on käsittääkseni ihan termodynamiikan lakeja. Jos suljetussa laatikossa on "Väliainetta" ja "Aurinko" niin "Väliaine" imee kaiken lämmön itseensä kunnes kaikki hehkuu yhtä kuumana tai lämpimänä. Siksi avaruudessa ei voi olla väliainetta. Ja universumi on suljettu systeemi. MOT.

No ei tasan tarkkaan tee kumpaakaan, lähete ei muutu, mikä sen muuttaisi? Mittaustapahtumassa saat nuo mainitut muutokset, lähete pysyy tasan samana ihan riippumatta havaitsijan liiketilasta.

Avaruudessa EI ole väliainetta. Kaikkeus on suljettu systeemi,unoversumi ei ole. Tuli kirjoitusvirhe tuohon universumiin, unoversumi, meinasin korjata mutta sitten tajusin että hitto, siinähän se erottava tekijä tuli, unoversumi, yksiversumi versus multiversumit.

Nyt on niin paljon kiriotusvihreitä sulla että mitäs olet nauttinut tänä aamuna??? Vai puhelin????

[Damokles]

Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.

Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.

No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.

No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.

Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.

Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.

Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.

Edelleenkään et näytä käsittävän miten aalto käyttäytyy kun kohde liikkuu poispäin tai tulee kohti (Doppler). Aalto joko venyy tai pakkautuu.

Jos avaruudessa olisi "Väliainetta" se tulisi yhtä kuumaksi kuin tähden pinta. Tämä on käsittääkseni ihan termodynamiikan lakeja. Jos suljetussa laatikossa on "Väliainetta" ja "Aurinko" niin "Väliaine" imee kaiken lämmön itseensä kunnes kaikki hehkuu yhtä kuumana tai lämpimänä. Siksi avaruudessa ei voi olla väliainetta. Ja universumi on suljettu systeemi. MOT.

No ei tasan tarkkaan tee kumpaakaan, lähete ei muutu, mikä sen muuttaisi? Mittaustapahtumassa saat nuo mainitut muutokset, lähete pysyy tasan samana ihan riippumatta havaitsijan liiketilasta.

Avaruudessa EI ole väliainetta. Kaikkeus on suljettu systeemi,unoversumi ei ole. Tuli kirjoitusvirhe tuohon universumiin, unoversumi, meinasin korjata mutta sitten tajusin että hitto, siinähän se erottava tekijä tuli, unoversumi, yksiversumi versus multiversumit.

Lähde ja havaitsija ovat aina kumpikin liikkeessä. Vai mistä otat kiinteän pisteen universumissa. En ainakaan minä ajattele että maapallo on paikoillaan tai minä olen se "Kiinteä" piste?

[Stalker]

Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.

Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.

No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.

No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.

Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.

Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.

Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.

Nyt tajusin tämän pyhän kolminaisuuden, Ollin, Savorisen ja Goswellin.
Goswellin gravitoni menee Kuun taakse ja työntää , vetävää voimaa ei siis ole kuten Savorinen on todistanutkin.
Vanha vihtahousu harhauttaa ihmisiä Smithin luomassa koetuspaikassa luulemaan valonnopeutta vakioksi.
Kaikki matchaa kuin Tinderissä.

[Damokles]

Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.

Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.

No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.

No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.

Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.

Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.

Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.

Nyt tajusin tämän pyhän kolminaisuuden, Ollin, Savorisen ja Goswellin.
Goswellin gravitoni menee Kuun taakse ja työntää , vetävää voimaa ei siis ole kuten Savorinen on todistanutkin.
Vanha vihtahousu harhauttaa ihmisiä Smithin luomassa koetuspaikassa luulemaan valonnopeutta vakioksi.
Kaikki matchaa kuin Tinderissä.

Kolmen kimppakiva????

[Goswell]

Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.

Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.

No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.

No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.

Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.

Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.

Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.

Edelleenkään et näytä käsittävän miten aalto käyttäytyy kun kohde liikkuu poispäin tai tulee kohti (Doppler). Aalto joko venyy tai pakkautuu.

Jos avaruudessa olisi "Väliainetta" se tulisi yhtä kuumaksi kuin tähden pinta. Tämä on käsittääkseni ihan termodynamiikan lakeja. Jos suljetussa laatikossa on "Väliainetta" ja "Aurinko" niin "Väliaine" imee kaiken lämmön itseensä kunnes kaikki hehkuu yhtä kuumana tai lämpimänä. Siksi avaruudessa ei voi olla väliainetta. Ja universumi on suljettu systeemi. MOT.

No ei tasan tarkkaan tee kumpaakaan, lähete ei muutu, mikä sen muuttaisi? Mittaustapahtumassa saat nuo mainitut muutokset, lähete pysyy tasan samana ihan riippumatta havaitsijan liiketilasta.

Avaruudessa EI ole väliainetta. Kaikkeus on suljettu systeemi,unoversumi ei ole. Tuli kirjoitusvirhe tuohon universumiin, unoversumi, meinasin korjata mutta sitten tajusin että hitto, siinähän se erottava tekijä tuli, unoversumi, yksiversumi versus multiversumit.

Lähde ja havaitsija ovat aina kumpikin liikkeessä. Vai mistä otat kiinteän pisteen universumissa. En ainakaan minä ajattele että maapallo on paikoillaan tai minä olen se "Kiinteä" piste?

Mietitäämpäs, ota taskulamppu ja sytytä se pimeällä pellolla, valo menee sinne minne lamppu osoittaa, jos kuvataan supernopealla kameralla tapahtumaa, huomataan että valo lähtee, yllätys varmaan perkele kaikille, taskulampusta, se piste on taskulamppu. Taskulamppu on monessakin nopeudessa, kaikissa mahdollisissa nopeuksissa jos ihan tarkkoja ollaan, silti valo lähtee taskulampusta nopeudella 299 703 km/s. Jos rusakko pelästyy pellolla valoa ja ampaisee valokiilassa pakolaukalle, valonnopeus ei siitä muuksi muutu, vaikka poispäin paetessaan mittaa punasiirtymää ja kohti tullessaan sinisiirtymää.
Taskulamppu on valolle se kiinteä piste mistä valo lähtee ja valonnopeus mitataan.

Palataan liikkuvaan valokelloon avaruudessa, se hidastuu tieteilijöiden mukaan, perustelu on että valolla on pidempi matka liikkuvassa valokellossa. Voiko enenmin metsään mennä, voi ziizuz sentään, se valokellon lamppu on se piste mistä valo lähtee, valokellolle tasainen nopeus = olla paikoillaan. Se mitä se eri liiketilassa oleva pällistelijä havaitsee on ihan toista asiaa kuin se mitä kellolla tapahtuu, nämä tiedehemmot pitäisi laittaa takaisin koulunpenkille, ala-asteelle vaiko ihan esikouluun.

[Goswell]

Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.

Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.

No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.

No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.

Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.

Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.

Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.

Nyt tajusin tämän pyhän kolminaisuuden, Ollin, Savorisen ja Goswellin.
Goswellin gravitoni menee Kuun taakse ja työntää , vetävää voimaa ei siis ole kuten Savorinen on todistanutkin.
Vanha vihtahousu harhauttaa ihmisiä Smithin luomassa koetuspaikassa luulemaan valonnopeutta vakioksi.
Kaikki matchaa kuin Tinderissä.

En minä voi ottaa kunniaa sinun gravitonikuvauksesta.

[Damokles]

Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.

Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.

No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.

No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.

Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.

Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.

Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.

Edelleenkään et näytä käsittävän miten aalto käyttäytyy kun kohde liikkuu poispäin tai tulee kohti (Doppler). Aalto joko venyy tai pakkautuu.

Jos avaruudessa olisi "Väliainetta" se tulisi yhtä kuumaksi kuin tähden pinta. Tämä on käsittääkseni ihan termodynamiikan lakeja. Jos suljetussa laatikossa on "Väliainetta" ja "Aurinko" niin "Väliaine" imee kaiken lämmön itseensä kunnes kaikki hehkuu yhtä kuumana tai lämpimänä. Siksi avaruudessa ei voi olla väliainetta. Ja universumi on suljettu systeemi. MOT.

No ei tasan tarkkaan tee kumpaakaan, lähete ei muutu, mikä sen muuttaisi? Mittaustapahtumassa saat nuo mainitut muutokset, lähete pysyy tasan samana ihan riippumatta havaitsijan liiketilasta.

Avaruudessa EI ole väliainetta. Kaikkeus on suljettu systeemi,unoversumi ei ole. Tuli kirjoitusvirhe tuohon universumiin, unoversumi, meinasin korjata mutta sitten tajusin että hitto, siinähän se erottava tekijä tuli, unoversumi, yksiversumi versus multiversumit.

Lähde ja havaitsija ovat aina kumpikin liikkeessä. Vai mistä otat kiinteän pisteen universumissa. En ainakaan minä ajattele että maapallo on paikoillaan tai minä olen se "Kiinteä" piste?

Mietitäämpäs, ota taskulamppu ja sytytä se pimeällä pellolla, valo menee sinne minne lamppu osoittaa, jos kuvataan supernopealla kameralla tapahtumaa, huomataan että valo lähtee, yllätys varmaan perkele kaikille, taskulampusta, se piste on taskulamppu. Taskulamppu on monessakin nopeudessa, kaikissa mahdollisissa nopeuksissa jos ihan tarkkoja ollaan, silti valo lähtee taskulampusta nopeudella 299 703 km/s. Jos rusakko pelästyy pellolla valoa ja ampaisee valokiilassa pakolaukalle, valonnopeus ei siitä muuksi muutu, vaikka poispäin paetessaan mittaa punasiirtymää ja kohti tullessaan sinisiirtymää.
Taskulamppu on valolle se kiinteä piste mistä valo lähtee ja valonnopeus mitataan.

Palataan liikkuvaan valokelloon avaruudessa, se hidastuu tieteilijöiden mukaan, perustelu on että valolla on pidempi matka liikkuvassa valokellossa. Voiko enenmin metsään mennä, voi ziizuz sentään, se valokellon lamppu on se piste mistä valo lähtee, valokellolle tasainen nopeus = olla paikoillaan. Se mitä se eri liiketilassa oleva pällistelijä havaitsee on ihan toista asiaa kuin se mitä kellolla tapahtuu, nämä tiedehemmot pitäisi laittaa takaisin koulunpenkille, ala-asteelle vaiko ihan esikouluun.

Jos rusakossa on anturi niin valon taajuus kasvaa eli aallon väli pitenee. Olettaen että se lähtee karkuun. Ja missään maailmassa asiat eivät tapahdu "Samanaikaisesti". Äänellä ja valolla on viive vaikka istuisimme vierekkäin. Valonnopeus on absoluuttinen eikä riipu havaitsijasta/havaitsijoista kuten tuossa kirjoitatkin. Universumissa ei ole olemassakaan sellaista absoluuttista hetkeä kuin "Nyt" kaikille samanaikaisesti. Varmaan arvaat miten käy jos jaamme täsmälleen samat koordinaatit aika-avaruudessa????

Maan päällä voit kuvitella että kun osoitat minua taskulampulla että hetki on "Nyt" ja kummallekin sama, arkiajattelussa. Universumin mittakaavassa et, mihin kuitenkin viittaat. Osa tähdistä joita havaitset ovat jo kuolleet eli niitä ei ole olemassa enää tähtinä.

Toisaalta kummallinen ajatus mitata valo/fotoni LÄHTEESTÄ kun yleensä havaitsija vasta havaitsee valon/fotonin. Olisi ihan mielenkiintoinen mittaus mitata fotoni ennen sen lähtöä. Ensimmäiset mittaukset kun tajuttiin että valolla on nopeus saatiin Jupiterin kuiden pimennyksistä. Ne eivät noudattaneet laskettuja aikatauluja joten jokin oli pielessä. Eli saatiin karkea arvo valonnopeudelle.

[Damokles]

Taidemme kirjoittaa toinen aidasta ja toinen aidanseipäistä??????

Eli tarkoitan että olen pihalla mitä Goswell oikein tarkoittaa????

[Stalker]

Taidemme kirjoittaa toinen aidasta ja toinen aidanseipäistä??????

Eli tarkoitan että olen pihalla mitä Goswell oikein tarkoittaa????

Minähän selitin, Vanha Vihtahousu koettelee mutta ei hylkää.

[Goswell]

Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.

Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.

No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.

No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.

Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.

Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.

Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.

Edelleenkään et näytä käsittävän miten aalto käyttäytyy kun kohde liikkuu poispäin tai tulee kohti (Doppler). Aalto joko venyy tai pakkautuu.

Jos avaruudessa olisi "Väliainetta" se tulisi yhtä kuumaksi kuin tähden pinta. Tämä on käsittääkseni ihan termodynamiikan lakeja. Jos suljetussa laatikossa on "Väliainetta" ja "Aurinko" niin "Väliaine" imee kaiken lämmön itseensä kunnes kaikki hehkuu yhtä kuumana tai lämpimänä. Siksi avaruudessa ei voi olla väliainetta. Ja universumi on suljettu systeemi. MOT.

No ei tasan tarkkaan tee kumpaakaan, lähete ei muutu, mikä sen muuttaisi? Mittaustapahtumassa saat nuo mainitut muutokset, lähete pysyy tasan samana ihan riippumatta havaitsijan liiketilasta.

Avaruudessa EI ole väliainetta. Kaikkeus on suljettu systeemi,unoversumi ei ole. Tuli kirjoitusvirhe tuohon universumiin, unoversumi, meinasin korjata mutta sitten tajusin että hitto, siinähän se erottava tekijä tuli, unoversumi, yksiversumi versus multiversumit.

Lähde ja havaitsija ovat aina kumpikin liikkeessä. Vai mistä otat kiinteän pisteen universumissa. En ainakaan minä ajattele että maapallo on paikoillaan tai minä olen se "Kiinteä" piste?

Mietitäämpäs, ota taskulamppu ja sytytä se pimeällä pellolla, valo menee sinne minne lamppu osoittaa, jos kuvataan supernopealla kameralla tapahtumaa, huomataan että valo lähtee, yllätys varmaan perkele kaikille, taskulampusta, se piste on taskulamppu. Taskulamppu on monessakin nopeudessa, kaikissa mahdollisissa nopeuksissa jos ihan tarkkoja ollaan, silti valo lähtee taskulampusta nopeudella 299 703 km/s. Jos rusakko pelästyy pellolla valoa ja ampaisee valokiilassa pakolaukalle, valonnopeus ei siitä muuksi muutu, vaikka poispäin paetessaan mittaa punasiirtymää ja kohti tullessaan sinisiirtymää.
Taskulamppu on valolle se kiinteä piste mistä valo lähtee ja valonnopeus mitataan.

Palataan liikkuvaan valokelloon avaruudessa, se hidastuu tieteilijöiden mukaan, perustelu on että valolla on pidempi matka liikkuvassa valokellossa. Voiko enenmin metsään mennä, voi ziizuz sentään, se valokellon lamppu on se piste mistä valo lähtee, valokellolle tasainen nopeus = olla paikoillaan. Se mitä se eri liiketilassa oleva pällistelijä havaitsee on ihan toista asiaa kuin se mitä kellolla tapahtuu, nämä tiedehemmot pitäisi laittaa takaisin koulunpenkille, ala-asteelle vaiko ihan esikouluun.

Jos rusakossa on anturi niin valon taajuus kasvaa eli aallon väli pitenee. Olettaen että se lähtee karkuun. Ja missään maailmassa asiat eivät tapahdu "Samanaikaisesti". Äänellä ja valolla on viive vaikka istuisimme vierekkäin. Valonnopeus on absoluuttinen eikä riipu havaitsijasta/havaitsijoista kuten tuossa kirjoitatkin. Universumissa ei ole olemassakaan sellaista absoluuttista hetkeä kuin "Nyt" kaikille samanaikaisesti. Varmaan arvaat miten käy jos jaamme täsmälleen samat koordinaatit aika-avaruudessa????

Maan päällä voit kuvitella että kun osoitat minua taskulampulla että hetki on "Nyt" ja kummallekin sama, arkiajattelussa. Universumin mittakaavassa et, mihin kuitenkin viittaat. Osa tähdistä joita havaitset ovat jo kuolleet eli niitä ei ole olemassa enää tähtinä.

Toisaalta kummallinen ajatus mitata valo/fotoni LÄHTEESTÄ kun yleensä havaitsija vasta havaitsee valon/fotonin. Olisi ihan mielenkiintoinen mittaus mitata fotoni ennen sen lähtöä. Ensimmäiset mittaukset kun tajuttiin että valolla on nopeus saatiin Jupiterin kuiden pimennyksistä. Ne eivät noudattaneet laskettuja aikatauluja joten jokin oli pielessä. Eli saatiin karkea arvo valonnopeudelle.

Sanoisinko että hyvää pohdintaa, sanon.
Valonnopeus on absoluutti, mutta vain lähteensuhteen, rusakko sen meille kertoo. On totta että fotonin voi havaita vain kun energia siirtyy havaitsijalle, avaruus on täynnään fotoneita mutta eipä niitä sieltä havaitse, pimeää on kuin jäähtyneessä tuhkaluukussa.
Tuosta syystä aallonpituus ja taajuus ei kerro mitään lähetteen nopeudesta, seuraavaa aallonhuippua ei havaitse ennen kuin se siirtää energiansa, sen lähetteen nopeudesta ei ole mitään hajua, vain taajuus kertoo millä taajuudella aallonhuippuja saapuu mutta mikä kertoo aallonpituuden, sen todellisen aallonpituuden jolla säteily on lähteessä tuotettu, ei mikään ja siksi tuo taajuudesta laskettava aallonpituus on yhtä tyhjän kanssa, se kun muuttuu lähetteen nopeuden muuttuessa havaitsijalle, rusakko sen kertoo.

Se yhteinen nyt aika kaikille on kyllä totta, kaikki on tässä samassa olevaisuudessa, se vain ei ole aika vaan vain olla olemassa. Yksikään objekti tässä kaikkeudessa ei ole muualla kuin tässä olevaisuudessa, se on olemassa nyt mutta mitä siitä voidaan nähdä vain voidaanko nähdä mitään on ihan toinen asia. Tähti voi olla räjähtänyt satoja, tuhansia vuosia sitten mutta näkyy yhä tähtenä taivaallamme. Tämäkin on päin persettä, taivaalla ei näy yhtään mitään, fotoni antaa ärsykkeen silmänpohjassa ja sähköinen ärsyke muodostaa aivoissa "kuvan" lukemattomista saapuvista ärsykkeistä, taivaalla ei siis nähdä yhtään mitään vaan vain silmässä tapahtuvia impulsseja muutetaan aivoissa "kuvaksi".

[Vän]

Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.

Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.

No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.

No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.

Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.

Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.

Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.

Totta kai tiedän, millä nopeudella lähete tulee tyhjiössä mittalaitteeseen. Se tulee valonnopeudella c. Sen kertoo jo Maxwellin sähkömagneetikan yhtälöt. Kaikki valo ja muu sähkömagneettinen säteily tulee tyhjiössä mittalaitteeseen valonnopeudella c. Ja jos asian mittaa taajuuden ja aallonpituuden tulona, saa saman vastauksen joka kerta. Se riittää minulle. Valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Sinun malliasi taas ei puolla mikään muu kuin sinun omat höpinäsi. Satavarmasti sinulla ei ole yhtään mittausta eikä yhtään fysiikan kaavaa, joka tukisi sinun höperöä lähteensuhteen c ajatustasi. Sinulla ei ole kertakaikkiaan mitään sen tueksi esittää. Ei mitään.

[Goswell]

Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.

Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.

No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.

No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.

Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.

Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.

Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.

Totta kai tiedän, millä nopeudella lähete tulee tyhjiössä mittalaitteeseen. Se tulee valonnopeudella c. Sen kertoo jo Maxwellin sähkömagneetikan yhtälöt. Kaikki valo ja muu sähkömagneettinen säteily tulee tyhjiössä mittalaitteeseen valonnopeudella c. Ja jos asian mittaa taajuuden ja aallonpituuden tulona, saa saman vastauksen joka kerta. Se riittää minulle. Valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Sinun malliasi taas ei puolla mikään muu kuin sinun omat höpinäsi. Satavarmasti sinulla ei ole yhtään mittausta eikä yhtään fysiikan kaavaa, joka tukisi sinun höperöä lähteensuhteen c ajatustasi. Sinulla ei ole kertakaikkiaan mitään sen tueksi esittää. Ei mitään.

Spektriviivasiirtymä ainakin tottelee ajatusta, doppler toimii myös. Tieteessä dopplerin kuvaus on hauska, aallonpituus venyy kuin kuminauha loittonevalle, miten se sen pystyisi / osaisi tehdä, ihan älytön ajatus. Oikeasti aallonpituudelle ei tapahdu yhtään mitään, vain eri liiketilassa olevalle mittauksessa tapahtuva muutos tuottaa jokaiselle pidemmän tai lyhemmän aallonpituuden koska lähete liikkuu hitaammin tai nopeammin, tyhjiössä tietenkin.