Doppler -ilmiö syntyy juuri siitä, että ääni "venyy" (aallonpituus kasvaa). Miten siis voit kyseenalaistaa tuon ilmiön, kun se on empiirisesti todennettavissa?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:38Spektriviivasiirtymä ainakin tottelee ajatusta, doppler toimii myös. Tieteessä dopplerin kuvaus on hauska, aallonpituus venyy kuin kuminauha loittonevalle, miten se sen pystyisi / osaisi tehdä, ihan älytön ajatus. Oikeasti aallonpituudelle ei tapahdu yhtään mitään, vain eri liiketilassa olevalle mittauksessa tapahtuva muutos tuottaa jokaiselle pidemmän tai lyhemmän aallonpituuden koska lähete liikkuu hitaammin tai nopeammin, tyhjiössä tietenkin.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 18:14Totta kai tiedän, millä nopeudella lähete tulee tyhjiössä mittalaitteeseen. Se tulee valonnopeudella c. Sen kertoo jo Maxwellin sähkömagneetikan yhtälöt. Kaikki valo ja muu sähkömagneettinen säteily tulee tyhjiössä mittalaitteeseen valonnopeudella c. Ja jos asian mittaa taajuuden ja aallonpituuden tulona, saa saman vastauksen joka kerta. Se riittää minulle. Valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Sinun malliasi taas ei puolla mikään muu kuin sinun omat höpinäsi. Satavarmasti sinulla ei ole yhtään mittausta eikä yhtään fysiikan kaavaa, joka tukisi sinun höperöä lähteensuhteen c ajatustasi. Sinulla ei ole kertakaikkiaan mitään sen tueksi esittää. Ei mitään.Goswell kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:40Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:30No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,Goswell kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 23:56No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.Vän kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 16:21Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.Goswell kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 16:07 Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.
Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.
Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.
Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?
Re: Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?
Re: Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?
Missähän kohtaa sen kyseenalaistan kun käytän niitä esimerkkinä, nehän on totisinta totta, selitin miten ne syntyy, mikä muu sen voisi venyttää, lähete ei satavarmasti tiedä syntyessään että siellä ID10D pinkoo karkuun, venytämpäs aallonpituutta.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:43Doppler -ilmiö syntyy juuri siitä, että ääni "venyy" (aallonpituus kasvaa). Miten siis voit kyseenalaistaa tuon ilmiön, kun se on empiirisesti todennettavissa?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:38Spektriviivasiirtymä ainakin tottelee ajatusta, doppler toimii myös. Tieteessä dopplerin kuvaus on hauska, aallonpituus venyy kuin kuminauha loittonevalle, miten se sen pystyisi / osaisi tehdä, ihan älytön ajatus. Oikeasti aallonpituudelle ei tapahdu yhtään mitään, vain eri liiketilassa olevalle mittauksessa tapahtuva muutos tuottaa jokaiselle pidemmän tai lyhemmän aallonpituuden koska lähete liikkuu hitaammin tai nopeammin, tyhjiössä tietenkin.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 18:14Totta kai tiedän, millä nopeudella lähete tulee tyhjiössä mittalaitteeseen. Se tulee valonnopeudella c. Sen kertoo jo Maxwellin sähkömagneetikan yhtälöt. Kaikki valo ja muu sähkömagneettinen säteily tulee tyhjiössä mittalaitteeseen valonnopeudella c. Ja jos asian mittaa taajuuden ja aallonpituuden tulona, saa saman vastauksen joka kerta. Se riittää minulle. Valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Sinun malliasi taas ei puolla mikään muu kuin sinun omat höpinäsi. Satavarmasti sinulla ei ole yhtään mittausta eikä yhtään fysiikan kaavaa, joka tukisi sinun höperöä lähteensuhteen c ajatustasi. Sinulla ei ole kertakaikkiaan mitään sen tueksi esittää. Ei mitään.Goswell kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:40Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:30No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,Goswell kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 23:56No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.Vän kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 16:21Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.Goswell kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 16:07 Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.
Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.
Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.
Muutos aallonpituuteen tapahtuu vasta mittauksessa.
Minun mielestä noin.
Re: Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?
Ok, sovitaan sitten niin, että aallonpituus muuttuu mittauksessa. Mutta pointti on siis se, että Doppler ilmiön takia ääni venyy/kutistuu tarkasteltavan kohteen loitontuessa/lähentyessä ja sama tapahtuu valolle. Mikä olikaan sinun pointtisi ketjun aiheen kannalta?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:52Missähän kohtaa sen kyseenalaistan kun käytän niitä esimerkkinä, nehän on totisinta totta, selitin miten ne syntyy, mikä muu sen voisi venyttää, lähete ei satavarmasti tiedä syntyessään että siellä ID10D pinkoo karkuun, venytämpäs aallonpituutta.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:43Doppler -ilmiö syntyy juuri siitä, että ääni "venyy" (aallonpituus kasvaa). Miten siis voit kyseenalaistaa tuon ilmiön, kun se on empiirisesti todennettavissa?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:38Spektriviivasiirtymä ainakin tottelee ajatusta, doppler toimii myös. Tieteessä dopplerin kuvaus on hauska, aallonpituus venyy kuin kuminauha loittonevalle, miten se sen pystyisi / osaisi tehdä, ihan älytön ajatus. Oikeasti aallonpituudelle ei tapahdu yhtään mitään, vain eri liiketilassa olevalle mittauksessa tapahtuva muutos tuottaa jokaiselle pidemmän tai lyhemmän aallonpituuden koska lähete liikkuu hitaammin tai nopeammin, tyhjiössä tietenkin.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 18:14Totta kai tiedän, millä nopeudella lähete tulee tyhjiössä mittalaitteeseen. Se tulee valonnopeudella c. Sen kertoo jo Maxwellin sähkömagneetikan yhtälöt. Kaikki valo ja muu sähkömagneettinen säteily tulee tyhjiössä mittalaitteeseen valonnopeudella c. Ja jos asian mittaa taajuuden ja aallonpituuden tulona, saa saman vastauksen joka kerta. Se riittää minulle. Valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Sinun malliasi taas ei puolla mikään muu kuin sinun omat höpinäsi. Satavarmasti sinulla ei ole yhtään mittausta eikä yhtään fysiikan kaavaa, joka tukisi sinun höperöä lähteensuhteen c ajatustasi. Sinulla ei ole kertakaikkiaan mitään sen tueksi esittää. Ei mitään.Goswell kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:40Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:30No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,Goswell kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 23:56No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.Vän kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 16:21Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.Goswell kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 16:07 Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.
Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.
Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.
Muutos aallonpituuteen tapahtuu vasta mittauksessa.
Re: Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?
Tämä on kyllä oudointa mitä olen kuullut ja lukenut. Maailmankuvani suorastaan mullistui nyt.Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:52Muutos aallonpituuteen tapahtuu vasta mittauksessa.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:43Doppler -ilmiö syntyy juuri siitä, että ääni "venyy" (aallonpituus kasvaa). Miten siis voit kyseenalaistaa tuon ilmiön, kun se on empiirisesti todennettavissa?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:38Spektriviivasiirtymä ainakin tottelee ajatusta, doppler toimii myös. Tieteessä dopplerin kuvaus on hauska, aallonpituus venyy kuin kuminauha loittonevalle, miten se sen pystyisi / osaisi tehdä, ihan älytön ajatus. Oikeasti aallonpituudelle ei tapahdu yhtään mitään, vain eri liiketilassa olevalle mittauksessa tapahtuva muutos tuottaa jokaiselle pidemmän tai lyhemmän aallonpituuden koska lähete liikkuu hitaammin tai nopeammin, tyhjiössä tietenkin.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 18:14Totta kai tiedän, millä nopeudella lähete tulee tyhjiössä mittalaitteeseen. Se tulee valonnopeudella c. Sen kertoo jo Maxwellin sähkömagneetikan yhtälöt. Kaikki valo ja muu sähkömagneettinen säteily tulee tyhjiössä mittalaitteeseen valonnopeudella c. Ja jos asian mittaa taajuuden ja aallonpituuden tulona, saa saman vastauksen joka kerta. Se riittää minulle. Valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Sinun malliasi taas ei puolla mikään muu kuin sinun omat höpinäsi. Satavarmasti sinulla ei ole yhtään mittausta eikä yhtään fysiikan kaavaa, joka tukisi sinun höperöä lähteensuhteen c ajatustasi. Sinulla ei ole kertakaikkiaan mitään sen tueksi esittää. Ei mitään.Goswell kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:40Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:30No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,Goswell kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 23:56No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.Vän kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 16:21Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.Goswell kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 16:07 Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.
Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.
Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.
Re: Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?
Gossu vaan tietää paremmin kuin koko muu maailma, ei se sen ihmeellisempää ole.Damokles kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:59Tämä on kyllä oudointa mitä olen kuullut ja lukenut. Maailmankuvani suorastaan mullistui nyt.Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:52Muutos aallonpituuteen tapahtuu vasta mittauksessa.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:43Doppler -ilmiö syntyy juuri siitä, että ääni "venyy" (aallonpituus kasvaa). Miten siis voit kyseenalaistaa tuon ilmiön, kun se on empiirisesti todennettavissa?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:38Spektriviivasiirtymä ainakin tottelee ajatusta, doppler toimii myös. Tieteessä dopplerin kuvaus on hauska, aallonpituus venyy kuin kuminauha loittonevalle, miten se sen pystyisi / osaisi tehdä, ihan älytön ajatus. Oikeasti aallonpituudelle ei tapahdu yhtään mitään, vain eri liiketilassa olevalle mittauksessa tapahtuva muutos tuottaa jokaiselle pidemmän tai lyhemmän aallonpituuden koska lähete liikkuu hitaammin tai nopeammin, tyhjiössä tietenkin.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 18:14Totta kai tiedän, millä nopeudella lähete tulee tyhjiössä mittalaitteeseen. Se tulee valonnopeudella c. Sen kertoo jo Maxwellin sähkömagneetikan yhtälöt. Kaikki valo ja muu sähkömagneettinen säteily tulee tyhjiössä mittalaitteeseen valonnopeudella c. Ja jos asian mittaa taajuuden ja aallonpituuden tulona, saa saman vastauksen joka kerta. Se riittää minulle. Valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Sinun malliasi taas ei puolla mikään muu kuin sinun omat höpinäsi. Satavarmasti sinulla ei ole yhtään mittausta eikä yhtään fysiikan kaavaa, joka tukisi sinun höperöä lähteensuhteen c ajatustasi. Sinulla ei ole kertakaikkiaan mitään sen tueksi esittää. Ei mitään.Goswell kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:40Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:30No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,Goswell kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 23:56No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.Vän kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 16:21Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.Goswell kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 16:07 Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.
Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.
Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.
Mene mene tekel upharsin.
Re: Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?
Keskustelu on on ollut kotvan sivuraiteella, vaihde pilkottaa jo. Pointti kuitenkin löytyy vaikka havaittavan unoversumin kokokäsityksestä, miten todellinen koko muuttuu kun informaatio saapuukin hitaammin kuin on laskettu, sitä hitaammin mitä kaukaisempaa kohdetta havaitaan.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:58Ok, sovitaan sitten niin, että aallonpituus muuttuu mittauksessa. Mutta pointti on siis se, että Doppler ilmiön takia ääni venyy/kutistuu tarkasteltavan kohteen loitontuessa/lähentyessä ja sama tapahtuu valolle. Mikä olikaan sinun pointtisi ketjun aiheen kannalta?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:52Missähän kohtaa sen kyseenalaistan kun käytän niitä esimerkkinä, nehän on totisinta totta, selitin miten ne syntyy, mikä muu sen voisi venyttää, lähete ei satavarmasti tiedä syntyessään että siellä ID10D pinkoo karkuun, venytämpäs aallonpituutta.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:43Doppler -ilmiö syntyy juuri siitä, että ääni "venyy" (aallonpituus kasvaa). Miten siis voit kyseenalaistaa tuon ilmiön, kun se on empiirisesti todennettavissa?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:38Spektriviivasiirtymä ainakin tottelee ajatusta, doppler toimii myös. Tieteessä dopplerin kuvaus on hauska, aallonpituus venyy kuin kuminauha loittonevalle, miten se sen pystyisi / osaisi tehdä, ihan älytön ajatus. Oikeasti aallonpituudelle ei tapahdu yhtään mitään, vain eri liiketilassa olevalle mittauksessa tapahtuva muutos tuottaa jokaiselle pidemmän tai lyhemmän aallonpituuden koska lähete liikkuu hitaammin tai nopeammin, tyhjiössä tietenkin.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 18:14Totta kai tiedän, millä nopeudella lähete tulee tyhjiössä mittalaitteeseen. Se tulee valonnopeudella c. Sen kertoo jo Maxwellin sähkömagneetikan yhtälöt. Kaikki valo ja muu sähkömagneettinen säteily tulee tyhjiössä mittalaitteeseen valonnopeudella c. Ja jos asian mittaa taajuuden ja aallonpituuden tulona, saa saman vastauksen joka kerta. Se riittää minulle. Valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Sinun malliasi taas ei puolla mikään muu kuin sinun omat höpinäsi. Satavarmasti sinulla ei ole yhtään mittausta eikä yhtään fysiikan kaavaa, joka tukisi sinun höperöä lähteensuhteen c ajatustasi. Sinulla ei ole kertakaikkiaan mitään sen tueksi esittää. Ei mitään.Goswell kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:40Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:30No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,Goswell kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 23:56No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.Vän kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 16:21Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.Goswell kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 16:07 Kuulkaas nyt, aallonpituus ja lähetteen nopeus kulkee käsikädessä, kun valon nopeus laskee havaitsijalle, aallonpituus kasvaa näennäisesti, itse lähete ei muuksi muutu, lähde joka lähettää koko kirjoa aallonpituuksia, sieltä löytyy havaitsijan näkyvää valoa vastaava aallonpituus toisesta kohtaa lähteen sätelyspektriä kuin missä näkyvävalo on lähteen suhteen. Miten ihmeessä tuota voi käyttää valonnopeuden määrittämiseen kun tuo muutos juurikin syntyy valonnopeuden muutoksesta johtuen.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.
Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.
Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.
Muutos aallonpituuteen tapahtuu vasta mittauksessa.
Minun mielestä noin.
Re: Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?
Toivon totisesti että en.asdf kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 10:01Gossu vaan tietää paremmin kuin koko muu maailma, ei se sen ihmeellisempää ole.Damokles kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:59Tämä on kyllä oudointa mitä olen kuullut ja lukenut. Maailmankuvani suorastaan mullistui nyt.Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:52Muutos aallonpituuteen tapahtuu vasta mittauksessa.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:43Doppler -ilmiö syntyy juuri siitä, että ääni "venyy" (aallonpituus kasvaa). Miten siis voit kyseenalaistaa tuon ilmiön, kun se on empiirisesti todennettavissa?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:38Spektriviivasiirtymä ainakin tottelee ajatusta, doppler toimii myös. Tieteessä dopplerin kuvaus on hauska, aallonpituus venyy kuin kuminauha loittonevalle, miten se sen pystyisi / osaisi tehdä, ihan älytön ajatus. Oikeasti aallonpituudelle ei tapahdu yhtään mitään, vain eri liiketilassa olevalle mittauksessa tapahtuva muutos tuottaa jokaiselle pidemmän tai lyhemmän aallonpituuden koska lähete liikkuu hitaammin tai nopeammin, tyhjiössä tietenkin.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 18:14Totta kai tiedän, millä nopeudella lähete tulee tyhjiössä mittalaitteeseen. Se tulee valonnopeudella c. Sen kertoo jo Maxwellin sähkömagneetikan yhtälöt. Kaikki valo ja muu sähkömagneettinen säteily tulee tyhjiössä mittalaitteeseen valonnopeudella c. Ja jos asian mittaa taajuuden ja aallonpituuden tulona, saa saman vastauksen joka kerta. Se riittää minulle. Valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Sinun malliasi taas ei puolla mikään muu kuin sinun omat höpinäsi. Satavarmasti sinulla ei ole yhtään mittausta eikä yhtään fysiikan kaavaa, joka tukisi sinun höperöä lähteensuhteen c ajatustasi. Sinulla ei ole kertakaikkiaan mitään sen tueksi esittää. Ei mitään.Goswell kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:40Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:30No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,Goswell kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 23:56No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.Vän kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 16:21
Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.
Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.
Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.
Minun mielestä noin.
Re: Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?
Ei informaatio LIIKU yhtään sen hitaammin perille kohteen loitontuessa. Lopputulokseen vaikuttaa tietenkin välimatkan kasvaminen.Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 10:02Keskustelu on on ollut kotvan sivuraiteella, vaihde pilkottaa jo. Pointti kuitenkin löytyy vaikka havaittavan unoversumin kokokäsityksestä, miten todellinen koko muuttuu kun informaatio saapuukin hitaammin kuin on laskettu, sitä hitaammin mitä kaukaisempaa kohdetta havaitaan.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:58Ok, sovitaan sitten niin, että aallonpituus muuttuu mittauksessa. Mutta pointti on siis se, että Doppler ilmiön takia ääni venyy/kutistuu tarkasteltavan kohteen loitontuessa/lähentyessä ja sama tapahtuu valolle. Mikä olikaan sinun pointtisi ketjun aiheen kannalta?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:52Missähän kohtaa sen kyseenalaistan kun käytän niitä esimerkkinä, nehän on totisinta totta, selitin miten ne syntyy, mikä muu sen voisi venyttää, lähete ei satavarmasti tiedä syntyessään että siellä ID10D pinkoo karkuun, venytämpäs aallonpituutta.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:43Doppler -ilmiö syntyy juuri siitä, että ääni "venyy" (aallonpituus kasvaa). Miten siis voit kyseenalaistaa tuon ilmiön, kun se on empiirisesti todennettavissa?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:38Spektriviivasiirtymä ainakin tottelee ajatusta, doppler toimii myös. Tieteessä dopplerin kuvaus on hauska, aallonpituus venyy kuin kuminauha loittonevalle, miten se sen pystyisi / osaisi tehdä, ihan älytön ajatus. Oikeasti aallonpituudelle ei tapahdu yhtään mitään, vain eri liiketilassa olevalle mittauksessa tapahtuva muutos tuottaa jokaiselle pidemmän tai lyhemmän aallonpituuden koska lähete liikkuu hitaammin tai nopeammin, tyhjiössä tietenkin.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 18:14Totta kai tiedän, millä nopeudella lähete tulee tyhjiössä mittalaitteeseen. Se tulee valonnopeudella c. Sen kertoo jo Maxwellin sähkömagneetikan yhtälöt. Kaikki valo ja muu sähkömagneettinen säteily tulee tyhjiössä mittalaitteeseen valonnopeudella c. Ja jos asian mittaa taajuuden ja aallonpituuden tulona, saa saman vastauksen joka kerta. Se riittää minulle. Valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Sinun malliasi taas ei puolla mikään muu kuin sinun omat höpinäsi. Satavarmasti sinulla ei ole yhtään mittausta eikä yhtään fysiikan kaavaa, joka tukisi sinun höperöä lähteensuhteen c ajatustasi. Sinulla ei ole kertakaikkiaan mitään sen tueksi esittää. Ei mitään.Goswell kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:40Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:30No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,Goswell kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 23:56No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.Vän kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 16:21
Mitä ihmettä oikein sekoilet? Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Kaikelle aaltoliikkeelle pätee, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kerta taajuus. Niin äänelle, aalloille vedessä kuin narua heiluttamalla saadulle aaltoliikkeelle. Ja valolle myös. Siinä ei ole merkitystä, muuttuuko aaltoliikkeen nopeus vai ei. Se on silti aallonpituus kerta taajuus. Se seuraa nopeuden määritelmästä. Nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla. Aaltoliikkeen kulkema matka on hyvä ilmaista aallonpituutena. Aallonpituuden mittaisen matkan kulkemiseen aallolla kuluu yksi jaksonaika, joten aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus jaettuna jaksonajalla. Kun lisäksi taajuus on jaksonajan käänteisluku, saamme siitä, että aaltoliikkeen nopeus on aallonpituus kertaa taajuus. Poikkeuksetta aina. Se on nopeuden määritelmä.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.
Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.
Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.
Muutos aallonpituuteen tapahtuu vasta mittauksessa.
Re: Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?
Säteilyn mukana tulee kaikki informaatio mitä lähteestä on saatavissa, säteily liikkuu nopeudella n 300 000km/s lähteensuhteen. Säteilyn tuoja, fotoni, tottelee tuota nopeusrajoitus, informaatio liikkuu tuossa??ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 10:09Ei informaatio LIIKU yhtään sen hitaammin perille kohteen loitontuessa. Lopputulokseen vaikuttaa tietenkin välimatkan kasvaminen.Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 10:02Keskustelu on on ollut kotvan sivuraiteella, vaihde pilkottaa jo. Pointti kuitenkin löytyy vaikka havaittavan unoversumin kokokäsityksestä, miten todellinen koko muuttuu kun informaatio saapuukin hitaammin kuin on laskettu, sitä hitaammin mitä kaukaisempaa kohdetta havaitaan.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:58Ok, sovitaan sitten niin, että aallonpituus muuttuu mittauksessa. Mutta pointti on siis se, että Doppler ilmiön takia ääni venyy/kutistuu tarkasteltavan kohteen loitontuessa/lähentyessä ja sama tapahtuu valolle. Mikä olikaan sinun pointtisi ketjun aiheen kannalta?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:52Missähän kohtaa sen kyseenalaistan kun käytän niitä esimerkkinä, nehän on totisinta totta, selitin miten ne syntyy, mikä muu sen voisi venyttää, lähete ei satavarmasti tiedä syntyessään että siellä ID10D pinkoo karkuun, venytämpäs aallonpituutta.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:43Doppler -ilmiö syntyy juuri siitä, että ääni "venyy" (aallonpituus kasvaa). Miten siis voit kyseenalaistaa tuon ilmiön, kun se on empiirisesti todennettavissa?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:38Spektriviivasiirtymä ainakin tottelee ajatusta, doppler toimii myös. Tieteessä dopplerin kuvaus on hauska, aallonpituus venyy kuin kuminauha loittonevalle, miten se sen pystyisi / osaisi tehdä, ihan älytön ajatus. Oikeasti aallonpituudelle ei tapahdu yhtään mitään, vain eri liiketilassa olevalle mittauksessa tapahtuva muutos tuottaa jokaiselle pidemmän tai lyhemmän aallonpituuden koska lähete liikkuu hitaammin tai nopeammin, tyhjiössä tietenkin.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 18:14Totta kai tiedän, millä nopeudella lähete tulee tyhjiössä mittalaitteeseen. Se tulee valonnopeudella c. Sen kertoo jo Maxwellin sähkömagneetikan yhtälöt. Kaikki valo ja muu sähkömagneettinen säteily tulee tyhjiössä mittalaitteeseen valonnopeudella c. Ja jos asian mittaa taajuuden ja aallonpituuden tulona, saa saman vastauksen joka kerta. Se riittää minulle. Valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Sinun malliasi taas ei puolla mikään muu kuin sinun omat höpinäsi. Satavarmasti sinulla ei ole yhtään mittausta eikä yhtään fysiikan kaavaa, joka tukisi sinun höperöä lähteensuhteen c ajatustasi. Sinulla ei ole kertakaikkiaan mitään sen tueksi esittää. Ei mitään.Goswell kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:40Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:30No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,Goswell kirjoitti: ↑18 Tammi 2025, 23:56
No mietippäs sitä tapaa jolla aallonpituus määritetään, aika ja aallonhuippu, et näe kuin mitattavat aallon huiput, et voi sanoa mikä on mitatun lähetteen aallonpituus ollut lähteen suhteen. Mittauksessa saat tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön, siinä kaikki, missä se todistus lähetteen nopeudesta on.
Jos lähete on hitaampi mutta aallonpituudeltaan tiheämpi saat saman tuloksen kuin nopeammasta ja pidemmän aallonpituuden omaavasta lähetteestä.
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.
Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.
Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.
Muutos aallonpituuteen tapahtuu vasta mittauksessa.
Minun mielestä noin.
Re: Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?
Kyllä se säteily liikkuu tuolla nopeudella KAIKEN suhteen. Fotoni ei ole siimalla kiinni lähteessään.Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 11:34Säteilyn mukana tulee kaikki informaatio mitä lähteestä on saatavissa, säteily liikkuu nopeudella n 300 000km/s lähteensuhteen. Säteilyn tuoja, fotoni, tottelee tuota nopeusrajoitus, informaatio liikkuu tuossa??ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 10:09Ei informaatio LIIKU yhtään sen hitaammin perille kohteen loitontuessa. Lopputulokseen vaikuttaa tietenkin välimatkan kasvaminen.Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 10:02Keskustelu on on ollut kotvan sivuraiteella, vaihde pilkottaa jo. Pointti kuitenkin löytyy vaikka havaittavan unoversumin kokokäsityksestä, miten todellinen koko muuttuu kun informaatio saapuukin hitaammin kuin on laskettu, sitä hitaammin mitä kaukaisempaa kohdetta havaitaan.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:58Ok, sovitaan sitten niin, että aallonpituus muuttuu mittauksessa. Mutta pointti on siis se, että Doppler ilmiön takia ääni venyy/kutistuu tarkasteltavan kohteen loitontuessa/lähentyessä ja sama tapahtuu valolle. Mikä olikaan sinun pointtisi ketjun aiheen kannalta?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:52Missähän kohtaa sen kyseenalaistan kun käytän niitä esimerkkinä, nehän on totisinta totta, selitin miten ne syntyy, mikä muu sen voisi venyttää, lähete ei satavarmasti tiedä syntyessään että siellä ID10D pinkoo karkuun, venytämpäs aallonpituutta.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:43Doppler -ilmiö syntyy juuri siitä, että ääni "venyy" (aallonpituus kasvaa). Miten siis voit kyseenalaistaa tuon ilmiön, kun se on empiirisesti todennettavissa?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:38Spektriviivasiirtymä ainakin tottelee ajatusta, doppler toimii myös. Tieteessä dopplerin kuvaus on hauska, aallonpituus venyy kuin kuminauha loittonevalle, miten se sen pystyisi / osaisi tehdä, ihan älytön ajatus. Oikeasti aallonpituudelle ei tapahdu yhtään mitään, vain eri liiketilassa olevalle mittauksessa tapahtuva muutos tuottaa jokaiselle pidemmän tai lyhemmän aallonpituuden koska lähete liikkuu hitaammin tai nopeammin, tyhjiössä tietenkin.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 18:14Totta kai tiedän, millä nopeudella lähete tulee tyhjiössä mittalaitteeseen. Se tulee valonnopeudella c. Sen kertoo jo Maxwellin sähkömagneetikan yhtälöt. Kaikki valo ja muu sähkömagneettinen säteily tulee tyhjiössä mittalaitteeseen valonnopeudella c. Ja jos asian mittaa taajuuden ja aallonpituuden tulona, saa saman vastauksen joka kerta. Se riittää minulle. Valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Sinun malliasi taas ei puolla mikään muu kuin sinun omat höpinäsi. Satavarmasti sinulla ei ole yhtään mittausta eikä yhtään fysiikan kaavaa, joka tukisi sinun höperöä lähteensuhteen c ajatustasi. Sinulla ei ole kertakaikkiaan mitään sen tueksi esittää. Ei mitään.Goswell kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:40Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:30
No jo on. Sinullahan menee suureet ja termitkin sekaisin. Tuo on täyttä soopaa. Jos saat mittauksessa tietyn määrän aallonhuippuja tietyyn aikayksikköön,
mittaat silloin taajuutta, et aallonpituutta. Taajuus on tietty määrä aallonhuippuja tietyssä aikayksikössä. Aallonpituus on aallonhuippujen välinen etäisyys tilassa, eli metrejä, kilometrejä, nanometrejä tms. Yksinkertaistettuna aallonpituus mitataan laittamalla mittatikku aallonhuipusta aallonhuippuun ja lukemalla tulos siitä mittatikusta.
Mihin ihmeeseen tarvittaisiin tietoa lähetteen nopeudesta lähteen suhteen? Jos todistan, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, minun tarvitsee vain todistaa, että valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Minun ei tarvitse todistaa valolle mitään nopeutta lähteen suhteen, koska se ei ole todistuksen aihe. Valon nopeus lähteen suhteen saa olla mitä haluaa, mutta jos valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen, olen oikeassa ja sinä väärässä.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.
Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.
Muutos aallonpituuteen tapahtuu vasta mittauksessa.
Re: Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?
Ei ole siimalla kiinni ei ja juuri siksi se liikkuu sillä nopeudella joka se saa syntyessään, nimittäin ei se ole kiinni havaitsijapäässäkään.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 11:56Kyllä se säteily liikkuu tuolla nopeudella KAIKEN suhteen. Fotoni ei ole siimalla kiinni lähteessään.Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 11:34Säteilyn mukana tulee kaikki informaatio mitä lähteestä on saatavissa, säteily liikkuu nopeudella n 300 000km/s lähteensuhteen. Säteilyn tuoja, fotoni, tottelee tuota nopeusrajoitus, informaatio liikkuu tuossa??ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 10:09Ei informaatio LIIKU yhtään sen hitaammin perille kohteen loitontuessa. Lopputulokseen vaikuttaa tietenkin välimatkan kasvaminen.Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 10:02Keskustelu on on ollut kotvan sivuraiteella, vaihde pilkottaa jo. Pointti kuitenkin löytyy vaikka havaittavan unoversumin kokokäsityksestä, miten todellinen koko muuttuu kun informaatio saapuukin hitaammin kuin on laskettu, sitä hitaammin mitä kaukaisempaa kohdetta havaitaan.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:58Ok, sovitaan sitten niin, että aallonpituus muuttuu mittauksessa. Mutta pointti on siis se, että Doppler ilmiön takia ääni venyy/kutistuu tarkasteltavan kohteen loitontuessa/lähentyessä ja sama tapahtuu valolle. Mikä olikaan sinun pointtisi ketjun aiheen kannalta?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:52Missähän kohtaa sen kyseenalaistan kun käytän niitä esimerkkinä, nehän on totisinta totta, selitin miten ne syntyy, mikä muu sen voisi venyttää, lähete ei satavarmasti tiedä syntyessään että siellä ID10D pinkoo karkuun, venytämpäs aallonpituutta.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:43Doppler -ilmiö syntyy juuri siitä, että ääni "venyy" (aallonpituus kasvaa). Miten siis voit kyseenalaistaa tuon ilmiön, kun se on empiirisesti todennettavissa?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:38Spektriviivasiirtymä ainakin tottelee ajatusta, doppler toimii myös. Tieteessä dopplerin kuvaus on hauska, aallonpituus venyy kuin kuminauha loittonevalle, miten se sen pystyisi / osaisi tehdä, ihan älytön ajatus. Oikeasti aallonpituudelle ei tapahdu yhtään mitään, vain eri liiketilassa olevalle mittauksessa tapahtuva muutos tuottaa jokaiselle pidemmän tai lyhemmän aallonpituuden koska lähete liikkuu hitaammin tai nopeammin, tyhjiössä tietenkin.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 18:14Totta kai tiedän, millä nopeudella lähete tulee tyhjiössä mittalaitteeseen. Se tulee valonnopeudella c. Sen kertoo jo Maxwellin sähkömagneetikan yhtälöt. Kaikki valo ja muu sähkömagneettinen säteily tulee tyhjiössä mittalaitteeseen valonnopeudella c. Ja jos asian mittaa taajuuden ja aallonpituuden tulona, saa saman vastauksen joka kerta. Se riittää minulle. Valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Sinun malliasi taas ei puolla mikään muu kuin sinun omat höpinäsi. Satavarmasti sinulla ei ole yhtään mittausta eikä yhtään fysiikan kaavaa, joka tukisi sinun höperöä lähteensuhteen c ajatustasi. Sinulla ei ole kertakaikkiaan mitään sen tueksi esittää. Ei mitään.Goswell kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 11:40
Saman asian kaksi puolta, aallonhuiput tuottaa taajuuden. Mistään et voi tietää millä nopeudella lähete tulee mittalaitteeseen tyhjiössä ja jos tyhjiöstä saapuva lähete kohtaa väliaineen, aallonpituus muuttuu. Ts lähteen mistä liiketilasta tahansa avaruudesta saapuva säteily muuttuu tasanopeuteen väliaineessa, vaikkapa maan ilmakehässä, aallonpituudet muuttuu väliaineeseen siirryttäessä nopeusmuutosta vastaavasti.
Tuolla tavalla kuin väität valonnopeudesta ei kyllä saa mitään tolkkua, aallonpituuksilla ja taajuuksilla, nollatodistus.
Kuka on tuo idioottimaisen käsityksen päästänyt vallalle, täysin älytön ja ristiriitainen väite, havaitsija määrää millä nopudella lähde tuottaa säteilyä, jo on perkele maailma mallillaan.
Muutos aallonpituuteen tapahtuu vasta mittauksessa.
Jos aurinko katoaisi kuin pieru saharaan, nyt, vielä n 8 minuuttia aurinko paistaisi.
Minun mielestä noin.
Re: Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?
Meitä kiinnostaa millä nopeudella sm-säteily liikkuu paikasta a, paikkaan b, avaruudessa. Kun ajatellaan asiaa niin kuin se on, fotoni havaitaan vasta kun se siirtää energiansa mittapäähän, eikä ihan tarkkaan ottaen vielä silloinkaan vaan vasta kun tuon energian tuottama muutos jossakin tuottaa uuden fotonin, tuo uusi fotoni tottelee lähteensuhteen c:tä, mitäs luulet miltä mittaustulos näyttää, kaikensuhteen c:ltä, mutta liikkuuko tällöin fotoni paikasta a, paikkaan b nopeudella c avaruudessa, ei liiku.
Minun mielestä noin.
Re: Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?
En nyt ymmärrä, mitä oikein ajat takaa? Ensin se fotoni liikkui suhteessa lähteeseensä, ja nyt se ei liikukaan?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 12:02Ei ole siimalla kiinni ei ja juuri siksi se liikkuu sillä nopeudella joka se saa syntyessään, nimittäin ei se ole kiinni havaitsijapäässäkään.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 11:56Kyllä se säteily liikkuu tuolla nopeudella KAIKEN suhteen. Fotoni ei ole siimalla kiinni lähteessään.Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 11:34Säteilyn mukana tulee kaikki informaatio mitä lähteestä on saatavissa, säteily liikkuu nopeudella n 300 000km/s lähteensuhteen. Säteilyn tuoja, fotoni, tottelee tuota nopeusrajoitus, informaatio liikkuu tuossa??ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 10:09Ei informaatio LIIKU yhtään sen hitaammin perille kohteen loitontuessa. Lopputulokseen vaikuttaa tietenkin välimatkan kasvaminen.Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 10:02Keskustelu on on ollut kotvan sivuraiteella, vaihde pilkottaa jo. Pointti kuitenkin löytyy vaikka havaittavan unoversumin kokokäsityksestä, miten todellinen koko muuttuu kun informaatio saapuukin hitaammin kuin on laskettu, sitä hitaammin mitä kaukaisempaa kohdetta havaitaan.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:58Ok, sovitaan sitten niin, että aallonpituus muuttuu mittauksessa. Mutta pointti on siis se, että Doppler ilmiön takia ääni venyy/kutistuu tarkasteltavan kohteen loitontuessa/lähentyessä ja sama tapahtuu valolle. Mikä olikaan sinun pointtisi ketjun aiheen kannalta?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:52Missähän kohtaa sen kyseenalaistan kun käytän niitä esimerkkinä, nehän on totisinta totta, selitin miten ne syntyy, mikä muu sen voisi venyttää, lähete ei satavarmasti tiedä syntyessään että siellä ID10D pinkoo karkuun, venytämpäs aallonpituutta.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:43Doppler -ilmiö syntyy juuri siitä, että ääni "venyy" (aallonpituus kasvaa). Miten siis voit kyseenalaistaa tuon ilmiön, kun se on empiirisesti todennettavissa?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:38Spektriviivasiirtymä ainakin tottelee ajatusta, doppler toimii myös. Tieteessä dopplerin kuvaus on hauska, aallonpituus venyy kuin kuminauha loittonevalle, miten se sen pystyisi / osaisi tehdä, ihan älytön ajatus. Oikeasti aallonpituudelle ei tapahdu yhtään mitään, vain eri liiketilassa olevalle mittauksessa tapahtuva muutos tuottaa jokaiselle pidemmän tai lyhemmän aallonpituuden koska lähete liikkuu hitaammin tai nopeammin, tyhjiössä tietenkin.Vän kirjoitti: ↑19 Tammi 2025, 18:14
Totta kai tiedän, millä nopeudella lähete tulee tyhjiössä mittalaitteeseen. Se tulee valonnopeudella c. Sen kertoo jo Maxwellin sähkömagneetikan yhtälöt. Kaikki valo ja muu sähkömagneettinen säteily tulee tyhjiössä mittalaitteeseen valonnopeudella c. Ja jos asian mittaa taajuuden ja aallonpituuden tulona, saa saman vastauksen joka kerta. Se riittää minulle. Valonnopeus on vakio c kaikkien havaitsijoiden suhteen. Sinun malliasi taas ei puolla mikään muu kuin sinun omat höpinäsi. Satavarmasti sinulla ei ole yhtään mittausta eikä yhtään fysiikan kaavaa, joka tukisi sinun höperöä lähteensuhteen c ajatustasi. Sinulla ei ole kertakaikkiaan mitään sen tueksi esittää. Ei mitään.
Muutos aallonpituuteen tapahtuu vasta mittauksessa.
Jos aurinko katoaisi kuin pieru saharaan, nyt, vielä n 8 minuuttia aurinko paistaisi.
Re: Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?
Mitenkäs se nyt lakkasi liikkumasta jos se lähtee lähteestään nopeudella n 300 000 km/s?ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 12:10En nyt ymmärrä, mitä oikein ajat takaa? Ensin se fotoni liikkui suhteessa lähteeseensä, ja nyt se ei liikukaan?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 12:02Ei ole siimalla kiinni ei ja juuri siksi se liikkuu sillä nopeudella joka se saa syntyessään, nimittäin ei se ole kiinni havaitsijapäässäkään.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 11:56Kyllä se säteily liikkuu tuolla nopeudella KAIKEN suhteen. Fotoni ei ole siimalla kiinni lähteessään.Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 11:34Säteilyn mukana tulee kaikki informaatio mitä lähteestä on saatavissa, säteily liikkuu nopeudella n 300 000km/s lähteensuhteen. Säteilyn tuoja, fotoni, tottelee tuota nopeusrajoitus, informaatio liikkuu tuossa??ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 10:09Ei informaatio LIIKU yhtään sen hitaammin perille kohteen loitontuessa. Lopputulokseen vaikuttaa tietenkin välimatkan kasvaminen.Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 10:02Keskustelu on on ollut kotvan sivuraiteella, vaihde pilkottaa jo. Pointti kuitenkin löytyy vaikka havaittavan unoversumin kokokäsityksestä, miten todellinen koko muuttuu kun informaatio saapuukin hitaammin kuin on laskettu, sitä hitaammin mitä kaukaisempaa kohdetta havaitaan.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:58Ok, sovitaan sitten niin, että aallonpituus muuttuu mittauksessa. Mutta pointti on siis se, että Doppler ilmiön takia ääni venyy/kutistuu tarkasteltavan kohteen loitontuessa/lähentyessä ja sama tapahtuu valolle. Mikä olikaan sinun pointtisi ketjun aiheen kannalta?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:52Missähän kohtaa sen kyseenalaistan kun käytän niitä esimerkkinä, nehän on totisinta totta, selitin miten ne syntyy, mikä muu sen voisi venyttää, lähete ei satavarmasti tiedä syntyessään että siellä ID10D pinkoo karkuun, venytämpäs aallonpituutta.ID10T kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:43Doppler -ilmiö syntyy juuri siitä, että ääni "venyy" (aallonpituus kasvaa). Miten siis voit kyseenalaistaa tuon ilmiön, kun se on empiirisesti todennettavissa?Goswell kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 09:38
Spektriviivasiirtymä ainakin tottelee ajatusta, doppler toimii myös. Tieteessä dopplerin kuvaus on hauska, aallonpituus venyy kuin kuminauha loittonevalle, miten se sen pystyisi / osaisi tehdä, ihan älytön ajatus. Oikeasti aallonpituudelle ei tapahdu yhtään mitään, vain eri liiketilassa olevalle mittauksessa tapahtuva muutos tuottaa jokaiselle pidemmän tai lyhemmän aallonpituuden koska lähete liikkuu hitaammin tai nopeammin, tyhjiössä tietenkin.
Muutos aallonpituuteen tapahtuu vasta mittauksessa.
Jos aurinko katoaisi kuin pieru saharaan, nyt, vielä n 8 minuuttia aurinko paistaisi.
Minun mielestä noin.
Re: Mikä räjähti alkuräjähdyksessä?
On päivän selvää että havaitsija ei voi vaikuttaa fotonin nopeuteen sen matkalla.
Minun mielestä noin.

