Talousdemokratia ja kapitalismi

[ID10T]

Vaan mitkä olisivat ne keinot, jolla "kapitalismin hegemoniaa" torjutaan? Ja missä määrin sitä pitää torjua?

Ainoa selkeä jakolinja on mielestäni se, että välttämättömyyksiä ei pidä yksityistää. Näihin kuuluvat mm. vesihuolto, liikenneinfran ylläpito ja perusterveydenhoito. Myös tietyt toiminnot tiedonvälityksessä pitää säilyttää julkisesti hallinnoituna, vaikka olenkin YLEn rönsyjen karsimisen kannalla.

Vastaus kysymykseesi löytyy täältä (siellä on vähän enemmänkin asiaa, mitä kaikkea en tähän lainannut):

Joe Biden: superrikkaiden oligarkia on uhka demokratialle

Joe Biden varoitti jäähyväispuheessaan voimakkaasti superrikkaiden oligarkian muodostumisesta ja sen vaarallisista seurauksista. Tämä ilmiö, jossa äärimmäinen vauraus ja valta keskittyvät harvojen käsiin, uhkaa demokratiaa, perusoikeuksia ja -vapauksia sekä reilua mahdollisuutta edetä elämässä. Bidenin mukaan tällainen vallan keskittyminen voi johtaa siihen, että valtiot muuttuvat globaalin kapitalismin vasalleiksi, joissa talouseliitti hallitsee ja ohjaa yhteiskunnan kehitystä omien etujensa mukaisesti.

Superrikkaiden oligarkian muodostumisen vaara

Bidenin puheessa korostettiin, että superrikkaiden oligarkia uhkaa demokratiaa ja yhteiskunnan yhtenäisyyttä. Kun valta ja vauraus keskittyvät harvojen käsiin, syntyy tilanne, jossa nämä harvat voivat käyttää vaikutusvaltaansa omien etujensa ajamiseen, mikä heikentää yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Tämä voi johtaa siihen, että tavalliset kansalaiset menettävät uskonsa demokratiaan ja kokevat, ettei heillä ole reilua mahdollisuutta edetä elämässä.

Globaalin talouseliitin hegemonia

Biden varoitti myös globaalin talouseliitin hegemonian muodostumisesta, jossa superrikkaat ja suuryritykset hallitsevat kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Tämä voi johtaa siihen, että valtiot menettävät itsenäisyytensä ja muuttuvat globaalin kapitalismin vasalleiksi. Tällaisessa tilanteessa talouseliitti voi käyttää valtaansa ohjatakseen kansainvälistä politiikkaa ja taloutta omien etujensa mukaisesti, mikä heikentää valtioiden kykyä suojella kansalaistensa oikeuksia ja hyvinvointia.

Toimintaohjeet

Bidenin puheessa esitettiin useita toimintaohjeita, joilla voidaan torjua superrikkaiden oligarkian muodostumista ja globaalin talouseliitin hegemoniaa:

1. Reilu verotus: Rikkaiden tulee maksaa oikeudenmukainen osuus veroista, jotta yhteiskunnan resurssit voidaan jakaa tasapuolisemmin ja oikeudenmukaisemmin.
2. Vallan valvonta: Varmistetaan, että yhteiskunnassa ei synny oligarkiaa, jossa harvat rikkaat hallitsevat. Tämä edellyttää tehokkaita sääntelytoimia ja valvontamekanismeja.
3. Ilmastonmuutoksen torjunta: Toimitaan nopeasti ja tehokkaasti ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja luodaan työpaikkoja uusiutuvissa energiamuodoissa. Tämä vähentää talouseliitin valtaa ja edistää kestävää kehitystä.
4. Teknologian hallinta: Johdetaan tekoälyn kehitystä ja varmistetaan, että se on turvallinen ja luotettava. Tämä estää teknologian ja vallan keskittymisen harvojen käsiin.
5. Kansainvälinen yhteistyö: Mallinnetaan ilmasto- ja teknologia-aloitteita, joita muut maat voivat seurata. Tämä edistää globaalin talouseliitin vallan hajauttamista ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä.

Toimintaohjeet tiivistetysti

Joe Bidenin jäähyväispuheessa esitetyt varoitukset superrikkaiden oligarkian muodostumisesta ja globaalin talouseliitin hegemonian vaarasta ovat tärkeitä huomioita, jotka vaativat huomiota ja toimia. Vain reilun verotuksen, vallan valvonnan, ilmastonmuutoksen torjunnan, teknologian hallinnan ja kansainvälisen yhteistyön avulla voimme estää valtion muuttumisen globaalin kapitalismin vasalliksi ja turvata demokratian, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tuleville sukupolville.

Lähde: President Joseph R. Biden, Jr. Farewell Address to the Nation
https://www.presidency.ucsb.edu/documen ... e-nation-4

Olen lukenut nuo läpi, mutta en löytänyt mitään konkreettista.

1. Reilu verotus: Rikkaiden tulee maksaa oikeudenmukainen osuus veroista, jotta yhteiskunnan resurssit voidaan jakaa tasapuolisemmin ja oikeudenmukaisemmin.

Meillä on nyt jo progressiivinen verotus käytössä. Mikäli progressiivisuutta lisätään, pääomat karkaavat muuallle, sillä aina löytyy alhaisemman verotuksen maita.

2. Vallan valvonta: Varmistetaan, että yhteiskunnassa ei synny oligarkiaa, jossa harvat rikkaat hallitsevat. Tämä edellyttää tehokkaita sääntelytoimia ja valvontamekanismeja.

Niin, konkreettisesti tämä tarkoittaa mitä?

3. Ilmastonmuutoksen torjunta: Toimitaan nopeasti ja tehokkaasti ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja luodaan työpaikkoja uusiutuvissa energiamuodoissa. Tämä vähentää talouseliitin valtaa ja edistää kestävää kehitystä.

Tämä ei suoranaisesti liity talouseliitin valtaan, paitsi ehkä siten, että liiallisuuksiin vietynä tämämäkin karkottaa pääomia muualle.

4. Teknologian hallinta: Johdetaan tekoälyn kehitystä ja varmistetaan, että se on turvallinen ja luotettava. Tämä estää teknologian ja vallan keskittymisen harvojen käsiin.

Miten tekoälyn kehitystä johdetaan? Tekolälymalleja on useita, ja lisää tulee luultavsti jatkossa. Ei voida valita vaan yhtä niistä ja kieltää loppuja.

5. Kansainvälinen yhteistyö: Mallinnetaan ilmasto- ja teknologia-aloitteita, joita muut maat voivat seurata. Tämä edistää globaalin talouseliitin vallan hajauttamista ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä.

Tästäkin puuttuu konkretia tyystin.

[Naturalisti]

Tutkimus osoittaa

"Tutkimukseen" ovat "tutkijat" säveltäneet jotain omaa propagandaa. Ei kannata ottaa kovin vakavasti.

Mitä he ovat säveltäneet? Mitä ei kannata ottaa vakavasti? Oliko tämä vain vahva vakaumus jostakin, mitä et oikein osaa edes määritellä, mutta jotakin siinä on kumminkin väärin. Eikö olisi fiksua kommentoida vasta sitten kun tietää mitä kommentoi.

Kyseessä on tutkimus siitä, kuinka lakia henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa noudatetaan. Tutkimus osoittaa, että parantamisen varaa lain noudattamisessa on. Tätäkö ei mielestäsi pidä ottaa vakavasti?

Orpon hallitus puolestaan teettänyt selvityksen siitä pitäisikö lain soveltamisrajaa laskea 150 työntekijästä, jotta myös pienemmät yritykset pääsevät osalliseksi niistä eduista ja hyödyistä, joita hallintoedustuksen on tarkoitus tuottaa yrityksille mm. vahvemman yhteistyön, luottamuksen ja tietojen jakamisen muodossa. Muissa Pohjoismaissa soveltamisrajat vaihtelevat 25:stä 35:een.

[vahva_virtanen]

Mitä he ovat säveltäneet? Mitä ei kannata ottaa vakavasti?

Tuossa hyvä esimerkki:
"Jotta käytännön toteutus toimisi paremmin, tulee henkilöstön hallintoedustus jär-
jestää joko oikeaan - ei tätä tehtävää varten perustettuun - johtoryhmään tai yrityk-
sen tai konsernin hallitukseen."
Jos toimitusjohtaja tekee hallituksen puheenjohtajan eli itsensä kanssa päätöksiä saunan lauteilla niin ei sinne mitään akkakööriä tarvita kuorossa kotkottamaan.
Ja kyllä. Tiedän firmoja joissa on työntekijöitä 30 ja toimitusjohtaja on samalla hallitus.

[Naturalisti]

Vaan mitkä olisivat ne keinot, jolla "kapitalismin hegemoniaa" torjutaan? Ja missä määrin sitä pitää torjua?

Ainoa selkeä jakolinja on mielestäni se, että välttämättömyyksiä ei pidä yksityistää. Näihin kuuluvat mm. vesihuolto, liikenneinfran ylläpito ja perusterveydenhoito. Myös tietyt toiminnot tiedonvälityksessä pitää säilyttää julkisesti hallinnoituna, vaikka olenkin YLEn rönsyjen karsimisen kannalla.

Vastaus kysymykseesi löytyy täältä (siellä on vähän enemmänkin asiaa, mitä kaikkea en tähän lainannut):

Joe Biden: superrikkaiden oligarkia on uhka demokratialle

Joe Biden varoitti jäähyväispuheessaan voimakkaasti superrikkaiden oligarkian muodostumisesta ja sen vaarallisista seurauksista. Tämä ilmiö, jossa äärimmäinen vauraus ja valta keskittyvät harvojen käsiin, uhkaa demokratiaa, perusoikeuksia ja -vapauksia sekä reilua mahdollisuutta edetä elämässä. Bidenin mukaan tällainen vallan keskittyminen voi johtaa siihen, että valtiot muuttuvat globaalin kapitalismin vasalleiksi, joissa talouseliitti hallitsee ja ohjaa yhteiskunnan kehitystä omien etujensa mukaisesti.

Superrikkaiden oligarkian muodostumisen vaara

Bidenin puheessa korostettiin, että superrikkaiden oligarkia uhkaa demokratiaa ja yhteiskunnan yhtenäisyyttä. Kun valta ja vauraus keskittyvät harvojen käsiin, syntyy tilanne, jossa nämä harvat voivat käyttää vaikutusvaltaansa omien etujensa ajamiseen, mikä heikentää yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Tämä voi johtaa siihen, että tavalliset kansalaiset menettävät uskonsa demokratiaan ja kokevat, ettei heillä ole reilua mahdollisuutta edetä elämässä.

Globaalin talouseliitin hegemonia

Biden varoitti myös globaalin talouseliitin hegemonian muodostumisesta, jossa superrikkaat ja suuryritykset hallitsevat kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Tämä voi johtaa siihen, että valtiot menettävät itsenäisyytensä ja muuttuvat globaalin kapitalismin vasalleiksi. Tällaisessa tilanteessa talouseliitti voi käyttää valtaansa ohjatakseen kansainvälistä politiikkaa ja taloutta omien etujensa mukaisesti, mikä heikentää valtioiden kykyä suojella kansalaistensa oikeuksia ja hyvinvointia.

Toimintaohjeet

Bidenin puheessa esitettiin useita toimintaohjeita, joilla voidaan torjua superrikkaiden oligarkian muodostumista ja globaalin talouseliitin hegemoniaa:

1. Reilu verotus: Rikkaiden tulee maksaa oikeudenmukainen osuus veroista, jotta yhteiskunnan resurssit voidaan jakaa tasapuolisemmin ja oikeudenmukaisemmin.
2. Vallan valvonta: Varmistetaan, että yhteiskunnassa ei synny oligarkiaa, jossa harvat rikkaat hallitsevat. Tämä edellyttää tehokkaita sääntelytoimia ja valvontamekanismeja.
3. Ilmastonmuutoksen torjunta: Toimitaan nopeasti ja tehokkaasti ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja luodaan työpaikkoja uusiutuvissa energiamuodoissa. Tämä vähentää talouseliitin valtaa ja edistää kestävää kehitystä.
4. Teknologian hallinta: Johdetaan tekoälyn kehitystä ja varmistetaan, että se on turvallinen ja luotettava. Tämä estää teknologian ja vallan keskittymisen harvojen käsiin.
5. Kansainvälinen yhteistyö: Mallinnetaan ilmasto- ja teknologia-aloitteita, joita muut maat voivat seurata. Tämä edistää globaalin talouseliitin vallan hajauttamista ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä.

Toimintaohjeet tiivistetysti

Joe Bidenin jäähyväispuheessa esitetyt varoitukset superrikkaiden oligarkian muodostumisesta ja globaalin talouseliitin hegemonian vaarasta ovat tärkeitä huomioita, jotka vaativat huomiota ja toimia. Vain reilun verotuksen, vallan valvonnan, ilmastonmuutoksen torjunnan, teknologian hallinnan ja kansainvälisen yhteistyön avulla voimme estää valtion muuttumisen globaalin kapitalismin vasalliksi ja turvata demokratian, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tuleville sukupolville.

Lähde: President Joseph R. Biden, Jr. Farewell Address to the Nation
https://www.presidency.ucsb.edu/documen ... e-nation-4

Olen lukenut nuo läpi, mutta en löytänyt mitään konkreettista.

1. Reilu verotus: Rikkaiden tulee maksaa oikeudenmukainen osuus veroista, jotta yhteiskunnan resurssit voidaan jakaa tasapuolisemmin ja oikeudenmukaisemmin.

Meillä on nyt jo progressiivinen verotus käytössä. Mikäli progressiivisuutta lisätään, pääomat karkaavat muuallle, sillä aina löytyy alhaisemman verotuksen maita.

2. Vallan valvonta: Varmistetaan, että yhteiskunnassa ei synny oligarkiaa, jossa harvat rikkaat hallitsevat. Tämä edellyttää tehokkaita sääntelytoimia ja valvontamekanismeja.

Niin, konkreettisesti tämä tarkoittaa mitä?

3. Ilmastonmuutoksen torjunta: Toimitaan nopeasti ja tehokkaasti ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja luodaan työpaikkoja uusiutuvissa energiamuodoissa. Tämä vähentää talouseliitin valtaa ja edistää kestävää kehitystä.

Tämä ei suoranaisesti liity talouseliitin valtaan, paitsi ehkä siten, että liiallisuuksiin vietynä tämämäkin karkottaa pääomia muualle.

4. Teknologian hallinta: Johdetaan tekoälyn kehitystä ja varmistetaan, että se on turvallinen ja luotettava. Tämä estää teknologian ja vallan keskittymisen harvojen käsiin.

Miten tekoälyn kehitystä johdetaan? Tekolälymalleja on useita, ja lisää tulee luultavsti jatkossa. Ei voida valita vaan yhtä niistä ja kieltää loppuja.

5. Kansainvälinen yhteistyö: Mallinnetaan ilmasto- ja teknologia-aloitteita, joita muut maat voivat seurata. Tämä edistää globaalin talouseliitin vallan hajauttamista ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä.

Tästäkin puuttuu konkretia tyystin.

1. Reilu verotus:
Vaikka progressiivinen verotus on jo käytössä, se ei vielä takaa verotuksen oikeudenmukaisuutta. Siihen liittyy veroprosenttien säätämisen lisäksi myös veropohjan laajentamista, veronkierron estämistä ja kansainvälistä yhteistyötä veroparatiisien torjumiseksi. Pääomien karkaamisen estämiseksi tarvitaan globaaleja sopimuksia ja yhteistyötä, jotta verotuksen progressiivisuus voidaan säilyttää ilman, että pääomat siirtyvät alhaisemman verotuksen maihin.

2. Vallan valvonta:
Konkreettisesti vallan valvonta voi tarkoittaa esimerkiksi:
- Sääntelytoimien vahvistamista: Lainsäädännön kehittäminen, joka estää monopolien ja oligopolien muodostumisen.
- Läpinäkyvyyden lisäämistä: Yritysten ja poliittisten päätöksentekoprosessien avoimuuden parantaminen.
- Valvontamekanismien tehostamista: Riippumattomien valvontaelinten perustaminen ja niiden resurssien lisääminen.

3. Ilmastonmuutoksen torjunta:
Ilmastonmuutoksen torjunta liittyy talouseliitin valtaan siten, että uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen ja käyttöönotto voi vähentää fossiilisten polttoaineiden tuottajien valtaa. Tämä voi myös luoda uusia työpaikkoja ja taloudellisia mahdollisuuksia, jotka eivät ole riippuvaisia perinteisistä energiantuotantomuodoista.

4. Teknologian hallinta:
Tekoälyn kehityksen johtaminen voi tarkoittaa esimerkiksi:
- Eettisten ohjeistusten luomista: Kansainvälisten standardien ja ohjeistusten kehittäminen tekoälyn eettisestä käytöstä.
- Tutkimuksen ja kehityksen tukemista: Julkisen rahoituksen lisääminen tekoälytutkimukseen ja -kehitykseen, jotta teknologia ei keskity vain harvojen yritysten käsiin.
- Koulutuksen ja osaamisen lisäämistä: Tekoälyyn liittyvän koulutuksen ja osaamisen edistäminen laajasti yhteiskunnassa.

5. Kansainvälinen yhteistyö:
Konkreettisia toimia kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi voivat olla:
- Yhteisten ilmasto- ja teknologia-aloitteiden kehittäminen: Kansainvälisten sopimusten ja hankkeiden luominen, jotka edistävät kestävää kehitystä ja teknologian vastuullista käyttöä.
- Tietojen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen: Yhteistyö maiden välillä tietojen ja kokemusten jakamiseksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ja teknologian kehityksessä.

6. Globaali kehitys:
Edelleenkään et kanna huolta ja esitä mitään keinoja siitä, miten olisi mahdollista torjua globaalin kapitalismin pyrkimys alistaa valtiot ja kansat hegemoniansa alle. Kommenttisi viittaavat pikemminkin siihen, että tähän täytyy mielestäsi suosiolla vain alistua, ettei pääomat karkaa muihin maihin. Se on totta, ettei Suomi yksinään voi juurikaan globaaliin kehitykseen vaikuttaa ja suvereniteetti suhteessa globaaliin kapitalismiin on mahdollista säilyttää vain tiivistämällä ja laajentamalla EU:n sisäistä demokraattista yhteistyötä Mario Draghin ehdotusten mukaisesti.

[Naturalisti]

Mitä he ovat säveltäneet? Mitä ei kannata ottaa vakavasti?

Tuossa hyvä esimerkki:
"Jotta käytännön toteutus toimisi paremmin, tulee henkilöstön hallintoedustus jär-
jestää joko oikeaan - ei tätä tehtävää varten perustettuun - johtoryhmään tai yrityk-
sen tai konsernin hallitukseen."
Jos toimitusjohtaja tekee hallituksen puheenjohtajan eli itsensä kanssa päätöksiä saunan lauteilla niin ei sinne mitään akkakööriä tarvita kuorossa kotkottamaan.
Ja kyllä. Tiedän firmoja joissa on työntekijöitä 30 ja toimitusjohtaja on samalla hallitus.

Kuten edeltä ilmenee, Orpon hallitus on teettänyt selvityksen siitä pitäisikö lain soveltamisrajaa laskea 150 työntekijästä, jotta myös pienemmät yritykset pääsevät osalliseksi niistä eduista ja hyödyistä, joita hallintoedustuksen on tarkoitus tuottaa yrityksille mm. vahvemman yhteistyön, luottamuksen ja tietojen jakamisen muodossa. Muissa Pohjoismaissa soveltamisrajat vaihtelevat 25:stä 35:een.

Jos lain soveltamisraja laskettaisiin pohjoismaiselle tasolle, voisi tuo "akkakööri" valita edustajansa jo tuon kokoluokan yrityksen hallitukseen. Ehkä hallituksen päätökset tehtäisiin sitten muualla kuin saunassa.

[ID10T]

1. Reilu verotus:
Vaikka progressiivinen verotus on jo käytössä, se ei vielä takaa verotuksen oikeudenmukaisuutta. Siihen liittyy veroprosenttien säätämisen lisäksi myös veropohjan laajentamista, veronkierron estämistä ja kansainvälistä yhteistyötä veroparatiisien torjumiseksi. Pääomien karkaamisen estämiseksi tarvitaan globaaleja sopimuksia ja yhteistyötä, jotta verotuksen progressiivisuus voidaan säilyttää ilman, että pääomat siirtyvät alhaisemman verotuksen maihin.

Veropohjan laajentamisella tarkoitat ilmeisesti verotuksen ulottamista esim. ylellisyystuotteisiin? Kakkosasunnolle kiinteistövero tuplana ja niin edelleen? Kohta täällä ei kukaan halua edes asua.

Veronkiertoa ehkäistään jo nyt siinä määrin kuin se on mahdollista, emmekä me voi verotarkastajien määrää kasvattaa tolkuttomasti.

Veroparatiisit ovat tosiaan asia, joka vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Kyse on vain siitä, onnistuuko tuo yhteistyö. Halvan verotuksen maille pitää tarjota jotain vastineeksi sille, että he menettävät rikkaiden sinne jättämiä tuloja.

2. Vallan valvonta:
Konkreettisesti vallan valvonta voi tarkoittaa esimerkiksi:
- Sääntelytoimien vahvistamista: Lainsäädännön kehittäminen, joka estää monopolien ja oligopolien muodostumisen.
- Läpinäkyvyyden lisäämistä: Yritysten ja poliittisten päätöksentekoprosessien avoimuuden parantaminen.
- Valvontamekanismien tehostamista: Riippumattomien valvontaelinten perustaminen ja niiden resurssien lisääminen.

Ainoa konkreettinen asia on se, että byrokratia tulee lisääntymään eksponentiaalisesti.

3. Ilmastonmuutoksen torjunta:
Ilmastonmuutoksen torjunta liittyy talouseliitin valtaan siten, että uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen ja käyttöönotto voi vähentää fossiilisten polttoaineiden tuottajien valtaa. Tämä voi myös luoda uusia työpaikkoja ja taloudellisia mahdollisuuksia, jotka eivät ole riippuvaisia perinteisistä energiantuotantomuodoista.

Tämä koskee siis vain yhtä elinkeinosektoria.

4. Teknologian hallinta:
Tekoälyn kehityksen johtaminen voi tarkoittaa esimerkiksi:
- Eettisten ohjeistusten luomista: Kansainvälisten standardien ja ohjeistusten kehittäminen tekoälyn eettisestä käytöstä.
- Tutkimuksen ja kehityksen tukemista: Julkisen rahoituksen lisääminen tekoälytutkimukseen ja -kehitykseen, jotta teknologia ei keskity vain harvojen yritysten käsiin.
- Koulutuksen ja osaamisen lisäämistä: Tekoälyyn liittyvän koulutuksen ja osaamisen edistäminen laajasti yhteiskunnassa.

Tekoälyn käytön valvonta ei varmaankaan ole helppoa, sillä tekoälyn ihmismäisyyden lisääntyessä tekoäly oppii luultavasti myös piilottamaan itsensä.

5. Kansainvälinen yhteistyö:
Konkreettisia toimia kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi voivat olla:
- Yhteisten ilmasto- ja teknologia-aloitteiden kehittäminen: Kansainvälisten sopimusten ja hankkeiden luominen, jotka edistävät kestävää kehitystä ja teknologian vastuullista käyttöä.
- Tietojen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen: Yhteistyö maiden välillä tietojen ja kokemusten jakamiseksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ja teknologian kehityksessä.

Näissä ei mielestäni ole mitään uutta.

6. Globaali kehitys:
Edelleenkään et kanna huolta ja esitä mitään keinoja siitä, miten olisi mahdollista torjua globaalin kapitalismin pyrkimys alistaa valtiot ja kansat hegemoniansa alle.

Kerro sinä ensin, miten se globaalin kapitalismin alistamispyrkimys näkyy?

[Naturalisti]

1. Reilu verotus:
Vaikka progressiivinen verotus on jo käytössä, se ei vielä takaa verotuksen oikeudenmukaisuutta. Siihen liittyy veroprosenttien säätämisen lisäksi myös veropohjan laajentamista, veronkierron estämistä ja kansainvälistä yhteistyötä veroparatiisien torjumiseksi. Pääomien karkaamisen estämiseksi tarvitaan globaaleja sopimuksia ja yhteistyötä, jotta verotuksen progressiivisuus voidaan säilyttää ilman, että pääomat siirtyvät alhaisemman verotuksen maihin.

Veropohjan laajentamisella tarkoitat ilmeisesti verotuksen ulottamista esim. ylellisyystuotteisiin? Kakkosasunnolle kiinteistövero tuplana ja niin edelleen? Kohta täällä ei kukaan halua edes asua.

Veronkiertoa ehkäistään jo nyt siinä määrin kuin se on mahdollista, emmekä me voi verotarkastajien määrää kasvattaa tolkuttomasti.

Veroparatiisit ovat tosiaan asia, joka vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Kyse on vain siitä, onnistuuko tuo yhteistyö. Halvan verotuksen maille pitää tarjota jotain vastineeksi sille, että he menettävät rikkaiden sinne jättämiä tuloja.

Ei kyse ole pelkästään ylellisyystuotteiden verotuksesta, vaan siitä, että veronkiertoa ja verovälttelyä on torjuttava tehokkaammin. Tämä tarkoittaa myös kansainvälisten sopimusten ja yhteistyön kehittämistä veroparatiisien torjumiseksi. Veroparatiisien torjunta vaatii globaalia yhteistyötä, jossa tarjotaan vastineita maille, jotka menettävät tuloja. Tämä on mahdollista saavuttaa, mutta vaatii poliittista tahtoa ja yhteistyötä.

2. Vallan valvonta:
Konkreettisesti vallan valvonta voi tarkoittaa esimerkiksi:
- Sääntelytoimien vahvistamista: Lainsäädännön kehittäminen, joka estää monopolien ja oligopolien muodostumisen.
- Läpinäkyvyyden lisäämistä: Yritysten ja poliittisten päätöksentekoprosessien avoimuuden parantaminen.
- Valvontamekanismien tehostamista: Riippumattomien valvontaelinten perustaminen ja niiden resurssien lisääminen.

Ainoa konkreettinen asia on se, että byrokratia tulee lisääntymään eksponentiaalisesti.

Vaikka byrokratia saattaa lisääntyä, se ei ole itsessään huono asia, jos se tarkoittaa tehokkaampaa valvontaa ja läpinäkyvyyttä. Oikeudenmukainen sääntely ja valvonta voivat estää vallan keskittymisen ja turvata demokratian toimivuuden.

3. Ilmastonmuutoksen torjunta:
Ilmastonmuutoksen torjunta liittyy talouseliitin valtaan siten, että uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen ja käyttöönotto voi vähentää fossiilisten polttoaineiden tuottajien valtaa. Tämä voi myös luoda uusia työpaikkoja ja taloudellisia mahdollisuuksia, jotka eivät ole riippuvaisia perinteisistä energiantuotantomuodoista.

Tämä koskee siis vain yhtä elinkeinosektoria.

Tekoälyn valvonta on varmasti haasteellista, mutta siksi eettiset ohjeistukset, kansainväliset standardit ja avoimuuden lisääminen ovat tärkeitä. Tekoälyyn liittyvät kysymykset ovat monitahoisia ja vaativat laajaa yhteistyötä.

4. Teknologian hallinta:
Tekoälyn kehityksen johtaminen voi tarkoittaa esimerkiksi:
- Eettisten ohjeistusten luomista: Kansainvälisten standardien ja ohjeistusten kehittäminen tekoälyn eettisestä käytöstä.
- Tutkimuksen ja kehityksen tukemista: Julkisen rahoituksen lisääminen tekoälytutkimukseen ja -kehitykseen, jotta teknologia ei keskity vain harvojen yritysten käsiin.
- Koulutuksen ja osaamisen lisäämistä: Tekoälyyn liittyvän koulutuksen ja osaamisen edistäminen laajasti yhteiskunnassa.

Tekoälyn käytön valvonta ei varmaankaan ole helppoa, sillä tekoälyn ihmismäisyyden lisääntyessä tekoäly oppii luultavasti myös piilottamaan itsensä.

Tekoälyn valvonta on varmasti haasteellista, mutta siksi eettiset ohjeistukset, kansainväliset standardit ja avoimuuden lisääminen ovat tärkeitä. Tekoälyyn liittyvät kysymykset ovat monitahoisia ja vaativat laajaa yhteistyötä.

5. Kansainvälinen yhteistyö:
Konkreettisia toimia kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi voivat olla:
- Yhteisten ilmasto- ja teknologia-aloitteiden kehittäminen: Kansainvälisten sopimusten ja hankkeiden luominen, jotka edistävät kestävää kehitystä ja teknologian vastuullista käyttöä.
- Tietojen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen: Yhteistyö maiden välillä tietojen ja kokemusten jakamiseksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ja teknologian kehityksessä.

Näissä ei mielestäni ole mitään uutta.

Vaikka monet ehdotukset eivät ehkä ole uusia, niiden toteuttaminen käytännössä ja tehokkaalla tavalla on olennaista. Kansainvälinen yhteistyö on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista ja aktiivista toimintaa.

6. Globaali kehitys:
Edelleenkään et kanna huolta ja esitä mitään keinoja siitä, miten olisi mahdollista torjua globaalin kapitalismin pyrkimys alistaa valtiot ja kansat hegemoniansa alle.

Kerro sinä ensin, miten se globaalin kapitalismin alistamispyrkimys näkyy?

Globaalin kapitalismin alistamispyrkimykset näkyvät monella tavalla, kuten suuryritysten kyvyssä vaikuttaa lainsäädäntöön ja politiikkaan, veroparatiisien käytössä, monopolien ja oligopolien muodostumisessa sekä resurssien hallinnassa. Suuryritykset voivat esimerkiksi uhata siirtää investointejaan ja tuotantoaan, elleivät valtioiden politiikat suosi heidän etujaan. Tämä luo painetta valtioille ja vähentää niiden itsenäisyyttä.

Näiden ilmiöiden torjumiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, oikeudenmukaista sääntelyä ja valvontaa sekä läpinäkyvyyden lisäämistä. Demokratian ja oikeudenmukaisuuden säilyttäminen edellyttää aktiivisia toimia näiden haasteiden ratkaisemiseksi.

[ID10T]

1. Reilu verotus:
Vaikka progressiivinen verotus on jo käytössä, se ei vielä takaa verotuksen oikeudenmukaisuutta. Siihen liittyy veroprosenttien säätämisen lisäksi myös veropohjan laajentamista, veronkierron estämistä ja kansainvälistä yhteistyötä veroparatiisien torjumiseksi. Pääomien karkaamisen estämiseksi tarvitaan globaaleja sopimuksia ja yhteistyötä, jotta verotuksen progressiivisuus voidaan säilyttää ilman, että pääomat siirtyvät alhaisemman verotuksen maihin.

Veropohjan laajentamisella tarkoitat ilmeisesti verotuksen ulottamista esim. ylellisyystuotteisiin? Kakkosasunnolle kiinteistövero tuplana ja niin edelleen? Kohta täällä ei kukaan halua edes asua.

Veronkiertoa ehkäistään jo nyt siinä määrin kuin se on mahdollista, emmekä me voi verotarkastajien määrää kasvattaa tolkuttomasti.

Veroparatiisit ovat tosiaan asia, joka vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Kyse on vain siitä, onnistuuko tuo yhteistyö. Halvan verotuksen maille pitää tarjota jotain vastineeksi sille, että he menettävät rikkaiden sinne jättämiä tuloja.

Ei kyse ole pelkästään ylellisyystuotteiden verotuksesta, vaan siitä, että veronkiertoa ja verovälttelyä on torjuttava tehokkaammin.

Tämä liittyikin siihen, että halusit veropohjaa laajennettavan.

2. Vallan valvonta:
Konkreettisesti vallan valvonta voi tarkoittaa esimerkiksi:
- Sääntelytoimien vahvistamista: Lainsäädännön kehittäminen, joka estää monopolien ja oligopolien muodostumisen.
- Läpinäkyvyyden lisäämistä: Yritysten ja poliittisten päätöksentekoprosessien avoimuuden parantaminen.
- Valvontamekanismien tehostamista: Riippumattomien valvontaelinten perustaminen ja niiden resurssien lisääminen.

Ainoa konkreettinen asia on se, että byrokratia tulee lisääntymään eksponentiaalisesti.

Vaikka byrokratia saattaa lisääntyä, se ei ole itsessään huono asia, jos se tarkoittaa tehokkaampaa valvontaa ja läpinäkyvyyttä. Oikeudenmukainen sääntely ja valvonta voivat estää vallan keskittymisen ja turvata demokratian toimivuuden.

Byrokratia lisää valtion menopuolta, eli se on itsessään huono asia. Mikään määrä byrokratiaa ei esim. poista veronkiertoa kokonaan.

3. Ilmastonmuutoksen torjunta:
Ilmastonmuutoksen torjunta liittyy talouseliitin valtaan siten, että uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen ja käyttöönotto voi vähentää fossiilisten polttoaineiden tuottajien valtaa. Tämä voi myös luoda uusia työpaikkoja ja taloudellisia mahdollisuuksia, jotka eivät ole riippuvaisia perinteisistä energiantuotantomuodoista.

Tämä koskee siis vain yhtä elinkeinosektoria.

Tekoälyn valvonta on varmasti haasteellista, mutta siksi eettiset ohjeistukset, kansainväliset standardit ja avoimuuden lisääminen ovat tärkeitä. Tekoälyyn liittyvät kysymykset ovat monitahoisia ja vaativat laajaa yhteistyötä.

Mikään ei silti estä käyttämästä tekoälyä XYZ, joka on epäeettinen ja syrjivä.

4. Teknologian hallinta:
Tekoälyn kehityksen johtaminen voi tarkoittaa esimerkiksi:
- Eettisten ohjeistusten luomista: Kansainvälisten standardien ja ohjeistusten kehittäminen tekoälyn eettisestä käytöstä.
- Tutkimuksen ja kehityksen tukemista: Julkisen rahoituksen lisääminen tekoälytutkimukseen ja -kehitykseen, jotta teknologia ei keskity vain harvojen yritysten käsiin.
- Koulutuksen ja osaamisen lisäämistä: Tekoälyyn liittyvän koulutuksen ja osaamisen edistäminen laajasti yhteiskunnassa.

Tekoälyn käytön valvonta ei varmaankaan ole helppoa, sillä tekoälyn ihmismäisyyden lisääntyessä tekoäly oppii luultavasti myös piilottamaan itsensä.

Tekoälyn valvonta on varmasti haasteellista, mutta siksi eettiset ohjeistukset, kansainväliset standardit ja avoimuuden lisääminen ovat tärkeitä. Tekoälyyn liittyvät kysymykset ovat monitahoisia ja vaativat laajaa yhteistyötä.

Kommentoin tätä jo edellä.

5. Kansainvälinen yhteistyö:
Konkreettisia toimia kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi voivat olla:
- Yhteisten ilmasto- ja teknologia-aloitteiden kehittäminen: Kansainvälisten sopimusten ja hankkeiden luominen, jotka edistävät kestävää kehitystä ja teknologian vastuullista käyttöä.
- Tietojen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen: Yhteistyö maiden välillä tietojen ja kokemusten jakamiseksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ja teknologian kehityksessä.

Näissä ei mielestäni ole mitään uutta.

Vaikka monet ehdotukset eivät ehkä ole uusia, niiden toteuttaminen käytännössä ja tehokkaalla tavalla on olennaista. Kansainvälinen yhteistyö on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista ja aktiivista toimintaa.

Asia selvä.

6. Globaali kehitys:
Edelleenkään et kanna huolta ja esitä mitään keinoja siitä, miten olisi mahdollista torjua globaalin kapitalismin pyrkimys alistaa valtiot ja kansat hegemoniansa alle.

Kerro sinä ensin, miten se globaalin kapitalismin alistamispyrkimys näkyy?

Globaalin kapitalismin alistamispyrkimykset näkyvät monella tavalla, kuten suuryritysten kyvyssä vaikuttaa lainsäädäntöön ja politiikkaan, veroparatiisien käytössä, monopolien ja oligopolien muodostumisessa sekä resurssien hallinnassa. Suuryritykset voivat esimerkiksi uhata siirtää investointejaan ja tuotantoaan, elleivät valtioiden politiikat suosi heidän etujaan. Tämä luo painetta valtioille ja vähentää niiden itsenäisyyttä.

Olen jo osaa kommentoinutkin.

Lobbaaminen ei ole laitonta, tässä kohtaa syyllinen on virkamies, joka antaa lobbaamisen vaikuttaa päätöksentekoonsa.

Veroparatiisit käsiteltiin jo aiemmin. Monopoleista ja oligopoleista on olemassa määräyksiä kilpailulainsäädännössä ja resurssien hallinnasta esitin mielipiteeni jo aiemmin, kuten investointien ja tuotannon siirtämisestä ulkomaille.

[Naturalisti]

Joo, näkemyseromme näistä asioista on tainnut tulla jo selväksi, joten yksityiskohdista ei ekä kannata enempää jankata.

Tässä vielä muutamia ajatuksia siitä miten näköpiirissä oleva dystopia voitaisiin vielä välttää, vaikka se ei taida sua suuremmin huolettaa.

Globaalin oligarkian vaara: Valtiot vasalleina ja kansat aivopestyinä

Näköpiirissä on kasvava vaara, että globaalit oligarkit, joilla on äärimmäinen vauraus ja valta, voivat alistaa valtiot vasalleikseen ja kansat aivopestyiksi alamaisiksi. Tämä kehitys uhkaa demokratiaa, perusoikeuksia ja -vapauksia sekä reilua mahdollisuutta edetä elämässä. Elleivät valtiot yhdessä lainsäädäntönsä ja keskinäisen sääntöpohjaisen yhteistyön avulla pidä kehitystä demokraattisessa kontrollissa, olemme vaarassa menettää itsenäisyytemme ja oikeudenmukaisuutemme.

Vallan keskittyminen ja sen vaarat

Joseph R. Biden, Jr. varoitti jäähyväispuheessaan vallan keskittymisestä hyvin harvojen erittäin varakkaiden ihmisten käsiin ja sen vaarallisista seurauksista. Tämä ilmiö, jossa äärimmäinen vauraus ja valta keskittyvät harvojen käsiin, uhkaa demokratiaa ja yhteiskunnan yhtenäisyyttä. Tällainen vallan keskittyminen voi johtaa siihen, että valtiot muuttuvat globaalin kapitalismin vasalleiksi, joissa talouseliitti hallitsee ja ohjaa yhteiskunnan kehitystä omien etujensa mukaisesti.

Oligarkian muodostumisen vaara

Bidenin puheessa korostettiin, että superrikkaiden oligarkia uhkaa demokratiaa ja yhteiskunnan yhtenäisyyttä. Kun valta ja vauraus keskittyvät harvojen käsiin, syntyy tilanne, jossa nämä harvat voivat käyttää vaikutusvaltaansa omien etujensa ajamiseen, mikä heikentää yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Tämä voi johtaa siihen, että tavalliset kansalaiset menettävät uskonsa demokratiaan ja kokevat, ettei heillä ole reilua mahdollisuutta edetä elämässä.

Globaalin talouseliitin hegemonia

Biden varoitti myös globaalin talouseliitin hegemonian muodostumisesta, jossa superrikkaat ja suuryritykset hallitsevat kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Tämä voi johtaa siihen, että valtiot menettävät itsenäisyytensä ja muuttuvat globaalin kapitalismin vasalleiksi. Tällaisessa tilanteessa talouseliitti voi käyttää valtaansa ohjatakseen kansainvälistä politiikkaa ja taloutta omien etujensa mukaisesti, mikä heikentää valtioiden kykyä suojella kansalaistensa oikeuksia ja hyvinvointia.

Keinot globaalin oligarkian torjumiseksi

Bidenin puheessa esitettiin useita keinoja, joilla voidaan torjua superrikkaiden oligarkian muodostumista ja globaalin talouseliitin hegemoniaa. Näitä keinoa voidaan soveltaa laajempaan valtioita yleisesti koskevaan globaaliin kontekstiin:

1. Reilu verotus: Rikkaiden tulee maksaa oikeudenmukainen osuus veroista, jotta yhteiskunnan resurssit voidaan jakaa tasapuolisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Tämä edellyttää veropohjan laajentamista, veronkierron estämistä ja kansainvälistä yhteistyötä veroparatiisien torjumiseksi.
2. Vallan valvonta: Varmistetaan, että yhteiskunnassa ei synny oligarkiaa, jossa harvat rikkaat hallitsevat. Tämä edellyttää tehokkaita sääntelytoimia ja valvontamekanismeja, kuten lainsäädännön kehittämistä, joka estää monopolien ja oligopolien muodostumisen, sekä yritysten ja poliittisten päätöksentekoprosessien avoimuuden parantamista.
3. Ilmastonmuutoksen torjunta: Toimitaan nopeasti ja tehokkaasti ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja luodaan työpaikkoja uusiutuvan energiateknologian kehittämisessä ja tuotannossa. Tämä vähentää fossiilitenologiaan panostavan talouseliitin valtaa ja edistää kestävää kehitystä.
4. Teknologian hallinta: Johdetaan tekoälyn kehittämisen regulaatiota demokraattisesti ja varmistetaan, että se on turvallinen ja luotettava. Tämä estää teknologian ja vallan keskittymisen harvojen käsiin. Kansainvälisten standardien ja ohjeistusten kehittäminen tekoälyn eettisestä käytöstä on olennaista.
5. Kansainvälinen yhteistyö: Edistetään kansainvälistä yhteistyötä ja ilmasto- ja teknologia-aloitteita, mikä edistää globaalin talouseliitin vallan hajauttamista.

Ilmastonmuutoksen eksistentiaalinen uhka

Ilmastonmuutoksen eksistentiaalinen uhka ei ole koskaan ollut selkeämpi kuin nyt. Bidenin mukaan voimakkaat voimat haluavat käyttää hallitsematonta vaikutusvaltaansa peruuttaakseen tekemämme toimet ilmastokriisin ratkaisemiseksi vain edistääkseen omia etujaan vallan ja voiton saamiseksi. Näiden suppean eliitin lyhyen tähtäyksen etujen saavuttamiseksi meidän ei pidä uhrata omaa tulevaisuuttamme, lastemme ja lastenlastemme tulevaisuutta. Meidän täytyy jatkaa ja voimistaa ilmastokriisin torjuntaa entistä nopeammin. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Teknologian ja vallan keskittyminen

Yhdysvaltojen teknologiajohtajuus on vertaansa vailla – vertaansa vailla oleva innovaation lähde, joka voi muuttaa elämää. Mutta myös tässä näemme samat vaarat teknologian, vallan ja vaurauden keskittymisessä. Biden varoitti teknologia-teollisen kompleksin mahdollisesta noususta, joka voi aiheuttaa todellisia vaaroja maallemme. Kansaiset haudataan vallan väärinkäytön mahdollistavan väärän tiedon ja disinformaation lumivyöryn alle. Vapaa lehdistö murenee. Toimittajat katoavat. Sosiaalinen media luopuu tosiasioiden tarkistamisesta. Totuus tukahdutetaan valheisiin, jotka on kerrottu vallan ja voiton vuoksi.

Tekoälyn aikakausi

Tekoäly on aikamme – ehkä kaikkien aikojen – merkittävin tekniikka. Mikään ei tarjoa syvällisempiä mahdollisuuksia ja riskejä taloudellemme ja turvallisuudellemme, yhteiskunnallemme, ihmiskunnallemme. Tekoälyllä on jopa potentiaalia auttaa meitä voittamaan syöpä sellaisena kuin sen tunnemme. Mutta ellei suojatoimia oteta käyttöön, tekoäly voi synnyttää uusia uhkia oikeuksillemme, elämäntavallemme, yksityisyyteemme, työskentelytapamme ja kansakuntamme suojelemiseen. Meidän on varmistettava, että tekoäly on turvallinen ja luotettava ja hyvä koko ihmiskunnalle. Tekoälyn aikakaudella on tärkeämpää kuin koskaan, että vapaa maailma ohjaa demokraattisesti sen kehitystä.

Johtopäätös

Globaalin oligarkian kehittyminen ja vallan keskittyminen harvojen käsiin on todellinen uhka demokratialle ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuudelle. Valtiot voivat torjua tämän kehityksen vain yhdessä lainsäädäntönsä ja keskinäisen sääntöpohjaisen yhteistyön avulla. Reilu verotus, vallan valvonta, ilmastonmuutoksen torjunta, teknologian hallinta ja kansainvälinen yhteistyö ovat avainasemassa tämän uhan torjumisessa. Meidän on pidettävä kehitys demokraattisessa kontrollissa ja varmistettava, että tulevaisuus on oikeudenmukainen ja kestävä kaikille.

Lähde: Joseph R. Biden, Jr. Jäähyväispuhe kansakunnalle 15. tammikuuta 2025
https://www.presidency.ucsb.edu/documen ... e-nation-4

[Naturalisti]

Vastuullisen sijoittamisen ohjaus

Environmental, Social, and Governance (ESG) -periaatteet ovat vakiinnuttaneet asemansa keskeisinä sijoituskriteereinä viime vuosikymmenen aikana. Ne edustavat modernia lähestymistapaa sijoittamiseen, jossa otetaan huomioon taloudellisten tekijöiden lisäksi myös yritysten ympäristövaikutukset, sosiaalinen vastuullisuus ja hallinnointikäytännöt. Tässä esseessä käsitellään, mikä ESG on, miten sen tietoja tuotetaan, päivitetään ja käytetään sekä paikallisella että globaalilla tasolla ja miten tämä toiminta on kehittymässä.

ESG-sijoitusperiaatteet koostuvat kolmesta pääkomponentista:

1. Ympäristö (Environmental): Tämä osa arvioi yrityksen ympäristövaikutuksia, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa, hiilidioksidipäästöjä, veden käyttöä, raaka-aineiden käyttöä ja jätteiden hallintaa. Esimerkkejä ovat yrityksen energiankulutus, saastumisen hallinta ja ympäristönsuojelun mukaiset toimet.

2. Sosiaalinen vastuu (Social): Tämä osa tarkastelee yrityksen suhteita työntekijöihin, toimittajiin, asiakkaisiin ja yhteisöihin. Se sisältää esimerkiksi työolosuhteet, työntekijöiden oikeudet, työyhteisön hyvinvointi, sosiaalinen vastuullisuus ja paikallisten yhteisöjen tukeminen.

3. Hyvä hallintotapa (Governance): Tämä osa arvioi yrityksen johtamista, sisäiset valvontamekanismit ja hallinnolliset käytännöt. Se sisältää esimerkiksi hallituksen monipuolisuuden, johdon palkkioiden avoimuuden, korruptiokäytäntöjä ja osakkeenomistajien oikeuksia.

ESG-tietojen tuottaminen ja päivittäminen ovat keskeisiä tekijöitä ESG-sijoittamisessa. Näitä tietoja saadaan useista eri lähteistä ja niitä päivitetään säännöllisesti seuraavilla tavoilla:

1. Yritysten itsearvioitut raportit: Monet yritykset raportoivat itse ESG-suorituksistaan vuosittaisissa kestävyysraporteissaan. Näissä raporteissa yritykset esittävät ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyviä tietoja.

2. Kolmannen osapuolen raportit: ESG-tietoja tarjoavat myös erilaiset kolmannen osapuolen raportit ja analyysit, kuten sijoitusrahastot, pankit ja ESG-analyysiyhtiöt. Nämä tahot keräävät ja analysoivat ESG-tietoja useista eri lähteistä.

3. Kansainväliset järjestöt: Jotkut kansainväliset järjestöt, kuten OECD ja ILO, tarjoavat ESG-tietoja ja raportteja. Ne tuottavat laaja-alaista tietoa, joka perustuu kattaviin tutkimuksiin ja analyyseihin.

4. Tietokannat ja palvelut: Monet ESG-tietojen tarjoajat, kuten MSCI, Sustainalytics ja Refinitiv, tarjoavat yksityiskohtaisia ESG-arvioita ja raportteja. Näiden palveluiden kautta sijoittajat voivat saada ajantasaista ja kattavaa tietoa yritysten ESG-suorituksista.

5. Real-time data: Joillakin ESG-tietojen tarjoajilla on mahdollisuus tarjota reaaliaikaista dataa, erityisesti ulkoisten lähteiden, kuten sensoridatan avulla.

6. Käyttäjäpohjainen päivitys: Joissakin tapauksissa sijoittajat voivat pyytää tietojen päivityksiä erityistilanteissa, mikä mahdollistaa nopeamman tiedon päivittämisen.

ESG-tietojen käyttö sijoittamisessa on monipuolista ja laajamittaista. Näitä tietoja käytetään paikallisella ja globaalilla tasolla monin eri tavoin:

1. Sijoitusstrategioiden kehittäminen: Sijoittajat hyödyntävät ESG-tietoja kehittääkseen sijoitusstrategioita, jotka tukevat kestävää ja vastuullista liiketoimintaa. Tämän avulla voidaan valita yrityksiä, jotka noudattavat kestävyyden ja vastuullisuuden periaatteita.

2. Riskienhallinta: ESG-tietoja käytetään myös riskienhallinnassa. Ne auttavat sijoittajia tunnistamaan ja hallitsemaan mahdollisia riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi ympäristövaikutuksiin tai yrityksen hallintokäytäntöihin.

3. Kestävän kehityksen strategiat: ESG-tietoja hyödynnetään kestävän kehityksen strategioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Näiden tietojen avulla voidaan kehittää ja toteuttaa strategioita, jotka tukevat kestävää ja vastuullista liiketoimintaa.

4. Sijoitusvalinnat: ESG-tietoja käytetään sijoitusvalintojen tukemisessa. Sijoittajat voivat valita yrityksiä, jotka noudattavat kestäviä ja vastuullisia käytäntöjä ja jotka tukevat heidän omia arvojaan ja periaatteitaan.

ESG-toiminta on kehittynyt merkittävästi viime vuosien aikana, ja sen odotetaan jatkavan kasvuaan tulevaisuudessa. Muutamia keskeisiä kehityssuuntia ovat:

1. Kasvava tietoisuus: Yhä useammat sijoittajat ja yritykset ovat tietoisia ESG:n merkityksestä ja sen vaikutuksista liiketoimintaan ja sijoituksiin. Tämä on johtanut ESG-tietojen käytön lisääntymiseen ja sijoitusstrategioiden kehittämiseen.

2. Sääntelyn lisääntyminen: Useat maat ja alueet ovat alkaneet kehittää sääntelyä, joka edistää ESG-käytäntöjä ja -raportointia. Tämä voi johtaa ESG-toiminnan laajenemiseen ja syvällisempään juurtumiseen liiketoimintakäytäntöihin.

3. Teknologian hyödyntäminen: Teknologian kehitys mahdollistaa entistä tarkemman ja ajantasaisemman ESG-tietojen keräämisen ja analysoinnin. Esimerkiksi tekoäly ja big data -analytiikka voivat auttaa ESG-tietojen käsittelyssä ja hyödyntämisessä.

4. Yhteistyön lisääntyminen: Kansainvälinen yhteistyö ja parhaiden käytäntöjen jakaminen ESG-toiminnassa lisääntyvät. Tämä edistää globaalia kestävän kehityksen agendaa ja ESG:n integroimista liiketoimintaan kaikkialla maailmassa.

ESG (Environmental, Social, and Governance) -sijoitusperiaatteet edustavat kestävän ja vastuullisen sijoittamisen keskeisiä periaatteita. ESG-tietoja tuotetaan ja päivitetään monista eri lähteistä, ja niitä käytetään paikallisella ja globaalilla tasolla sijoitusstrategioiden kehittämiseen, riskienhallintaan, kestävän kehityksen strategioihin ja sijoitusvalintojen tukemiseen. ESG-toiminta on kehittynyt merkittävästi viime vuosien aikana, ja sen odotetaan jatkavan kasvuaan tulevaisuudessa, kun tietoisuus, sääntely, teknologian hyödyntäminen ja yhteistyö lisääntyvät. Tämä kehitys voi auttaa edistämään globaalia kestävän kehityksen agendaa ja varmistamaan, että liiketoiminta toimii vastuullisesti ja kestävällä pohjalla.

Lue myös:
Environmental, social, and governance (ESG)
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Environ ... governance

[Naturalisti]

Demareiden on onnistunut myymään uusliberalismia vasemmistolaisilla äänenpainoilla tosi pitkään. En kuitenkaan usko, että tilanne tulee muuttumaan ihan lähiaikoina, jos se on demareista kiinni. Ehkä mediassa pitäisi käydä monipuolisempaa talouskeskustelua, mutta koska taloudesta saa olla perinteisessä mediassa olemassa vain yksi totuus kerrallaan, sellaista emme näe. Toinen pulma on mediakentän pirstaleisuus, tarkoittaen että samat uutiset eivät tavoita enää kaikkia, nuorisosta varsinkaan. Vain kourallinen todennäköisesti törmäisi koskaan monipuoliseen talouskeskusteluun, vaikka joku kanava sellaista ryhtyisikin tarjoamaan. Kun ei tiedä paremmasta, sitä ei osaa vaatia. Ajamme uusliberalismilla silläkin seinään ennemmin kuin ruvettaisiin korjaamaan riittävän aikaisin järjestelmän valuvikoja.

Samaa uusliberalismia kauppaa meillä kaikki puolueet vain pienin vivahde-eroin. Radikaalimpia ehdotuksia vältellään äänestäjien menetyksen pelossa.

Monipuolisempaa talouskeskustelua pitäisi käydä myös tällä palstalla. Nyt vain reagoidaan siihen mitä hullua Trump maailmalla ja meidän hyvä hallitus Suomessa kulloinkin tekee.

Esimerkiksi tässä keskustelussa voisi keskustella niistä paremmista vaihtoehdoista. Olen heitellyt tänne silointlöin joitakin täkyjä uusliberalismin valuvioista ja korjaus mahdollisuuksista, mutta aika harva on niitä kommentoinut saati tehnyt itse asiasta avauksia.

Pelkkä päivittely siitä, mitä meillä ja muualla tapahtuu, ei riitä. Tarvitaan keskustelua myös siitä miten näitä valuvikoja tulisi korjata.

[Stadin öljylanne]

^
Tämä ei nyt löydä kaipaamiasi keinoja, vaan vaipuu tuon laitaamasi vuodatukseni jatkoksi:

Käytännöksi muodostunut ja toki hyvää tarkoittava ajatus, jonka mukaan tuloerojen kasvu on hyvä asia, jotta ahkeria ja eteviä voidaan rohkaista ahkeruuteen ja etevyyteen jatkossakin, sillä se motivoi muitakin innovointiin ja yrittämiseen, mikä vauhdittaa kehitystä, on johtanut myös siihen, että rikkaimman kymmenyksen varallisuus pakenee yhä useammilta alemmilta tulokymmenyksiltä horisonttiin. Tarkemmin sanottuna maailman 15 rikkaimman ihmisen varallisuus on samaa luokkaa kuin maailman köyhimmän puoliskon. Tämä tarkoittaa, että se on paennut horisonttiin useammalta rikkaimman kymmenyksenkin jäseneltä.

Tuolerojan kasvu on johtanut myös siihen, että kun tulot kasvavat alemmilla tulokymmenyksillä hitaammin, kuin inflaatio ja/tai hinta yhä kehittyneemmille teknologioille ja muille resursseille, joiden omistamista ja hallitsemista yhteiskunnassa säällinen eläminen käytännössä edellyttää, köyhyyteen ja sen kerrannaisvaikutuksiin on koko ajan helpompaa ja helpompaa ajautua.

Tuloerojen kasvu yhdessä progressiivisen verotuksen kanssa tarkoittaa käytännössä myös sitä, että yhä pienempi ja pienempi osa väestöstä vastaa yhä suuremman ja suuremman osan väestöstä hyvinvoinnista suorien tulonsiirtojen ja itselle täysin merkityksettömien palveluiden vastentahtoisen rahoittamisen muodossa. Verotus, puhumattakaan progressiivinen verotus vituttaa helposti näin kaikkia muita, paitsi ehkä vasureita ja niitä, jotka tajuavat olevansa vaihtoehdoitta riippuvaisia suorista tulonsiirroista ja yhteiskunnan palveluista joko itselleen tai muille.

[Naturalisti]

^
Tämä ei nyt löydä kaipaamiasi keinoja, vaan vaipuu tuon laitaamasi vuodatukseni jatkoksi:

Käytännöksi muodostunut ja toki hyvää tarkoittava ajatus, jonka mukaan tuloerojen kasvu on hyvä asia, jotta ahkeria ja eteviä voidaan rohkaista ahkeruuteen ja etevyyteen jatkossakin, sillä se motivoi muitakin innovointiin ja yrittämiseen, mikä vauhdittaa kehitystä, on johtanut myös siihen, että rikkaimman kymmenyksen varallisuus pakenee yhä useammilta alemmilta tulokymmenyksiltä horisonttiin. Tarkemmin sanottuna maailman 15 rikkaimman ihmisen varallisuus on samaa luokkaa kuin maailman köyhimmän puoliskon. Tämä tarkoittaa, että se on paennut horisonttiin useammalta rikkaimman kymmenyksenkin jäseneltä.

Tuolerojan kasvu on johtanut myös siihen, että kun tulot kasvavat alemmilla tulokymmenyksillä hitaammin, kuin inflaatio ja/tai hinta yhä kehittyneemmille teknologioille ja muille resursseille, joiden omistamista ja hallitsemista yhteiskunnassa säällinen eläminen käytännössä edellyttää, köyhyyteen ja sen kerrannaisvaikutuksiin on koko ajan helpompaa ja helpompaa ajautua.

Tuloerojen kasvu yhdessä progressiivisen verotuksen kanssa tarkoittaa käytännössä myös sitä, että yhä pienempi ja pienempi osa väestöstä vastaa yhä suuremman ja suuremman osan väestöstä hyvinvoinnista suorien tulonsiirtojen ja itselle täysin merkityksettömien palveluiden vastentahtoisen rahoittamisen muodossa. Verotus, puhumattakaan progressiivinen verotus vituttaa helposti näin kaikkia muita, paitsi ehkä vasureita ja niitä, jotka tajuavat olevansa vaihtoehdoitta riippuvaisia suorista tulonsiirroista ja yhteiskunnan palveluista joko itselleen tai muille.

Tuloerojen kasvun haitat ovat kiistattomat, mutta ratkaisu ei ole pelkkä progressiivinen verotus ja tulonsiirrot, vaan talousdemokratian vahvistaminen. Nykyinen järjestelmä perustuu siihen, että pääoman tuotto on eriytetty työstä ja kulutuksesta, jolloin varallisuus kasaantuu harvoille.

Talousdemokratia voisi korjata tätä valuvikaa antamalla laajemmalle joukolle kansalaisia mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten rahaa luodaan ja jaetaan. Esimerkiksi rahapolitiikan demokraattinen valvonta, julkisen pankkitoiminnan kehittäminen ja perustulon kaltainen universaali tulonjako voisivat tasapainottaa järjestelmää ilman, että koko hyvinvointivaltion rahoitus nojaa progressiiviseen verotukseen ja harvojen maksuhalukkuuteen.

Nykyisessä uusliberalistisessa mallissa yksityinen sektori hallitsee talouden kehitystä ja investointeja, jolloin julkiselle vallalle jää lähinnä reaktiivinen rooli. Talousdemokratia tarkoittaisi aktiivista julkista talouspolitiikkaa, joka suuntaisi investointeja myös yhteiskunnallisesti hyödyllisiin kohteisiin eikä pelkästään markkinoiden lyhyen aikavälin intressien mukaan.

Tässä voisi olla suunta keskustelulle: miten raha- ja finanssipolitiikkaa pitäisi demokratisoida, jotta tuloeroja ei tarvitsisi vain jälkikäteen paikata, vaan talouden pelisäännöt itsessään edistäisivät tasaisempaa vaurautta?

[Stadin öljylanne]

^
Ehkä voitaisiin kokeilla sellaista, että mitä isompi yrityksen tulos ja yritys haluaa taas kerran palkitasijoittajat, sitä isompi osa siitä jaetaan työntekijöiden kesken ja loput sijoittajille. Näin myös työntekijät tulisivat palkituiksi ahkeruudestaan ja etevyydestään. En ole ajatellut tätä kuitenkaan loppuun asti, ehkä tällainen vain siirtäisi ongelmia eteen päin.

Minun on vaikea osallistua keskusteluun, sillä en ole perehtynyt aiheeseen riittävästi osatakseni sanoa mitään punnittua.

[ID10T]

^
Ehkä voitaisiin kokeilla sellaista, että mitä isompi yrityksen tulos ja yritys haluaa taas kerran palkitasijoittajat, sitä isompi osa siitä jaetaan työntekijöiden kesken ja loput sijoittajille.

Jos työntekijät eivät kanna taloudellista vastuuta yritystoiminnasta, ei heitä pidä erikseen osingoilla palkitakaan. Normaalit bonus- ja tulospalkkausjärjestelmät riittävät.

Sijoittajat eivät taatusti tykkää, jos samat edut saa ilman taloudellista panostustakin.