Esimerkiksi se vika, että se ei ole yksikäsitteinen. Se jättää kaikki tässäkin keskutelussa mainitut mahdollisuudet auki. Arkisille sanoille ei ole edes järkeä määritellä yksikäsitteisiä merkityksiä, koska muut käyttävät niitä muissa yhteyksissä eri tavalla. Yksi Ollin kommunikaation isoista ongelmista on se, että hän käyttää sanoja selvästi erilaisissa merkityksissä kuin niitä yleisesti käytetään. Hän kokee tietenkin olevansa oikeassa ja perusteet omille määritelmilleen vastaansanomattomiksi loogisiksi totuuksiksi, mutta lopputuloksena saa vain harhaisen ja valehtelijan leiman, kun muut eivät alistu käyttämään hänen määritemiään.
Uskonto voi tarkoittaa jollain lailla järjestäytynyttä yhteisöllistä käsitystä mutta myös ihmisen henkilökohtaista maailmankuvaa. Se johtaa sitten kaikenlaisiin ristiriitoihin.
Onko tapakristitty uskonnoltaan kristitty, jos kuuluu virallisesti kristilliseen yhteisöön, mutta uskoo jonkinlaiseen yleiseen jumalolentoon tai korkeampaan voimaan eikä niinkään Jeesukseen kristinuskon dogmien vaatimalla tavalla?
Onko Olli mormoni, jos kuuluu mormoniseurakuntaan ja on omaksunut mormonismista paljon henkilökohtaiseen uskoonsa, mutta kuitenkin muokannut sen yhteisön mielestä harhaoppiseksi omilla sekoiluillaan uskonsa todistamiseksi omasta mielestään tieteellisesti.
Onko joku new age -hörgö uskonnoton, jos ei usko jumalaan tai kuulu mihinkään uskonyhteisöön, mutta maailmankuva on kuitenkin täynnä sekavia uskomuksia ja hän uskoo vakaasti niiden olevan totta?
Onko ateistinen skeptikko jollain lailla uskova siksi, että pitää oman maailmankuvansa tieteenfilosofiaa mukailevaa perustaa oikeana käsityksenä maailmasta ihan samoin kuin uskovat omiaan? Voidaanko sitä pitää uskontona, vaikka siihen ei kuulu mitään yhteisöllistä puolta?
Tuskin löydät määritelmää, joka voisi ratkaista nuo ongelmat ilman, että ajautuu älytömyyteen jossain. Ja sitäkään ei tietysti suurin osa ihmisistä hyväksy, koska heillä on omat keskenään ristiriitaiset käsitykset noista asioista. Ei kannata odottaa, että mikään tekoäly tulee tuottamaan mitään yleisesti hyväksyttäviä maailmankuvallisia käsityksiä pitkään, jos koskaan. Minulle tulee uskonnosta mieleen, että siihen liittyy jonkinlainen yhteisöllinen puoli. Mutta toisaalta jos pitäisi perustella miksi yhden yksinäisen hörhön omilla aivoilla ajatellut uskonkäsitykset eivät olisi hänen uskonto, en keksi mitään järjellistä syytä sanoa häntä uskonnottomaksi. Tämä on vaikea asia ja määritelmät jäävät aina pääteltäväksi asiayhteydestä tai osittain auki.