Poll: Ateisti vai uskovainen

[ID10T]

Siis tällainen uskonnoton tai ateisti tarkemmin määrittelemättä voi uskoa korkeampiin kulttuureihin, muttei niihin jumalina.

Tämä on vastaukseni Naturalistille. Tietysti hänen tarkemmat määrittelynsä ovat kiintoisia ja huolellisia ja merkittäviä.

Tuosta kysymys.
Voiko siitä, että henkilö on uskonnoton päätellä, että hän on myös ateisti.
Voiko teisti olla uskonnoton.

Naturalisti käsitteli tuon tyhjentävästi.

Mikä on sinun vastauksesi kahteen kysymykseeni?

Ateismia ei sanota uskonnoksi, vaikka yksi usko sekin on

Ihan selvyyden vuoksi, ateismi ei ole uskoa, kuten kaljuus ei ole hiusten väri tai selibaatti ei ole seksiasento.

Jumalusko on ihmisen "lisävaruste", kuten autossa vaikka vetokoukku. Auto toimii mainiosti ilman vetokoukkua, eikä ihminenkään jumaluskoa tarvitse.

[ID10T]

Siis tällainen uskonnoton tai ateisti tarkemmin määrittelemättä voi uskoa korkeampiin kulttuureihin, muttei niihin jumalina.

Tämä on vastaukseni Naturalistille. Tietysti hänen tarkemmat määrittelynsä ovat kiintoisia ja huolellisia ja merkittäviä.

Siis minun kaltainen uskonnoton ateisti ei pidä mahdottomana, korkeakulttuurien olemassaoloa, mutta pitää täysin tarpeettomana minkäänlaisen henkimaailman olettamista.

Et vielä vastannut hyväksyykö ChatGPTn määritelmät udkonnottomuudesta ja ateismista.

Haluatko kommentoida myös tätä vastausta.

Tuosta kysymys.
Voiko siitä, että henkilö on uskonnoton päätellä, että hän on myös ateisti.
Voiko teisti olla uskonnoton.

Jos ajatellaan, että uskonnottomuus on ateismin yläkäsite, mihin ChatGPTn kanssa päädyimme, niin uskonnoton on ateisti.

viewtopic.php?p=332319#p332319

MooM kritisoi sitä, että uskonnottomuus olisi ateismin yläkäsite, mikä tekee asiasta moniselitteisen.
viewtopic.php?p=332697#p332697

ID10T teki myös hyvän kysymyksen
viewtopic.php?p=332303#p332303

OlliS tuossa edellä vain toisti aiemman väitteensä ja jätti vastaamatta kysymykseeni.

Miten itse asian määrittelisit?

Minusta naturalismi on empirismiä ja väheksyy rationaalista tietoa, ja empirismi taas on subjektiivista idealismia ja vaan selittää olevansa realistista.

Rationaalinen tieto on sikäli oksymoroni, että se perustuu empirismiin. On rationaalista olettaa, että maailma toimii havaintojen mukaisesti. Empirismin ulkopuolinen rationaalinen tieto on siis spekulatiivista.

Teistinä minusta on selvää, että henkimaailma on olemassa, ja kokonainen maailma. Jos ei näitä huomioida, maailmankuva jää torsoksi, eikä voi ymmärtää maapalloa eikä mitä ihmiselämässä tapahtuu.

Aku Ankistina minusta on selvää, että Ankkalinna on olemassa, ja jos sitä ei huomioida, maantiede jää torsoksi. Kartoista tulee epätäydellisiä.

[Neutroni]

Tämä on tietysti määrittelykysymys. Mitä vikaa on tuossa ChatGPT:ltä "heruttamassani" määritelmässä?

Esimerkiksi se vika, että se ei ole yksikäsitteinen. Se jättää kaikki tässäkin keskutelussa mainitut mahdollisuudet auki. Arkisille sanoille ei ole edes järkeä määritellä yksikäsitteisiä merkityksiä, koska muut käyttävät niitä muissa yhteyksissä eri tavalla. Yksi Ollin kommunikaation isoista ongelmista on se, että hän käyttää sanoja selvästi erilaisissa merkityksissä kuin niitä yleisesti käytetään. Hän kokee tietenkin olevansa oikeassa ja perusteet omille määritelmilleen vastaansanomattomiksi loogisiksi totuuksiksi, mutta lopputuloksena saa vain harhaisen ja valehtelijan leiman, kun muut eivät alistu käyttämään hänen määritemiään.

Uskonto voi tarkoittaa jollain lailla järjestäytynyttä yhteisöllistä käsitystä mutta myös ihmisen henkilökohtaista maailmankuvaa. Se johtaa sitten kaikenlaisiin ristiriitoihin.

Onko tapakristitty uskonnoltaan kristitty, jos kuuluu virallisesti kristilliseen yhteisöön, mutta uskoo jonkinlaiseen yleiseen jumalolentoon tai korkeampaan voimaan eikä niinkään Jeesukseen kristinuskon dogmien vaatimalla tavalla?

Onko Olli mormoni, jos kuuluu mormoniseurakuntaan ja on omaksunut mormonismista paljon henkilökohtaiseen uskoonsa, mutta kuitenkin muokannut sen yhteisön mielestä harhaoppiseksi omilla sekoiluillaan uskonsa todistamiseksi omasta mielestään tieteellisesti.

Onko joku new age -hörgö uskonnoton, jos ei usko jumalaan tai kuulu mihinkään uskonyhteisöön, mutta maailmankuva on kuitenkin täynnä sekavia uskomuksia ja hän uskoo vakaasti niiden olevan totta?

Onko ateistinen skeptikko jollain lailla uskova siksi, että pitää oman maailmankuvansa tieteenfilosofiaa mukailevaa perustaa oikeana käsityksenä maailmasta ihan samoin kuin uskovat omiaan? Voidaanko sitä pitää uskontona, vaikka siihen ei kuulu mitään yhteisöllistä puolta?


Tuskin löydät määritelmää, joka voisi ratkaista nuo ongelmat ilman, että ajautuu älytömyyteen jossain. Ja sitäkään ei tietysti suurin osa ihmisistä hyväksy, koska heillä on omat keskenään ristiriitaiset käsitykset noista asioista. Ei kannata odottaa, että mikään tekoäly tulee tuottamaan mitään yleisesti hyväksyttäviä maailmankuvallisia käsityksiä pitkään, jos koskaan. Minulle tulee uskonnosta mieleen, että siihen liittyy jonkinlainen yhteisöllinen puoli. Mutta toisaalta jos pitäisi perustella miksi yhden yksinäisen hörhön omilla aivoilla ajatellut uskonkäsitykset eivät olisi hänen uskonto, en keksi mitään järjellistä syytä sanoa häntä uskonnottomaksi. Tämä on vaikea asia ja määritelmät jäävät aina pääteltäväksi asiayhteydestä tai osittain auki.

[Naturalisti]

Tämä on tietysti määrittelykysymys. Mitä vikaa on tuossa ChatGPT:ltä "heruttamassani" määritelmässä?

Esimerkiksi se vika, että se ei ole yksikäsitteinen. Se jättää kaikki tässäkin keskutelussa mainitut mahdollisuudet auki. Arkisille sanoille ei ole edes järkeä määritellä yksikäsitteisiä merkityksiä, koska muut käyttävät niitä muissa yhteyksissä eri tavalla. Yksi Ollin kommunikaation isoista ongelmista on se, että hän käyttää sanoja selvästi erilaisissa merkityksissä kuin niitä yleisesti käytetään. Hän kokee tietenkin olevansa oikeassa ja perusteet omille määritelmilleen vastaansanomattomiksi loogisiksi totuuksiksi, mutta lopputuloksena saa vain harhaisen ja valehtelijan leiman, kun muut eivät alistu käyttämään hänen määritemiään.

Uskonto voi tarkoittaa jollain lailla järjestäytynyttä yhteisöllistä käsitystä mutta myös ihmisen henkilökohtaista maailmankuvaa. Se johtaa sitten kaikenlaisiin ristiriitoihin.

Onko tapakristitty uskonnoltaan kristitty, jos kuuluu virallisesti kristilliseen yhteisöön, mutta uskoo jonkinlaiseen yleiseen jumalolentoon tai korkeampaan voimaan eikä niinkään Jeesukseen kristinuskon dogmien vaatimalla tavalla?

Onko Olli mormoni, jos kuuluu mormoniseurakuntaan ja on omaksunut mormonismista paljon henkilökohtaiseen uskoonsa, mutta kuitenkin muokannut sen yhteisön mielestä harhaoppiseksi omilla sekoiluillaan uskonsa todistamiseksi omasta mielestään tieteellisesti.

Onko joku new age -hörgö uskonnoton, jos ei usko jumalaan tai kuulu mihinkään uskonyhteisöön, mutta maailmankuva on kuitenkin täynnä sekavia uskomuksia ja hän uskoo vakaasti niiden olevan totta?

Onko ateistinen skeptikko jollain lailla uskova siksi, että pitää oman maailmankuvansa tieteenfilosofiaa mukailevaa perustaa oikeana käsityksenä maailmasta ihan samoin kuin uskovat omiaan? Voidaanko sitä pitää uskontona, vaikka siihen ei kuulu mitään yhteisöllistä puolta?


Tuskin löydät määritelmää, joka voisi ratkaista nuo ongelmat ilman, että ajautuu älytömyyteen jossain. Ja sitäkään ei tietysti suurin osa ihmisistä hyväksy, koska heillä on omat keskenään ristiriitaiset käsitykset noista asioista. Ei kannata odottaa, että mikään tekoäly tulee tuottamaan mitään yleisesti hyväksyttäviä maailmankuvallisia käsityksiä pitkään, jos koskaan. Minulle tulee uskonnosta mieleen, että siihen liittyy jonkinlainen yhteisöllinen puoli. Mutta toisaalta jos pitäisi perustella miksi yhden yksinäisen hörhön omilla aivoilla ajatellut uskonkäsitykset eivät olisi hänen uskonto, en keksi mitään järjellistä syytä sanoa häntä uskonnottomaksi. Tämä on vaikea asia ja määritelmät jäävät aina pääteltäväksi asiayhteydestä tai osittain auki.

Joo, kuvasit hyvin käsitteiden moniselitteisyyden ongelman. Itseasiassa me kaikki ymmärrämme käsitteet lopulta omalla subjektiivisella tavalla. Saman sosiaalisen kuplan sisällä merkitysten ymmärrykset voivat lähentyä ja kuplien välillä taas usein loitota toisistaan.

Kommunikoinnin ongelmia syntyy, jos toisten puheet tulkitaan tiukasti omien merkityskäsitysyen mukaan, yrittämättä ymmärtää muita mahdollisia tulkintoja ja suostumatta avaamaan omaa tulkintaa toisille edes sitä kysyttessä. Tekoälytutkija Timo Honkela visioi kirjassaan Rauhankone ideaa, miten tekoäly voisi avustaa ihmisiä käitteellisessä merkitysneuvottelussa.

Teit hyviä kysymyksiä uskonnon käsitteestä. Niitä on varmaan hyvä pohtia. Itse yritin täsmentää uskonnottomuuden käsitettä. Tuunasin ChatGPTn avulla Tieteen termipankin moniselitteistä määritelmää uskonnottomuudesta niin, että se on ateismin yläsite. Kelpaisiko tuo yhteiseksi määrittelyksi tämän keskustelun kontekstissa.

[ID10T]

Tämä on tietysti määrittelykysymys. Mitä vikaa on tuossa ChatGPT:ltä "heruttamassani" määritelmässä?

Esimerkiksi se vika, että se ei ole yksikäsitteinen. Se jättää kaikki tässäkin keskutelussa mainitut mahdollisuudet auki. Arkisille sanoille ei ole edes järkeä määritellä yksikäsitteisiä merkityksiä, koska muut käyttävät niitä muissa yhteyksissä eri tavalla. Yksi Ollin kommunikaation isoista ongelmista on se, että hän käyttää sanoja selvästi erilaisissa merkityksissä kuin niitä yleisesti käytetään. Hän kokee tietenkin olevansa oikeassa ja perusteet omille määritelmilleen vastaansanomattomiksi loogisiksi totuuksiksi, mutta lopputuloksena saa vain harhaisen ja valehtelijan leiman, kun muut eivät alistu käyttämään hänen määritemiään.

Uskonto voi tarkoittaa jollain lailla järjestäytynyttä yhteisöllistä käsitystä mutta myös ihmisen henkilökohtaista maailmankuvaa. Se johtaa sitten kaikenlaisiin ristiriitoihin.

Onko tapakristitty uskonnoltaan kristitty, jos kuuluu virallisesti kristilliseen yhteisöön, mutta uskoo jonkinlaiseen yleiseen jumalolentoon tai korkeampaan voimaan eikä niinkään Jeesukseen kristinuskon dogmien vaatimalla tavalla?

Onko Olli mormoni, jos kuuluu mormoniseurakuntaan ja on omaksunut mormonismista paljon henkilökohtaiseen uskoonsa, mutta kuitenkin muokannut sen yhteisön mielestä harhaoppiseksi omilla sekoiluillaan uskonsa todistamiseksi omasta mielestään tieteellisesti.

Onko joku new age -hörgö uskonnoton, jos ei usko jumalaan tai kuulu mihinkään uskonyhteisöön, mutta maailmankuva on kuitenkin täynnä sekavia uskomuksia ja hän uskoo vakaasti niiden olevan totta?

Onko ateistinen skeptikko jollain lailla uskova siksi, että pitää oman maailmankuvansa tieteenfilosofiaa mukailevaa perustaa oikeana käsityksenä maailmasta ihan samoin kuin uskovat omiaan? Voidaanko sitä pitää uskontona, vaikka siihen ei kuulu mitään yhteisöllistä puolta?


Tuskin löydät määritelmää, joka voisi ratkaista nuo ongelmat ilman, että ajautuu älytömyyteen jossain. Ja sitäkään ei tietysti suurin osa ihmisistä hyväksy, koska heillä on omat keskenään ristiriitaiset käsitykset noista asioista. Ei kannata odottaa, että mikään tekoäly tulee tuottamaan mitään yleisesti hyväksyttäviä maailmankuvallisia käsityksiä pitkään, jos koskaan. Minulle tulee uskonnosta mieleen, että siihen liittyy jonkinlainen yhteisöllinen puoli. Mutta toisaalta jos pitäisi perustella miksi yhden yksinäisen hörhön omilla aivoilla ajatellut uskonkäsitykset eivät olisi hänen uskonto, en keksi mitään järjellistä syytä sanoa häntä uskonnottomaksi. Tämä on vaikea asia ja määritelmät jäävät aina pääteltäväksi asiayhteydestä tai osittain auki.

Kommunikoinnin ongelmia syntyy, jos toisten puheet tulkitaan tiukasti omien merkityskäsitysyen mukaan, yrittämättä ymmärtää muita mahdollisia tulkintoja ja suostumatta avaamaan omaa tulkintaa toisille edes sitä kysyttessä. Tekoälytutkija Timo Honkela visioi kirjassaan Rauhankone ideaa, miten tekoäly voisi avustaa ihmisiä käitteellisessä merkitysneuvottelussa.

Mikä tekisi tekoälystä objektiivisen käsitemäärittelyssä? Sehän muodostaa käsityksensä ihmisten käsityksistä.

Itse yritin täsmentää uskonnottomuuden käsitettä. Tuunasin ChatGPTn avulla Tieteen termipankin moniselitteistä määritelmää uskonnottomuudesta niin, että se on ateismin yläsite.

Mitä muuta yläkäsitteen uskonnottomuus alle siis tulisi kuin ateismi?

Itse olen edelleen sitä mieltä, että uskonnoton ei ole välttämättä ateisti.

[Neutroni]

Tuunasin ChatGPTn avulla Tieteen termipankin moniselitteistä määritelmää uskonnottomuudesta niin, että se on ateismin yläsite. Kelpaisiko tuo yhteiseksi määrittelyksi tämän keskustelun kontekstissa.

Ei sekään ole ongelmaton. Eikö tuo yläkäsite tarkoita, että ateisti on sen mukaan aina uskonnoton, mutta uskonnoton ei ole välttämättä ateisti. Buddhalaiset ovat atesiteja mutta buddhalaisuutta pidetään hyvin yleisesti uskontona. Toisin päin se toimii minusta paremmin, uskonnoton on ateisti, koska usko jumaliin on ainakin uskonnollinen ajatus. Tosin se jää riippumaan sitten siitä vaaditaanko uskontoon jonkinlaista yhteisöllisyyttä. Ja uskonnon ja ei-uskonnollisen hörhöilyn rajanveto on vaikeaa ja keinotekoista (esim. ancient astronaut -uskomukset).

[ID10T]

Tuunasin ChatGPTn avulla Tieteen termipankin moniselitteistä määritelmää uskonnottomuudesta niin, että se on ateismin yläsite. Kelpaisiko tuo yhteiseksi määrittelyksi tämän keskustelun kontekstissa.

Ei sekään ole ongelmaton. Eikö tuo yläkäsite tarkoita, että ateisti on sen mukaan aina uskonnoton, mutta uskonnoton ei ole välttämättä ateisti. Buddhalaiset ovat atesiteja mutta buddhalaisuutta pidetään hyvin yleisesti uskontona. Toisin päin se toimii minusta paremmin, uskonnoton on ateisti, koska usko jumaliin on ainakin uskonnollinen ajatus. Tosin se jää riippumaan sitten siitä vaaditaanko uskontoon jonkinlaista yhteisöllisyyttä. Ja uskonnon ja ei-uskonnollisen hörhöilyn rajanveto on vaikeaa ja keinotekoista (esim. ancient astronaut -uskomukset).

Tästä ei ole kauaakaan, kun buddhalaisuus oli wikipedian mukaan uskonto TAI filosofia. Minusta se on filosofia, sillä sen perustaja Siddharta Gautama (eli samalla alkuperäinen Buddha) opetti olevansa tavallinen ihminen, ei jumalallinen olento.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Buddhalaisuus

toisin kuin useimpien uskontojen perustajat, Buddha ei opettanut minkään jumalten palvontaa eikä ylistänyt sokeaa uskoa. Buddhalaisissa kirjoituksissa Buddhan opetuksia ei kutsuta uskonnoksi, vaan maailmannäkemykseksi.

[Sulervo]

Tästä ei ole kauaakaan, kun buddhalaisuus oli wikipedian mukaan uskonto TAI filosofia. Minusta se on filosofia, sillä sen perustaja Siddharta Gautama (eli samalla alkuperäinen Buddha) opetti olevansa tavallinen ihminen, ei jumalallinen olento.

Buddhalaisuus on minusta uskonto, koska siihen kuuluu pyhiä kirjoituksia, temppeleitä, munkkeja ja palvontamenoja, eli uskonnoille luonteenomaista yhteisöllisyyttä. Olisi lähinnä huono vitsi väittää tällaista kuuluvan vaikkapa positivismiin tai hermeneutiikkaan, vaikka voinkin ymmärtää esim. näkemystä, jonka mukaan Kant oli filosofian Jumala ja Wittgenstein Jeesus.

Yksilöä buddhalaisuus puhuttelee mm. parinirvanan transsendentaalisen käsitteen kautta. Ja kun keskustelin Thaimaassa buddhalaismunkkien kanssa, he ponnekkaasti kiistivät olevansa ateisteja ja korostivat olevansa tekemisissä pyhien asioiden kanssa. Ei tuokaan puhe tunnu oikein sopivan filosofin suuhun.

Näin siis käytännössä. "True Scotsman"-tyyliin voi joku besserwisser toki väittää, että nuo munkit eivät olleet "oikeita" buddhalaisia.

[Neutroni]

Tästä ei ole kauaakaan, kun buddhalaisuus oli wikipedian mukaan uskonto TAI filosofia. Minusta se on filosofia, sillä sen perustaja Siddharta Gautama (eli samalla alkuperäinen Buddha) opetti olevansa tavallinen ihminen, ei jumalallinen olento.

Tuossa sen näkee miten mahdotonta eksakti rajan veto on. Jokainen voi olla itse mitä mieltä tahansa, mutta aina kun lukee aiheesta tai keskustelee siitä, pitää ymmärtää että muut voivat olla eri mieltä.

[ID10T]

Tästä ei ole kauaakaan, kun buddhalaisuus oli wikipedian mukaan uskonto TAI filosofia. Minusta se on filosofia, sillä sen perustaja Siddharta Gautama (eli samalla alkuperäinen Buddha) opetti olevansa tavallinen ihminen, ei jumalallinen olento.

Buddhalaisuus on minusta uskonto, koska siihen kuuluu pyhiä kirjoituksia, temppeleitä, munkkeja ja palvontamenoja, eli uskonnoille luonteenomaista yhteisöllisyyttä. Olisi lähinnä huono vitsi väittää tällaista kuuluvan vaikkapa positivismiin tai hermeneutiikkaan, vaikka voinkin ymmärtää esim. näkemystä, jonka mukaan Kant oli filosofian Jumala ja Wittgenstein Jeesus.

Jos buddhalaiset itse eivät koe harjoittavansa uskontoa, se riittää ainakin minulle.

[ID10T]

Tästä ei ole kauaakaan, kun buddhalaisuus oli wikipedian mukaan uskonto TAI filosofia. Minusta se on filosofia, sillä sen perustaja Siddharta Gautama (eli samalla alkuperäinen Buddha) opetti olevansa tavallinen ihminen, ei jumalallinen olento.

Tuossa sen näkee miten mahdotonta eksakti rajan veto on. Jokainen voi olla itse mitä mieltä tahansa, mutta aina kun lukee aiheesta tai keskustelee siitä, pitää ymmärtää että muut voivat olla eri mieltä.

Onko astrologia uskonto? Buddhalaisuuden tapaan siinäkin on mystiikkaa, mutta ei jumalia. Entä skientologia, onko se uskonto?

[Sulervo]

Jos buddhalaiset itse eivät koe harjoittavansa uskontoa, se riittää ainakin minulle.

No, nuo mainitsemani munkit kokivat. Uskon toki, että erityisesti länsimaissa on ihmisiä, jotka haluavat elämäänsä jotakin syvempää henkistä sisältöä ja löytävät sitä sopivasti tulkitsemastaan buddhalaisuudesta. Eipä siinä mitään, mutta "uskonto" on käsite, joka edellyttää tiettyjä objektiivisia tunnusmerkkejä, ja ne buddhalaisuus täyttää ainakin Thaimaassa ja Sri Lankassa, joiden temppeleissä olen vieraillut. Selvästikin buddhalaisuus on sikäläisille ihmisille nimenomaan uskonnon asemassa. Olisi ollut perin outoa kysyä heiltä: "olet siis buddhalainen, selvä se, mutta mikä on uskontosi?".

[MooM]

Tästä ei ole kauaakaan, kun buddhalaisuus oli wikipedian mukaan uskonto TAI filosofia. Minusta se on filosofia, sillä sen perustaja Siddharta Gautama (eli samalla alkuperäinen Buddha) opetti olevansa tavallinen ihminen, ei jumalallinen olento.

Tuossa sen näkee miten mahdotonta eksakti rajan veto on. Jokainen voi olla itse mitä mieltä tahansa, mutta aina kun lukee aiheesta tai keskustelee siitä, pitää ymmärtää että muut voivat olla eri mieltä.

Buddhalaisuuden osalta sen eri suunnissa on isoja eroja myös teismin suhteen . Joissain on jumalan kaltaisia hahmoja (oliko deva?), jotka englanniksi nimetään usein deity, eli jumaluus kai suomeksi. Niiden rooli uskonnon kokonaisuudessa vaihtelee. Jotkut buddhalaisuuden haarat ovat lähes puhtaasti yksilön oman olemisen harjoittamista.

[Neutroni]

Onko astrologia uskonto? Buddhalaisuuden tapaan siinäkin on mystiikkaa, mutta ei jumalia. Entä skientologia, onko se uskonto?

Ei minulla ole vastauksia noihin kysymyksiin. Astrologiaa ei kai yleensä pidetä uskontona (miksi ei?) mutta skientologialla on joissain maissa virallisen uskontokunnan status. Astrologiaan hurahtaneilla on usein koko satsi muitakin hörhöilyjä, jotka hallitsevat maailmankuvaa ja elämänvalintoja, joten ihan hyvin se voisi olla uskonto. Tuossa on varmaan erona se, että astrologiaan ei ole muodostunut yrityksen tavalla toimivaa järjestelmällistä ja hierarkkista yhteisöä, joka pyrkii hyötymään rivijäsenistä ja joka ajaisi esim. virallisen uskontokunnan statusta taloudellista hyötyä saadakseen tai oikean opin valitsemista ja dogmatisointia. Se on enemmän yksinäisten susien tai pienien ja löyhien porukoiden juttu, jossa bisnes on pienimuotoista yksityisyrittäjyyttä.

[ID10T]

Jos buddhalaiset itse eivät koe harjoittavansa uskontoa, se riittää ainakin minulle.

No, nuo mainitsemani munkit kokivat. Uskon toki, että erityisesti länsimaissa on ihmisiä, jotka haluavat elämäänsä jotakin syvempää henkistä sisältöä ja löytävät sitä sopivasti tulkitsemastaan buddhalaisuudesta.

Wikipedia toteaa: "Buddhalaisissa kirjoituksissa Buddhan opetuksia ei kutsuta uskonnoksi, vaan maailmannäkemykseksi."

Eikö tämä ole aika ratkaisevaa?