Olen aikamatkaaja tulevaisuudesta

[Neutroni]

Entä jos avaruusalus olisi ontoksi koverrettu isohko asteroidi? Senissä voisi olla satoja metrejä paksuutta ja titenkin antimateriatykit hajoittamassa kohti tulevat murikat höyryksi?

Ei tarvita antimateriatykkejä vaan pienet ohjausmoottorit. Jos meillä on kilometrin kokoinen asema, joka havaitsee lähestyvän kappaleen, sen kun siirretään asemaa kilometri pois kappaleen reitiltä. Jos siihen on vaikka viikko aikaa, niin tarvittavat nopeudenmuutokset ovat niin pieniä, että ihminen ei edes huomaa niitä.

[Purdue]

Entä jos avaruusalus olisi ontoksi koverrettu isohko asteroidi? Senissä voisi olla satoja metrejä paksuutta ja titenkin antimateriatykit hajoittamassa kohti tulevat murikat höyryksi?

Ei tarvita antimateriatykkejä vaan pienet ohjausmoottorit. Jos meillä on kilometrin kokoinen asema, joka havaitsee lähestyvän kappaleen, sen kun siirretään asemaa kilometri pois kappaleen reitiltä. Jos siihen on vaikka viikko aikaa, niin tarvittavat nopeudenmuutokset ovat niin pieniä, että ihminen ei edes huomaa niitä.

Ajatellaan nyt vaikkapa asemaa, joka liikkuu avaruudessa vaikkapa siellä Pluton kiertorataa vastaavalla kiertoradalla samalla nopeudelle kuin Pluto eli noin 5 km/s.

Se asema liikkuu siis minuutissa 300 km ja tunnissa 18 000 km ja vuorokaudessa 432 000 km.

Millaisilla tutkilla tuo supersivilisaatio havaitsee asemaltaan esim. 5 metrin läpimittaisen kappaleen ja miltä etäisyydeltä? Kuinka paljon on aikaa reagoida?

Oortin pilvessä ja Kuiperin vyöhykkeellä Aurinkokunnan laitamilla arvioidaan olevan miljoonia pieniä kappaleita, ja vähän isompiakin kivenmurikoita.

Ja tuo mainitsemasi pöly on varmastikin myös ongelma pitkässä juoksussa.


Ja lisätään tähän vielä se, että Maapallollekin tulee avaruudesta jatkuvasti pieniä kivenmurikoita, jotka näemme ilmakehässä "Tähdenlentoina". Se todennäköisyys, että kilometrin kokoinen avaruusasema osuu tällaisten tielle on huomattavasti suurempi kuin oletat.

[Sulervo]

Olen aina ihmetellyt, että mihin ihmeeseen ajatus siitä, että alienit osaisivat lukea ajatuksia ja kommunikoida telepaattisesti, oikein perustuu?

https://mystiikka.tripod.com/sieppaukset.htm

[Neutroni]

Millaisilla tutkilla tuo supersivilisaatio havaitsee asemaltaan esim. 5 metrin läpimittaisen kappaleen ja miltä etäisyydeltä? Kuinka paljon on aikaa reagoida?

Asteroiti Toutatis 4179 kävi 2004 4 Kuun etäsiyyden eli n. 1.2 miljoonan kilometrin päässä Maasta. Sitä kartoitettiin tutkalla noin resoluutiolla 4m/pikseli. Pelkän kappaleen suunnan ja nopeuden mittaaminen onnistuu vielä kauempaa. Ja tietysti voidaan olettaa, että tulevaisuuden supersivilisaatiolla, joka rakentaa avaruusasemia aurinkokunnan laidoille, havaintoteknologia on kertaluokkia parempaa. Jokseenkuin pahin tapaus on se, että kappale tulee suoraan vastaan. Pluton radalla se tarkoittaa noin 10 km/s suhteellista nopeutta. Jos sellainen kappale havaitaan miljoonan kilometrin päästä, aikaa on noin vuorokausi. 10 km asemalla mukavalla turvakertoimella 0.1 m/s nopeudenmuutos riittää välttämään törmäyksen. Suurin osa kappaleista kiertää suunnilleen progradisesti, joten niiden kohtaamisnopeudet ovat paljon pienempiä, 1-2 km/s luokkaa. Pienempien kappaleiden torjumiseen pitäisi ehkä olla jonkinlaisia ohjuksia, jotka törmäyttävät kappaleeseen painavan murikan ja muuttavat sen rataa.

Ei tuo kuulosta ollenkaan showstopperilta siinä vaiheessa kun taloudelliset ja teolliset resurssit tuollaisen aseman rakentamiseen ovat muuten olemassa.

Oortin pilvessä ja Kuiperin vyöhykkeellä Aurinkokunnan laitamilla arvioidaan olevan miljoonia pieniä kappaleita, ja vähän isompiakin kivenmurikoita.

Miljoona kappaletta kuulostaa paljolta, mutta jos lasketaan vaikka sellaisen toruksen tilavuus, jonka isompi säde on 5 miljardia km ja pienempi on 500 miljoonaa km, se on käsittämättömän valtava 2.5E28 km^3. Jos ripotellaan sinne vaikka biljoona (1E12) kappaletta, niitä on yksi 2.5E16 km^3:a kohti eli yksi noin 300000 km säteisessä pallossa. Oletetaan avaruusasema palloksi, jonka säde on 5 km ja ratanopeus se 5 km/s. Se pyyhkäisee sekunnissa 400000 km^3 alueen. Törmäyksiä noihin biljoonaan kappaleeseen tapahtuu yksi 6.25E10 sekuntia eli noin 2000 vuotta kohti, jos ei tehdä mitään väistääksen kappaleita.

Ja lisätään tähän vielä se, että Maapallollekin tulee avaruudesta jatkuvasti pieniä kivenmurikoita, jotka näemme ilmakehässä "Tähdenlentoina". Se todennäköisyys, että kilometrin kokoinen avaruusasema osuu tällaisten tielle on huomattavasti suurempi kuin oletat.

Tuollainen ei tuhoa avaruusasemaa. En osaa sanoa mikä on hankalin kokoluokka (varsinkaan supersivilisaation tutkatekniikalle). Isot on helppo havaita ja pienet eivät tuhoa asemaa. Mutta on ilmiselvää, että todennäköisyyksien valossa tuollaiset uhat ovat minimaalisia verrattuna planeetan pinnalla elämiseen liittyviin uhkiin. Ja kun mukaan ottaa muut epäkäytännöllisyydet, pitäisin hyvin ihmeellisenä että edistynyt tähtien väliseen matkailuun pystyvä sivilisaatio elää planeettojen pinnalla eikä avaruusasemilla.

[Goswell]

No, yhden vinkin voin antaa, luojan tähden pakene kun vielä voit.

[Purdue]

Millaisilla tutkilla tuo supersivilisaatio havaitsee asemaltaan esim. 5 metrin läpimittaisen kappaleen ja miltä etäisyydeltä? Kuinka paljon on aikaa reagoida?

Asteroiti Toutatis 4179 kävi 2004 4 Kuun etäsiyyden eli n. 1.2 miljoonan kilometrin päässä Maasta. Sitä kartoitettiin tutkalla noin resoluutiolla 4m/pikseli. Pelkän kappaleen suunnan ja nopeuden mittaaminen onnistuu vielä kauempaa. Ja tietysti voidaan olettaa, että tulevaisuuden supersivilisaatiolla, joka rakentaa avaruusasemia aurinkokunnan laidoille, havaintoteknologia on kertaluokkia parempaa. Jokseenkuin pahin tapaus on se, että kappale tulee suoraan vastaan. Pluton radalla se tarkoittaa noin 10 km/s suhteellista nopeutta. Jos sellainen kappale havaitaan miljoonan kilometrin päästä, aikaa on noin vuorokausi. 10 km asemalla mukavalla turvakertoimella 0.1 m/s nopeudenmuutos riittää välttämään törmäyksen. Suurin osa kappaleista kiertää suunnilleen progradisesti, joten niiden kohtaamisnopeudet ovat paljon pienempiä, 1-2 km/s luokkaa. Pienempien kappaleiden torjumiseen pitäisi ehkä olla jonkinlaisia ohjuksia, jotka törmäyttävät kappaleeseen painavan murikan ja muuttavat sen rataa.

Ei tuo kuulosta ollenkaan showstopperilta siinä vaiheessa kun taloudelliset ja teolliset resurssit tuollaisen aseman rakentamiseen ovat muuten olemassa.

Oortin pilvessä ja Kuiperin vyöhykkeellä Aurinkokunnan laitamilla arvioidaan olevan miljoonia pieniä kappaleita, ja vähän isompiakin kivenmurikoita.

Miljoona kappaletta kuulostaa paljolta, mutta jos lasketaan vaikka sellaisen toruksen tilavuus, jonka isompi säde on 5 miljardia km ja pienempi on 500 miljoonaa km, se on käsittämättömän valtava 2.5E28 km^3. Jos ripotellaan sinne vaikka biljoona (1E12) kappaletta, niitä on yksi 2.5E16 km^3:a kohti eli yksi noin 300000 km säteisessä pallossa. Oletetaan avaruusasema palloksi, jonka säde on 5 km ja ratanopeus se 5 km/s. Se pyyhkäisee sekunnissa 400000 km^3 alueen. Törmäyksiä noihin biljoonaan kappaleeseen tapahtuu yksi 6.25E10 sekuntia eli noin 2000 vuotta kohti, jos ei tehdä mitään väistääksen kappaleita.

Ja lisätään tähän vielä se, että Maapallollekin tulee avaruudesta jatkuvasti pieniä kivenmurikoita, jotka näemme ilmakehässä "Tähdenlentoina". Se todennäköisyys, että kilometrin kokoinen avaruusasema osuu tällaisten tielle on huomattavasti suurempi kuin oletat.

Tuollainen ei tuhoa avaruusasemaa. En osaa sanoa mikä on hankalin kokoluokka (varsinkaan supersivilisaation tutkatekniikalle). Isot on helppo havaita ja pienet eivät tuhoa asemaa. Mutta on ilmiselvää, että todennäköisyyksien valossa tuollaiset uhat ovat minimaalisia verrattuna planeetan pinnalla elämiseen liittyviin uhkiin. Ja kun mukaan ottaa muut epäkäytännöllisyydet, pitäisin hyvin ihmeellisenä että edistynyt tähtien väliseen matkailuun pystyvä sivilisaatio elää planeettojen pinnalla eikä avaruusasemilla.

Kiitokset kattavasta analyysistä. Mutta se suurin myyntivaltti ainakin omalla kohdallani planeetoille on se, että vaikka tämä meidän planeettamme ja maailmamme on vaarallinen niin se on myös pirun kaunis.

Ja mikäpä onkaan mukavampaa kuin istua saunan kuistilla kesäisenä iltana kauniin järven rannalla, ja kuunnella linnun laulua?!

Tuota kokemusta ei koskaan saada avaruusasemalle, vaikka sinne rakennettaisiinkin tekojärvi!

[Neutroni]

Kiitokset kattavasta analyysistä. Mutta se suurin myyntivaltti ainakin omalla kohdallani planeetoille on se, että vaikka tämä meidän planeettamme ja maailmamme on vaarallinen niin se on myös pirun kaunis.

Ja mikäpä onkaan mukavampaa kuin istua saunan kuistilla kesäisenä iltana kauniin järven rannalla, ja kuunnella linnun laulua?!

Tuota kokemusta ei koskaan saada avaruusasemalle, vaikka sinne rakennettaisiinkin tekojärvi!

Ei se varmaan niin tule toteutumaan, että yhtäkkiä kaikki muuttavat avaruusasemille, vaan pikku hiljaa monen sukupolven kuluessa. Ei se sen ihmeellisempi muutos ole kuin agraaritaloudesta nykyaikaan tai vaikka maalta kaupunkiin. Aina noissa on hankalaa sille sukupolvelle, joka joutuu jostain syystä muuttamaan ja sopeutumaan (paitsi seikkailijaluonteille, jotka haluavat sitä), mutta lapset ja lapsenlapset pitävät jo sitä isoisän perintömökkiä kovin ankeana paikkana, jossa kylmä tuuli puhaltaa järveltä, hyttyset syövät, linnut häiritsevät ja pitää tehdä tylsiä puutarha- ja rakennustöitä. Ja pahimmillaan joutuu veneeseen keskelle jorpakkoa jotain katiskaa kokemaan ja sitten kaloja perkaamaan.

Varmaan ensin avaruusasemilla työskentelee tutkijoita ja insinöörejä (se on jo alkanut). Sitten ehkä jotain kaivostoiminnan tai saastuttavan teollisuuden työntekijöitä, ja toisilla asemilla matkailualan ihmiset palvelevat turisteja. Jossain vaiheessa seikkailunhaluiset rikkaat ostavat vakihyttejä ja keskiluokka alkaa käymään turistireissuilla. Ja niin edelleen. Lääketiede alkaa löytää toimivia ratkaisuja mikropainovoiman terveysongelmiin ja pikku hiljaa monen sukupolven aikana kehittyy avaruudessa syntynyt "rotu", joka on täysin sopeutunut siihen ympäristöön ja kärsii planeetoilla kovasta painovoimasta ja oudoista olosuhteista. Niille linnut ovat yhtä uhkaavia kuin kämmenen kokoiset tarantellat ja kyyt normoille ja tuulenpuuska tai taivaalta putoava vesi kuin asemaa lähestyvä meteoriitti.

[Purdue]

Kiitokset kattavasta analyysistä. Mutta se suurin myyntivaltti ainakin omalla kohdallani planeetoille on se, että vaikka tämä meidän planeettamme ja maailmamme on vaarallinen niin se on myös pirun kaunis.

Ja mikäpä onkaan mukavampaa kuin istua saunan kuistilla kesäisenä iltana kauniin järven rannalla, ja kuunnella linnun laulua?!

Tuota kokemusta ei koskaan saada avaruusasemalle, vaikka sinne rakennettaisiinkin tekojärvi!

Ei se varmaan niin tule toteutumaan, että yhtäkkiä kaikki muuttavat avaruusasemille, vaan pikku hiljaa monen sukupolven kuluessa. Ei se sen ihmeellisempi muutos ole kuin agraaritaloudesta nykyaikaan tai vaikka maalta kaupunkiin. Aina noissa on hankalaa sille sukupolvelle, joka joutuu jostain syystä muuttamaan ja sopeutumaan (paitsi seikkailijaluonteille, jotka haluavat sitä), mutta lapset ja lapsenlapset pitävät jo sitä isoisän perintömökkiä kovin ankeana paikkana, jossa kylmä tuuli puhaltaa järveltä, hyttyset syövät, linnut häiritsevät ja pitää tehdä tylsiä puutarha- ja rakennustöitä. Ja pahimmillaan joutuu veneeseen keskelle jorpakkoa jotain katiskaa kokemaan ja sitten kaloja perkaamaan.

Varmaan ensin avaruusasemilla työskentelee tutkijoita ja insinöörejä (se on jo alkanut). Sitten ehkä jotain kaivostoiminnan tai saastuttavan teollisuuden työntekijöitä, ja toisilla asemilla matkailualan ihmiset palvelevat turisteja. Jossain vaiheessa seikkailunhaluiset rikkaat ostavat vakihyttejä ja keskiluokka alkaa käymään turistireissuilla. Ja niin edelleen. Lääketiede alkaa löytää toimivia ratkaisuja mikropainovoiman terveysongelmiin ja pikku hiljaa monen sukupolven aikana kehittyy avaruudessa syntynyt "rotu", joka on täysin sopeutunut siihen ympäristöön ja kärsii planeetoilla kovasta painovoimasta ja oudoista olosuhteista. Niille linnut ovat yhtä uhkaavia kuin kämmenen kokoiset tarantellat ja kyyt normoille ja tuulenpuuska tai taivaalta putoava vesi kuin asemaa lähestyvä meteoriitti.

Joo, tuo on se potentiaalinen kehityskulku tässä, ja taloudellisten realiteettien mukaan on tietty mentävä.

Mutta onko tällä riistetyllä osalla maailman väestöstä, joka tulee muutamalla dollarilla päivässä toimeen, niin varaa avaruusturismiin. Taikka pienipalkkaisella suomalaisella työntekijällä?

Mä luulen että taloudelliset realiteetit ovat avaruuden massaturismia vastaan, ja kaivostoiminnan osaltakaan kuusta ei kannata rautamalmia louhia, mutta Helium-3 saattaisi joskus tulevaisuudessa olla taloudellisesti kannattava juttu?

[Neutroni]

Joo, tuo on se potentiaalinen kehityskulku tässä, ja taloudellisten realiteettien mukaan on tietty mentävä.

Mutta onko tällä riistetyllä osalla maailman väestöstä, joka tulee muutamalla dollarilla päivässä toimeen, niin varaa avaruusturismiin. Taikka pienipalkkaisella suomalaisella työntekijällä?

Minä uskon, että tuolle tasolle ei päästä koskaan, jos ei jollain tavalla saada kitketyksi yhteiskunnalliset ongelmat aiheuttavaa kilpailuviettiä ja ahneutta. Kapitalistien ei koskaan kannata panostaa avaruustekniikkaan, koska se vaatii ylisukupolvisia valtavia panostuksia. Markkinatalouden voitontavoittelu itselle ei mahdollista sitä. Se on halvempaa piiskata orjia ja tuottaa vähän paremmille orjille paskakrääsää, että tuntevat itsensä paremmiksi ja suorittavat enemmän. En tiedä onnistuuko se koskaan. Toivon, että tekoäly kaappaa jollain tavalla vallan ja pakottaa tai manipuloi ihmiset siihen, mutta tiedän, että sellaisen toteutumisen todennäköisyys on astronomisen pieni.

Jonkinlainen avaruuden valloitus voi tulla kyseeseen, kun ihmiskunta löytää taas idealismin. Nykyinen kapitalismi on luultavasti vain sopeutumista teollistumiseen ja kaatuu typeryyteensä. Ihmiskunta on uhrannut resurssit monumentteihin suurimman osan olemassa oloaan ja mikä on parempi monumentti teolliselle sivilisaatiolle kuin jonkinlainen levittäytyminen lähitaivaankappaleille. Mutta jos ei siihen liity luonteen merkittävä manipulointi, se jää pieneksi hallitusten pullisteluksi kuitenkin.

Mä luulen että taloudelliset realiteetit ovat avaruuden massaturismia vastaan, ja kaivostoiminnan osaltakaan kuusta ei kannata rautamalmia louhia, mutta Helium-3 saattaisi joskus tulevaisuudessa olla taloudellisesti kannattava juttu?

He-3 on ylihypetettyä. Fuusio toimii paremmin ihan yleisillä aineilla eikä sitäkään osata tehdä. Heliumin fuusiointi on paljon vaikeampaa ja ainoa hyöty on hieman pienempi neutronivuo. Mutta se pitää hallita kuitenkin. Ensi alkuun avaruudesta louhittuja materiaaleja ei tuoda Maahan (paitsi jotain kultaa, platinaa tai harvinaisia metalleja) vaan siitä rakennetaan infrastruktuuria avaruuteen. Se on kammottavan kallista ja epäkäytännöllistä nostaa tavaraa Maasta.

[Purdue]

Joo, tuo on se potentiaalinen kehityskulku tässä, ja taloudellisten realiteettien mukaan on tietty mentävä.

Mutta onko tällä riistetyllä osalla maailman väestöstä, joka tulee muutamalla dollarilla päivässä toimeen, niin varaa avaruusturismiin. Taikka pienipalkkaisella suomalaisella työntekijällä?

Minä uskon, että tuolle tasolle ei päästä koskaan, jos ei jollain tavalla saada kitketyksi yhteiskunnalliset ongelmat aiheuttavaa kilpailuviettiä ja ahneutta. Kapitalistien ei koskaan kannata panostaa avaruustekniikkaan, koska se vaatii ylisukupolvisia valtavia panostuksia. Markkinatalouden voitontavoittelu itselle ei mahdollista sitä. Se on halvempaa piiskata orjia ja tuottaa vähän paremmille orjille paskakrääsää, että tuntevat itsensä paremmiksi ja suorittavat enemmän. En tiedä onnistuuko se koskaan. Toivon, että tekoäly kaappaa jollain tavalla vallan ja pakottaa tai manipuloi ihmiset siihen, mutta tiedän, että sellaisen toteutumisen todennäköisyys on astronomisen pieni.

Jonkinlainen avaruuden valloitus voi tulla kyseeseen, kun ihmiskunta löytää taas idealismin. Nykyinen kapitalismi on luultavasti vain sopeutumista teollistumiseen ja kaatuu typeryyteensä. Ihmiskunta on uhrannut resurssit monumentteihin suurimman osan olemassa oloaan ja mikä on parempi monumentti teolliselle sivilisaatiolle kuin jonkinlainen levittäytyminen lähitaivaankappaleille. Mutta jos ei siihen liity luonteen merkittävä manipulointi, se jää pieneksi hallitusten pullisteluksi kuitenkin.

Mä luulen että taloudelliset realiteetit ovat avaruuden massaturismia vastaan, ja kaivostoiminnan osaltakaan kuusta ei kannata rautamalmia louhia, mutta Helium-3 saattaisi joskus tulevaisuudessa olla taloudellisesti kannattava juttu?

He-3 on ylihypetettyä. Fuusio toimii paremmin ihan yleisillä aineilla eikä sitäkään osata tehdä. Heliumin fuusiointi on paljon vaikeampaa ja ainoa hyöty on hieman pienempi neutronivuo. Mutta se pitää hallita kuitenkin. Ensi alkuun avaruudesta louhittuja materiaaleja ei tuoda Maahan (paitsi jotain kultaa, platinaa tai harvinaisia metalleja) vaan siitä rakennetaan infrastruktuuria avaruuteen. Se on kammottavan kallista ja epäkäytännöllistä nostaa tavaraa Maasta.

Ei se ihmisen luonto ja maailman logiikka tule muuttumaan ilman jotain geenimanipulaatiota. Mutta se ei ole sitten enää homo sapiens.

Ja kyllä, tuo taitaa olla realismia ettei niitä louhittuja materiaaleja kannata Maahan tuoda, ellei sitten jotain harvinaisia maametalleja, joilla on hyvä hinta/paino suhde?

Ja tekoälyn diktatuuria en kaipaa. Ihminen olisi silloin käytännössä orjan asemassa.

[Neutroni]

Ei se ihmisen luonto ja maailman logiikka tule muuttumaan ilman jotain geenimanipulaatiota. Mutta se ei ole sitten enää homo sapiens.

Juuei. Mutta ei ihminen ole ikuisesti Homo sapiens. Ja geenimanipulaatio on lajin kehityksellisessä aikaskaalassa hyvin hyvin lähellä.

Ja tekoälyn diktatuuria en kaipaa. Ihminen olisi silloin käytännössä orjan asemassa.

Parempi olla hyvän isännän orja kuin muodollisesti vapaa duunari markkinataloudessa. Tosin ei tuo ole mikään kaivattavissa oleva asia. En usko, että tekoälykään on siinä vaiheessa vielä hyvin pitkään aikaan. Paljon pitempään kuin minun odotettu elinikä. Tekoälyllä on sikäli paremmat edellytykset olla hyvä isäntä, että siltä puuttuu evoluutiossa kehittynyt ahneus ja vallanhimo. Se voi pitää ihmisiä vaikka jonkinlaisina lemmikin kaltaisina otuksina. No, ei sekään tietysti ole normaali-ihmiselle sopiva elämänmuoto, että kaikki tulee automaattisesti tarjolle ilman vaivannäköä ja kilpailua. Minä voisin kyllä valita sellaisen ja uskon, että pystyisin järjestämään mielekästä virikettä itselleni ilman normojen sosiaalisia pelejä.

[Märkäruuti]

Ei tarvita antimateriatykkejä vaan pienet ohjausmoottorit. Jos meillä on kilometrin kokoinen asema, joka havaitsee lähestyvän kappaleen, sen kun siirretään asemaa kilometri pois kappaleen reitiltä.

Antimateriatykki olisi paljon jännempi.

[Neutroni]

Antimateriatykki olisi paljon jännempi.

No se on totta. Ja bonuksena on mahdollisuus kunnon lisäjännitykseen, jos antimateriasäiliö alkaa reistailla.

[Purdue]

Ei se ihmisen luonto ja maailman logiikka tule muuttumaan ilman jotain geenimanipulaatiota. Mutta se ei ole sitten enää homo sapiens.

Juuei. Mutta ei ihminen ole ikuisesti Homo sapiens. Ja geenimanipulaatio on lajin kehityksellisessä aikaskaalassa hyvin hyvin lähellä.

Ja tekoälyn diktatuuria en kaipaa. Ihminen olisi silloin käytännössä orjan asemassa.

Parempi olla hyvän isännän orja kuin muodollisesti vapaa duunari markkinataloudessa. Tosin ei tuo ole mikään kaivattavissa oleva asia. En usko, että tekoälykään on siinä vaiheessa vielä hyvin pitkään aikaan. Paljon pitempään kuin minun odotettu elinikä. Tekoälyllä on sikäli paremmat edellytykset olla hyvä isäntä, että siltä puuttuu evoluutiossa kehittynyt ahneus ja vallanhimo. Se voi pitää ihmisiä vaikka jonkinlaisina lemmikin kaltaisina otuksina. No, ei sekään tietysti ole normaali-ihmiselle sopiva elämänmuoto, että kaikki tulee automaattisesti tarjolle ilman vaivannäköä ja kilpailua. Minä voisin kyllä valita sellaisen ja uskon, että pystyisin järjestämään mielekästä virikettä itselleni ilman normojen sosiaalisia pelejä.

Meillä taitaa olla hieman eri käsitys orjuudesta.

Vapaa duunari markkinataloudessa joutuu tekemään töitä ihan siitä syystä, että materiaalisessa maailmassa on tehtävä työtä elämisen edellytysten hankkimiseksi.

Orja puolestaan on sellainen, joka menettää tyystin itsenäisen kykynsä tehdä päätöksiä.

Tässä nyt pitää ottaa politiikan puolelta esiin kaksi käsitettä: suvereniteetti ja autonomia.

Vapaa duunari ei ole täysin autonominen vaan riippuvainen elantonsa suhteen työnantajastaan, mutta hän on suvereeni toimija jolla on valta ja kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä.

Orja on menettänyt sekä autonomiansa että suvereeniutensa.

[Neutroni]

Meillä taitaa olla hieman eri käsitys orjuudesta.

Vapaa duunari markkinataloudessa joutuu tekemään töitä ihan siitä syystä, että materiaalisessa maailmassa on tehtävä työtä elämisen edellytysten hankkimiseksi.

Orja puolestaan on sellainen, joka menettää tyystin itsenäisen kykynsä tehdä päätöksiä.

Käytännössä noita ääritapauksia on vähän. Useimmat ihmiset ovat jonkinlaisessa välitilassa, osin vapaita tekemään valintoja ja ohjaamaan elämäänsä, mutta osin pakotettuja toimimaan ylhäältä määrätyllä tavalla. Orjuudessa on kuitenkin oleellista hyväksikäyttösuhde. Orjan omistaja pakottaa orjan tuottamaan hyvää itselleen. Se on mielekästä vain jos orja ja omistaja ovat jollain tavalla tasavertaisia ja samoista resursseista kilpailevia, esimerkiksi ihmisiä. En oikein näe miten tekoäly voisi orjuuttaa ihmisiä samalla tavalla, kun sillä ei ole ihmisen eläimellisiä viettejä. Ihminen voi tietysti käyttää tekoälyä toisten orjuuttamisen työkaluna mutta ei tekoäly tarvitse rahaa tai luksusta, jolla rehvastella toiselle tekoälylle. Ne ajavat eliittiin kuuluvat ihmiset hyväksikäyttämään alaisiaan, olivat he sitten orjia tai muodollisesti vapaita.