Uskonnollisuus ja ÄO

[ID10T]

Agnostikot eivät usko Jumalattomasti in the first place, ateistit kylläkin ja tarkentaakseni Agnostikot uskoo, ei usko tai uskoo välillä vain. Älykkäin perusasetelma näitten kolmen välillä on että Agnostikot on perusasetelmassa älykkäin näistä kolmesta koska uskovainen liioittelee ja Ateismi on köyhää tai liian kuivaa. Fiksu ateisti uskoo johonkin asiaan kuitenkin itsekin, mutta tyhmä ateisti on palvomassa itseään liikaa ja tärkeilee liikaa empiirisyysasioilla. Monet itellektuellit kuten lääkäritkin omaa Agnostisen kortin Jumalille koska uskon tunne toimii ja tunteeton olemassaolo on melkein jo Satanismia. Uskossa on nimittäin hyvä elää!! Toisaalta, mene ja sitten tiedä jos me ei pintaa syvemmälle tiedetä kaikkea yksilötasolla että mitä kaikkea muuta jokaisen yksilön asiat menee. Kiitos!

Muutama kommentti:
1. Millä perusteella samaistit tunteen ja uskon? Ne ovat eri asioita. Kyllä uskonnottomallakin on tunteet.
2. Millä perusteella erotat Saatanan muista jumalista?
3. Agnostikon hoipertelu on agnostikon ongelma. Uskomattomus ei ole sama asia kuin aktiivinen kieltäminen. Se tarkoittaa vain, ettei näe syytä uskoa.
4. Kaikki metafyysiset alkuoletukset ovat kirjaimellisesti vain alkuoletuksia, joista pitää luopua, jos se osoittautuu empiirisesti perustelluksi. Tietoa todellisuudesta saa vain empiirisesti. Rationaalisesti voi vain organisoida empiiristä tietoa.

2. Saatanaa pidetään symboolisesti pahan Jumalana. Jos ihminen on paha niin Saatanalla sitä usein kuvaillaan.

Mikä sitten erottaa saatanan hindujumala Shivasta? Tai sodanjumala Marsista?

[ID10T]

Agnostikot eivät usko Jumalattomasti in the first place, ateistit kylläkin ja tarkentaakseni Agnostikot uskoo, ei usko tai uskoo välillä vain. Älykkäin perusasetelma näitten kolmen välillä on että Agnostikot on perusasetelmassa älykkäin näistä kolmesta koska uskovainen liioittelee ja Ateismi on köyhää tai liian kuivaa. Fiksu ateisti uskoo johonkin asiaan kuitenkin itsekin, mutta tyhmä ateisti on palvomassa itseään liikaa ja tärkeilee liikaa empiirisyysasioilla. Monet itellektuellit kuten lääkäritkin omaa Agnostisen kortin Jumalille koska uskon tunne toimii ja tunteeton olemassaolo on melkein jo Satanismia. Uskossa on nimittäin hyvä elää!! Toisaalta, mene ja sitten tiedä jos me ei pintaa syvemmälle tiedetä kaikkea yksilötasolla että mitä kaikkea muuta jokaisen yksilön asiat menee. Kiitos!

Muutama kommentti:
1. Millä perusteella samaistit tunteen ja uskon? Ne ovat eri asioita. Kyllä uskonnottomallakin on tunteet.
2. Millä perusteella erotat Saatanan muista jumalista?
3. Agnostikon hoipertelu on agnostikon ongelma. Uskomattomus ei ole sama asia kuin aktiivinen kieltäminen. Se tarkoittaa vain, ettei näe syytä uskoa.
4. Kaikki metafyysiset alkuoletukset ovat kirjaimellisesti vain alkuoletuksia, joista pitää luopua, jos se osoittautuu empiirisesti perustelluksi. Tietoa todellisuudesta saa vain empiirisesti. Rationaalisesti voi vain organisoida empiiristä tietoa.

1. Uskominen on isosti nimenomaan myöskin tuntemista. Tottakai uskon-vapaillakin on tunteet (korjaisin kirjoituksestasi että uskonnottomuus ja uskomattomuus on kaksi eri asiaa).
2. Saatanaa pidetään symboolisesti pahan Jumalana. Jos ihminen on paha niin Saatanalla sitä usein kuvaillaan.
3. Agnostikko hoipertelee ehkä mutta pidättäytyy julistamasta "viimeistä totuutta". Sekä uskikset että ateistit pienessä päässään jo julistaa lopullista kantaansa.
4. Uskomisista ei pitäisi luopua jos uskominen jotain ihmiselle x antaa. Eikä ole kaikkein tärkein juttu elämässä saada kaikki asiat empiiriseksi. Kilpailetko siinä?

Kuten olen eri yhteyksissä todennut, meillä kaikilla on oma subjektiivinen mielenkieli – oma käsitys sanojen merkityksistä ja kielen rakenteista.

En ole varma, ymmärränkö kommenttiasi aivan siinä hengessä kuin sen itse tarkoitat, mutta näen kyllä, että haluat korostaa agnostismin joustavuutta ja yksilöllistä kokemusta. Se on kiinnostava ja pohdinnan arvoinen näkökulma. Tässä muutamia tarkennuksia:

1. Uskon ja tunteen yhteys on filosofisesti kiehtova. Ehkä usko ei ole pelkkää järkeilyä vaan myös sisäistä kokemusta – kvaliaa, eli sitä että jokin yksinkertaisesti tuntuu joltain?

2. Saatanan symboliikasta olen kanssasi samaa mieltä: kulttuurisesti se toimii usein pahan metaforana, ei niinkään konkreettisena olentona.

3. Agnostikon ”hoipertelu” voi myös näyttäytyä älyllisenä nöyryytenä – tunnustetaan, ettei kaikkea tiedetä. Itse en väitä mitään varmaksi, mutta en myöskään koe tarpeelliseksi olettaa materiaalisen todellisuuden rinnalle minkäänlaista henkimaailmaa. Mielen olemassaolon voi nähdä aivojen prosessien käynnissäolona. Kun nämä prosessit lakkaavat, kuten aivokuolemassa, myös mieli katoaa. Mitään ”sielua” ei jää kummittelemaan.

4. Empiirisyyden rajoista: ehkä kaikkea ei tarvitse selittää tieteellisesti, jos jokin uskomus tuo merkitystä ja hyvinvointia. Kaikki kuvitelmatkin ovat olemassa materiaalisina prosesseina ihmisen aivoissa, aivan kuten reaalitodellisuuden representaatiot. Mutta kuvitelmilla ei silti ole vastinetta ulkoisessa todellisuudessa – ne ovat olemassa vain uskovien korvien välissä.

Tämä riittää minulle mentaalisen todellisuuden selitykseksi. Kiinnostaisi kuulla: riittääkö tämä sinulle henkimaailman selitykseksi? Ellei riitä, niin miksi? Näetkö tässä näkemyksessä periaatteellisia ongelmia? Mihin agnostismia lopulta tarvitaan?

Se on totta että empiirisiä todisteita asiasta ei ole, mutta toisaalta sitten: Jos Jumalat olisivat kanssamme täällä, niin mihin meitä kuolevia tarvittaisiin?

Mihin meitä nytkään tarvitaan, jos jumala on kaikkivaltias? Hänhän voi hoitaa kaiken ilman meitäkin.

Ja jos jumala on myös ikuinen, miksi meidät (tai esiasteemme) piti luoda vasta n. 4,5 miljardia vuotta sitten? Mitä ihmettä jumala teki ikuisuuden ennen sitä?

[Pattinero]

Juutalaisten keksintöjä:
Poliorokote
Google
USB-muistitikku
Excimer-laser (laserkirurgia)
Suhteellisuusteoria
Penisilliinin massatuotanto
Waze-navigointisovellus
Tippukastelujärjestelmä
Intel-prosessorit (EPROM)
Lipitor (kolesteroli-lääke)
Digitaalikamera
ICQ (pikaviestisovellus)
Kevlar
Rekombinantti-DNA-tekniikka
Chernobyl-puhdistusrobotit

Ota tästä sakista pois juutalaiset koska juutalaiset ja krisityt ovat samaa sakkia. Jeesus oli juutalainen ja kristinusko on vain juutalaisuuden lahko.

Enpä ota, eivät ole samaa sakkia. Juutalaisuus ja kristinusko ovat kaksi eri uskontoa (ei mitään "lahkoja")
Juutalaisuus: Toora ja juutalainen laki (halakha), usko yhteen Jumalaan ilman kristinuskon käsitystä Jessestä Messiaana tai Jumalan Poikana.
Kristinusko: Uusi testamentti ja usko Jesseen Ristukseen Vapahtajana.

Jesse ei voinut edes olla edes kristitty kun ei oltu vielä kekattu koko uskontoa. Kristinusko syntyi vasta Jessen kuoleman ja "ylösnousemuksen" jälkeen.

Kuuluisimmat juutalaiset keksijät, tiedemiehet ja digiajan kehittäjät:
Albert Einstein, suhteellisuusteoria
John von Neumann, tietokoneiden kehitys ja peliteoria
Jonas Salk, poliorokote
Paul Ehrlich, kemoterapia
Gertrude Elion, syöpälääkket
Sergey Brin, Google
Mark Zuckerberg, Facebook
Karl Marx ja Sigmund Freud, yhteiskuntatieteet ja psykologia, vaikka heidän työnsä ei olekaan "keksintö"

Unohditko tarkoituksella Karl Marxin ?

Olihan Marx tuossa listalla Freudin kanssa?
Vaikka varsinaisesti ei mitään keksinytkään Marx oli filosofi, taloustieteilijä, historioitsija ja yhteiskuntateoreetikko, jonka ideat ovat vaikuttaneet merkittävästi yhteiskuntatieteisiin, taloustieteeseen ja politiikkaan.

Eiköhän kommunismi ole melkoinen keksintö....Engels ei ollutkaan juutalainen.

Jos kommunismi ei ole keksintö niin sitten ei myöskään alberga ole.

Kommunismi ei ole keksintö sen enempää kuin kapitalismikaan. Kummallekaan ei saa patenttia.

Kommunismi on keksimällä keksitty kesintö...toisin kuin kapitalismi joka on Jumalasta.

Ei pyörällekkään saa keksintöä.

Jesse oli ensimmäinen kommunisti:

Matteus 6:24: "Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän rakastaa toista, hän vihaa toista. Jos hän pitää huolta toisesta, hän laiminlyö toisen. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa."

Matteus 19:24: "On helpompi, että kameli menee neulansilmän läpi, kuin että rikas pääsee Jumalan valtakuntaan."

Luukas 12:33: "Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja. Hankkikaa itsellenne kukkaro, joka ei vanhene, aarre taivaissa, joka ei ehdy."

Matteus 21:12-13: Jeesus ajoi rahanvaihtajat ja kauppiaat temppelistä sanoen: "Minun huoneeni on oleva rukoushuone, mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

Näissä ei ole mitään viitettä kommunismiin jossa on tarkoitus tappaa kaikki jotka ovat omalla työllään anasainneet rahaa....tai saaneet ostettua polkupyörän tai television.

Tapojesi mukaisesti olet taas ymmärtänyt kommunismin periaatteetkin väärin. Eihän kommunismin tarkoitus tuo ole ollut, vaan se, että köyhyydestä päästäisiin eroon.

On erittäin ikävää kyseisen ideologian kannalta katsottuna se, että eihän se ole onnistunut NL:ssä eikä esimerkiksi Kuubassa. Kiina on varmaan se, joka on omaa "kommunismiaan" saanut parhaiten toimimaan, vaikka köyhiä sielläkin on, ja paljon onkin. Mutta niin niitä on myös kapitalismin kehdossa, eli USA:ssa. Kiina on aivan erilainen kommunistinen järjestelmä kuin mitä esimerkiksi NL aikoinaan oli.

Kommunismi on siis ottanut perkeleesti hittiä, koska se ei ole tavoitteissaan onnistunut. Eikä kyseinen ideologia pysty toimimaan ilman diktatuuria. Ja se puolestaan ei ole koskaan toiminut tasa-arvon, tai edes jonkintasoisen taloudellisen tasajaon perusteena. Ja siihen mahdottomuuteen mm. NL juuri kaatuikin.

[ID10T]

Ota tästä sakista pois juutalaiset koska juutalaiset ja krisityt ovat samaa sakkia. Jeesus oli juutalainen ja kristinusko on vain juutalaisuuden lahko.

Enpä ota, eivät ole samaa sakkia. Juutalaisuus ja kristinusko ovat kaksi eri uskontoa (ei mitään "lahkoja")
Juutalaisuus: Toora ja juutalainen laki (halakha), usko yhteen Jumalaan ilman kristinuskon käsitystä Jessestä Messiaana tai Jumalan Poikana.
Kristinusko: Uusi testamentti ja usko Jesseen Ristukseen Vapahtajana.

Jesse ei voinut edes olla edes kristitty kun ei oltu vielä kekattu koko uskontoa. Kristinusko syntyi vasta Jessen kuoleman ja "ylösnousemuksen" jälkeen.

Kuuluisimmat juutalaiset keksijät, tiedemiehet ja digiajan kehittäjät:
Albert Einstein, suhteellisuusteoria
John von Neumann, tietokoneiden kehitys ja peliteoria
Jonas Salk, poliorokote
Paul Ehrlich, kemoterapia
Gertrude Elion, syöpälääkket
Sergey Brin, Google
Mark Zuckerberg, Facebook
Karl Marx ja Sigmund Freud, yhteiskuntatieteet ja psykologia, vaikka heidän työnsä ei olekaan "keksintö"

Unohditko tarkoituksella Karl Marxin ?

Olihan Marx tuossa listalla Freudin kanssa?
Vaikka varsinaisesti ei mitään keksinytkään Marx oli filosofi, taloustieteilijä, historioitsija ja yhteiskuntateoreetikko, jonka ideat ovat vaikuttaneet merkittävästi yhteiskuntatieteisiin, taloustieteeseen ja politiikkaan.

Eiköhän kommunismi ole melkoinen keksintö....Engels ei ollutkaan juutalainen.

Jos kommunismi ei ole keksintö niin sitten ei myöskään alberga ole.

Kommunismi ei ole keksintö sen enempää kuin kapitalismikaan. Kummallekaan ei saa patenttia.

Kommunismi on keksimällä keksitty kesintö...toisin kuin kapitalismi joka on Jumalasta.

Ei pyörällekkään saa keksintöä.

Jesse oli ensimmäinen kommunisti:

Matteus 6:24: "Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän rakastaa toista, hän vihaa toista. Jos hän pitää huolta toisesta, hän laiminlyö toisen. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa."

Matteus 19:24: "On helpompi, että kameli menee neulansilmän läpi, kuin että rikas pääsee Jumalan valtakuntaan."

Luukas 12:33: "Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja. Hankkikaa itsellenne kukkaro, joka ei vanhene, aarre taivaissa, joka ei ehdy."

Matteus 21:12-13: Jeesus ajoi rahanvaihtajat ja kauppiaat temppelistä sanoen: "Minun huoneeni on oleva rukoushuone, mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

Näissä ei ole mitään viitettä kommunismiin jossa on tarkoitus tappaa kaikki jotka ovat omalla työllään anasainneet rahaa....tai saaneet ostettua polkupyörän tai television.

Tapojesi mukaisesti olet taas ymmärtänyt kommunismin periaatteetkin väärin. Eihän kommunismin tarkoitus tuo ole ollut, vaan se, että köyhyydestä päästäisiin eroon.

On erittäin ikävää kyseisen ideologian kannalta katsottuna se, että eihän se ole onnistunut NL:ssä eikä esimerkiksi Kuubassa. Kiina on varmaan se, joka on omaa "kommunismiaan" saanut parhaiten toimimaan, vaikka köyhiä sielläkin on, ja paljon onkin. Mutta niin niitä on myös kapitalismin kehdossa, eli USA:ssa. Kiina on aivan erilainen kommunistinen järjestelmä kuin mitä esimerkiksi NL aikoinaan oli.

Kommunismi on siis ottanut perkeleesti hittiä, koska se ei ole tavoitteissaan onnistunut. Eikä kyseinen ideologia pysty toimimaan ilman diktatuuria. Ja se puolestaan ei ole koskaan toiminut tasa-arvon, tai edes jonkintasoisen taloudellisen tasajaon perusteena. Ja siihen mahdottomuuteen mm. NL juuri kaatuikin.

Neuvostoliitto oli aatteen varjolla luotu jättimäinen vankila.

[Märkäruuti]

Kommunismi on siis ottanut perkeleesti hittiä, koska se ei ole tavoitteissaan onnistunut.

Kuten O. E. Wilson totesi: "Hieno järjestelmä. Väärä laji."

[Pattinero]

Kommunismi on siis ottanut perkeleesti hittiä, koska se ei ole tavoitteissaan onnistunut.

Kuten O. E. Wilson totesi: "Hieno järjestelmä. Väärä laji."

Niin, tai kuten mm. Zyskowicz on tainnut plagioida, että "Hyvä aate, mutta jätkät pilaa."

[Naturalisti]

.

Jesse oli ensimmäinen kommunisti:

Matteus 6:24: "Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän rakastaa toista, hän vihaa toista. Jos hän pitää huolta toisesta, hän laiminlyö toisen. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa."

Matteus 19:24: "On helpompi, että kameli menee neulansilmän läpi, kuin että rikas pääsee Jumalan valtakuntaan."

Luukas 12:33: "Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja. Hankkikaa itsellenne kukkaro, joka ei vanhene, aarre taivaissa, joka ei ehdy."

Matteus 21:12-13: Jeesus ajoi rahanvaihtajat ja kauppiaat temppelistä sanoen: "Minun huoneeni on oleva rukoushuone, mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

Näissä ei ole mitään viitettä kommunismiin jossa on tarkoitus tappaa kaikki jotka ovat omalla työllään anasainneet rahaa....tai saaneet ostettua polkupyörän tai television.

Tapojesi mukaisesti olet taas ymmärtänyt kommunismin periaatteetkin väärin. Eihän kommunismin tarkoitus tuo ole ollut, vaan se, että köyhyydestä päästäisiin eroon.

On erittäin ikävää kyseisen ideologian kannalta katsottuna se, että eihän se ole onnistunut NL:ssä eikä esimerkiksi Kuubassa. Kiina on varmaan se, joka on omaa "kommunismiaan" saanut parhaiten toimimaan, vaikka köyhiä sielläkin on, ja paljon onkin. Mutta niin niitä on myös kapitalismin kehdossa, eli USA:ssa. Kiina on aivan erilainen kommunistinen järjestelmä kuin mitä esimerkiksi NL aikoinaan oli.

Kommunismi on siis ottanut perkeleesti hittiä, koska se ei ole tavoitteissaan onnistunut. Eikä kyseinen ideologia pysty toimimaan ilman diktatuuria. Ja se puolestaan ei ole koskaan toiminut tasa-arvon, tai edes jonkintasoisen taloudellisen tasajaon perusteena. Ja siihen mahdottomuuteen mm. NL juuri kaatuikin.

Kiinnostavaa keskustelua – se pakottaa pohtimaan, mistä ideologiat oikein kumpuavat ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut historian saatossa.

Toisaalta – ajatusleikit, uteliaisuus ja spekulatiivinen metafysiikka ovat kiinnostavia myös siitä näkökulmasta, miten korvienvälinen koneisto toimii. Ihmismieli tuottaa käsitteitä, maailmanselityksiä ja abstraktioita, joilla ei aina ole ulkoista vastinetta, mutta jotka voivat vaikuttaa ihmiseen ja yhteiskuntaan voimakkaasti.

Esimerkiksi sosiaalinen todellisuus koostuu pitkälti fiktiivisistä rakenteista: rahalla ei ole arvoa ilman yhteistä uskomusta, valtiot ovat mielikuvituksellisia konstruktioita, ja laitkin elävät vain kollektiivisessa hyväksynnässä. Näin myös talousjärjestelmät ja ideologiat kuten kapitalismi, kommunismi tai uskonnollinen moraali – ne elävät mielikuvituksen, narratiivien ja uskomusten kautta.

Käytännössä kaikki historian talousjärjestelmät ovat olleet jonkinlaisen eliitin diktatuureja – olivatpa hegemonia rahan, vallankumouspuolueen tai "proletariaatin" nimissä. Demokratia ei ole koskaan aidosti ulottunut talouden rakenteisiin. Tälläkin hetkellä globaali talous Kiinasta Amerikkaan toimii rahan ehdoilla – se on rahan diktatuuri.

Tilanne muuttuu vasta, kun ihmiset uskaltavat ajatella vallitsevan taloususkon dogmit uudella tavalla: murtamaan sen illuusion, että järjestelmät ovat annettuja eikä ihmisten luomia. Talouden demokratisaatio ei ole mahdoton – se on toistaiseksi vain kuviteltu liian harvoin.

[deep purpose]

Agnostikot eivät usko Jumalattomasti in the first place, ateistit kylläkin ja tarkentaakseni Agnostikot uskoo, ei usko tai uskoo välillä vain. Älykkäin perusasetelma näitten kolmen välillä on että Agnostikot on perusasetelmassa älykkäin näistä kolmesta koska uskovainen liioittelee ja Ateismi on köyhää tai liian kuivaa. Fiksu ateisti uskoo johonkin asiaan kuitenkin itsekin, mutta tyhmä ateisti on palvomassa itseään liikaa ja tärkeilee liikaa empiirisyysasioilla. Monet itellektuellit kuten lääkäritkin omaa Agnostisen kortin Jumalille koska uskon tunne toimii ja tunteeton olemassaolo on melkein jo Satanismia. Uskossa on nimittäin hyvä elää!! Toisaalta, mene ja sitten tiedä jos me ei pintaa syvemmälle tiedetä kaikkea yksilötasolla että mitä kaikkea muuta jokaisen yksilön asiat menee. Kiitos!

Muutama kommentti:
1. Millä perusteella samaistit tunteen ja uskon? Ne ovat eri asioita. Kyllä uskonnottomallakin on tunteet.
2. Millä perusteella erotat Saatanan muista jumalista?
3. Agnostikon hoipertelu on agnostikon ongelma. Uskomattomus ei ole sama asia kuin aktiivinen kieltäminen. Se tarkoittaa vain, ettei näe syytä uskoa.
4. Kaikki metafyysiset alkuoletukset ovat kirjaimellisesti vain alkuoletuksia, joista pitää luopua, jos se osoittautuu empiirisesti perustelluksi. Tietoa todellisuudesta saa vain empiirisesti. Rationaalisesti voi vain organisoida empiiristä tietoa.

2. Saatanaa pidetään symboolisesti pahan Jumalana. Jos ihminen on paha niin Saatanalla sitä usein kuvaillaan.

Mikä sitten erottaa saatanan hindujumala Shivasta? Tai sodanjumala Marsista?

Saatanasta olen lukenut että oli Jumalan kaatunut enkeli joka käänsi Jumalalle selän. Google Marsista että: Mars (Mavors, Mamers, etruskiksi Maris) oli Juppiterin ohella muinaisten roomalaisten pääjumala, sodan jumala, sekä viljelysten suojelija. Mars oli roomalaisten vastine kreikkalaisten Ares-jumalalle, mutta oli esikuvaansa jalompi ja ystävällisempi. Shiva on tuttu nimeltään muttei tuttu piirteiltään. No enivei, jos Jumaliin on uskominen niin he eivät ole sellaisia kuten taruissa kerrotaan.

[deep purpose]

Agnostikot eivät usko Jumalattomasti in the first place, ateistit kylläkin ja tarkentaakseni Agnostikot uskoo, ei usko tai uskoo välillä vain. Älykkäin perusasetelma näitten kolmen välillä on että Agnostikot on perusasetelmassa älykkäin näistä kolmesta koska uskovainen liioittelee ja Ateismi on köyhää tai liian kuivaa. Fiksu ateisti uskoo johonkin asiaan kuitenkin itsekin, mutta tyhmä ateisti on palvomassa itseään liikaa ja tärkeilee liikaa empiirisyysasioilla. Monet itellektuellit kuten lääkäritkin omaa Agnostisen kortin Jumalille koska uskon tunne toimii ja tunteeton olemassaolo on melkein jo Satanismia. Uskossa on nimittäin hyvä elää!! Toisaalta, mene ja sitten tiedä jos me ei pintaa syvemmälle tiedetä kaikkea yksilötasolla että mitä kaikkea muuta jokaisen yksilön asiat menee. Kiitos!

Muutama kommentti:
1. Millä perusteella samaistit tunteen ja uskon? Ne ovat eri asioita. Kyllä uskonnottomallakin on tunteet.
2. Millä perusteella erotat Saatanan muista jumalista?
3. Agnostikon hoipertelu on agnostikon ongelma. Uskomattomus ei ole sama asia kuin aktiivinen kieltäminen. Se tarkoittaa vain, ettei näe syytä uskoa.
4. Kaikki metafyysiset alkuoletukset ovat kirjaimellisesti vain alkuoletuksia, joista pitää luopua, jos se osoittautuu empiirisesti perustelluksi. Tietoa todellisuudesta saa vain empiirisesti. Rationaalisesti voi vain organisoida empiiristä tietoa.

1. Uskominen on isosti nimenomaan myöskin tuntemista. Tottakai uskon-vapaillakin on tunteet (korjaisin kirjoituksestasi että uskonnottomuus ja uskomattomuus on kaksi eri asiaa).
2. Saatanaa pidetään symboolisesti pahan Jumalana. Jos ihminen on paha niin Saatanalla sitä usein kuvaillaan.
3. Agnostikko hoipertelee ehkä mutta pidättäytyy julistamasta "viimeistä totuutta". Sekä uskikset että ateistit pienessä päässään jo julistaa lopullista kantaansa.
4. Uskomisista ei pitäisi luopua jos uskominen jotain ihmiselle x antaa. Eikä ole kaikkein tärkein juttu elämässä saada kaikki asiat empiiriseksi. Kilpailetko siinä?

Kuten olen eri yhteyksissä todennut, meillä kaikilla on oma subjektiivinen mielenkieli – oma käsitys sanojen merkityksistä ja kielen rakenteista.

En ole varma, ymmärränkö kommenttiasi aivan siinä hengessä kuin sen itse tarkoitat, mutta näen kyllä, että haluat korostaa agnostismin joustavuutta ja yksilöllistä kokemusta. Se on kiinnostava ja pohdinnan arvoinen näkökulma. Tässä muutamia tarkennuksia:

1. Uskon ja tunteen yhteys on filosofisesti kiehtova. Ehkä usko ei ole pelkkää järkeilyä vaan myös sisäistä kokemusta – kvaliaa, eli sitä että jokin yksinkertaisesti tuntuu joltain?

2. Saatanan symboliikasta olen kanssasi samaa mieltä: kulttuurisesti se toimii usein pahan metaforana, ei niinkään konkreettisena olentona.

3. Agnostikon ”hoipertelu” voi myös näyttäytyä älyllisenä nöyryytenä – tunnustetaan, ettei kaikkea tiedetä. Itse en väitä mitään varmaksi, mutta en myöskään koe tarpeelliseksi olettaa materiaalisen todellisuuden rinnalle minkäänlaista henkimaailmaa. Mielen olemassaolon voi nähdä aivojen prosessien käynnissäolona. Kun nämä prosessit lakkaavat, kuten aivokuolemassa, myös mieli katoaa. Mitään ”sielua” ei jää kummittelemaan.

4. Empiirisyyden rajoista: ehkä kaikkea ei tarvitse selittää tieteellisesti, jos jokin uskomus tuo merkitystä ja hyvinvointia. Kaikki kuvitelmatkin ovat olemassa materiaalisina prosesseina ihmisen aivoissa, aivan kuten reaalitodellisuuden representaatiot. Mutta kuvitelmilla ei silti ole vastinetta ulkoisessa todellisuudessa – ne ovat olemassa vain uskovien korvien välissä.

Tämä riittää minulle mentaalisen todellisuuden selitykseksi. Kiinnostaisi kuulla: riittääkö tämä sinulle henkimaailman selitykseksi? Ellei riitä, niin miksi? Näetkö tässä näkemyksessä periaatteellisia ongelmia? Mihin agnostismia lopulta tarvitaan?

Se on totta että empiirisiä todisteita asiasta ei ole, mutta toisaalta sitten: Jos Jumalat olisivat kanssamme täällä, niin mihin meitä kuolevia tarvittaisiin?

Mihin meitä nytkään tarvitaan, jos jumala on kaikkivaltias? Hänhän voi hoitaa kaiken ilman meitäkin.

Ja jos jumala on myös ikuinen, miksi meidät (tai esiasteemme) piti luoda vasta n. 4,5 miljardia vuotta sitten? Mitä ihmettä jumala teki ikuisuuden ennen sitä?

Ikuiskysymys johon joko saa vastauksen kuoleman jälkeen tai sitten ollaan voikukan kaltaisia hetken olentoja vain.

[Pattinero]

.

Jesse oli ensimmäinen kommunisti:

Matteus 6:24: "Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän rakastaa toista, hän vihaa toista. Jos hän pitää huolta toisesta, hän laiminlyö toisen. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa."

Matteus 19:24: "On helpompi, että kameli menee neulansilmän läpi, kuin että rikas pääsee Jumalan valtakuntaan."

Luukas 12:33: "Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja. Hankkikaa itsellenne kukkaro, joka ei vanhene, aarre taivaissa, joka ei ehdy."

Matteus 21:12-13: Jeesus ajoi rahanvaihtajat ja kauppiaat temppelistä sanoen: "Minun huoneeni on oleva rukoushuone, mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

Näissä ei ole mitään viitettä kommunismiin jossa on tarkoitus tappaa kaikki jotka ovat omalla työllään anasainneet rahaa....tai saaneet ostettua polkupyörän tai television.

Tapojesi mukaisesti olet taas ymmärtänyt kommunismin periaatteetkin väärin. Eihän kommunismin tarkoitus tuo ole ollut, vaan se, että köyhyydestä päästäisiin eroon.

On erittäin ikävää kyseisen ideologian kannalta katsottuna se, että eihän se ole onnistunut NL:ssä eikä esimerkiksi Kuubassa. Kiina on varmaan se, joka on omaa "kommunismiaan" saanut parhaiten toimimaan, vaikka köyhiä sielläkin on, ja paljon onkin. Mutta niin niitä on myös kapitalismin kehdossa, eli USA:ssa. Kiina on aivan erilainen kommunistinen järjestelmä kuin mitä esimerkiksi NL aikoinaan oli.

Kommunismi on siis ottanut perkeleesti hittiä, koska se ei ole tavoitteissaan onnistunut. Eikä kyseinen ideologia pysty toimimaan ilman diktatuuria. Ja se puolestaan ei ole koskaan toiminut tasa-arvon, tai edes jonkintasoisen taloudellisen tasajaon perusteena. Ja siihen mahdottomuuteen mm. NL juuri kaatuikin.

Kiinnostavaa keskustelua – se pakottaa pohtimaan, mistä ideologiat oikein kumpuavat ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut historian saatossa.

Toisaalta – ajatusleikit, uteliaisuus ja spekulatiivinen metafysiikka ovat kiinnostavia myös siitä näkökulmasta, miten korvienvälinen koneisto toimii. Ihmismieli tuottaa käsitteitä, maailmanselityksiä ja abstraktioita, joilla ei aina ole ulkoista vastinetta, mutta jotka voivat vaikuttaa ihmiseen ja yhteiskuntaan voimakkaasti.

Esimerkiksi sosiaalinen todellisuus koostuu pitkälti fiktiivisistä rakenteista: rahalla ei ole arvoa ilman yhteistä uskomusta, valtiot ovat mielikuvituksellisia konstruktioita, ja laitkin elävät vain kollektiivisessa hyväksynnässä. Näin myös talousjärjestelmät ja ideologiat kuten kapitalismi, kommunismi tai uskonnollinen moraali – ne elävät mielikuvituksen, narratiivien ja uskomusten kautta.

Käytännössä kaikki historian talousjärjestelmät ovat olleet jonkinlaisen eliitin diktatuureja – olivatpa hegemonia rahan, vallankumouspuolueen tai "proletariaatin" nimissä. Demokratia ei ole koskaan aidosti ulottunut talouden rakenteisiin. Tälläkin hetkellä globaali talous Kiinasta Amerikkaan toimii rahan ehdoilla – se on rahan diktatuuri.

Tilanne muuttuu vasta, kun ihmiset uskaltavat ajatella vallitsevan taloususkon dogmit uudella tavalla: murtamaan sen illuusion, että järjestelmät ovat annettuja eikä ihmisten luomia. Talouden demokratisaatio ei ole mahdoton – se on toistaiseksi vain kuviteltu liian harvoin.

Juuri näin. Rahalla on diktaattorimainen asema yhteiskunnassa.

Ukrainan sotaakin yritetään ratkaista taloudellisin keinoin, eli yritetään saada Venäjältä rahat loppumaan, jottei se pystyisi sotimaan. Siitä vain miettimään, mikä voima on se määräävin. Jos Venäjä olisi köyhempi, ei se pystyisi enää ehkä edes sotimaan, tai ei olisi voinut hyökätä ollenkaan. Sitä paljon köyhempi Ukraina tulee velkaantumaan rajusti. Mutta, rahaa tai rahanarvoisia aseita se silti saa, jotta se pystyy sotaa jatkamaan. Ja paljon saakin. Ja pirun kalliiksi tulee. Niitä kustannuksia tullaan makselemaan vielä melkein 2100-luvulla, oli lopputulos mikä tahansa.

Alleviivasin kommentistasi sen kohdan, joka vaivaa aivan varmasti kaikkia. En ole tosin aivan varma, että ymmärsinkö tuon uskomuksen oikein. Mutta, esimerkiksi Suomessa, ja muuallakin kaikki asuntojen ylihinnat perustuvat juuri johonkin ihme uskoon siitä, ne neliöt ovat sen arvoisia, kun joku mennyt niille määrittelemään. Ja kun liian moni uskoo siihen kaikkeen, niin sitten ollaankin jo todella pahassa oravanpyörässä.

Suomessa tämä näkyy tietenkin siinä, että emme pelkästään velkaannu, vaan ylivelkaannumme. Eli, itse tienattua rahaa ei ole riittävästi käytössämme. Mutta, suurin syy siihen onkin se, että olemme ylihinnoitelleet itsemme jo ajat sitten.

[ID10T]

.

Jesse oli ensimmäinen kommunisti:

Matteus 6:24: "Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän rakastaa toista, hän vihaa toista. Jos hän pitää huolta toisesta, hän laiminlyö toisen. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa."

Matteus 19:24: "On helpompi, että kameli menee neulansilmän läpi, kuin että rikas pääsee Jumalan valtakuntaan."

Luukas 12:33: "Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja. Hankkikaa itsellenne kukkaro, joka ei vanhene, aarre taivaissa, joka ei ehdy."

Matteus 21:12-13: Jeesus ajoi rahanvaihtajat ja kauppiaat temppelistä sanoen: "Minun huoneeni on oleva rukoushuone, mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

Näissä ei ole mitään viitettä kommunismiin jossa on tarkoitus tappaa kaikki jotka ovat omalla työllään anasainneet rahaa....tai saaneet ostettua polkupyörän tai television.

Tapojesi mukaisesti olet taas ymmärtänyt kommunismin periaatteetkin väärin. Eihän kommunismin tarkoitus tuo ole ollut, vaan se, että köyhyydestä päästäisiin eroon.

On erittäin ikävää kyseisen ideologian kannalta katsottuna se, että eihän se ole onnistunut NL:ssä eikä esimerkiksi Kuubassa. Kiina on varmaan se, joka on omaa "kommunismiaan" saanut parhaiten toimimaan, vaikka köyhiä sielläkin on, ja paljon onkin. Mutta niin niitä on myös kapitalismin kehdossa, eli USA:ssa. Kiina on aivan erilainen kommunistinen järjestelmä kuin mitä esimerkiksi NL aikoinaan oli.

Kommunismi on siis ottanut perkeleesti hittiä, koska se ei ole tavoitteissaan onnistunut. Eikä kyseinen ideologia pysty toimimaan ilman diktatuuria. Ja se puolestaan ei ole koskaan toiminut tasa-arvon, tai edes jonkintasoisen taloudellisen tasajaon perusteena. Ja siihen mahdottomuuteen mm. NL juuri kaatuikin.

Kiinnostavaa keskustelua – se pakottaa pohtimaan, mistä ideologiat oikein kumpuavat ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut historian saatossa.

Toisaalta – ajatusleikit, uteliaisuus ja spekulatiivinen metafysiikka ovat kiinnostavia myös siitä näkökulmasta, miten korvienvälinen koneisto toimii. Ihmismieli tuottaa käsitteitä, maailmanselityksiä ja abstraktioita, joilla ei aina ole ulkoista vastinetta, mutta jotka voivat vaikuttaa ihmiseen ja yhteiskuntaan voimakkaasti.

Esimerkiksi sosiaalinen todellisuus koostuu pitkälti fiktiivisistä rakenteista: rahalla ei ole arvoa ilman yhteistä uskomusta, valtiot ovat mielikuvituksellisia konstruktioita, ja laitkin elävät vain kollektiivisessa hyväksynnässä. Näin myös talousjärjestelmät ja ideologiat kuten kapitalismi, kommunismi tai uskonnollinen moraali – ne elävät mielikuvituksen, narratiivien ja uskomusten kautta.

Käytännössä kaikki historian talousjärjestelmät ovat olleet jonkinlaisen eliitin diktatuureja – olivatpa hegemonia rahan, vallankumouspuolueen tai "proletariaatin" nimissä. Demokratia ei ole koskaan aidosti ulottunut talouden rakenteisiin. Tälläkin hetkellä globaali talous Kiinasta Amerikkaan toimii rahan ehdoilla – se on rahan diktatuuri.

Tilanne muuttuu vasta, kun ihmiset uskaltavat ajatella vallitsevan taloususkon dogmit uudella tavalla: murtamaan sen illuusion, että järjestelmät ovat annettuja eikä ihmisten luomia. Talouden demokratisaatio ei ole mahdoton – se on toistaiseksi vain kuviteltu liian harvoin.

Alleviivasin kommentistasi sen kohdan, joka vaivaa aivan varmasti kaikkia. En ole tosin aivan varma, että ymmärsinkö tuon uskomuksen oikein. Mutta, esimerkiksi Suomessa, ja muuallakin kaikki asuntojen ylihinnat perustuvat juuri johonkin ihme uskoon siitä, ne neliöt ovat sen arvoisia, kun joku mennyt niille määrittelemään. Ja kun liian moni uskoo siihen kaikkeen, niin sitten ollaankin jo todella pahassa oravanpyörässä.

Asuntomarkkinat ovat pitkälti spekulatiivisia, mutta esim. elintarvikkeiden hinta perustuu karkeasti kaavaan ostohinta + kate = myyntihinta. Siinä ei ole juurikaan hypeä mukana.

[Pattinero]

.

Jesse oli ensimmäinen kommunisti:

Matteus 6:24: "Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän rakastaa toista, hän vihaa toista. Jos hän pitää huolta toisesta, hän laiminlyö toisen. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa."

Matteus 19:24: "On helpompi, että kameli menee neulansilmän läpi, kuin että rikas pääsee Jumalan valtakuntaan."

Luukas 12:33: "Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja. Hankkikaa itsellenne kukkaro, joka ei vanhene, aarre taivaissa, joka ei ehdy."

Matteus 21:12-13: Jeesus ajoi rahanvaihtajat ja kauppiaat temppelistä sanoen: "Minun huoneeni on oleva rukoushuone, mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

Näissä ei ole mitään viitettä kommunismiin jossa on tarkoitus tappaa kaikki jotka ovat omalla työllään anasainneet rahaa....tai saaneet ostettua polkupyörän tai television.

Tapojesi mukaisesti olet taas ymmärtänyt kommunismin periaatteetkin väärin. Eihän kommunismin tarkoitus tuo ole ollut, vaan se, että köyhyydestä päästäisiin eroon.

On erittäin ikävää kyseisen ideologian kannalta katsottuna se, että eihän se ole onnistunut NL:ssä eikä esimerkiksi Kuubassa. Kiina on varmaan se, joka on omaa "kommunismiaan" saanut parhaiten toimimaan, vaikka köyhiä sielläkin on, ja paljon onkin. Mutta niin niitä on myös kapitalismin kehdossa, eli USA:ssa. Kiina on aivan erilainen kommunistinen järjestelmä kuin mitä esimerkiksi NL aikoinaan oli.

Kommunismi on siis ottanut perkeleesti hittiä, koska se ei ole tavoitteissaan onnistunut. Eikä kyseinen ideologia pysty toimimaan ilman diktatuuria. Ja se puolestaan ei ole koskaan toiminut tasa-arvon, tai edes jonkintasoisen taloudellisen tasajaon perusteena. Ja siihen mahdottomuuteen mm. NL juuri kaatuikin.

Kiinnostavaa keskustelua – se pakottaa pohtimaan, mistä ideologiat oikein kumpuavat ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut historian saatossa.

Toisaalta – ajatusleikit, uteliaisuus ja spekulatiivinen metafysiikka ovat kiinnostavia myös siitä näkökulmasta, miten korvienvälinen koneisto toimii. Ihmismieli tuottaa käsitteitä, maailmanselityksiä ja abstraktioita, joilla ei aina ole ulkoista vastinetta, mutta jotka voivat vaikuttaa ihmiseen ja yhteiskuntaan voimakkaasti.

Esimerkiksi sosiaalinen todellisuus koostuu pitkälti fiktiivisistä rakenteista: rahalla ei ole arvoa ilman yhteistä uskomusta, valtiot ovat mielikuvituksellisia konstruktioita, ja laitkin elävät vain kollektiivisessa hyväksynnässä. Näin myös talousjärjestelmät ja ideologiat kuten kapitalismi, kommunismi tai uskonnollinen moraali – ne elävät mielikuvituksen, narratiivien ja uskomusten kautta.

Käytännössä kaikki historian talousjärjestelmät ovat olleet jonkinlaisen eliitin diktatuureja – olivatpa hegemonia rahan, vallankumouspuolueen tai "proletariaatin" nimissä. Demokratia ei ole koskaan aidosti ulottunut talouden rakenteisiin. Tälläkin hetkellä globaali talous Kiinasta Amerikkaan toimii rahan ehdoilla – se on rahan diktatuuri.

Tilanne muuttuu vasta, kun ihmiset uskaltavat ajatella vallitsevan taloususkon dogmit uudella tavalla: murtamaan sen illuusion, että järjestelmät ovat annettuja eikä ihmisten luomia. Talouden demokratisaatio ei ole mahdoton – se on toistaiseksi vain kuviteltu liian harvoin.

Alleviivasin kommentistasi sen kohdan, joka vaivaa aivan varmasti kaikkia. En ole tosin aivan varma, että ymmärsinkö tuon uskomuksen oikein. Mutta, esimerkiksi Suomessa, ja muuallakin kaikki asuntojen ylihinnat perustuvat juuri johonkin ihme uskoon siitä, ne neliöt ovat sen arvoisia, kun joku mennyt niille määrittelemään. Ja kun liian moni uskoo siihen kaikkeen, niin sitten ollaankin jo todella pahassa oravanpyörässä.

Asuntomarkkinat ovat pitkälti spekulatiivisia, mutta esim. elintarvikkeiden hinta perustuu karkeasti kaavaan ostohinta + kate = myyntihinta. Siinä ei ole juurikaan hypeä mukana.

On siinäkin sillä tavalla, että raaka-aineiden tuottaja saa kaikkein vähiten. Ja myös riski on heidän. Suomessa satomenetyksistä voi saada korvauksia, mutta muualla ymmärtääkseni ei.

[ID10T]

.

Jesse oli ensimmäinen kommunisti:

Matteus 6:24: "Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän rakastaa toista, hän vihaa toista. Jos hän pitää huolta toisesta, hän laiminlyö toisen. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa."

Matteus 19:24: "On helpompi, että kameli menee neulansilmän läpi, kuin että rikas pääsee Jumalan valtakuntaan."

Luukas 12:33: "Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja. Hankkikaa itsellenne kukkaro, joka ei vanhene, aarre taivaissa, joka ei ehdy."

Matteus 21:12-13: Jeesus ajoi rahanvaihtajat ja kauppiaat temppelistä sanoen: "Minun huoneeni on oleva rukoushuone, mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

Näissä ei ole mitään viitettä kommunismiin jossa on tarkoitus tappaa kaikki jotka ovat omalla työllään anasainneet rahaa....tai saaneet ostettua polkupyörän tai television.

Tapojesi mukaisesti olet taas ymmärtänyt kommunismin periaatteetkin väärin. Eihän kommunismin tarkoitus tuo ole ollut, vaan se, että köyhyydestä päästäisiin eroon.

On erittäin ikävää kyseisen ideologian kannalta katsottuna se, että eihän se ole onnistunut NL:ssä eikä esimerkiksi Kuubassa. Kiina on varmaan se, joka on omaa "kommunismiaan" saanut parhaiten toimimaan, vaikka köyhiä sielläkin on, ja paljon onkin. Mutta niin niitä on myös kapitalismin kehdossa, eli USA:ssa. Kiina on aivan erilainen kommunistinen järjestelmä kuin mitä esimerkiksi NL aikoinaan oli.

Kommunismi on siis ottanut perkeleesti hittiä, koska se ei ole tavoitteissaan onnistunut. Eikä kyseinen ideologia pysty toimimaan ilman diktatuuria. Ja se puolestaan ei ole koskaan toiminut tasa-arvon, tai edes jonkintasoisen taloudellisen tasajaon perusteena. Ja siihen mahdottomuuteen mm. NL juuri kaatuikin.

Kiinnostavaa keskustelua – se pakottaa pohtimaan, mistä ideologiat oikein kumpuavat ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut historian saatossa.

Toisaalta – ajatusleikit, uteliaisuus ja spekulatiivinen metafysiikka ovat kiinnostavia myös siitä näkökulmasta, miten korvienvälinen koneisto toimii. Ihmismieli tuottaa käsitteitä, maailmanselityksiä ja abstraktioita, joilla ei aina ole ulkoista vastinetta, mutta jotka voivat vaikuttaa ihmiseen ja yhteiskuntaan voimakkaasti.

Esimerkiksi sosiaalinen todellisuus koostuu pitkälti fiktiivisistä rakenteista: rahalla ei ole arvoa ilman yhteistä uskomusta, valtiot ovat mielikuvituksellisia konstruktioita, ja laitkin elävät vain kollektiivisessa hyväksynnässä. Näin myös talousjärjestelmät ja ideologiat kuten kapitalismi, kommunismi tai uskonnollinen moraali – ne elävät mielikuvituksen, narratiivien ja uskomusten kautta.

Käytännössä kaikki historian talousjärjestelmät ovat olleet jonkinlaisen eliitin diktatuureja – olivatpa hegemonia rahan, vallankumouspuolueen tai "proletariaatin" nimissä. Demokratia ei ole koskaan aidosti ulottunut talouden rakenteisiin. Tälläkin hetkellä globaali talous Kiinasta Amerikkaan toimii rahan ehdoilla – se on rahan diktatuuri.

Tilanne muuttuu vasta, kun ihmiset uskaltavat ajatella vallitsevan taloususkon dogmit uudella tavalla: murtamaan sen illuusion, että järjestelmät ovat annettuja eikä ihmisten luomia. Talouden demokratisaatio ei ole mahdoton – se on toistaiseksi vain kuviteltu liian harvoin.

Alleviivasin kommentistasi sen kohdan, joka vaivaa aivan varmasti kaikkia. En ole tosin aivan varma, että ymmärsinkö tuon uskomuksen oikein. Mutta, esimerkiksi Suomessa, ja muuallakin kaikki asuntojen ylihinnat perustuvat juuri johonkin ihme uskoon siitä, ne neliöt ovat sen arvoisia, kun joku mennyt niille määrittelemään. Ja kun liian moni uskoo siihen kaikkeen, niin sitten ollaankin jo todella pahassa oravanpyörässä.

Asuntomarkkinat ovat pitkälti spekulatiivisia, mutta esim. elintarvikkeiden hinta perustuu karkeasti kaavaan ostohinta + kate = myyntihinta. Siinä ei ole juurikaan hypeä mukana.

On siinäkin sillä tavalla, että raaka-aineiden tuottaja saa kaikkein vähiten. Ja myös riski on heidän. Suomessa satomenetyksistä voi saada korvauksia, mutta muualla ymmärtääkseni ei.

Alkutuottaja saa kuitenkin tuotteelleen markkinahinnan, joka määrittyy itse tuotteen perusteella. Asuntomarkkinoilla taas aivan vastaava tuote (esim. 3H + K) hinnoitellaan sijainnin (ja paikan imagon) mukaan. Ja se sijaintikin ratkaisee jo puolen kilometrin tarkkuudella kaupunkialueella. Perunakilosta maksetaan lähinnä lajikkeen mukaan, ei ostopaikan mukaan.

[Naturalisti]

Kiinnostavaa keskustelua – se pakottaa pohtimaan, mistä ideologiat oikein kumpuavat ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut historian saatossa.

Toisaalta – ajatusleikit, uteliaisuus ja spekulatiivinen metafysiikka ovat kiinnostavia myös siitä näkökulmasta, miten korvienvälinen koneisto toimii. Ihmismieli tuottaa käsitteitä, maailmanselityksiä ja abstraktioita, joilla ei aina ole ulkoista vastinetta, mutta jotka voivat vaikuttaa ihmiseen ja yhteiskuntaan voimakkaasti.

Esimerkiksi sosiaalinen todellisuus koostuu pitkälti fiktiivisistä rakenteista: rahalla ei ole arvoa ilman yhteistä uskomusta, valtiot ovat mielikuvituksellisia konstruktioita, ja laitkin elävät vain kollektiivisessa hyväksynnässä. Näin myös talousjärjestelmät ja ideologiat kuten kapitalismi, kommunismi tai uskonnollinen moraali – ne elävät mielikuvituksen, narratiivien ja uskomusten kautta.

Käytännössä kaikki historian talousjärjestelmät ovat olleet jonkinlaisen eliitin diktatuureja – olivatpa hegemonia rahan, vallankumouspuolueen tai "proletariaatin" nimissä. Demokratia ei ole koskaan aidosti ulottunut talouden rakenteisiin. Tälläkin hetkellä globaali talous Kiinasta Amerikkaan toimii rahan ehdoilla – se on rahan diktatuuri.

Tilanne muuttuu vasta, kun ihmiset uskaltavat ajatella vallitsevan taloususkon dogmit uudella tavalla: murtamaan sen illuusion, että järjestelmät ovat annettuja eikä ihmisten luomia. Talouden demokratisaatio ei ole mahdoton – se on toistaiseksi vain kuviteltu liian harvoin.

Juuri näin. Rahalla on diktaattorimainen asema yhteiskunnassa.

Ukrainan sotaakin yritetään ratkaista taloudellisin keinoin, eli yritetään saada Venäjältä rahat loppumaan, jottei se pystyisi sotimaan. Siitä vain miettimään, mikä voima on se määräävin. Jos Venäjä olisi köyhempi, ei se pystyisi enää ehkä edes sotimaan, tai ei olisi voinut hyökätä ollenkaan. Sitä paljon köyhempi Ukraina tulee velkaantumaan rajusti. Mutta, rahaa tai rahanarvoisia aseita se silti saa, jotta se pystyy sotaa jatkamaan. Ja paljon saakin. Ja pirun kalliiksi tulee. Niitä kustannuksia tullaan makselemaan vielä melkein 2100-luvulla, oli lopputulos mikä tahansa.

Alleviivasin kommentistasi sen kohdan, joka vaivaa aivan varmasti kaikkia. En ole tosin aivan varma, että ymmärsinkö tuon uskomuksen oikein. Mutta, esimerkiksi Suomessa, ja muuallakin kaikki asuntojen ylihinnat perustuvat juuri johonkin ihme uskoon siitä, ne neliöt ovat sen arvoisia, kun joku mennyt niille määrittelemään. Ja kun liian moni uskoo siihen kaikkeen, niin sitten ollaankin jo todella pahassa oravanpyörässä.

Suomessa tämä näkyy tietenkin siinä, että emme pelkästään velkaannu, vaan ylivelkaannumme. Eli, itse tienattua rahaa ei ole riittävästi käytössämme. Mutta, suurin syy siihen onkin se, että olemme ylihinnoitelleet itsemme jo ajat sitten.

---

Alleviivasin kommentistasi sen kohdan, joka vaivaa aivan varmasti kaikkia. En ole tosin aivan varma, että ymmärsinkö tuon uskomuksen oikein. Mutta, esimerkiksi Suomessa, ja muuallakin kaikki asuntojen ylihinnat perustuvat juuri johonkin ihme uskoon siitä, ne neliöt ovat sen arvoisia, kun joku mennyt niille määrittelemään. Ja kun liian moni uskoo siihen kaikkeen, niin sitten ollaankin jo todella pahassa oravanpyörässä.

Asuntomarkkinat ovat pitkälti spekulatiivisia, mutta esim. elintarvikkeiden hinta perustuu karkeasti kaavaan ostohinta + kate = myyntihinta. Siinä ei ole juurikaan hypeä mukana.

---

Asuntomarkkinat ovat pitkälti spekulatiivisia, mutta esim. elintarvikkeiden hinta perustuu karkeasti kaavaan ostohinta + kate = myyntihinta. Siinä ei ole juurikaan hypeä mukana.

On siinäkin sillä tavalla, että raaka-aineiden tuottaja saa kaikkein vähiten. Ja myös riski on heidän. Suomessa satomenetyksistä voi saada korvauksia, mutta muualla ymmärtääkseni ei.

---

On siinäkin sillä tavalla, että raaka-aineiden tuottaja saa kaikkein vähiten. Ja myös riski on heidän. Suomessa satomenetyksistä voi saada korvauksia, mutta muualla ymmärtääkseni ei.

Alkutuottaja saa kuitenkin tuotteelleen markkinahinnan, joka määrittyy itse tuotteen perusteella. Asuntomarkkinoilla taas aivan vastaava tuote (esim. 3H + K) hinnoitellaan sijainnin (ja paikan imagon) mukaan. Ja se sijaintikin ratkaisee jo puolen kilometrin tarkkuudella kaupunkialueella. Perunakilosta maksetaan lähinnä lajikkeen mukaan, ei ostopaikan mukaan.

Asuntomarkkinoiden spekulatiivisuus on erinomainen esimerkki siitä, miten nykyinen velkarahajärjestelmä ruokkii rahoituskuplia. Kun pankit luovat rahaa myöntämällä lainoja, hinnat nousevat uskomusten ja velkakyvyn, ei reaalisten arvojen perusteella. Lopputuloksena syntyy ylivelkaantumista ja hintakuplia – ja kun kupla puhkeaa, veronmaksajat pelastavat pankit.

Tämä ei ole sattumaa vaan rakenteellinen ongelma: pankit luovat rahaa tyhjästä ilman reaalivakuuksia, ja järjestelmä kannustaa riskinottoon. Historia tuntee lukuisia esimerkkejä – 2008 finanssikriisi, eurokriisi, jne..

Rahareformi, jossa rahanluonti siirretään keskuspankille ja pankit toimivat vain välittäjinä, katkaisisi tämän mekanismin. Pankit eivät voisi enää luoda rahaa tyhjästä, vaan niiden olisi hankittava etukäteen varat lainoihin. Tämä hillitsisi hintakuplia ja vähentäisi moraalikatoa.

Lisäksi maksutilit olisivat täysin riskittömiä keskuspankissa – pankin kaatuessa kansalaiset eivät menettäisi varojaan, eikä pelastuspaketteja tarvittaisi. Reaalitalous ja finanssipeli erotettaisiin toisistaan, mikä loisi vakaamman ja oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän.

Nykyjärjestelmä perustuu uskomukseen, että hinnat ovat "oikeita", koska joku on valmis maksamaan ne velalla. Rahareformi palauttaisi hinnanmuodostuksen reaalisiin perusteisiin – ja samalla demokratian talouden rakenteisiin.

PS. Ukrainassa, Gazassa ja muissa sotien ja luonnonkatastrofien jälleenrakennus kohteissa tuhokapitalismia kiinnostaa lähinnä vain sen avulla saatavissa olevat taloudelliset hyödyt.

[Pattinero]

Asuntomarkkinoiden spekulatiivisuus on erinomainen esimerkki siitä, miten nykyinen velkarahajärjestelmä ruokkii rahoituskuplia. Kun pankit luovat rahaa myöntämällä lainoja, hinnat nousevat uskomusten ja velkakyvyn, ei reaalisten arvojen perusteella. Lopputuloksena syntyy ylivelkaantumista ja hintakuplia – ja kun kupla puhkeaa, veronmaksajat pelastavat pankit.

Juuri näin olen tuon alleviivatun osan itsekin ajatellut. Ja koska tuotto lainatulle rahalle on se, joka merkitsee, niin sitä suuremmat ovat uskomukset vääriin asioihin, ja sen paremman tuoton rahan lainaajat saavat, koska korkotuotot ovat todella suuria. Koron ei tarvitsekaan olla kovin suuri, kun pääomat ovat sitä. Ja pitkät maksuajat ovat oikea maukas mansikka koko komeuden päälle.

Ja tätä sirkusta on Suomessakin jatkettu jo vuosikymmenet, eivät tollot tajua, että mistä vedätyksestä oikeasti on kyse. Ei tarvitse ihmetellä, että miksi kaikki maksaa aivan liikaa, eikä ylenpalttiselle velkaantumiselle ole loppua näköpiirissä. Eikä sitä taideta oikeasti edes haluta.