Ateismi johtaa viimetorstailaisuuteen

[Stadin öljylanne]

Olen pohtinut, että jos mikään tai kukaan ei ole vahtimassa, että luonto noudattaa luonnonlakeja, eikä siis vaihtele sääntöjään satunnaisesti joka käänteessä, päädytään lopulta joka tapauksessa viimetorstailaisuuteen. Prove me wrong!

Ei luontoa tarvitse vahtia. Se noudattaa kyllä luonnonlakeja ilmankin.

Tämä ei vastaa kysymykseen mistä se tietää noudattaa niitä. Jos sillä ei ole aivoja muistia ja muitakaan vastaavia ominaisuuksia, se voi yhtä hyvin olla noudattamatta niitä. Noudattaa hetkestä toiseen mitä tahansa sääntöjä. Miksi se kuitenkin noudattaa vain tiettyjä sääntöjä?

Jätän tällaiset pohdinnat muiden murheeksi. Kysymykseen on mahdotonta vastata.

Ihan hyväksyttävä kanta.

[ID10T]

...päädytään lopulta joka tapauksessa viimetorstailaisuuteen.

No nyt en ehkä ymmärtänyt. Viime torstaisuus tuo mieleeni Hänen Korkeasti Ylistetyn Lonkeroisuutensa, Lentävän Spagettihirviön, joka loi maailmankaikkeuden, vuoret, kääpiöt ja kaiken viime torstakin vastaisena yönä. Rämen.
Muuta viimetorstailaisuutta en tunne, vaikka ateistina olenkin uskontoihin perehtynyt.

Viime torstailaisuuden teistinen tai tietokonesimulaatioversio menee jotenkin niin, että Jumala tai simuloija loi maailman viime torstaina ja istutti muistot sitä edeltävistä ajoista aivoihimme. Ateismissa päädytään lähes samaan mutta niin, että joka hetki on uusi viimetorstai ts. luonto luo itsensä tyhjästä joka hetki uudestaan.

Olen kuullut tuosta. Mutta pätee myös edelliseen minuuttiin. Miten helvetissä yhdistät ateismin tuohon viimetorstailuuteen? Sehän on yksi Matrix-maailman variaatio ja täysin mahdollinen jopa. Jos ajattelet itseäsi hiukkasena ajan virrassa olet vain olemassa siinä hetkessä jossa olet. Muu on kuvitelmaa, jopa kaikki muistot. Tai Blade Runnerin replikanttien keinotekoinen mennisyyys. En ole ihan saletti trollaatko nyt?

Yhdistän ateismin siihen havaintooni, että en ole koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa ateistit olisivat pohtineet ateismin implikaatioita kovinkaan pitkälle.

Jumaluskon puute, eli ateismi, on implikaatiota jumalakonseptin täydellisestä epäloogisuudesta. Miten siis ateismista voisi implikoitua takaisinkytkentä teismin kaltaiseen "luojasuunnittelijan" olettamiseen? Tämähän olisi täysin järjetöntä.

En tarjoa viimetorstailaisuutta jumaluskona vaan ajatuksena, että luonto rakentaa itsensä joka hetki alusta loppuun uudestaan sellaiseksi kuin me sen näemme ja koemme, jotka eli näkemisemme ja kokemisemme nekin rakentuvat joka hetkti tyhjästä.

No ei tuossakaan ole mitään järkeä, koska luonto ei ole entiteetti (tai olio), vaan se on miljardeista osista koostuva kokonaisuus, jonka osat rakentuvat uudestaan kukin omaan tahtiinsa. Ne eivät siis rakennu joka hetki uudestaan.

Tuo sinun näkemyksesi viimetorstailaisuudesta kyllä vaatisi jonkinlaista orkestrointia.

[ID10T]

Jos nyt palataan aloitukseen: eihän teismikään takaa, että jumala pitäisi luonnonlait vakaina ja deterministisinä. Yhtä hyvin jumala voisi olla vapaan luonnon kannattaja ja vain seurailisi sivusta. Eli kaikki johtaa lastthursdayismiin.

Itse asiassa ateismi ei johda mihinkään, koska siihen ei liity toimintaohjeita tai moraalisääntöjä. Ateistilta vain puuttuu tarpeeton lisävaruste nimeltä jumalusko. Eihän autoiluunkaan vaikuta mitenkään se, onko takapuskurissa joku typerä tarra vai ei. Se on eri asia, mikä sen tarran liimaamiseen on johtanut. Tämä pätee myös ateismiin. Ei ole mitään syytä pohtia, mihin ateismi johtaa, vaan olennaista on se, miten siihen on päädytty.

Kyllä ateistinen maailmankatsomus sisältää implikaationaan perustelemattoman vastauksen että ""kyllä luonto tietää noudattaa luonnon lakeja vahtimattakin.

Ei sisällä, ateismi on kannanotto jumalan olemassaoloon, ei muuta.

[Märkäruuti]

Tämä liittyy atrooppiseen periaatteeseen, jossa tätä ongelmaa lähestystään vastauksella että ehkäpä on ääretön määrä maailmankaikkeuksia kullakin omat ominaisuutensa ja me elämme yhdessä niistä.

Antrooppinen periaate on yleinen selitys "hienoviritykselle", joka mahdollistaa meidän kyselemässä miksi-kysymyksiä.

Enqvist viittasi myös toiseen mahdollisuuteen. Näennäinen hienoviritys voi johtua myös tietämyksemme vajavaisuudesta. Voi olla että tämän kaltainen maailmankaikkaus on jostain vielä tuntemattomasta perimmäisestä syystä ainoa mahdollinen.
Vastaisiko sekään miksi-kysymyksen? Tuskin. Ainakin kyselykautta elävällä pojanpojallani miksi kysymysten ketju tuntuu olevan loputon.

[ID10T]

Luonto on aivoton toimija joten ei se tiedä, joten ateisminperustuu fysyykan suhteen perustelemattomiin olettamiin.

Mielestäni fysiikka kuten muutkin luonnontieteet vastaavat kysymykseen "miten", eikä niinkään "miksi."
Avaruus kaareutuu massojen vaikutuksesta ja eri atomeista koostuva molekyyli kasaantuu aina samaan muotoon noudattamalla yksinkertaista sääntöä "Hakeudu alimpaan energiatilaan." Kumpaankaan ei tietääkseni löydy sen syvällisempää "miksi" vastausta.

Miksi vastaus on kuitenkin keskeinen jos haluaa filosofiansa pärjäävän jumalaselityksille.

En minä ateistina ole kilpailemassa jumalaselityksien kanssa, koska ne jumalaselitykset ovat minulle täysin yhdentekeviä.

[ID10T]

Luonnonlait ovat luonnon ominaisuus. Ajatus, että ne tulisivat jostain ulkoa "noudatettavaksi" on outo.

Energiaminimeistä kaikessa kai lopuksi on kysymys.

Luonnon lait ovat luonnon ominaisuus. Kyllä. Mistä luonto tietää olla sellainen hetkestä toiseen, että sillä on juuri tietyt ominaisuudet?

Ei litran maitotölkkikään tiedä ominaisuuksistaan mitään, eikä sen tarvitse. Silti sillä on tietty massa ja tilavuus sekä väri/kuvionti ja ulko- sekä sisämitat.

[Stadin öljylanne]

...päädytään lopulta joka tapauksessa viimetorstailaisuuteen.

No nyt en ehkä ymmärtänyt. Viime torstaisuus tuo mieleeni Hänen Korkeasti Ylistetyn Lonkeroisuutensa, Lentävän Spagettihirviön, joka loi maailmankaikkeuden, vuoret, kääpiöt ja kaiken viime torstakin vastaisena yönä. Rämen.
Muuta viimetorstailaisuutta en tunne, vaikka ateistina olenkin uskontoihin perehtynyt.

Viime torstailaisuuden teistinen tai tietokonesimulaatioversio menee jotenkin niin, että Jumala tai simuloija loi maailman viime torstaina ja istutti muistot sitä edeltävistä ajoista aivoihimme. Ateismissa päädytään lähes samaan mutta niin, että joka hetki on uusi viimetorstai ts. luonto luo itsensä tyhjästä joka hetki uudestaan.

Olen kuullut tuosta. Mutta pätee myös edelliseen minuuttiin. Miten helvetissä yhdistät ateismin tuohon viimetorstailuuteen? Sehän on yksi Matrix-maailman variaatio ja täysin mahdollinen jopa. Jos ajattelet itseäsi hiukkasena ajan virrassa olet vain olemassa siinä hetkessä jossa olet. Muu on kuvitelmaa, jopa kaikki muistot. Tai Blade Runnerin replikanttien keinotekoinen mennisyyys. En ole ihan saletti trollaatko nyt?

Yhdistän ateismin siihen havaintooni, että en ole koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa ateistit olisivat pohtineet ateismin implikaatioita kovinkaan pitkälle.

Jumaluskon puute, eli ateismi, on implikaatiota jumalakonseptin täydellisestä epäloogisuudesta. Miten siis ateismista voisi implikoitua takaisinkytkentä teismin kaltaiseen "luojasuunnittelijan" olettamiseen? Tämähän olisi täysin järjetöntä.

En tarjoa viimetorstailaisuutta jumaluskona vaan ajatuksena, että luonto rakentaa itsensä joka hetki alusta loppuun uudestaan sellaiseksi kuin me sen näemme ja koemme, jotka eli näkemisemme ja kokemisemme nekin rakentuvat joka hetkti tyhjästä.

No ei tuossakaan ole mitään järkeä, koska luonto ei ole entiteetti (tai olio), vaan se on miljardeista osista koostuva kokonaisuus, jonka osat rakentuvat uudestaan kukin omaan tahtiinsa. Ne eivät siis rakennu joka hetki uudestaan.

Tuo sinun näkemyksesi viimetorstailaisuudesta kyllä vaatisi jonkinlaista orkestrointia.

Vain tietyt luonnon lait, joita nuo miljardit osat noudattavat eikä mitä tahansa luonnon lakeja jää edelleen selittämättä.

[Stadin öljylanne]

Jos nyt palataan aloitukseen: eihän teismikään takaa, että jumala pitäisi luonnonlait vakaina ja deterministisinä. Yhtä hyvin jumala voisi olla vapaan luonnon kannattaja ja vain seurailisi sivusta. Eli kaikki johtaa lastthursdayismiin.

Itse asiassa ateismi ei johda mihinkään, koska siihen ei liity toimintaohjeita tai moraalisääntöjä. Ateistilta vain puuttuu tarpeeton lisävaruste nimeltä jumalusko. Eihän autoiluunkaan vaikuta mitenkään se, onko takapuskurissa joku typerä tarra vai ei. Se on eri asia, mikä sen tarran liimaamiseen on johtanut. Tämä pätee myös ateismiin. Ei ole mitään syytä pohtia, mihin ateismi johtaa, vaan olennaista on se, miten siihen on päädytty.

Kyllä ateistinen maailmankatsomus sisältää implikaationaan perustelemattoman vastauksen että ""kyllä luonto tietää noudattaa luonnon lakeja vahtimattakin.

Ei sisällä, ateismi on kannanotto jumalan olemassaoloon, ei muuta.

Kaikilla kannoilla on implikaatioita. Eivät kannat elä maailmankaikkeuden ulkopuolella, vaan ovat sen sisäisiä asioita, ja siten syy-seuraus ketjussa sen sisäisten asioiden kanssa.

[Stadin öljylanne]

Luonto on aivoton toimija joten ei se tiedä, joten ateisminperustuu fysyykan suhteen perustelemattomiin olettamiin.

Mielestäni fysiikka kuten muutkin luonnontieteet vastaavat kysymykseen "miten", eikä niinkään "miksi."
Avaruus kaareutuu massojen vaikutuksesta ja eri atomeista koostuva molekyyli kasaantuu aina samaan muotoon noudattamalla yksinkertaista sääntöä "Hakeudu alimpaan energiatilaan." Kumpaankaan ei tietääkseni löydy sen syvällisempää "miksi" vastausta.

Miksi vastaus on kuitenkin keskeinen jos haluaa filosofiansa pärjäävän jumalaselityksille.

En minä ateistina ole kilpailemassa jumalaselityksien kanssa, koska ne jumalaselitykset ovat minulle täysin yhdentekeviä.

Ihan hyväksyttävä kanta.

[Stadin öljylanne]

Luonnonlait ovat luonnon ominaisuus. Ajatus, että ne tulisivat jostain ulkoa "noudatettavaksi" on outo.

Energiaminimeistä kaikessa kai lopuksi on kysymys.

Luonnon lait ovat luonnon ominaisuus. Kyllä. Mistä luonto tietää olla sellainen hetkestä toiseen, että sillä on juuri tietyt ominaisuudet?

Ei litran maitotölkkikään tiedä ominaisuuksistaan mitään, eikä sen tarvitse. Silti sillä on tietty massa ja tilavuus sekä väri/kuvionti ja ulko- sekä sisämitat.

Tämä on insinöörivastaus. Riittää vastaukseksi miltä asiat näyttävät ja vähemmän se, mitä asiat todellisuudessa ovat.

[ID10T]

...päädytään lopulta joka tapauksessa viimetorstailaisuuteen.

No nyt en ehkä ymmärtänyt. Viime torstaisuus tuo mieleeni Hänen Korkeasti Ylistetyn Lonkeroisuutensa, Lentävän Spagettihirviön, joka loi maailmankaikkeuden, vuoret, kääpiöt ja kaiken viime torstakin vastaisena yönä. Rämen.
Muuta viimetorstailaisuutta en tunne, vaikka ateistina olenkin uskontoihin perehtynyt.

Viime torstailaisuuden teistinen tai tietokonesimulaatioversio menee jotenkin niin, että Jumala tai simuloija loi maailman viime torstaina ja istutti muistot sitä edeltävistä ajoista aivoihimme. Ateismissa päädytään lähes samaan mutta niin, että joka hetki on uusi viimetorstai ts. luonto luo itsensä tyhjästä joka hetki uudestaan.

Olen kuullut tuosta. Mutta pätee myös edelliseen minuuttiin. Miten helvetissä yhdistät ateismin tuohon viimetorstailuuteen? Sehän on yksi Matrix-maailman variaatio ja täysin mahdollinen jopa. Jos ajattelet itseäsi hiukkasena ajan virrassa olet vain olemassa siinä hetkessä jossa olet. Muu on kuvitelmaa, jopa kaikki muistot. Tai Blade Runnerin replikanttien keinotekoinen mennisyyys. En ole ihan saletti trollaatko nyt?

Yhdistän ateismin siihen havaintooni, että en ole koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa ateistit olisivat pohtineet ateismin implikaatioita kovinkaan pitkälle.

Jumaluskon puute, eli ateismi, on implikaatiota jumalakonseptin täydellisestä epäloogisuudesta. Miten siis ateismista voisi implikoitua takaisinkytkentä teismin kaltaiseen "luojasuunnittelijan" olettamiseen? Tämähän olisi täysin järjetöntä.

En tarjoa viimetorstailaisuutta jumaluskona vaan ajatuksena, että luonto rakentaa itsensä joka hetki alusta loppuun uudestaan sellaiseksi kuin me sen näemme ja koemme, jotka eli näkemisemme ja kokemisemme nekin rakentuvat joka hetkti tyhjästä.

No ei tuossakaan ole mitään järkeä, koska luonto ei ole entiteetti (tai olio), vaan se on miljardeista osista koostuva kokonaisuus, jonka osat rakentuvat uudestaan kukin omaan tahtiinsa. Ne eivät siis rakennu joka hetki uudestaan.

Tuo sinun näkemyksesi viimetorstailaisuudesta kyllä vaatisi jonkinlaista orkestrointia.

Vain tietyt luonnon lait, joita nuo miljardit osat noudattavat eikä mitä tahansa luonnon lakeja jää edelleen selittämättä.

No jääköön. Viisautta on myös myöntää vajavaisuutensa.

[ID10T]

Jos nyt palataan aloitukseen: eihän teismikään takaa, että jumala pitäisi luonnonlait vakaina ja deterministisinä. Yhtä hyvin jumala voisi olla vapaan luonnon kannattaja ja vain seurailisi sivusta. Eli kaikki johtaa lastthursdayismiin.

Itse asiassa ateismi ei johda mihinkään, koska siihen ei liity toimintaohjeita tai moraalisääntöjä. Ateistilta vain puuttuu tarpeeton lisävaruste nimeltä jumalusko. Eihän autoiluunkaan vaikuta mitenkään se, onko takapuskurissa joku typerä tarra vai ei. Se on eri asia, mikä sen tarran liimaamiseen on johtanut. Tämä pätee myös ateismiin. Ei ole mitään syytä pohtia, mihin ateismi johtaa, vaan olennaista on se, miten siihen on päädytty.

Kyllä ateistinen maailmankatsomus sisältää implikaationaan perustelemattoman vastauksen että ""kyllä luonto tietää noudattaa luonnon lakeja vahtimattakin.

Ei sisällä, ateismi on kannanotto jumalan olemassaoloon, ei muuta.

Kaikilla kannoilla on implikaatioita. Eivät kannat elä maailmankaikkeuden ulkopuolella, vaan ovat sen sisäisiä asioita, ja siten syy-seuraus ketjussa sen sisäisten asioiden kanssa.

"Minä en usko jumalaan". Selitäpä nyt minulle, mitä siitä seuraa, ja miksi. Kukaan ei esim. kiellä minua käymästä kirkossa, lukemasta Raamattua tai tekemästä mitään muutakaan, mitä kuuliaiset uskovat tekevät. En ehkä ole näissä jutuissa sydämelläni mukana, mutta eihän meillä ole takeita uskovienkaan vakaumuksen asteesta.

[Stadin öljylanne]

Tämä liittyy atrooppiseen periaatteeseen, jossa tätä ongelmaa lähestystään vastauksella että ehkäpä on ääretön määrä maailmankaikkeuksia kullakin omat ominaisuutensa ja me elämme yhdessä niistä.

Antrooppinen periaate on yleinen selitys "hienoviritykselle", joka mahdollistaa meidän kyselemässä miksi-kysymyksiä.

Enqvist viittasi myös toiseen mahdollisuuteen. Näennäinen hienoviritys voi johtua myös tietämyksemme vajavaisuudesta. Voi olla että tämän kaltainen maailmankaikkaus on jostain vielä tuntemattomasta perimmäisestä syystä ainoa mahdollinen.
Vastaisiko sekään miksi-kysymyksen? Tuskin. Ainakin kyselykautta elävällä pojanpojallani miksi kysymysten ketju tuntuu olevan loputon.

No siis itse lähdin pohtimaan kysymystä juuri tuosta väistämättömyydestä. Esimerkiksi satunnaismatriisiteorian (RMT) epälineaarinen tapa käsitellä satunnsisia alkioita johtaa satunnaisiin alkioihin (ominaisarvoihin), jotka eivät ole enää kuitenkaan täysin satunnaisia vaan noudattavat säännönmuksisuuksia. RMT tarjoaa jännittävän ehdotuksen, että luonnonnlait emergoituisivat satunnaisuudesta tilastollisina väistämättömyyksinä. Aivoton luonto kun mielestäni pystyy satunnaiseen sekamelskaan tai se vaikuttaa helpommalta kuin tarkalleen vakioina pidettävät säännöt. Jokin tällainen väistämättömyysmekanismi täytyy olla taustalla jotta luonto "tietää" noudattaa sääntöjä. Eli asianmukainen kattaus epälineaarista satunnaisuutta ja säännöt ovat looginen tilastollinen väistämättönyys.

Tämä jättää kyllä edelleen kysymyksen avoimeksi satunnaisuudesta, miksi ja miksi se noudattaisi tätäkään logiikkaa, mutta yhteen mielestäni keskeiseen kysymykseen tämä vastaa. Tai antaa ainakin järkevän tavan ajatella sitä kysymystä miksi vain tietyt säännönmukaisuudet eikä mielivaltaisesti mitä tahansa sääntöjä.

[Kohina]

Tämä liittyy atrooppiseen periaatteeseen, jossa tätä ongelmaa lähestystään vastauksella että ehkäpä on ääretön määrä maailmankaikkeuksia kullakin omat ominaisuutensa ja me elämme yhdessä niistä.

Antrooppinen periaate on yleinen selitys "hienoviritykselle", joka mahdollistaa meidän kyselemässä miksi-kysymyksiä.

Enqvist viittasi myös toiseen mahdollisuuteen. Näennäinen hienoviritys voi johtua myös tietämyksemme vajavaisuudesta. Voi olla että tämän kaltainen maailmankaikkaus on jostain vielä tuntemattomasta perimmäisestä syystä ainoa mahdollinen.
Vastaisiko sekään miksi-kysymyksen? Tuskin. Ainakin kyselykautta elävällä pojanpojallani miksi kysymysten ketju tuntuu olevan loputon.

No siis itse lähdin pohtimaan kysymystä juuri tuosta väistämättömyydestä. Esimerkiksi satunnaismatriisiteorian (RMT) epälineaarinen tapa käsitellä satunnsisia alkioita johtaa satunnaisiin alkioihin (ominaisarvoihin), jotka eivät ole enää kuitenkaan täysin satunnaisia vaan noudattavat säännönmuksisuuksia. RMT tarjoaa jännittävän ehdotuksen, että luonnonnlait emergoituisivat satunnaisuudesta tilastollisina väistämättömyyksinä. Aivoton luonto kun mielestäni pystyy satunnaiseen sekamelskaan. Jokin tällainen väistämättömyysmekanismi täytyy olla taustalla jotta luonto "tietää" noudattaa sääntöjä. Eli asianmukainen kattaus epälineaarista satunnaisuutta ja säännötbovat looginen väistämättönyys.

Tämä jättää kyllä edelleen kysymyksen avoimeksi satunnaisuudesta, miksi ja miksi se noudattaisi tätäkään logiikkaa.mutta yhteen mielestäni keskeiseen kysymykseen tämä vastaa. Tai antaa järkevän tavan ajatella sitä misyä vain tietyt säännönmukaisuudet eikä mielivaltaisesti mitä tahansa.

Laitoin tuosta tuolla aiemmin.
https://theconversation.com/is-reality- ... -be-162936

On this view, the world is an intricate web of interrelations, such that objects no longer have their own individual existence independent from other objects – like an endless game of quantum mirrors. Moreover, there may well be no independent “metaphysical” substance constituting our reality that underlies this web.

As Rovelli puts it:

We are nothing but images of images. Reality, including ourselves, is nothing but a thin and fragile veil, beyond which … there is nothing

[Stadin öljylanne]

Tämä liittyy atrooppiseen periaatteeseen, jossa tätä ongelmaa lähestystään vastauksella että ehkäpä on ääretön määrä maailmankaikkeuksia kullakin omat ominaisuutensa ja me elämme yhdessä niistä.

Antrooppinen periaate on yleinen selitys "hienoviritykselle", joka mahdollistaa meidän kyselemässä miksi-kysymyksiä.

Enqvist viittasi myös toiseen mahdollisuuteen. Näennäinen hienoviritys voi johtua myös tietämyksemme vajavaisuudesta. Voi olla että tämän kaltainen maailmankaikkaus on jostain vielä tuntemattomasta perimmäisestä syystä ainoa mahdollinen.
Vastaisiko sekään miksi-kysymyksen? Tuskin. Ainakin kyselykautta elävällä pojanpojallani miksi kysymysten ketju tuntuu olevan loputon.

No siis itse lähdin pohtimaan kysymystä juuri tuosta väistämättömyydestä. Esimerkiksi satunnaismatriisiteorian (RMT) epälineaarinen tapa käsitellä satunnsisia alkioita johtaa satunnaisiin alkioihin (ominaisarvoihin), jotka eivät ole enää kuitenkaan täysin satunnaisia vaan noudattavat säännönmuksisuuksia. RMT tarjoaa jännittävän ehdotuksen, että luonnonnlait emergoituisivat satunnaisuudesta tilastollisina väistämättömyyksinä. Aivoton luonto kun mielestäni pystyy satunnaiseen sekamelskaan. Jokin tällainen väistämättömyysmekanismi täytyy olla taustalla jotta luonto "tietää" noudattaa sääntöjä. Eli asianmukainen kattaus epälineaarista satunnaisuutta ja säännötbovat looginen väistämättönyys.

Tämä jättää kyllä edelleen kysymyksen avoimeksi satunnaisuudesta, miksi ja miksi se noudattaisi tätäkään logiikkaa.mutta yhteen mielestäni keskeiseen kysymykseen tämä vastaa. Tai antaa järkevän tavan ajatella sitä misyä vain tietyt säännönmukaisuudet eikä mielivaltaisesti mitä tahansa.

Laitoin tuosta tuolla aiemmin.
https://theconversation.com/is-reality- ... -be-162936

On this view, the world is an intricate web of interrelations, such that objects no longer have their own individual existence independent from other objects – like an endless game of quantum mirrors. Moreover, there may well be no independent “metaphysical” substance constituting our reality that underlies this web.

As Rovelli puts it:

We are nothing but images of images. Reality, including ourselves, is nothing but a thin and fragile veil, beyond which … there is nothing

Analogiana satunnaismatriisiteoriaan sellaista, että siinä ymmärtääkseni ominaisarvojen väliset etäisyydet muistaakseni noudattavat raskaiden atomiytimien energiatasoja. Tai jotain siihen suuntaan. Eli kun Rovellin teoriassa kyse on noista hiukkasten välisistä suhteista, itsekin tein RMT:tä tutkiessani simulaatioita Google Colabissa siltä pohjalta, että ehkäpä kvanttimekaniikkaa voisi mahdollisesti mallintaa laajemminkin RMT:n ominaisarvojakaumien ts niiden välisten suhteiden kautta, en onnistunut, mutta kipinä yhä kytee.