No niin on. Eikä oikein tohdi laittaa edes punkun syyksi, kun ensimmäinen lasi vasta puolessa tuohon aikaan illasta.
Elikkä hävettää.
Turhaan häpeät, enkä sitä siksi tuonut esiin, vaan siksi että väärässä seurassa sitä saatetaan käyttää sinua vastaan.Märkäruuti kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 09:32No niin on. Eikä oikein tohdi laittaa edes punkun syyksi, kun ensimmäinen lasi vasta puolessa tuohon aikaan illasta.
Elikkä hävettää.
Kyse on itsestäänselvyyksistä. En voi myöskään tukehtua, jos minulla ei ole tarvetta hapelle.Naturalisti kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 09:26Joo, antrooppinen periaate voi aluksi kuulostaa filosofiselta kiemurtelulta – vähän kuin "ajattelen, siis olen". Mutta oikeastaan kyse on aika yksinkertaisesta havainnosta: me voimme havaita vain sellaisen maailmankaikkeuden, jossa meidän kaltaiset havaitsijat voivat olla olemassa. Se ei ole selitys, vaan rajoitus sille, mitä voimme ylipäätään tutkia.ID10T kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 07:42Samanlaista diipadaapaa tuo antrooppinen periaate kuin "ajattelen, siis olen".Naturalisti kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 03:08AI-yhteenveto:Tauko kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 21:02Ei varmaan sattumaa olekaan, vaan luonnon rakennuspalikoista ja niiden ominaisuuksista johtuvaa.Naturalisti kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 18:30 Vakioiden “lottonumerot”:
Tässä kohtaa vaikuttaa siltä, että sekoitat luonnonlait ja niiden matemaattiset mallit. Vakioiden “otollisuus” ei ole sattumaaTätä en ymmärrä. Ei meidän olemassaolosta seuraa luonnon toiminta.vaan seurausta siitä, että olemme olemassaSe että me olemme havaitsemassa luonnon toimintaa ei mitenkään ole edellytys luonnon toiminnalle.– ja siksi havaitsemme ne sellaisina, jotka mahdollistavat olemassaolomme.
Ihan hyvin ja samoin mekanismein on toiminut ennen meitäkin. Eikä ihmisen olemassaolo ole luonnon toiminnalle edellytys tai tarkoitus.En ymmärräTämä ei ole ongelma naturalistiselle ajattelulle, vaan sen sisäinen ehto.
Antrooppinen periaate on väite, jonka mukaan havaittavan maailmankaikkeuden ominaisuudet ovat sellaisia, että ne mahdollistavat älyllisen elämän ja havainnoinnin. Toisin sanoen, jos maailmankaikkeus olisi erilainen, meitä ei olisi olemassa havaitsemassa sitä. Periaate korostaa havainnoitsijan roolia maailmankaikkeuden tutkimuksessa.
Esimerkiksi, jos maailmankaikkeuden fysiikan lait tai perusvakioiden arvot olisivat hieman erilaiset, se ei välttämättä mahdollistaisi atomien, tähtien tai galaksien muodostumista, eikä siten myöskään elämän syntyä. Antrooppinen periaate ei selitä, miksi maailmankaikkeus on juuri tällainen, vaan se sanoo, että voimme havaita vain sellaisia maailmankaikkeuksia, jotka mahdollistavat havainnoijien olemassaolon.
On olemassa erilaisia tulkintoja antrooppisesta periaatteesta, kuten heikko ja vahva antrooppinen periaate. Heikko antrooppinen periaate korostaa havainnoinnin välttämättömyyttä maailmankaikkeuden ominaisuuksien ymmärtämisessä, kun taas vahva antrooppinen periaate saattaa viitata siihen, että maailmankaikkeus on erityisesti suunniteltu mahdollistamaan elämän synty.
Katso myös:
• Wikipedia: Antrooppinen periaate ( https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Antrooppinen_periaate)
• Kari Enqvist: Taivaalliset todisteet ( https://www.mv.helsinki.fi/home/enqvist ... ava_03.htm)
• journal.fi: Olemassaolomme perusluvut ( https://www.google.com/url?sa=t&source= ... _Gn2ZFBIib)
Ei meillä nyt sentään.
Mainiota! Olet nyt ymmärtänyt, ettei antrooppinen periaate ole mystiikkaa tai diipadaapaa, vaan looginen rajaus: jos maailmankaikkeus olisi sellainen, että elämä ei voisi syntyä, ei olisi ketään täällä kysymässä miksi. Ja siksi me havaitsemme juuri tällaisen maailmankaikkeuden – ei siksi, että se olisi meille suunniteltu, vaan siksi, että vain tällaisessa maailmankaikkeudessa me voimme ylipäätään olla olemassa ja tehä havaintoja.ID10T kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 10:58Kyse on itsestäänselvyyksistä. En voi myöskään tukehtua, jos minulla ei ole tarvetta hapelle.Naturalisti kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 09:26Joo, antrooppinen periaate voi aluksi kuulostaa filosofiselta kiemurtelulta – vähän kuin "ajattelen, siis olen". Mutta oikeastaan kyse on aika yksinkertaisesta havainnosta: me voimme havaita vain sellaisen maailmankaikkeuden, jossa meidän kaltaiset havaitsijat voivat olla olemassa. Se ei ole selitys, vaan rajoitus sille, mitä voimme ylipäätään tutkia.ID10T kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 07:42Samanlaista diipadaapaa tuo antrooppinen periaate kuin "ajattelen, siis olen".Naturalisti kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 03:08AI-yhteenveto:Tauko kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 21:02Ei varmaan sattumaa olekaan, vaan luonnon rakennuspalikoista ja niiden ominaisuuksista johtuvaa.Naturalisti kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 18:30 Vakioiden “lottonumerot”:
Tässä kohtaa vaikuttaa siltä, että sekoitat luonnonlait ja niiden matemaattiset mallit. Vakioiden “otollisuus” ei ole sattumaaTätä en ymmärrä. Ei meidän olemassaolosta seuraa luonnon toiminta.vaan seurausta siitä, että olemme olemassaSe että me olemme havaitsemassa luonnon toimintaa ei mitenkään ole edellytys luonnon toiminnalle.– ja siksi havaitsemme ne sellaisina, jotka mahdollistavat olemassaolomme.
Ihan hyvin ja samoin mekanismein on toiminut ennen meitäkin. Eikä ihmisen olemassaolo ole luonnon toiminnalle edellytys tai tarkoitus.En ymmärräTämä ei ole ongelma naturalistiselle ajattelulle, vaan sen sisäinen ehto.
Antrooppinen periaate on väite, jonka mukaan havaittavan maailmankaikkeuden ominaisuudet ovat sellaisia, että ne mahdollistavat älyllisen elämän ja havainnoinnin. Toisin sanoen, jos maailmankaikkeus olisi erilainen, meitä ei olisi olemassa havaitsemassa sitä. Periaate korostaa havainnoitsijan roolia maailmankaikkeuden tutkimuksessa.
Esimerkiksi, jos maailmankaikkeuden fysiikan lait tai perusvakioiden arvot olisivat hieman erilaiset, se ei välttämättä mahdollistaisi atomien, tähtien tai galaksien muodostumista, eikä siten myöskään elämän syntyä. Antrooppinen periaate ei selitä, miksi maailmankaikkeus on juuri tällainen, vaan se sanoo, että voimme havaita vain sellaisia maailmankaikkeuksia, jotka mahdollistavat havainnoijien olemassaolon.
On olemassa erilaisia tulkintoja antrooppisesta periaatteesta, kuten heikko ja vahva antrooppinen periaate. Heikko antrooppinen periaate korostaa havainnoinnin välttämättömyyttä maailmankaikkeuden ominaisuuksien ymmärtämisessä, kun taas vahva antrooppinen periaate saattaa viitata siihen, että maailmankaikkeus on erityisesti suunniteltu mahdollistamaan elämän synty.
Katso myös:
• Wikipedia: Antrooppinen periaate ( https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Antrooppinen_periaate)
• Kari Enqvist: Taivaalliset todisteet ( https://www.mv.helsinki.fi/home/enqvist ... ava_03.htm)
• journal.fi: Olemassaolomme perusluvut ( https://www.google.com/url?sa=t&source= ... _Gn2ZFBIib)
En puhunut mystiikasta missään vaiheessa. Diipadaapa taas on urbaanin sanakirjan mukaan sisällöltään yhdentekevää tai merkityksetöntä puhetta.Naturalisti kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 11:34Mainiota! Olet nyt ymmärtänyt, ettei antrooppinen periaate ole mystiikkaa tai diipadaapaa, vaan looginen rajaus: jos maailmankaikkeus olisi sellainen, että elämä ei voisi syntyä, ei olisi ketään täällä kysymässä miksi. Ja siksi me havaitsemme juuri tällaisen maailmankaikkeuden – ei siksi, että se olisi meille suunniteltu, vaan siksi, että vain tällaisessa maailmankaikkeudessa me voimme ylipäätään olla olemassa ja tehä havaintoja.ID10T kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 10:58Kyse on itsestäänselvyyksistä. En voi myöskään tukehtua, jos minulla ei ole tarvetta hapelle.Naturalisti kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 09:26Joo, antrooppinen periaate voi aluksi kuulostaa filosofiselta kiemurtelulta – vähän kuin "ajattelen, siis olen". Mutta oikeastaan kyse on aika yksinkertaisesta havainnosta: me voimme havaita vain sellaisen maailmankaikkeuden, jossa meidän kaltaiset havaitsijat voivat olla olemassa. Se ei ole selitys, vaan rajoitus sille, mitä voimme ylipäätään tutkia.ID10T kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 07:42Samanlaista diipadaapaa tuo antrooppinen periaate kuin "ajattelen, siis olen".Naturalisti kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 03:08AI-yhteenveto:Tauko kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 21:02Ei varmaan sattumaa olekaan, vaan luonnon rakennuspalikoista ja niiden ominaisuuksista johtuvaa.Naturalisti kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 18:30 Vakioiden “lottonumerot”:
Tässä kohtaa vaikuttaa siltä, että sekoitat luonnonlait ja niiden matemaattiset mallit. Vakioiden “otollisuus” ei ole sattumaaTätä en ymmärrä. Ei meidän olemassaolosta seuraa luonnon toiminta.vaan seurausta siitä, että olemme olemassaSe että me olemme havaitsemassa luonnon toimintaa ei mitenkään ole edellytys luonnon toiminnalle.– ja siksi havaitsemme ne sellaisina, jotka mahdollistavat olemassaolomme.
Ihan hyvin ja samoin mekanismein on toiminut ennen meitäkin. Eikä ihmisen olemassaolo ole luonnon toiminnalle edellytys tai tarkoitus.En ymmärräTämä ei ole ongelma naturalistiselle ajattelulle, vaan sen sisäinen ehto.
Antrooppinen periaate on väite, jonka mukaan havaittavan maailmankaikkeuden ominaisuudet ovat sellaisia, että ne mahdollistavat älyllisen elämän ja havainnoinnin. Toisin sanoen, jos maailmankaikkeus olisi erilainen, meitä ei olisi olemassa havaitsemassa sitä. Periaate korostaa havainnoitsijan roolia maailmankaikkeuden tutkimuksessa.
Esimerkiksi, jos maailmankaikkeuden fysiikan lait tai perusvakioiden arvot olisivat hieman erilaiset, se ei välttämättä mahdollistaisi atomien, tähtien tai galaksien muodostumista, eikä siten myöskään elämän syntyä. Antrooppinen periaate ei selitä, miksi maailmankaikkeus on juuri tällainen, vaan se sanoo, että voimme havaita vain sellaisia maailmankaikkeuksia, jotka mahdollistavat havainnoijien olemassaolon.
On olemassa erilaisia tulkintoja antrooppisesta periaatteesta, kuten heikko ja vahva antrooppinen periaate. Heikko antrooppinen periaate korostaa havainnoinnin välttämättömyyttä maailmankaikkeuden ominaisuuksien ymmärtämisessä, kun taas vahva antrooppinen periaate saattaa viitata siihen, että maailmankaikkeus on erityisesti suunniteltu mahdollistamaan elämän synty.
Katso myös:
• Wikipedia: Antrooppinen periaate ( https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Antrooppinen_periaate)
• Kari Enqvist: Taivaalliset todisteet ( https://www.mv.helsinki.fi/home/enqvist ... ava_03.htm)
• journal.fi: Olemassaolomme perusluvut ( https://www.google.com/url?sa=t&source= ... _Gn2ZFBIib)
Millä perusteella välität, että antrooppinen periaate on diipadaapaa?ID10T kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 11:44En puhunut mystiikasta missään vaiheessa. Diipadaapa taas on urbaanin sanakirjan mukaan sisällöltään yhdentekevää tai merkityksetöntä puhetta.Naturalisti kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 11:34Mainiota! Olet nyt ymmärtänyt, ettei antrooppinen periaate ole mystiikkaa tai diipadaapaa, vaan looginen rajaus: jos maailmankaikkeus olisi sellainen, että elämä ei voisi syntyä, ei olisi ketään täällä kysymässä miksi. Ja siksi me havaitsemme juuri tällaisen maailmankaikkeuden – ei siksi, että se olisi meille suunniteltu, vaan siksi, että vain tällaisessa maailmankaikkeudessa me voimme ylipäätään olla olemassa ja tehä havaintoja.ID10T kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 10:58Kyse on itsestäänselvyyksistä. En voi myöskään tukehtua, jos minulla ei ole tarvetta hapelle.Naturalisti kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 09:26Joo, antrooppinen periaate voi aluksi kuulostaa filosofiselta kiemurtelulta – vähän kuin "ajattelen, siis olen". Mutta oikeastaan kyse on aika yksinkertaisesta havainnosta: me voimme havaita vain sellaisen maailmankaikkeuden, jossa meidän kaltaiset havaitsijat voivat olla olemassa. Se ei ole selitys, vaan rajoitus sille, mitä voimme ylipäätään tutkia.ID10T kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 07:42Samanlaista diipadaapaa tuo antrooppinen periaate kuin "ajattelen, siis olen".Naturalisti kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 03:08AI-yhteenveto:Tauko kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 21:02Ei varmaan sattumaa olekaan, vaan luonnon rakennuspalikoista ja niiden ominaisuuksista johtuvaa.Naturalisti kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 18:30 Vakioiden “lottonumerot”:
Tässä kohtaa vaikuttaa siltä, että sekoitat luonnonlait ja niiden matemaattiset mallit. Vakioiden “otollisuus” ei ole sattumaaTätä en ymmärrä. Ei meidän olemassaolosta seuraa luonnon toiminta.vaan seurausta siitä, että olemme olemassaSe että me olemme havaitsemassa luonnon toimintaa ei mitenkään ole edellytys luonnon toiminnalle.– ja siksi havaitsemme ne sellaisina, jotka mahdollistavat olemassaolomme.
Ihan hyvin ja samoin mekanismein on toiminut ennen meitäkin. Eikä ihmisen olemassaolo ole luonnon toiminnalle edellytys tai tarkoitus.En ymmärräTämä ei ole ongelma naturalistiselle ajattelulle, vaan sen sisäinen ehto.
Antrooppinen periaate on väite, jonka mukaan havaittavan maailmankaikkeuden ominaisuudet ovat sellaisia, että ne mahdollistavat älyllisen elämän ja havainnoinnin. Toisin sanoen, jos maailmankaikkeus olisi erilainen, meitä ei olisi olemassa havaitsemassa sitä. Periaate korostaa havainnoitsijan roolia maailmankaikkeuden tutkimuksessa.
Esimerkiksi, jos maailmankaikkeuden fysiikan lait tai perusvakioiden arvot olisivat hieman erilaiset, se ei välttämättä mahdollistaisi atomien, tähtien tai galaksien muodostumista, eikä siten myöskään elämän syntyä. Antrooppinen periaate ei selitä, miksi maailmankaikkeus on juuri tällainen, vaan se sanoo, että voimme havaita vain sellaisia maailmankaikkeuksia, jotka mahdollistavat havainnoijien olemassaolon.
On olemassa erilaisia tulkintoja antrooppisesta periaatteesta, kuten heikko ja vahva antrooppinen periaate. Heikko antrooppinen periaate korostaa havainnoinnin välttämättömyyttä maailmankaikkeuden ominaisuuksien ymmärtämisessä, kun taas vahva antrooppinen periaate saattaa viitata siihen, että maailmankaikkeus on erityisesti suunniteltu mahdollistamaan elämän synty.
Katso myös:
• Wikipedia: Antrooppinen periaate ( https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Antrooppinen_periaate)
• Kari Enqvist: Taivaalliset todisteet ( https://www.mv.helsinki.fi/home/enqvist ... ava_03.htm)
• journal.fi: Olemassaolomme perusluvut ( https://www.google.com/url?sa=t&source= ... _Gn2ZFBIib)
https://urbaanisanakirja.com/word/diipadaapa/
Ei se tuo pöytään mitään uutta. "Hauki on kala" on samanlainen triviaali toteamus.Naturalisti kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 12:31Millä perusteella välität, että antrooppinen periaate on diipadaapaa?ID10T kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 11:44En puhunut mystiikasta missään vaiheessa. Diipadaapa taas on urbaanin sanakirjan mukaan sisällöltään yhdentekevää tai merkityksetöntä puhetta.Naturalisti kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 11:34Mainiota! Olet nyt ymmärtänyt, ettei antrooppinen periaate ole mystiikkaa tai diipadaapaa, vaan looginen rajaus: jos maailmankaikkeus olisi sellainen, että elämä ei voisi syntyä, ei olisi ketään täällä kysymässä miksi. Ja siksi me havaitsemme juuri tällaisen maailmankaikkeuden – ei siksi, että se olisi meille suunniteltu, vaan siksi, että vain tällaisessa maailmankaikkeudessa me voimme ylipäätään olla olemassa ja tehä havaintoja.ID10T kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 10:58Kyse on itsestäänselvyyksistä. En voi myöskään tukehtua, jos minulla ei ole tarvetta hapelle.Naturalisti kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 09:26Joo, antrooppinen periaate voi aluksi kuulostaa filosofiselta kiemurtelulta – vähän kuin "ajattelen, siis olen". Mutta oikeastaan kyse on aika yksinkertaisesta havainnosta: me voimme havaita vain sellaisen maailmankaikkeuden, jossa meidän kaltaiset havaitsijat voivat olla olemassa. Se ei ole selitys, vaan rajoitus sille, mitä voimme ylipäätään tutkia.ID10T kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 07:42Samanlaista diipadaapaa tuo antrooppinen periaate kuin "ajattelen, siis olen".Naturalisti kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 03:08AI-yhteenveto:Tauko kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 21:02Ei varmaan sattumaa olekaan, vaan luonnon rakennuspalikoista ja niiden ominaisuuksista johtuvaa.Naturalisti kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 18:30 Vakioiden “lottonumerot”:
Tässä kohtaa vaikuttaa siltä, että sekoitat luonnonlait ja niiden matemaattiset mallit. Vakioiden “otollisuus” ei ole sattumaaTätä en ymmärrä. Ei meidän olemassaolosta seuraa luonnon toiminta.vaan seurausta siitä, että olemme olemassaSe että me olemme havaitsemassa luonnon toimintaa ei mitenkään ole edellytys luonnon toiminnalle.– ja siksi havaitsemme ne sellaisina, jotka mahdollistavat olemassaolomme.
Ihan hyvin ja samoin mekanismein on toiminut ennen meitäkin. Eikä ihmisen olemassaolo ole luonnon toiminnalle edellytys tai tarkoitus.En ymmärräTämä ei ole ongelma naturalistiselle ajattelulle, vaan sen sisäinen ehto.
Antrooppinen periaate on väite, jonka mukaan havaittavan maailmankaikkeuden ominaisuudet ovat sellaisia, että ne mahdollistavat älyllisen elämän ja havainnoinnin. Toisin sanoen, jos maailmankaikkeus olisi erilainen, meitä ei olisi olemassa havaitsemassa sitä. Periaate korostaa havainnoitsijan roolia maailmankaikkeuden tutkimuksessa.
Esimerkiksi, jos maailmankaikkeuden fysiikan lait tai perusvakioiden arvot olisivat hieman erilaiset, se ei välttämättä mahdollistaisi atomien, tähtien tai galaksien muodostumista, eikä siten myöskään elämän syntyä. Antrooppinen periaate ei selitä, miksi maailmankaikkeus on juuri tällainen, vaan se sanoo, että voimme havaita vain sellaisia maailmankaikkeuksia, jotka mahdollistavat havainnoijien olemassaolon.
On olemassa erilaisia tulkintoja antrooppisesta periaatteesta, kuten heikko ja vahva antrooppinen periaate. Heikko antrooppinen periaate korostaa havainnoinnin välttämättömyyttä maailmankaikkeuden ominaisuuksien ymmärtämisessä, kun taas vahva antrooppinen periaate saattaa viitata siihen, että maailmankaikkeus on erityisesti suunniteltu mahdollistamaan elämän synty.
Katso myös:
• Wikipedia: Antrooppinen periaate ( https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Antrooppinen_periaate)
• Kari Enqvist: Taivaalliset todisteet ( https://www.mv.helsinki.fi/home/enqvist ... ava_03.htm)
• journal.fi: Olemassaolomme perusluvut ( https://www.google.com/url?sa=t&source= ... _Gn2ZFBIib)
https://urbaanisanakirja.com/word/diipadaapa/
Tietenkin ymmärrän, siinä vaan ei ole mitään mullistavaa. Jokainen tuon ymmärtää.Naturalisti kirjoitti: Etkö vieläkään ymmärtänyt, että se on looginen rajaus: jos maailmankaikkeus olisi sellainen, että elämä ei voisi syntyä, ei olisi ketään täällä kysymässä miksi.
Naturalisti kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 18:30Kiitos jatkopohdinnoista, Tritonus. On kiinnostavaa nähdä, miten lähestyt luonnonlakien ja havaintojen luonnetta. Tässä muutamia ajatuksia vastauksena:Tritonus kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 11:28Haluaisin. Säätäjällä tarkoitan sitä kaveria joka nuo lait on säätänyt.Naturalisti kirjoitti: ↑27 Heinä 2025, 01:18Tritonus – sulla tuntuu olevan kiinnostusta pohtia luonnonlakien luonnetta vähän syvemmin, ja samat kysymykset kiinnostavat muakin.Tritonus kirjoitti: ↑26 Heinä 2025, 05:32Auts. Tuntuu kyl ikävältä kun esittää omasta mielestään harkitun argumentin ja vastaukseksi saa tuollaista pilkkaa ja hihhulointisyytöksiä. Ja nähdäkseni ilman mitään perusteluja.ID10T kirjoitti: ↑23 Heinä 2025, 16:13Nyt menee hihhuloinnin puolelle...
En siis ymmärrä miten hihhulointi liittyy asiaan.
Mä hahmotan luonnonlait niin, etteivät ne ole ulkopuolelta annettuja sääntöjä, vaan todellisuuden ominaisuuksia, joita havaitsemme. Ei siis tarvita mitään “säätäjää”, jotta ne olisivat olemassa – ne vain ovat.
Samaan aikaan en ajattele, että me havaitsisimme todellisuuden suoraan, kuten naiivi realismi väittäisi. Me muodostetaan siitä representaatioita – tarinoita, jotka kehittyvät ja välittyvät kulttuurisen, memeettisen evoluution kautta. Jokainen oppii nämä tarinat omassa elämässään. Samalla sukupolvelta toiselle kulkee geneettistä informaatiota, joka osaltaan ohjaa sitä, mitä havainnoimme ja miten reagoimme. Tämän kaiken taustalla vaikuttaa alkupamauksesta käynnistynyt materiaalinen evoluutio.
Ja mitä tulee viimetorstailaisuuteen – jatkuvan uudelleen luomisen sijaan pidän presentismiä uskottavampana: mennyttä ei enää ole, tulevaa ei vielä ole – on vain alati muuttuva nykyhetki.
Keskustelussa on tullut esiin eri näkemyksiä:
- Teistinen kanta: Jos on laki, tarvitaan säätäjä.
- Naturalistinen kanta: Lait ovat luonnon säännönmukaisuuksia, eivät ulkoa annettuja sääntöjä.
- Skeptinen näkökulma: Ilman säätäjää ei ole takeita, etteivät lait ala heittelehtiä – mikä avaa tien viimetorstailaisuuteen.
Jos sun "säätäjä"-ajatus on enemmän abstrakti metafora, niin meillä voi olla yhteisiä pohdinnan paikkoja. Mutta jos ajattelet säätäjän tietoisuutta omaavana entiteettinä, niin silloin kuljetaan vähän eri poluilla. Silti olisi kiinnostavaa tarkastella, miten kumpaakin näkemystä voisi omista lähtökohdistaan perustella ja haastaa.
Haluaisitko avata tarkemmin, mitä tarkoitat “säätäjällä”? Ajatteletko sen filosofisesti välttämättömäksi, vai liittyykö se laajempaan maailmankuvaan? Jatketaan jos sua kiinnostaa.
En kuten en lakiakaan.Ajatteletko sen filosofisesti välttämättömäksi
Tykkään enemmän tosta säännömukaisuudesta kyl kun laista vaikka toki ihmismielenprojisointeja ovat nuo säännönmukaisuudetkin.- Naturalistinen kanta: Lait ovat luonnon säännönmukaisuuksia, eivät ulkoa annettuja sääntöjä.
Copilotilta kuultua:
Yhteenveto:
- Laki on virallinen ja pakottava.
- Säännönmukaisuus on toistuvuutta tai johdonmukaisuutta, joka voi olla sosiaalista, luonnollista tai käytännöllistä.
Uskoon vetoaminen on toki aina vahva argumentti mutta loogisesti ehkä todennäköisempi skenaario on eternalismi?Ja mitä tulee viimetorstailaisuuteen – jatkuvan uudelleen luomisen sijaan pidän presentismiä uskottavampana: mennyttä ei enää ole, tulevaa ei vielä ole – on vain alati muuttuva nykyhetki.
Sikäli kun havainnosta puhutaan niin havaitsemme ennustusvirheitä. Muu on mielen projektiota.Samaan aikaan en ajattele, että me havaitsisimme todellisuuden suoraan, kuten naiivi realismi väittäisi. Me muodostetaan siitä representaatioita – tarinoita, jotka kehittyvät ja välittyvät kulttuurisen, memeettisen evoluution kautta.
Tätä taisin tiedustella jo aiemmin mutta miten niin havaitsemme luonnonlakeja? En minä ainakaan ole havainnut.Mä hahmotan luonnonlait niin, etteivät ne ole ulkopuolelta annettuja sääntöjä, vaan todellisuuden ominaisuuksia, joita havaitsemme.
Säätäjäkysymys:
Jos säätäjällä tarkoitat persoonallista entiteettiä, joka on säätänyt luonnonlait, niin itse en tee tällaista oletusta – siitä ei ole empiiristä havaintoa. Sen sijaan hahmotan luonnonlait todellisuuden ominaisuuksina, joita havaitsemme epäsuorasti. Ne eivät ole ulkoa annettuja sääntöjä, vaan säännönmukaisuuksia, jotka ilmenevät havaintojemme kautta.
Luonnonlait vs. ihmisen lait:
On tärkeää erottaa luonnonlait ihmisten säätämistä laeista. Luonnonlait ovat pakottavia – niitä ei voi tahtomalla ohittaa. Ihmisten lait taas ovat sosiaalisia sopimuksia, joita voidaan rikkoa. Sama virhepäätelmä pätee myös toiseen suuntaan: talouden säännönmukaisuuksia ei pidä rinnastaa luonnonlakeihin – ne ovat ihmisten keksimiä ja siksi muutettavissa.
Presentismi vs. eternalismi:
Kun puhun uskottavuudesta, en tarkoita dogmaattista uskoa, vaan vakuuttuneisuutta. Presentismi – ajatus siitä, että on vain alati muuttuva nykyhetki – tuntuu minusta loogisemmalta kuin eternalismi, joka edellyttäisi, että kaikki menneisyys ja tulevaisuus ovat yhtä aikaa olemassa. Se kuulostaa ennalta määrätyltä – ja ristiriitaiselta kokemuksellisen ajan kanssa.
Havaitseminen ja ennustus:
Olen samaa mieltä siitä, että havaitsemme ennustusvirheitä. Mutta kysyn: mikä tekee ennustuksen? Bayesiläinen mekanismi on yksi ehdotus, mutta missä ja miten se on olemassa? Oma näkemykseni on, että mieli muodostaa tottumuksia – tapahtumasekvenssejä – joita päivitetään ennustevirheiden kautta. Jos ennuste ei toteudu, tottumusta täydennetään, jotta tulevaisuudessa osuttaisiin paremmin kohdalleen.
Luonnonlakien havaitseminen:
Emme havaitse luonnonlakeja suoraan, vaan muodostamme niistä representaatioita vajavaisten aistiemme tuottaman informaation pohjalta. Elämme mielemme luomassa virtuaalitodellisuudessa, jonka avulla yritämme navigoida olettamassamme reaalitodellisuudessa.
Vakioiden “lottonumerot”:
Tässä kohtaa vaikuttaa siltä, että sekoitat luonnonlait ja niiden matemaattiset mallit. Vakioiden “otollisuus” ei ole sattumaa, vaan seurausta siitä, että olemme olemassa – ja siksi havaitsemme ne sellaisina, jotka mahdollistavat olemassaolomme. Tämä ei ole ongelma naturalistiselle ajattelulle, vaan sen sisäinen ehto.
Ei kestä. Mielellänihän minä.Kiitos jatkopohdinnoista, Tritonus.
Moni fysiikan ihmeellisyys on ristiriitainen kokemuksen kanssa.Presentismi vs. eternalismi:
Se kuulostaa ennalta määrätyltä – ja ristiriitaiselta kokemuksellisen ajan kanssa.
Ai kui? Jos juokseva aika on illuusio ei ole olemassa mitään ennen tai jälkeen joten mitään ei ole voitu määrätä ennalta.Se kuulostaa ennalta määrätyltä
Mitä tarkoitat? Miten nykyhetki voisi alati muuttua? Muutos vaati aikaa jota hetkellä ei ole tarjota. Jos hetki muuttuisi sehän ei kai enää olisi hetki vaan ajallinen matka pisteestä A pisteeseen B.ajatus siitä, että on vain alati muuttuva nykyhetki
Mut tää sun vakuuttuneisuushan näyttää perustuvan subjektiivisille fiiliksille ja kuulopuheille joten eikö tuossa uskosta voida puhua?Kun puhun uskottavuudesta, en tarkoita dogmaattista uskoa, vaan vakuuttuneisuutta.
Miksi sitten puhutaan laeista jos kyse on säännönmukaisuuksista eikä laeista?Säätäjäkysymys:
Jos säätäjällä tarkoitat persoonallista entiteettiä, joka on säätänyt luonnonlait, niin itse en tee tällaista oletusta – siitä ei ole empiiristä havaintoa. Sen sijaan hahmotan luonnonlait todellisuuden ominaisuuksina, joita havaitsemme epäsuorasti. Ne eivät ole ulkoa annettuja sääntöjä, vaan säännönmukaisuuksia, jotka ilmenevät havaintojemme kautta.
Ovatko ne luonnonlaitkin olemassa tuolla virtuaalitodellisuudessa missä elämme?Luonnonlakien havaitseminen:
Emme havaitse luonnonlakeja suoraan, vaan muodostamme niistä representaatioita vajavaisten aistiemme tuottaman informaation pohjalta. Elämme mielemme luomassa virtuaalitodellisuudessa, jonka avulla yritämme navigoida olettamassamme reaalitodellisuudessa.
Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Voitko selventää. Luonnonvakiot ovat seurausta meidän olemassaolosta? Tuosahan menee syy ja seuraussuhteet ihan nurinkurin. Tämä on jonkinlainen teleologinen argumentti? Kaikista mahdollisista vakiokombinaatioista valikoitui juuri nämä koska universumi pyrki kohti teleologista päämääräänsä eli ihmistä. Aika antroposentristä hybristä etten sanoisi. Menee jo minun korviini uskonnon puolelle.Vakioiden “lottonumerot”:
Tässä kohtaa vaikuttaa siltä, että sekoitat luonnonlait ja niiden matemaattiset mallit. Vakioiden “otollisuus” ei ole sattumaa, vaan seurausta siitä, että olemme olemassa – ja siksi havaitsemme ne sellaisina, jotka mahdollistavat olemassaolomme. Tämä ei ole ongelma naturalistiselle ajattelulle, vaan sen sisäinen ehto.
Onpas täällä mystinen meininki.ID10T kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 19:24Luonnossa kaikki on järkevää. "Järjettömyys" on ihmisen keksintöä.Tritonus kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 11:34Ehkä helpompi miettiä tätä sit vakioiden kautta. Aika absurdi ajatus että sattuivat sattuman kaupalla niin otollisesti osumaan meille suotuisat lottonumerot. Ei tuokaan järjettömyys naturalistiseen ajatteluun oikein istu.ID10T kirjoitti: ↑27 Heinä 2025, 07:11Pahoittelen aiheuttamaani mielipahaa, mutta tuo "säätäjä" ei oikein sovi naturalistiseen ajatteluun. Ateismilla ei myöskään ole lakeja, eikä säätäjän pois jättäminen edellytä sen korvaamista millään.Tritonus kirjoitti: ↑26 Heinä 2025, 05:32Auts. Tuntuu kyl ikävältä kun esittää omasta mielestään harkitun argumentin ja vastaukseksi saa tuollaista pilkkaa ja hihhulointisyytöksiä. Ja nähdäkseni ilman mitään perusteluja.ID10T kirjoitti: ↑23 Heinä 2025, 16:13Nyt menee hihhuloinnin puolelle...
En siis ymmärrä miten hihhulointi liittyy asiaan.
Turhaan yrität mystifioida puheitani tai panna sanoja suuhuni.Tritonus kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 14:19Onpas täällä mystinen meininki.ID10T kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 19:24Luonnossa kaikki on järkevää. "Järjettömyys" on ihmisen keksintöä.Tritonus kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 11:34Ehkä helpompi miettiä tätä sit vakioiden kautta. Aika absurdi ajatus että sattuivat sattuman kaupalla niin otollisesti osumaan meille suotuisat lottonumerot. Ei tuokaan järjettömyys naturalistiseen ajatteluun oikein istu.ID10T kirjoitti: ↑27 Heinä 2025, 07:11Pahoittelen aiheuttamaani mielipahaa, mutta tuo "säätäjä" ei oikein sovi naturalistiseen ajatteluun. Ateismilla ei myöskään ole lakeja, eikä säätäjän pois jättäminen edellytä sen korvaamista millään.Tritonus kirjoitti: ↑26 Heinä 2025, 05:32Auts. Tuntuu kyl ikävältä kun esittää omasta mielestään harkitun argumentin ja vastaukseksi saa tuollaista pilkkaa ja hihhulointisyytöksiä. Ja nähdäkseni ilman mitään perusteluja.ID10T kirjoitti: ↑23 Heinä 2025, 16:13Nyt menee hihhuloinnin puolelle...
En siis ymmärrä miten hihhulointi liittyy asiaan.
Järkevä luonto keksi järjettömyyden. Mitä tarkoittaa että luonto on järkevä ja mihin ja miten tuo liittyy.
Tässä vähän tarkennuksia ja jatkoa:Tritonus kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 14:15Naturalisti kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 18:30Kiitos jatkopohdinnoista, Tritonus. On kiinnostavaa nähdä, miten lähestyt luonnonlakien ja havaintojen luonnetta. Tässä muutamia ajatuksia vastauksena:Tritonus kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 11:28Haluaisin. Säätäjällä tarkoitan sitä kaveria joka nuo lait on säätänyt.Naturalisti kirjoitti: ↑27 Heinä 2025, 01:18Tritonus – sulla tuntuu olevan kiinnostusta pohtia luonnonlakien luonnetta vähän syvemmin, ja samat kysymykset kiinnostavat muakin.Tritonus kirjoitti: ↑26 Heinä 2025, 05:32Auts. Tuntuu kyl ikävältä kun esittää omasta mielestään harkitun argumentin ja vastaukseksi saa tuollaista pilkkaa ja hihhulointisyytöksiä. Ja nähdäkseni ilman mitään perusteluja.ID10T kirjoitti: ↑23 Heinä 2025, 16:13Nyt menee hihhuloinnin puolelle...
En siis ymmärrä miten hihhulointi liittyy asiaan.
Mä hahmotan luonnonlait niin, etteivät ne ole ulkopuolelta annettuja sääntöjä, vaan todellisuuden ominaisuuksia, joita havaitsemme. Ei siis tarvita mitään “säätäjää”, jotta ne olisivat olemassa – ne vain ovat.
Samaan aikaan en ajattele, että me havaitsisimme todellisuuden suoraan, kuten naiivi realismi väittäisi. Me muodostetaan siitä representaatioita – tarinoita, jotka kehittyvät ja välittyvät kulttuurisen, memeettisen evoluution kautta. Jokainen oppii nämä tarinat omassa elämässään. Samalla sukupolvelta toiselle kulkee geneettistä informaatiota, joka osaltaan ohjaa sitä, mitä havainnoimme ja miten reagoimme. Tämän kaiken taustalla vaikuttaa alkupamauksesta käynnistynyt materiaalinen evoluutio.
Ja mitä tulee viimetorstailaisuuteen – jatkuvan uudelleen luomisen sijaan pidän presentismiä uskottavampana: mennyttä ei enää ole, tulevaa ei vielä ole – on vain alati muuttuva nykyhetki.
Keskustelussa on tullut esiin eri näkemyksiä:
- Teistinen kanta: Jos on laki, tarvitaan säätäjä.
- Naturalistinen kanta: Lait ovat luonnon säännönmukaisuuksia, eivät ulkoa annettuja sääntöjä.
- Skeptinen näkökulma: Ilman säätäjää ei ole takeita, etteivät lait ala heittelehtiä – mikä avaa tien viimetorstailaisuuteen.
Jos sun "säätäjä"-ajatus on enemmän abstrakti metafora, niin meillä voi olla yhteisiä pohdinnan paikkoja. Mutta jos ajattelet säätäjän tietoisuutta omaavana entiteettinä, niin silloin kuljetaan vähän eri poluilla. Silti olisi kiinnostavaa tarkastella, miten kumpaakin näkemystä voisi omista lähtökohdistaan perustella ja haastaa.
Haluaisitko avata tarkemmin, mitä tarkoitat “säätäjällä”? Ajatteletko sen filosofisesti välttämättömäksi, vai liittyykö se laajempaan maailmankuvaan? Jatketaan jos sua kiinnostaa.
En kuten en lakiakaan.Ajatteletko sen filosofisesti välttämättömäksi
Tykkään enemmän tosta säännömukaisuudesta kyl kun laista vaikka toki ihmismielenprojisointeja ovat nuo säännönmukaisuudetkin.- Naturalistinen kanta: Lait ovat luonnon säännönmukaisuuksia, eivät ulkoa annettuja sääntöjä.
Copilotilta kuultua:
Yhteenveto:
- Laki on virallinen ja pakottava.
- Säännönmukaisuus on toistuvuutta tai johdonmukaisuutta, joka voi olla sosiaalista, luonnollista tai käytännöllistä.
Uskoon vetoaminen on toki aina vahva argumentti mutta loogisesti ehkä todennäköisempi skenaario on eternalismi?Ja mitä tulee viimetorstailaisuuteen – jatkuvan uudelleen luomisen sijaan pidän presentismiä uskottavampana: mennyttä ei enää ole, tulevaa ei vielä ole – on vain alati muuttuva nykyhetki.
Sikäli kun havainnosta puhutaan niin havaitsemme ennustusvirheitä. Muu on mielen projektiota.Samaan aikaan en ajattele, että me havaitsisimme todellisuuden suoraan, kuten naiivi realismi väittäisi. Me muodostetaan siitä representaatioita – tarinoita, jotka kehittyvät ja välittyvät kulttuurisen, memeettisen evoluution kautta.
Tätä taisin tiedustella jo aiemmin mutta miten niin havaitsemme luonnonlakeja? En minä ainakaan ole havainnut.Mä hahmotan luonnonlait niin, etteivät ne ole ulkopuolelta annettuja sääntöjä, vaan todellisuuden ominaisuuksia, joita havaitsemme.
Säätäjäkysymys:
Jos säätäjällä tarkoitat persoonallista entiteettiä, joka on säätänyt luonnonlait, niin itse en tee tällaista oletusta – siitä ei ole empiiristä havaintoa. Sen sijaan hahmotan luonnonlait todellisuuden ominaisuuksina, joita havaitsemme epäsuorasti. Ne eivät ole ulkoa annettuja sääntöjä, vaan säännönmukaisuuksia, jotka ilmenevät havaintojemme kautta.
Luonnonlait vs. ihmisen lait:
On tärkeää erottaa luonnonlait ihmisten säätämistä laeista. Luonnonlait ovat pakottavia – niitä ei voi tahtomalla ohittaa. Ihmisten lait taas ovat sosiaalisia sopimuksia, joita voidaan rikkoa. Sama virhepäätelmä pätee myös toiseen suuntaan: talouden säännönmukaisuuksia ei pidä rinnastaa luonnonlakeihin – ne ovat ihmisten keksimiä ja siksi muutettavissa.
Presentismi vs. eternalismi:
Kun puhun uskottavuudesta, en tarkoita dogmaattista uskoa, vaan vakuuttuneisuutta. Presentismi – ajatus siitä, että on vain alati muuttuva nykyhetki – tuntuu minusta loogisemmalta kuin eternalismi, joka edellyttäisi, että kaikki menneisyys ja tulevaisuus ovat yhtä aikaa olemassa. Se kuulostaa ennalta määrätyltä – ja ristiriitaiselta kokemuksellisen ajan kanssa.
Havaitseminen ja ennustus:
Olen samaa mieltä siitä, että havaitsemme ennustusvirheitä. Mutta kysyn: mikä tekee ennustuksen? Bayesiläinen mekanismi on yksi ehdotus, mutta missä ja miten se on olemassa? Oma näkemykseni on, että mieli muodostaa tottumuksia – tapahtumasekvenssejä – joita päivitetään ennustevirheiden kautta. Jos ennuste ei toteudu, tottumusta täydennetään, jotta tulevaisuudessa osuttaisiin paremmin kohdalleen.
Luonnonlakien havaitseminen:
Emme havaitse luonnonlakeja suoraan, vaan muodostamme niistä representaatioita vajavaisten aistiemme tuottaman informaation pohjalta. Elämme mielemme luomassa virtuaalitodellisuudessa, jonka avulla yritämme navigoida olettamassamme reaalitodellisuudessa.
Vakioiden “lottonumerot”:
Tässä kohtaa vaikuttaa siltä, että sekoitat luonnonlait ja niiden matemaattiset mallit. Vakioiden “otollisuus” ei ole sattumaa, vaan seurausta siitä, että olemme olemassa – ja siksi havaitsemme ne sellaisina, jotka mahdollistavat olemassaolomme. Tämä ei ole ongelma naturalistiselle ajattelulle, vaan sen sisäinen ehto.Ei kestä. Mielellänihän minä.Kiitos jatkopohdinnoista, Tritonus.
Moni fysiikan ihmeellisyys on ristiriitainen kokemuksen kanssa.Presentismi vs. eternalismi:
Se kuulostaa ennalta määrätyltä – ja ristiriitaiselta kokemuksellisen ajan kanssa.
Ai kui? Jos juokseva aika on illuusio ei ole olemassa mitään ennen tai jälkeen joten mitään ei ole voitu määrätä ennalta.Se kuulostaa ennalta määrätyltä
Mitä tarkoitat? Miten nykyhetki voisi alati muuttua? Muutos vaati aikaa jota hetkellä ei ole tarjota. Jos hetki muuttuisi sehän ei kai enää olisi hetki vaan ajallinen matka pisteestä A pisteeseen B.ajatus siitä, että on vain alati muuttuva nykyhetki
Mut tää sun vakuuttuneisuushan näyttää perustuvan subjektiivisille fiiliksille ja kuulopuheille joten eikö tuossa uskosta voida puhua?Kun puhun uskottavuudesta, en tarkoita dogmaattista uskoa, vaan vakuuttuneisuutta.
Miksi sitten puhutaan laeista jos kyse on säännönmukaisuuksista eikä laeista?Säätäjäkysymys:
Jos säätäjällä tarkoitat persoonallista entiteettiä, joka on säätänyt luonnonlait, niin itse en tee tällaista oletusta – siitä ei ole empiiristä havaintoa. Sen sijaan hahmotan luonnonlait todellisuuden ominaisuuksina, joita havaitsemme epäsuorasti. Ne eivät ole ulkoa annettuja sääntöjä, vaan säännönmukaisuuksia, jotka ilmenevät havaintojemme kautta.
Ovatko ne luonnonlaitkin olemassa tuolla virtuaalitodellisuudessa missä elämme?Luonnonlakien havaitseminen:
Emme havaitse luonnonlakeja suoraan, vaan muodostamme niistä representaatioita vajavaisten aistiemme tuottaman informaation pohjalta. Elämme mielemme luomassa virtuaalitodellisuudessa, jonka avulla yritämme navigoida olettamassamme reaalitodellisuudessa.
Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Voitko selventää. Luonnonvakiot ovat seurausta meidän olemassaolosta? Tuosahan menee syy ja seuraussuhteet ihan nurinkurin. Tämä on jonkinlainen teleologinen argumentti? Kaikista mahdollisista vakiokombinaatioista valikoitui juuri nämä koska universumi pyrki kohti teleologista päämääräänsä eli ihmistä. Aika antroposentristä hybristä etten sanoisi. Menee jo minun korviini uskonnon puolelle.Vakioiden “lottonumerot”:
Tässä kohtaa vaikuttaa siltä, että sekoitat luonnonlait ja niiden matemaattiset mallit. Vakioiden “otollisuus” ei ole sattumaa, vaan seurausta siitä, että olemme olemassa – ja siksi havaitsemme ne sellaisina, jotka mahdollistavat olemassaolomme. Tämä ei ole ongelma naturalistiselle ajattelulle, vaan sen sisäinen ehto.
Puhut faktuaalisuudesta koko ajan triviaalisti jättäen täysin huomiotta kontrafaktuaalisuuden järjettömänä, mutta mitä jos kysymykset ovat koko intellektuellisuuden ydin ja todistettavasti todella vaikeita aivoille hahmottaa. Jos haluat treenata aivojasi joskus, tai antaa muiden, niin mitäpä jos hauki ei olisikaan kala?ID10T kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 14:26Turhaan yrität mystifioida puheitani tai panna sanoja suuhuni.Tritonus kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 14:19Onpas täällä mystinen meininki.ID10T kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 19:24Luonnossa kaikki on järkevää. "Järjettömyys" on ihmisen keksintöä.Tritonus kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 11:34Ehkä helpompi miettiä tätä sit vakioiden kautta. Aika absurdi ajatus että sattuivat sattuman kaupalla niin otollisesti osumaan meille suotuisat lottonumerot. Ei tuokaan järjettömyys naturalistiseen ajatteluun oikein istu.ID10T kirjoitti: ↑27 Heinä 2025, 07:11Pahoittelen aiheuttamaani mielipahaa, mutta tuo "säätäjä" ei oikein sovi naturalistiseen ajatteluun. Ateismilla ei myöskään ole lakeja, eikä säätäjän pois jättäminen edellytä sen korvaamista millään.Tritonus kirjoitti: ↑26 Heinä 2025, 05:32Auts. Tuntuu kyl ikävältä kun esittää omasta mielestään harkitun argumentin ja vastaukseksi saa tuollaista pilkkaa ja hihhulointisyytöksiä. Ja nähdäkseni ilman mitään perusteluja.ID10T kirjoitti: ↑23 Heinä 2025, 16:13Nyt menee hihhuloinnin puolelle...
En siis ymmärrä miten hihhulointi liittyy asiaan.
Järkevä luonto keksi järjettömyyden. Mitä tarkoittaa että luonto on järkevä ja mihin ja miten tuo liittyy.
Sinä puhuit järjettömyydestä naturalismiin liittyen. Luonnossa asiat tapahtuvat, eikä niitä arvoteta järjellisiksi tai järjettömiksi tapahtumiksi. Luonto on "järkevä" ainoastaan suhteessa evoluutioon. Siinä järkevin geenikombinaatio jatkaa dominointia.
Tällä oivalluksella ei kuitenkaan ole mitään arvoa, koska sellaisten universumien olemassaolon varmentaminen on mahdotonta.Kohina kirjoitti: ↑09 Elo 2025, 07:15Antrooppisen periaatteenkaan oivallus ei ole se mikä se triviaalisti on, vaan se että voi olla olemassa universumeja joissa elämä ei ole mahdollista. Jos se ei pärisytä aivonystyröitäsi olet väärällä foorumilla.ID10T kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 14:26Turhaan yrität mystifioida puheitani tai panna sanoja suuhuni.Tritonus kirjoitti: ↑08 Elo 2025, 14:19Onpas täällä mystinen meininki.ID10T kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 19:24Luonnossa kaikki on järkevää. "Järjettömyys" on ihmisen keksintöä.Tritonus kirjoitti: ↑07 Elo 2025, 11:34Ehkä helpompi miettiä tätä sit vakioiden kautta. Aika absurdi ajatus että sattuivat sattuman kaupalla niin otollisesti osumaan meille suotuisat lottonumerot. Ei tuokaan järjettömyys naturalistiseen ajatteluun oikein istu.ID10T kirjoitti: ↑27 Heinä 2025, 07:11Pahoittelen aiheuttamaani mielipahaa, mutta tuo "säätäjä" ei oikein sovi naturalistiseen ajatteluun. Ateismilla ei myöskään ole lakeja, eikä säätäjän pois jättäminen edellytä sen korvaamista millään.Tritonus kirjoitti: ↑26 Heinä 2025, 05:32Auts. Tuntuu kyl ikävältä kun esittää omasta mielestään harkitun argumentin ja vastaukseksi saa tuollaista pilkkaa ja hihhulointisyytöksiä. Ja nähdäkseni ilman mitään perusteluja.ID10T kirjoitti: ↑23 Heinä 2025, 16:13Nyt menee hihhuloinnin puolelle...
En siis ymmärrä miten hihhulointi liittyy asiaan.
Järkevä luonto keksi järjettömyyden. Mitä tarkoittaa että luonto on järkevä ja mihin ja miten tuo liittyy.
Sinä puhuit järjettömyydestä naturalismiin liittyen. Luonnossa asiat tapahtuvat, eikä niitä arvoteta järjellisiksi tai järjettömiksi tapahtumiksi. Luonto on "järkevä" ainoastaan suhteessa evoluutioon. Siinä järkevin geenikombinaatio jatkaa dominointia.
Tällä tuskin on mitään tekemistä empatian kanssa. Filosofiset pohdinnat eivät kärsi dissaamisestani, niillä ei ole tunteita, joita voisin myötäelää.Kohina kirjoitti: Ja näiden kontrafaktuaalisten käsittäminen on empatiaa, jonka puutteestasi olemme jo keskustelleet aiemmin. Sitä voit treenata pohtimalla mm. Mitäs jos hauki ei olisikaan kala. Ei puolustamalla positiota että tottakai se on kala.