Inertia.

[JMe1]

Jos oletetaan että järkevä tähtien etäisyys on neljä valovuotta, lasku on helppo. Tarvitaan vain kaksi tähteä ja pallon koko on noin 33 kuutiovalovuotta.

Ei täsmää sen kanssa mitä olin fundeerannut. Nimittäin, avaruuden kaareutuminen pitäisi saada tyhjillä alueilla tasoittumaan. Vain tähtien lähellä saisi näkyä "keilapallo tramboliinilla" efekti. Olin kuvitellut että tasainen alue saataisiin aikaan vain suurella joukolla massoja tasaisesti jakautuneena.

[Vän]

Jos oletetaan että järkevä tähtien etäisyys on neljä valovuotta, lasku on helppo. Tarvitaan vain kaksi tähteä ja pallon koko on noin 33 kuutiovalovuotta.

Ei täsmää sen kanssa mitä olin fundeerannut. Nimittäin, avaruuden kaareutuminen pitäisi saada tyhjillä alueilla tasoittumaan. Vain tähtien lähellä saisi näkyä "keilapallo tramboliinilla" efekti. Olin kuvitellut että tasainen alue saataisiin aikaan vain suurella joukolla massoja tasaisesti jakautuneena.

Ei onnistu. Ajatellaan, että olisit saanut suuren joukon tähtiä asetettua tasaisesti niin, että avaruuden kaareutuminen olisi tarkastelupisteessäsi tasainen, eli tavallaan kosminen Lagrangen piste. Nyt jos otat askeleenkin pois tuosta pisteestä, lähestyt joitakin tähtiä ja etäännyt toisista. Kävelet siis pois tasapainopisteestä ja kaareutuvuus alkaa näkyä. Näin käy aina millä määrällä tähtiä tahansa.

[JMe1]

Kävelet siis pois tasapainopisteestä ja kaareutuvuus alkaa näkyä.

Joo pilkuntarkasti ottaen noin. Mutta kun nyt olisi suunnilleen tasainen jotta alueen läpi katsottaessa kuva olisi kirkas. Sitten tässä on sellainenkin vaihtoehto että se Lagrangen piste liikkuu mukanasi. Tämä edellyttää että gravitaatio ei olekaan vaikutusmatkaltaan ääretön vaan vaimenee pitkillä matkoilla. Tällöin ympärilläsi on vaikutuspallo joka liikkuu mukanasi.

[Vän]

Kävelet siis pois tasapainopisteestä ja kaareutuvuus alkaa näkyä.

Joo pilkuntarkasti ottaen noin. Mutta kun nyt olisi suunnilleen tasainen jotta alueen läpi katsottaessa kuva olisi kirkas. Sitten tässä on sellainenkin vaihtoehto että se Lagrangen piste liikkuu mukanasi. Tämä edellyttää että gravitaatio ei olekaan vaikutusmatkaltaan ääretön vaan vaimenee pitkillä matkoilla. Tällöin ympärilläsi on vaikutuspallo joka liikkuu mukanasi.

Gravitaatio vaimenee suhteessa etäisyyden neliöön, eli aika nopeasti. Se ei vain mene nollaan koskaan. Voit laittaa universumin tähdet miten haluat ja muutaman valominuutin päässä kustakin tähdestä painovoima on jo niin pieni, että kaareutuvuutta ei näe.

[Simplex]

Inertia on se energiamäärä joka tarvitaan kappaleen liikemäärän muuttamiseksi ts. Inertia johtuu siitä että kappaleen liikemäärän muuttaminen vaatii energiaa.

Tuosta seuraa, että inertia olisi suureena energia E ja mittayksikkönä [J] Joule, kaikki ok?

Liikemäärä on p=mv ja liikemäärän muutoksen määrä on impulssi I=Δ(mv).
Voima F=ma=d(mv)/dt.

ΔK=(γ2​−γ1​) m0​ c^2.

Tarkoitat, että inertia on nopeudesta riippuvainen? Ja levossa 'kappaleella' ei ole inertiaominaisuutta. (m₀c² on vakio)

Ajattelin tämän suuntaisesti mitä Einstein esitti artikkelissaan "DOES THE INERTIA OF A BODY DEPEND
UPON ITS ENERGY-CONTENT?"
Linkki artikkeliin:
https://www.fourmilab.ch/etexts/einstei ... /e_mc2.pdf

[Goswell]

Inertia on se energiamäärä joka tarvitaan kappaleen liikemäärän muuttamiseksi ts. Inertia johtuu siitä että kappaleen liikemäärän muuttaminen vaatii energiaa.

Tuosta seuraa, että inertia olisi suureena energia E ja mittayksikkönä [J] Joule, kaikki ok?

Liikemäärä on p=mv ja liikemäärän muutoksen määrä on impulssi I=Δ(mv).
Voima F=ma=d(mv)/dt.

ΔK=(γ2​−γ1​) m0​ c^2.

Tarkoitat, että inertia on nopeudesta riippuvainen? Ja levossa 'kappaleella' ei ole inertiaominaisuutta. (m₀c² on vakio)

Ajattelin tämän suuntaisesti mitä Einstein esitti artikkelissaan "DOES THE INERTIA OF A BODY DEPEND
UPON ITS ENERGY-CONTENT?"
Linkki artikkeliin:
https://www.fourmilab.ch/etexts/einstei ... /e_mc2.pdf

Juuri siitä se syntyy, mitään massaa ei ole edes olemassa, siis hidasta ja painavaa massaa, massan ominaisuudet syntyy massan kvanttirakenteen kokemista muutoksista ulkoisen voiman takia.

[Tauko]

Inertia on se energiamäärä joka tarvitaan kappaleen liikemäärän muuttamiseksi ts. Inertia johtuu siitä että kappaleen liikemäärän muuttaminen vaatii energiaa.

Tuosta seuraa, että inertia olisi suureena energia E ja mittayksikkönä [J] Joule, kaikki ok?

Liikemäärä on p=mv ja liikemäärän muutoksen määrä on impulssi I=Δ(mv).
Voima F=ma=d(mv)/dt.

ΔK=(γ2​−γ1​) m0​ c^2.

Tarkoitat, että inertia on nopeudesta riippuvainen? Ja levossa 'kappaleella' ei ole inertiaominaisuutta. (m₀c² on vakio)

Ajattelin tämän suuntaisesti mitä Einstein esitti artikkelissaan "DOES THE INERTIA OF A BODY DEPEND
UPON ITS ENERGY-CONTENT?"
Linkki artikkeliin:
https://www.fourmilab.ch/etexts/einstei ... /e_mc2.pdf

Eli tarkoitit sanoa, että jos kappale luovuttaa säteilemällä energiaa, niin sen massa pienenee?

[Goswell]

No, tässä sitä ollaan.

[Goswell]

Taitaa olla riittävästi liemissä lilluttu, on aika palata asiaan.

Mitä on inertia, mitä on hitaus.

Inertia on helppo, tilanne jossa massarakenteen sisäiset voimat ovat symmetriset eikä ulkoista voimaa vaikuta massarakenteeseen, liiketila säilyy. pala kakkua.

Hitaus on hiukan vaikeampi, ei paljon. Yksinkertainen esimerkki selventää asiaa. Kuvitellaan selkeiyden vuoksi pallomainen elektronikuori, kuin koripallon kuori, ilmaahan siellä sisällä onkin, pelkkä kuori se onkin. Tuossa kuoressa on erittain voimakkaat sm voimat jotka pitää kuoren kuorena ja säilyttää sen muodon. Elektronikuori säilyttää muotonsa valtavienkin kuoreen kohdistuvien voimavaikutusten alaisuudessa, puhutaan valtavista voimista.

Nyt puhutaan taas koripallosta, sen keskellä ei ole kuin ilmaa, ja nyt hypätään taas eletronikuoreen, sen sisältä löytyy jotakin ihmeellistä ja mahtavaa, atomin ydin.
Eikö ole jännää, siellä se istuu kuin paise pakarassa, keskellä elektronikuorta, heiluttele kuorta siellä se möllöttää.

Paitsi että asia ei ole ihan noin.

Kun elektronikuori kokee kiihtyvyyttä, tuo ydin, jossa käytännössä kaikki massa sijaitsee, ei enään olekkaan keskellä elektronikuorta vaan siirtyy kiihdyttävän voiman suuntaan ja koska on oltava kvantittuneet vuorovaikutukset jotka sen ytimen siellä keskellä pitävät tai pyrkivät pitämään, eihän se siellä muuten voisi pysyä koska vastakkaiset voimat vaikuttaa ytimessä ja ekuoressa, niissä voimissa tapahtuu muutosta joka juuri luo hitauden.

Ja nyt seuraa se selkeä kuvajainen silmienne eteen.

Otetaan se pallomainen elektronikuori ja sen keskellä lillutteleva atomin ydin, kiihdytettän atomia elektronien hylkimisellä, eli sm-voimalla, mitä tapahtuu atomissa?

Ydin siirtyy kohti kiihdyttävää voimaa, kvantittunut vuorovaikutus joka pitää ytimen keskellä eletronikuorta muuttuu, vuorovaikutustaajuus kasvaa kohti kiihdyttävää voimaa ja laskee vastakkaisella puolellla. Mitä tapahtuu kun tuo voima muuttuu epäsymmetriseksi?