Kyseessä on Newtonin painovoimalaki, ei Weinbergin kaava. Weinberg vaan kehui sitä kauneimmaksi fysiikan kaavaksi sen yksinkertaisuuden ja selitysvoiman takia.
Ai, no sama se mikä kaatuu, suoritetaan avohakkuu vanhoihin uskomuksiin. Valonnopeuttakin lienen kritisoinut.Märkäruuti kirjoitti: ↑29 Syys 2025, 15:35Kyseessä on Newtonin painovoimalaki, ei Weinbergin kaava. Weinberg vaan kehui sitä kauneimmaksi fysiikan kaavaksi sen yksinkertaisuuden ja selitysvoiman takia.
Nyt siis kaadat jo Newtonin mekaniikankin. Suhteellisuusteorianhan olet jo kaatanut ja osoittanut Hawkingin säteilyn huuhaaksi.
Olet sinä hauska veikko...
Ja samalla suppeamman suhteellisuusteoriantoista postulaattia.
On sama, mutta minkä suhteen?Märkäruuti kirjoitti: ↑29 Syys 2025, 15:54Ja samalla suppeamman suhteellisuusteoriantoista postulaattia.
"Valon (tai muun sähkömagneettisen säteilyn) tyhjiönopeus on sama kaikissa inertiaalikoordinaatistossa, eikä riipu valon lähteen ja havaitsijan keskinäisestä nopeudesta"
Suhteellisuusteorian kaatajalta puuttuu suhteellisuuden taju.
"Valon (tai muun sähkömagneettisen säteilyn) tyhjiönopeus on sama kaikissa inertiaalikoordinaatistossa, eikä riipu valon lähteen ja havaitsijan keskinäisestä nopeudesta"
On sama kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa eikä riipu valonlähteen eikä havaitsijan keskinäisestä nopeudesta, kyllä, havaitsija nyt vain sattuu olemaan eri koordinaatistossa. Ei noita keinotekoisia laatikoita tarvita kun lasketaan valo vapaaksi, samalla saadaan "aika" joustamaan ja muodot muuttumaan.Märkäruuti kirjoitti: ↑29 Syys 2025, 16:21"Valon (tai muun sähkömagneettisen säteilyn) tyhjiönopeus on sama kaikissa inertiaalikoordinaatistossa, eikä riipu valon lähteen ja havaitsijan keskinäisestä nopeudesta"
Eiköhän se tuossa selvitetty, minkä suhteen. Valonnopeus on sama kaikille havaitsijoille, on havaitsijan liikenopeus aivan mikö tahansa. C on invariantti, aika ja etäisyydet joustavat.
Klassinen Coulombin voima kahden pistevarauksen välillä, joka perustuu kokeellisiin havaintoihin.
Kerran olit kuitenkin oikeassa:
En tietenkään malttanut koska kaikki mitä sinne mätetään ylimääräistä on ylimääräistä, massat ei kuulu vaikutettavalle puolelle koska niillä ei ole mitään merkitystä gravitaation voimaan jossa kappale on.Tauko kirjoitti: ↑30 Syys 2025, 00:18Kerran olit kuitenkin oikeassa:
"Tässä löytyy se voimien yhtäsuuruus, eli sama voima molemmissa päissä, Pienempi massa ja suurempi kiihtyvyys vastaa suurempaa massaa ja pienempää kiihtyvyyttä."
viewtopic.php?t=8876&start=195#p409704
Et kuitenkaan tuossa koko kommentissasi malttanut olla lopuksi jankkaanatta puutaheinää.
Edellä esittämäni Newtonin painovoimakaava riittää perusteeksi satelliittien ja luotainten ratojen laskemiseen. Se osoittaa myös voiman F olevan symmetrinen ja suoraan verrannollinen massojen tuloon. Symmetrinen voimavaikutus on lukemattoimia kertoja käytännössä todennettua faktaa.
Mikä muuttuu jos asian ajattelee saadun kiihtyvyyden kautta?Märkäruuti kirjoitti: ↑30 Syys 2025, 10:26Edellä esittämäni Newtonin painovoimakaava riittää perusteeksi satelliittien ja luotainten ratojen laskemiseen. Se osoittaa myös voiman F olevan symmetrinen ja suoraan verrannollinen massojen tuloon. Symmetrinen voimavaikutus on lukemattoimia kertoja käytännössä todennettua faktaa.
Ei mikään. Sama voima kiihdyttää pienempää massa enemmän, kuten a = F/m kaavakin kertoo. Ei siinä ole mitään ristiriitaa sen suhteen, että kahden kappaleen tarkastelussa molempiin vaikuttaa täsmälleen sama voima.
Jep, siksi se massojen kanssa puljaaminen on turhaa, epäsymmetrinen voima maan ja kuun välillä.Märkäruuti kirjoitti: ↑30 Syys 2025, 11:29Ei mikään. Sama voima kiihdyttää pienempää massa enemmän, kuten a = F/m kaavakin kertoo. Ei siinä ole mitään ristiriitaa sen suhteen, että kahden kappaleen tarkastelussa molempiin vaikuttaa täsmälleen sama voima.
Ei se voima ole vieläkään epäsymmetrinen. Täsmälleen sama voima vaikuttaa sekä Kuuhu että Maahan.
