Brainwashed kirjoitti: ↑16 Loka 2025, 09:53
Se että USA ei ole esittämässi listassa top 15 merien saastuttajina on ristiriidassa sen kanssa että liittovaltion kumulatiivinen jätteiden tuottaminen/hlö on maailman suurinta, sillee huonolla tavalla.
Kyse on kai siitä, miten jäte käsitellään. Mustankorkean jäteauton kyljessä luki joskus, toisen jäte on toisen raaka-aine.
Pahimmat merien saastuttajat tulevat maista, joissa kierrätys on lastenkengissä, mutta väestöä paljon. Olen nähnyt kuvia suurista Kauko-Idän joista, joiden pinnalla kelluu lähes yhtenäinen jätelautta.
Jäteongelma on tietenkin visuaalisesti näkyvintä maissa joissa on puutteita tai ei laisinkaan jätteiden käsittelyyn tarkoitettua infraa, kuten useimmissa Afrikan maissa, mutta mikä on minusta tuota huomattavasti merkittävämpää on se kuinka paljon jätettä/hlö eri maissa tuotetaan, jossa USA on ylivoimaisesti kärjessä, sillee huonolla tavalla. Afrikassa saattaa henkilön vuosittainen jätteiden tuotto, ihmispaska mukaanlukien olla 1/1000 verrattuna Floridassa asuvan kermaperseen tuottamaan määrään, ja sillä on merkitystä.
”Brainwashed on tyyppi joka latelee omakohtaista törkyy muitten päähän väheksyttävästi, - samalla mainostaen omaa figuuriaan.”
rellu kirjoitti: ↑15 Loka 2025, 22:40
90 % merissä olevasta muoviroskasta on peräisin 10 joesta joista 9 sijaitsee Asiassa ja yksi Afrikassa.
Tässä 15 suurinta merien roskaajaa: (sija - maa - miljoonaa tonnia - %-osuus jätteistä)
1 Kiina 1.3–3.5 25–30
Suurin muovintuottaja, jokien (kuten Yangtse) kuljetus, teollisuus ja kaupunkijäte.
2 Indonesia 0.5–1.3 10–15
Saaristovaltio, huono jätehuolto, jokikuljetus (esim. Citarum-joki).
3 Filippiinit 0.3–0.75 5–10
Tiheä väestö rannikoilla, turismi ja kalastusjätteet.
4 Vietnam 0.3–0.7 5–8
Nopea teollistuminen, Mekong-joki kuljettaa roskaa.
5 Sri Lanka 0.2–0.5 3–5
Rannikkojäte ja monsuunisateet huuhtovat roskaa mereen.
6 Intia 0.2–0.6 4–7
Ganges-joki, suuri väestö, heikko kierrätys.
7 Thaimaa 0.15–0.4 3–5
Turismi, kalastus ja jokikuljetus (Chao Phraya).
8 Malesia 0.1–0.37 2–4
Palmuöljy- ja teollisuusjäte, rannikkoalueet.
9 Nigeria 0.1–0.3 2–3
Afrikan suurin, Niger-joki ja kaupunkijäte Lagosissa.
10 Egypti 0.1–0.25 2–3
Niili-joki kuljettaa roskaa Välimereen.
11 Bangladesh 0.1–0.2 1–2
Tiheä väestö, Ganges-Brahmaputra-järjestelmä.
12 Etelä-Afrikka 0.05–0.15 1–2
Kaupunkijäte ja jokikuljetus.
13 Brasilia 0.05–0.2 1–2
Amazon-joki, rannikkojäte.
14 Myanmar 0.05–0.15 1
Irrawaddy-joki, heikko infrastruktuuri.
15 Pakistan 0.05–0.15 1
Indus-joki, teollisuusjäte.
Koko EU yhteensä ei mahdu maailman top15-listalle. EU tuottaa maailman muoveista 10-15 % mutta sen osuus maailman muovijätteestä on vain n. 0,5-1 milj tn, alle 1 %.
En ihan kakistelematta niele tuota, ettei USA mukamas mahdu suurimpien muoviroskaajien listaan.
Lähde?
En ole vastuussa ruuansulatusongelmistasi.
Lähteenä Grok tekoäly jolle esitettiin kysymys mitkä maat ovat vastuussa merissä olevasta roskasta, millä osuudella ja miksi. Lisäkysymyksenä täsmennyksiä EUn osuudesta ja siitä miten jätteet meriin kulkeutuvat.
Länsimaissa kierrätys on korkealla tasolla ja muutenkin ollaan paljon ympäristötietoisempia kun Aasiassa ja Afrikassa. Se mitä ei kierrätetä menee suurelta osin polttoon. Paljon puhuttu jätteiden laivauskin on ollut aina volyymiltaan melko pientä ja viime vuosina hiipunut mitättömäksi.
Ihmetyttää että täällä ei osata tiedonkhankintaan käyttää tekoälyä näkojään juuri ollenkaan mutta toisaalta jotkut postaavat tekoälyvastauksia sellaisenaan ja pitävät sitä hyvänäkin keskusteluna.
REPS!
Olet kyllä nolo tyyppi.
MIkäs se sinun lähteesi muuten on? Aivopesty mutu?
Pyrin lähtökohtaisesti perustamaan tietoni faktoihin. Se että USA ei ole esittämässi listassa top 15 merien saastuttajina on ristiriidassa sen kanssa että liittovaltion kumulatiivinen jätteiden tuottaminen/hlö on maailman suurinta, sillee huonolla tavalla.
Keinoälyn tuotoksia en pidä valideina tietolähteinä oikeastaan laisinkaan.
Ei olla enää kovinkaan kaukana akkujen painosta. Akkujen, joita voi ladata miljardeista ympäri maailmaa olevista pistorasioista ilman periaatteessa mitään valmistus- ja jakeluinfrainvestointeja.
Märkäruuti kirjoitti: ↑16 Loka 2025, 10:21
Kyse on kai siitä, miten jäte käsitellään.
Niin on. Ei niitä käsitellä läheskään aina niin kuin roskafirman mainoksessa sanotaan, vaan jätettä siirrellään firmalta toiselle ja lopulta osa siitä siirretään ulkomaille hävitettäväksi. Tuollainen ketju antaa epärehellisille, joita aina riittää, paljon mahdollisuuksia kerätä hyvät rahat länsimaiden höyniltä, jotka uskovat, että "meidän maassa tehdään aina kaikki oikein, koska olemme parempia ihmisiä kuin muut".
Sikailu ja väärinkäytökset jatkuvat niin kauan kuin jätteen käsittelyssä on voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa. Se on itsestäänselvyys, joka on toteutunut kaikessa liiketoiminnassa kaikkialla maailmassa koko tunnetun historian ajan. Jätteenkäsittely, niin kuin kaikki muukin perusinfra, pitäisi olla valtion ja kuntien virkatyönä toteutettavaa, jossa kaikki voiton tavoittelu olisi erittäin ankarasti kiellettyä ja rangaistavaa.
Näin jonkun dokkarin romulaivoista. Niitäkin siirrellään firmalta toiselle, kunnes ne katoavat rekistereistä ja lopulta makaavat jossain, missä niistä revitään vaiheittain irti kaikki rahan arvoinen ja jätetään raato lillumaan johonkin merenlahteen, missä siitä liukenee mereen kaikkea paskaa. Ylempi taho pesee aina kätensä vetoamalla alemman tahon vastuullisuuteen ja prosesseihin, kunnes laiva on sellaisessa systeemissä, jossa kukaan ei välitä urputtaa tuollaista.
Jätteillä on varmaan aika sama, mutta nopeampi kierto.
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
Brainwashed kirjoitti: ↑16 Loka 2025, 10:32
Ettäsellanentapauställäkertaa...
* FACEPALM *
Näyttökuva 2025-10-16 kello 10.50.23.png (240.6 KiB) Katsottu 234 kertaa
Ei olla enää kovinkaan kaukana akkujen painosta. Akkujen, joita voi ladata miljardeista ympäri maailmaa olevista pistorasioista ilman periaatteessa mitään valmistus- ja jakeluinfrainvestointeja.
rellu kirjoitti: ↑15 Loka 2025, 22:40
90 % merissä olevasta muoviroskasta on peräisin 10 joesta joista 9 sijaitsee Asiassa ja yksi Afrikassa.
Koko EU yhteensä ei mahdu maailman top15-listalle. EU tuottaa maailman muoveista 10-15 % mutta sen osuus maailman muovijätteestä on vain n. 0,5-1 milj tn, alle 1 %.
Niin mikä ongelma ne tuulimyllyjen lavat sitten muka on?
Ne eivät hajoa luonnossa ja niiden kierrätys on hankalaa. Polttouuneihinkaan eivät sellaisenaan mahdu.
Ei hajoa mikään muukaan muovi niin miksi itket jostain tuulimyllyn lavoista?
"Tie epäonnistumisiin on katettu hyvillä yrityksillä"
rellu kirjoitti: ↑15 Loka 2025, 22:40
90 % merissä olevasta muoviroskasta on peräisin 10 joesta joista 9 sijaitsee Asiassa ja yksi Afrikassa.
Koko EU yhteensä ei mahdu maailman top15-listalle. EU tuottaa maailman muoveista 10-15 % mutta sen osuus maailman muovijätteestä on vain n. 0,5-1 milj tn, alle 1 %.
Niin mikä ongelma ne tuulimyllyjen lavat sitten muka on?
Ne eivät hajoa luonnossa ja niiden kierrätys on hankalaa. Polttouuneihinkaan eivät sellaisenaan mahdu.
Ei hajoa mikään muukaan muovi niin miksi itket jostain tuulimyllyn lavoista?
Siksi että jos ei olisi tuulimyllyjä, ei olisi niiden lapojakaan.
Onko jotenkin vaikeaa ymmärtää että jos jotain materiaalista tehdään jotain enemmän kun ennen, sitä materiaalia kuluu enemmän kun ennen?
Ei olla enää kovinkaan kaukana akkujen painosta. Akkujen, joita voi ladata miljardeista ympäri maailmaa olevista pistorasioista ilman periaatteessa mitään valmistus- ja jakeluinfrainvestointeja.
rellu kirjoitti: ↑15 Loka 2025, 22:40
90 % merissä olevasta muoviroskasta on peräisin 10 joesta joista 9 sijaitsee Asiassa ja yksi Afrikassa.
Koko EU yhteensä ei mahdu maailman top15-listalle. EU tuottaa maailman muoveista 10-15 % mutta sen osuus maailman muovijätteestä on vain n. 0,5-1 milj tn, alle 1 %.
Niin mikä ongelma ne tuulimyllyjen lavat sitten muka on?
Ne eivät hajoa luonnossa ja niiden kierrätys on hankalaa. Polttouuneihinkaan eivät sellaisenaan mahdu.
Ei hajoa mikään muukaan muovi niin miksi itket jostain tuulimyllyn lavoista?
Siksi että jos ei olisi tuulimyllyjä, ei olisi niiden lapojakaan.
Onko jotenkin vaikeaa ymmärtää että jos jotain materiaalista tehdään jotain enemmän kun ennen, sitä materiaalia kuluu enemmän kun ennen?
Miksi ei käytettäisi edullista tuulesta ja auringosta peräisin olevaa energiaa, ja täydennetä sitä sitä silloin kun ei tuule vaikka polttoon perustuvalla helpposäätöisellä voimalla
Pitkässä juoksussa tulisi kuitenkin säästöä.
Lapojen mikromuovi on kyllä täyttä höpöä, koska elämme muovien keskellä jo monella rintamalla muutenkin. Ja jo aikaisemmin laitoin kotimaista innovaatiota noista lavoista, mutta uusitaan :
rellu kirjoitti: ↑15 Loka 2025, 22:40
90 % merissä olevasta muoviroskasta on peräisin 10 joesta joista 9 sijaitsee Asiassa ja yksi Afrikassa.
Koko EU yhteensä ei mahdu maailman top15-listalle. EU tuottaa maailman muoveista 10-15 % mutta sen osuus maailman muovijätteestä on vain n. 0,5-1 milj tn, alle 1 %.
Niin mikä ongelma ne tuulimyllyjen lavat sitten muka on?
Ne eivät hajoa luonnossa ja niiden kierrätys on hankalaa. Polttouuneihinkaan eivät sellaisenaan mahdu.
Ei hajoa mikään muukaan muovi niin miksi itket jostain tuulimyllyn lavoista?
Siksi että jos ei olisi tuulimyllyjä, ei olisi niiden lapojakaan.
Onko jotenkin vaikeaa ymmärtää että jos jotain materiaalista tehdään jotain enemmän kun ennen, sitä materiaalia kuluu enemmän kun ennen?
Miksi ei käytettäisi edullista tuulesta ja auringosta peräisin olevaa energiaa, ja täydennetä sitä sitä silloin kun ei tuule vaikka polttoon perustuvalla helpposäätöisellä voimalla
Pitkässä juoksussa tulisi kuitenkin säästöä.
Lapojen mikromuovi on kyllä täyttä höpöä, koska elämme muovien keskellä jo monella rintamalla muutenkin. Ja jo aikaisemmin laitoin kotimaista innovaatiota noista lavoista, mutta uusitaan :
rellu kirjoitti: ↑15 Loka 2025, 22:40
90 % merissä olevasta muoviroskasta on peräisin 10 joesta joista 9 sijaitsee Asiassa ja yksi Afrikassa.
Koko EU yhteensä ei mahdu maailman top15-listalle. EU tuottaa maailman muoveista 10-15 % mutta sen osuus maailman muovijätteestä on vain n. 0,5-1 milj tn, alle 1 %.
Niin mikä ongelma ne tuulimyllyjen lavat sitten muka on?
Ne eivät hajoa luonnossa ja niiden kierrätys on hankalaa. Polttouuneihinkaan eivät sellaisenaan mahdu.
Ei hajoa mikään muukaan muovi niin miksi itket jostain tuulimyllyn lavoista?
Siksi että jos ei olisi tuulimyllyjä, ei olisi niiden lapojakaan.
Onko jotenkin vaikeaa ymmärtää että jos jotain materiaalista tehdään jotain enemmän kun ennen, sitä materiaalia kuluu enemmän kun ennen?
Miksi ei käytettäisi edullista tuulesta ja auringosta peräisin olevaa energiaa, ja täydennetä sitä sitä silloin kun ei tuule vaikka polttoon perustuvalla helpposäätöisellä voimalla
Pitkässä juoksussa tulisi kuitenkin säästöä.
Lapojen mikromuovi on kyllä täyttä höpöä, koska elämme muovien keskellä jo monella rintamalla muutenkin. Ja jo aikaisemmin laitoin kotimaista innovaatiota noista lavoista, mutta uusitaan :
Noin helvetin rumia muovilaitureita. Ei Kiitos! Eikö se jo riitä että on vanhoja lasikuituveneitä mätänemässä rannoilla.
Katoit sitten ekan kuvan, ja porot sieraimiin. Noissa mökkilaitureissa on pääosin muoviponttoonit jo nyt, niin miksi ei siiven pätkistä
Ja noissa isommissa hintakin kilpailukykyinen.
rellu kirjoitti: ↑15 Loka 2025, 22:40
90 % merissä olevasta muoviroskasta on peräisin 10 joesta joista 9 sijaitsee Asiassa ja yksi Afrikassa.
Koko EU yhteensä ei mahdu maailman top15-listalle. EU tuottaa maailman muoveista 10-15 % mutta sen osuus maailman muovijätteestä on vain n. 0,5-1 milj tn, alle 1 %.
Niin mikä ongelma ne tuulimyllyjen lavat sitten muka on?
Ne eivät hajoa luonnossa ja niiden kierrätys on hankalaa. Polttouuneihinkaan eivät sellaisenaan mahdu.
Ei hajoa mikään muukaan muovi niin miksi itket jostain tuulimyllyn lavoista?
Siksi että jos ei olisi tuulimyllyjä, ei olisi niiden lapojakaan.
Onko jotenkin vaikeaa ymmärtää että jos jotain materiaalista tehdään jotain enemmän kun ennen, sitä materiaalia kuluu enemmän kun ennen?
Miksi ei käytettäisi edullista tuulesta ja auringosta peräisin olevaa energiaa, ja täydennetä sitä sitä silloin kun ei tuule vaikka polttoon perustuvalla helpposäätöisellä voimalla
Pitkässä juoksussa tulisi kuitenkin säästöä.
Lapojen mikromuovi on kyllä täyttä höpöä, koska elämme muovien keskellä jo monella rintamalla muutenkin. Ja jo aikaisemmin laitoin kotimaista innovaatiota noista lavoista, mutta uusitaan :
Tuo on hauska idea ja ehdottomasti kannatettavaa mutta tuskin kuitenkaan ratkaisee tuhansien propellien ongelmaa. Hinnatkin ovat tavallisiin laitureihin verrattuna lähes kaksikertaisia.
Lähinnä on huvittavaa kuinka piipertäjille on tärkeää että korkit saadaan kiinni pulloihin tai muovipillit muutetaan pahvisiksi mutta on ihan ok rakentaa ja jättää luontoon miljoonia kertoja enemmän muovia sisältäviä lyhytikäisiä tuulipotkurien lapoja. Osoittaa vain että kyseessä ei ole pyrkimys välttää esim. muovien joutumista luontoon vaa tekopyhyys, oman omatunnon keinotekoinen rauhoittelu ja todellisuudessa ankeuttamaisen ideologiaan perustuva ihmisten elämän hankaloittaminen.
Tehdäänpä pikku vertailu: Suomessa käytettiin muovisia juomapillejä ennen niiden kieltämistä keskimäärin n. 20-50 milj. kpl vuosittain. Yksi pilli painaa n. 0,4 -0,5 gr. Vuosittain muoviroskaa syntyi siis 8-25 tonnia. Jos lasketaan keskiarvo, 16,5 tonnia. Yhden keskikokoisen tuulivoimalan potkurin sisältämän muovin paino puolestaan on noin 20-35 tonnia, keskiarvo 27,5 tonnia.
Eli yhden ainoan tuulivoimalan potkurin muovin määrä vastaa n. 1,5 vuoden muovipillien kulutusta. (Pienen lapsen isänä tiedän kuinka paljon parempia muovipillit olivat.) Jos meillä on vaikkapa 2000 tuulivoimalaa, niiden potkurien muovi vastaa 3000 vuoden pillien kulutusta, siis 20-25 vuoden aikana. Mutta silti pillit olivat tärkeitä ja ne piti saada kiellettyä, potkureita voidaan tehdä loputtomiin.
Ei olla enää kovinkaan kaukana akkujen painosta. Akkujen, joita voi ladata miljardeista ympäri maailmaa olevista pistorasioista ilman periaatteessa mitään valmistus- ja jakeluinfrainvestointeja.
anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑18 Loka 2025, 08:36
Dacian kaupunkikärry-konsepti. Mä näkisin tollasten tulevaisuuden lähinnä yhteisomistajuudessa.
Niin ei kukaan täysipäinen tuollaista romanian romua itselleen ostaisi. Latauspaikkoja pitäisi olla lähes yhtä paljon kuin noita autoja ja sehän ei kaupunkioloissa onnistu.
anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑18 Loka 2025, 08:36
Dacian kaupunkikärry-konsepti. Mä näkisin tollasten tulevaisuuden lähinnä yhteisomistajuudessa.
Niin ei kukaan täysipäinen tuollaista romanian romua itselleen ostaisi. Latauspaikkoja pitäisi olla lähes yhtä paljon kuin noita autoja ja sehän ei kaupunkioloissa onnistu.
Pitäs vissiin kehitellä langattomat latausasemat. Verkkohan on jo aika laaja Helsingissäkin, siellä kun on ne ratikoitten langat.
"Tie epäonnistumisiin on katettu hyvillä yrityksillä"
