Ulottuvuudet, Universumi, Aika ja Avaruus

[Märkäruuti]

Aika taas, eihän sellaista edes ole.

Ota aika pois fysiikan kaavoista, niin mitä jää?
Tuo on populistinen heitto, joka saattaa päteä filosofisesti, mutta ei luonnontieteissä. En muista kuka fyysikko kirjoitti, että aika on sen takia, ettei kaikki tapahtuisi samaan aikaan.

Se, ettet ymmärrä newtonlaisen ja einsteinlaisen avaruuden eroa, on varmasti kaikille palstaa seuraaville selvä. Galilei muunnos ei päde relativistisilla nopeuksilla. Ajan ja avaruuden joustavuus on kokeissa todennettu lukemattomia kertoja.

[OlliS]

Et sinä minulta tuohon asiaan saa yhtään mitään muuta vastausta ja sillä siisti. Se asia on minun päätäntävallassa. Muilla saattaa olla muunkinlaisia vastauksia. Keskustelu etenee ihan mukavasti ja tulemme koko ajan viisaammiksi universumin suhteen.

Dialogi, keskustelu, on mahtava filosofian menetelmä ja Internet on tehnyt kaikelle keskustelulle valtavan laadullisen hyppäyksen.

Esitit väitteen ja minä pyysin perusteita. En saa, kun niin päätit.
Sitten alat selittää, että keskustelu etenee ihan mukavasti. Eihän tuo ole keskustelua
Dialogi voi olla hyvä menetelmä, mutta sinä kieltäydyt siitä, kun kieltäydyt vastaamasta. Olet jäävi puhumaan dialogista tai hedelmällisestä keskustelusta.

En minä tarkoittanut meidän välistä keskustelua, vaan keskustelua tässä yleisesti. Minusta entropia ei ole mielekäs aihe kosmologiassa eikä hienosäätely. Teorioita säädelläään eikä todellisuutta, ja puhutaan oleellisista asioista eikä epäoleellisista.

Sinusta oli silti oleellista lisätä BB:n vikalistaan entropia. Ja syytä kysyttäessä vaikenet.

Ehkä on väärin sanoa niin. Kantani on, että entropia ei ole oleellinen ja entropiasta ym turhista ja monesta muusta pääsee, kun erotetaan kaikkeus ja osauniversumimme. Se on perustelu, vaikka väitetään ettei ole.

Multiversumiteorian suurin heikkous on se, ettei sitä voi mitenkään varmentaa.

Niin on, mutta jos tehdään siihen minun korjaus, että eri populaatioiden galaksit voivat myös sekoittua toisiinsa, niin se voidaan testata.

Silloin se ei enää ole multiversumi.

Olet ihan oikeassa taas. Ei se ole multiuniversumi. Universumeita on vain yksi. Ne muut ovat vain osia. Moniosainen yksi universumi. Monia erilaisia osauniversumeita.

Ei, vaan tarkoitin sitä, että osauniversumi on käsitteenä pöljä, jos ne sekoittuvat keskenään.

Kysymys on siitä, että osauniversumimme on ne galaksit, jotka ovat samasta alusta kuin Linnunrata. Kaikkeus on taas koko universumi.

BBn ja Gossun mukaan ne ovat sama asia näkyvässä universumissa, minusta näemme jo muidenkin osauniversumien galakseja.

Kaikkeus ja osauniversumimme sekoittuvat keskenään, koska BBn mukaan niitä osauniversumeita ei ole, ja Gossun mukaan niin kaukana ajassa ja tilassa, ettei näy, jolloin ei voi tutkiakaan, voidaan vaan päätellä, koko näkyvä universumi on yksi osauniversumi ja muualla on muita osauniversumeja. Ja sekoittaa vielä asian sanomalla osauniversumeitaan universumeiksi.

Ja minusta kummin päin asia on, on jo empiirisesti tutkittavissa. Muut ilmeisesti ajattelevat ettei ole. Tai että on jo tutkittu, ja kaikki ovat samasta alusta. Tai ettei tutkita, kun tiedetään jo tms. Minusta asia todellakin pitäisi tutkia kummin päin asia on. Kun tämä asia on noussut esille teoreettisesti kaukaisten kehittyneiden galaksien takia ja muutenkin jo aikaisemmin.

[Goswell]

Aika taas, eihän sellaista edes ole.

Ota aika pois fysiikan kaavoista, niin mitä jää?
Tuo on populistinen heitto, joka saattaa päteä filosofisesti, mutta ei luonnontieteissä. En muista kuka fyysikko kirjoitti, että aika on sen takia, ettei kaikki tapahtuisi samaan aikaan.

Se, ettet ymmärrä newtonlaisen ja einsteinlaisen avaruuden eroa, on varmasti kaikille palstaa seuraaville selvä. Galilei muunnos ei päde relativistisilla nopeuksilla. Ajan ja avaruuden joustavuus on kokeissa todennettu lukemattomia kertoja.

Aika on aina seuraus muutoksesta, jos sinulla on muutos, saat ajan. Rauta hapettuu hiljalleen koska kemiallinen reaktio etenee hiljalleen, ei siihen aikaa tarvita.

[Konemies]

Ajan voi kyllä poistaa yhtälöistä. Jos tarkastelee tapahtumia ja vuorovaikutuksia alle planckin ajan pituisina osina.

[ID10T]

Esitit väitteen ja minä pyysin perusteita. En saa, kun niin päätit.
Sitten alat selittää, että keskustelu etenee ihan mukavasti. Eihän tuo ole keskustelua
Dialogi voi olla hyvä menetelmä, mutta sinä kieltäydyt siitä, kun kieltäydyt vastaamasta. Olet jäävi puhumaan dialogista tai hedelmällisestä keskustelusta.

En minä tarkoittanut meidän välistä keskustelua, vaan keskustelua tässä yleisesti. Minusta entropia ei ole mielekäs aihe kosmologiassa eikä hienosäätely. Teorioita säädelläään eikä todellisuutta, ja puhutaan oleellisista asioista eikä epäoleellisista.

Sinusta oli silti oleellista lisätä BB:n vikalistaan entropia. Ja syytä kysyttäessä vaikenet.

Ehkä on väärin sanoa niin. Kantani on, että entropia ei ole oleellinen ja entropiasta ym turhista ja monesta muusta pääsee, kun erotetaan kaikkeus ja osauniversumimme. Se on perustelu, vaikka väitetään ettei ole.

Multiversumiteorian suurin heikkous on se, ettei sitä voi mitenkään varmentaa.

Niin on, mutta jos tehdään siihen minun korjaus, että eri populaatioiden galaksit voivat myös sekoittua toisiinsa, niin se voidaan testata.

Silloin se ei enää ole multiversumi.

Olet ihan oikeassa taas. Ei se ole multiuniversumi. Universumeita on vain yksi. Ne muut ovat vain osia. Moniosainen yksi universumi. Monia erilaisia osauniversumeita.

Ei, vaan tarkoitin sitä, että osauniversumi on käsitteenä pöljä, jos ne sekoittuvat keskenään.

Kysymys on siitä, että osauniversumimme on ne galaksit, jotka ovat samasta alusta kuin Linnunrata. Kaikkeus on taas koko universumi.

Tätä taas on mahdotonta selvittää juuri tuon sekoittumisen takia.

[Märkäruuti]

Kysymys on siitä, että osauniversumimme on ne galaksit, jotka ovat samasta alusta kuin Linnunrata.

Tuntemamme fysiikan mukaan muista aluista syntyneitä galakseja ei voi näkyvässä avaruudessa olla.

Tulee mieleen pilakuva, jossa oli kaksi liitutaulun edessä keskustelevaa valkotakkista tutkijaa ja taulu täynnä monimutkaisen näköistä matematiikkaa. Toinen osoittaa yhtä kohtaa taulusta, ja sanoo: "Tässä kohtaa tapahtuu ihme."
Ollin ja Gossun universumiteoriat vaatisivat useamman kuin yhden ihmeen.

Vahinko, etten lyhyellä googlaamisella löytänyt kyseistä kuvaa.

[asdf]

[OlliS]

En minä tarkoittanut meidän välistä keskustelua, vaan keskustelua tässä yleisesti. Minusta entropia ei ole mielekäs aihe kosmologiassa eikä hienosäätely. Teorioita säädelläään eikä todellisuutta, ja puhutaan oleellisista asioista eikä epäoleellisista.

Sinusta oli silti oleellista lisätä BB:n vikalistaan entropia. Ja syytä kysyttäessä vaikenet.

Ehkä on väärin sanoa niin. Kantani on, että entropia ei ole oleellinen ja entropiasta ym turhista ja monesta muusta pääsee, kun erotetaan kaikkeus ja osauniversumimme. Se on perustelu, vaikka väitetään ettei ole.

Multiversumiteorian suurin heikkous on se, ettei sitä voi mitenkään varmentaa.

Niin on, mutta jos tehdään siihen minun korjaus, että eri populaatioiden galaksit voivat myös sekoittua toisiinsa, niin se voidaan testata.

Silloin se ei enää ole multiversumi.

Olet ihan oikeassa taas. Ei se ole multiuniversumi. Universumeita on vain yksi. Ne muut ovat vain osia. Moniosainen yksi universumi. Monia erilaisia osauniversumeita.

Ei, vaan tarkoitin sitä, että osauniversumi on käsitteenä pöljä, jos ne sekoittuvat keskenään.

Kysymys on siitä, että osauniversumimme on ne galaksit, jotka ovat samasta alusta kuin Linnunrata. Kaikkeus on taas koko universumi.

Tätä taas on mahdotonta selvittää juuri tuon sekoittumisen takia.

Vaikeaa se onkin.

[ID10T]

Sinusta oli silti oleellista lisätä BB:n vikalistaan entropia. Ja syytä kysyttäessä vaikenet.

Ehkä on väärin sanoa niin. Kantani on, että entropia ei ole oleellinen ja entropiasta ym turhista ja monesta muusta pääsee, kun erotetaan kaikkeus ja osauniversumimme. Se on perustelu, vaikka väitetään ettei ole.

Multiversumiteorian suurin heikkous on se, ettei sitä voi mitenkään varmentaa.

Niin on, mutta jos tehdään siihen minun korjaus, että eri populaatioiden galaksit voivat myös sekoittua toisiinsa, niin se voidaan testata.

Silloin se ei enää ole multiversumi.

Olet ihan oikeassa taas. Ei se ole multiuniversumi. Universumeita on vain yksi. Ne muut ovat vain osia. Moniosainen yksi universumi. Monia erilaisia osauniversumeita.

Ei, vaan tarkoitin sitä, että osauniversumi on käsitteenä pöljä, jos ne sekoittuvat keskenään.

Kysymys on siitä, että osauniversumimme on ne galaksit, jotka ovat samasta alusta kuin Linnunrata. Kaikkeus on taas koko universumi.

Tätä taas on mahdotonta selvittää juuri tuon sekoittumisen takia.

Vaikeaa se onkin.

Ei vaan mahdotonta.

[Neutroni]

Ja minusta kummin päin asia on, on jo empiirisesti tutkittavissa. Muut ilmeisesti ajattelevat ettei ole. Tai että on jo tutkittu, ja kaikki ovat samasta alusta. Tai ettei tutkita, kun tiedetään jo tms. Minusta asia todellakin pitäisi tutkia kummin päin asia on. Kun tämä asia on noussut esille teoreettisesti kaukaisten kehittyneiden galaksien takia ja muutenkin jo aikaisemmin.

Asia on tietenkin tutkittu perin pohjin ja hyvin kaukaisia galakseja tutkitaan intensiivisesti edelleen. Mutta mitään viitettä siihen, että joku galaksi olisi toisesta alkuräjähdyksestä, ei ole. Sinäkin joudut keksimään koko joukon valheita (fysiikan lakien vastaisia oletuksia sähkömagnetismista) perustellaksi edes sellaisen mahdollisuuden.

[Tauko]

Ei minun kaaliin moinen uppoa, ei kirveelläkään, tai ehkä sillä.

Aivan. Et ole oivaltanut, mistä suhteellisuusteoriassa on kyse. Valonnopeus on absolutti, kun taas aika ja metrinen koordinaatisto ovat suhteellisia. Se ei ole uponnut kaaliisi, eikä varmasti tule uppoamaankaan.

Ei uppoa ei. Miten ihmeessä metrinen koordinaatisto eläisi havaitsijan liiketilan takia, eihän tuossa ole järjenhäivää.

Se ei tosiaan arkijärjen pähkäilyllä selviä.

Aika taas, eihän sellaista edes ole.

Miten ihmeessä saat tänne mitään kirjoitettua, kun ei sinulla ole aikaa kirjoittaa, eikä ylipäänsä aikaa tehdä mitään.

Kuvajainen toki häiritsee etäisyyden määritystä, "aika" todellakin on osallisena siinä, mutta kyse on vain informaation saapumisen viiveestä havaitsijan suhteen, tässäkin aika on vain seuraus muutoksesta.

Jaa

Olen esittänyt että useamman havaitsijan kanssa jotka on eri liiketiloissa samalla etäisyydellä lähteestä, jokaiselle informaatio lähteestä saapuu lähteensuhteen samalla nopeudella, kaikki havaitsee saman hetken lähteestä, vaikka kellon näyttö.

Ok, samalla etäisyydellä kun ovat ja samalla hetkellä, niin,,,,?
Kenen mittaamalla samalla etäisyydellä? kun etäisyyteen vaikuttaa pituuskontraktio.
Ja kenen samaan aikaan? kun samanaikaisuus on suhteellista aikadilataation vuoksi.

Lähteen suhteen paikoillaan oleva ei huomaa mitään muutosta kellon käynnissä, aika vain viiveen verran pielessä, lähestyvä näkee kellon käyvän nopeammin +viive ja sinisiirtymää havaittavissa ja loittova näkee kellon käynnin hidastuneena +viive ja punasiirtymää havaittavissa mutta samalla etäisyydellä lähteestä kellon näyttö on kaikille samassa ajassa.

Tuo useasti toistamasi juttusi, johon olet juuttunut, että kellotaulun viisarit näyttää liikkuvan hitaammin tai nopeammin kun kulkee poispäin tai kohti. Se seuraa siitä, että valolla on rajallinen vakionopeus ja silloin
tietysti lyhyeen matkaan menee vähemmän aikaa kuin pitkään matkaan.

Mutta pituuskontraktio ja aikadilataatio ovat eri asia kuin signaaliviive, eivät johdu signaaliviiveestä.
Pohjalla on valon rajallinen vakionopeus, joka valonnopeus on kaikille sama. Ja keskinäinen suhteellinen liike.

Ja ne puna ja sinisiirtymät johtuu lähteen ja kohteen suhteellisesta liikkeestä, valon dopplerilmiöstä, eikä mitään muutosta valonnopeudessa.

[Tauko]

Aika taas, eihän sellaista edes ole.

Ota aika pois fysiikan kaavoista, niin mitä jää?
Tuo on populistinen heitto, joka saattaa päteä filosofisesti, mutta ei luonnontieteissä. En muista kuka fyysikko kirjoitti, että aika on sen takia, ettei kaikki tapahtuisi samaan aikaan.

Se, ettet ymmärrä newtonlaisen ja einsteinlaisen avaruuden eroa, on varmasti kaikille palstaa seuraaville selvä. Galilei muunnos ei päde relativistisilla nopeuksilla. Ajan ja avaruuden joustavuus on kokeissa todennettu lukemattomia kertoja.

Aika on aina seuraus muutoksesta, jos sinulla on muutos, saat ajan. Rauta hapettuu hiljalleen koska kemiallinen reaktio etenee hiljalleen, ei siihen aikaa tarvita.

Miten niin "hapettuu hiljalleen"?
Tarkoitatko, että siihen kuluu paljon aikaa, vaiko mitä se hiljalleen on?

Eihän siinä tapahdu mitään, jos ei ole aikaa edes niille reaktioille.

[Neutroni]

Aika on aina seuraus muutoksesta, jos sinulla on muutos, saat ajan. Rauta hapettuu hiljalleen koska kemiallinen reaktio etenee hiljalleen, ei siihen aikaa tarvita.

Aikaa tarvitaan fysikaalisena suureena siihen, että saadaan mallinnettua muutosten nopeutta. Ilman aikaa ei voi erottaa raudan hiljalleen hapettumista dynamiitin räjähdyksestä.

[Goswell]

Ei minun kaaliin moinen uppoa, ei kirveelläkään, tai ehkä sillä.

Aivan. Et ole oivaltanut, mistä suhteellisuusteoriassa on kyse. Valonnopeus on absolutti, kun taas aika ja metrinen koordinaatisto ovat suhteellisia. Se ei ole uponnut kaaliisi, eikä varmasti tule uppoamaankaan.

Ei uppoa ei. Miten ihmeessä metrinen koordinaatisto eläisi havaitsijan liiketilan takia, eihän tuossa ole järjenhäivää.

Se ei tosiaan arkijärjen pähkäilyllä selviä.

Aika taas, eihän sellaista edes ole.

Miten ihmeessä saat tänne mitään kirjoitettua, kun ei sinulla ole aikaa kirjoittaa, eikä ylipäänsä aikaa tehdä mitään.

Kuvajainen toki häiritsee etäisyyden määritystä, "aika" todellakin on osallisena siinä, mutta kyse on vain informaation saapumisen viiveestä havaitsijan suhteen, tässäkin aika on vain seuraus muutoksesta.

Jaa

Olen esittänyt että useamman havaitsijan kanssa jotka on eri liiketiloissa samalla etäisyydellä lähteestä, jokaiselle informaatio lähteestä saapuu lähteensuhteen samalla nopeudella, kaikki havaitsee saman hetken lähteestä, vaikka kellon näyttö.

Ok, samalla etäisyydellä kun ovat ja samalla hetkellä, niin,,,,?
Kenen mittaamalla samalla etäisyydellä? kun etäisyyteen vaikuttaa pituuskontraktio.
Ja kenen samaan aikaan? kun samanaikaisuus on suhteellista aikadilataation vuoksi.

Lähteen suhteen paikoillaan oleva ei huomaa mitään muutosta kellon käynnissä, aika vain viiveen verran pielessä, lähestyvä näkee kellon käyvän nopeammin +viive ja sinisiirtymää havaittavissa ja loittova näkee kellon käynnin hidastuneena +viive ja punasiirtymää havaittavissa mutta samalla etäisyydellä lähteestä kellon näyttö on kaikille samassa ajassa.

Tuo useasti toistamasi juttusi, johon olet juuttunut, että kellotaulun viisarit näyttää liikkuvan hitaammin tai nopeammin kun kulkee poispäin tai kohti. Se seuraa siitä, että valolla on rajallinen vakionopeus ja silloin
tietysti lyhyeen matkaan menee vähemmän aikaa kuin pitkään matkaan.

Mutta pituuskontraktio ja aikadilataatio ovat eri asia kuin signaaliviive, eivät johdu signaaliviiveestä.
Pohjalla on valon rajallinen vakionopeus, joka valonnopeus on kaikille sama. Ja keskinäinen suhteellinen liike.

Ja ne puna ja sinisiirtymät johtuu lähteen ja kohteen suhteellisesta liikkeestä, valon dopplerilmiöstä, eikä mitään muutosta valonnopeudessa.

Ihan helposti tuntuu kirjoitusta tulevan ilman aikaakin, sormet heiluu ja joka kymmes lyönti on harhalyönti. Kuvaileppas omin sanoin mitä aika on, mieti sitä.

Kolme mittaajaa, samalla etäisyydellä kertoo että lähteen lähettämä säteily josta kellon näyttökin saadaan liikkuu valonnopeudella lähteeltä sen suhteen paikoillaan olevalle, lähestyvälle ja loittonevalle, se on lähteensuhteen c, havaitsijan liiketila ei tuota muuta miksikään.
Etäisyys ei muutu koska informaatio saapuu samalla nopeudella, se voi näyttää joissain tapauksissa muuttuvan kuten muotokin voi vääristyä, tuossa liikutaan kuitenkin suoraan kohti lähdettä tai suoraan poispäin lähteestä tai ollaan sen suhteen paikoillaan jolloin vääristymiä ei synny.

Valonnopeus ei yksinkertaisesti voi olla sama eri liiketiloihin eri havaitsijaoille, se on täysin mahdotonta, jotta tuohon päästäisiin täytyisi valonnopeuden muuttua, havaitsijan pitäisi vaikuttaa valonnopeuteen mitä se ei taatusti tee.


Ajatteleppas nyt järkevästi, fotoni on energiaerkale, "hiukkanen", kun se siirtää energiansa havaitsijan atomirakenteeseen, havaitsija ei vielä tiedä tuosta siirtymisestä yhtään mitään, elektroni on vain hypännyt askeleen ylös atomin elektronikuorilla, vasta kun tuosta syntyy uusi fotoni on havainto periaateessa mahdollinen, ensimmäinen askel absorptiosta matkalla mittauslaitteseen on jo valonnopeudella havaitsijan suhteen, avaruudessa sen nopeus pysyy satavarmasti lähteen määräämänä koska eetteriä ei ole.

Nuo siirtymät johtuu juuri valon nopeuden muutoksesta havaitsijan suhteen, ei lähteen, eihän niitä muuten voisi edes syntyä.

[Goswell]

Aika on aina seuraus muutoksesta, jos sinulla on muutos, saat ajan. Rauta hapettuu hiljalleen koska kemiallinen reaktio etenee hiljalleen, ei siihen aikaa tarvita.

Aikaa tarvitaan fysikaalisena suureena siihen, että saadaan mallinnettua muutosten nopeutta. Ilman aikaa ei voi erottaa raudan hiljalleen hapettumista dynamiitin räjähdyksestä.

No, hapettumisesta saadaan aika, eri olosuhteissa erilainen aika samasta kohteesta, kumpi siis vaikuttaa hapettumiseen, aika vai olosuhde.
Aika kyllä tarvitaan tapahtuman kuvaamiseen mutta se tulee muutoksesta suhteutettuna sovittuu aikayksikköön.