ID10T kirjoitti: ↑05 Helmi 2025, 15:43
Onko astrologia uskonto? Buddhalaisuuden tapaan siinäkin on mystiikkaa, mutta ei jumalia. Entä skientologia, onko se uskonto?
Ei minulla ole vastauksia noihin kysymyksiin. Astrologiaa ei kai yleensä pidetä uskontona (miksi ei?) mutta skientologialla on joissain maissa virallisen uskontokunnan status. Astrologiaan hurahtaneilla on usein koko satsi muitakin hörhöilyjä, jotka hallitsevat maailmankuvaa ja elämänvalintoja, joten ihan hyvin se voisi olla uskonto. Tuossa on varmaan erona se, että astrologiaan ei ole muodostunut yrityksen tavalla toimivaa järjestelmällistä ja hierarkkista yhteisöä, joka pyrkii hyötymään rivijäsenistä ja joka ajaisi esim. virallisen uskontokunnan statusta taloudellista hyötyä saadakseen tai oikean opin valitsemista ja dogmatisointia. Se on enemmän yksinäisten susien tai pienien ja löyhien porukoiden juttu, jossa bisnes on pienimuotoista yksityisyrittäjyyttä.
Astrologia on kai aika passiivinen systeemi, eli vaikka tähdistä voi katsoa asioita, ne eivät ole aktiivisia tekijöitä (ei jumalia, ei mitään karmaa tai uudelleensyntymää tms). Eikä hommaan toisaalta liity mitään yleisiä normeja tai elämänohjeita. Ja kaikki papisto yms puuttuu. Asiantuntijoita ja opettajia siinäkin tietysti on, mutta niin on vaikka matematiikassa ja matonkudonnassakin.
Edit: ehkä sekin kuvaa astrologian ei-uskontomaisuutta, että sen harrastajalla voi olla mikä vaan muu varsinainen uskonto, ellei se uskonto sitten kiellä astrologian harrastamista.
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
ID10T kirjoitti: ↑05 Helmi 2025, 15:54
Eikö tämä ole aika ratkaisevaa?
Ei todellakaan ole. Wikipedia on tällaisissa asioissa vain yksi näkemys ja suuret joukot eivät ala muuttamaan omiaan sen takia jos joku kirjoittaa Wikipediaan jotain.
ID10T kirjoitti: ↑05 Helmi 2025, 15:43
Onko astrologia uskonto? Buddhalaisuuden tapaan siinäkin on mystiikkaa, mutta ei jumalia. Entä skientologia, onko se uskonto?
Ei minulla ole vastauksia noihin kysymyksiin. Astrologiaa ei kai yleensä pidetä uskontona (miksi ei?) mutta skientologialla on joissain maissa virallisen uskontokunnan status. Astrologiaan hurahtaneilla on usein koko satsi muitakin hörhöilyjä, jotka hallitsevat maailmankuvaa ja elämänvalintoja, joten ihan hyvin se voisi olla uskonto. Tuossa on varmaan erona se, että astrologiaan ei ole muodostunut yrityksen tavalla toimivaa järjestelmällistä ja hierarkkista yhteisöä, joka pyrkii hyötymään rivijäsenistä ja joka ajaisi esim. virallisen uskontokunnan statusta taloudellista hyötyä saadakseen tai oikean opin valitsemista ja dogmatisointia. Se on enemmän yksinäisten susien tai pienien ja löyhien porukoiden juttu, jossa bisnes on pienimuotoista yksityisyrittäjyyttä.
Eli uskonnolta edellytetään organisoitumista. Onko sitten ns. pyramidihuijauksissa kyse uskonnosta? Niissä uskotaan vakaasti siihen, että myyntiorganisaation hierarkia synnyttää ennen näkemättömiä rahavirtoja. Hyväksikäyttöä? Kyllä. Dogmaattisuutta? Kyllä, sitäkin.
ID10T kirjoitti: ↑05 Helmi 2025, 15:54
Eikö tämä ole aika ratkaisevaa?
Ei todellakaan ole. Wikipedia on tällaisissa asioissa vain yksi näkemys ja suuret joukot eivät ala muuttamaan omiaan sen takia jos joku kirjoittaa Wikipediaan jotain.
Eihän tässä ollut kyse wikipedian näkemyksestä, vaan wikipedian väitteestä koskien buddhalaisten kirjoitusten sanomaa. Tässä pitäisi varmaan lukea niitä buddhalaisia kirjoituksia tarkemmin.
ID10T kirjoitti: ↑05 Helmi 2025, 15:43
Onko astrologia uskonto? Buddhalaisuuden tapaan siinäkin on mystiikkaa, mutta ei jumalia. Entä skientologia, onko se uskonto?
Ei minulla ole vastauksia noihin kysymyksiin. Astrologiaa ei kai yleensä pidetä uskontona (miksi ei?) mutta skientologialla on joissain maissa virallisen uskontokunnan status. Astrologiaan hurahtaneilla on usein koko satsi muitakin hörhöilyjä, jotka hallitsevat maailmankuvaa ja elämänvalintoja, joten ihan hyvin se voisi olla uskonto. Tuossa on varmaan erona se, että astrologiaan ei ole muodostunut yrityksen tavalla toimivaa järjestelmällistä ja hierarkkista yhteisöä, joka pyrkii hyötymään rivijäsenistä ja joka ajaisi esim. virallisen uskontokunnan statusta taloudellista hyötyä saadakseen tai oikean opin valitsemista ja dogmatisointia. Se on enemmän yksinäisten susien tai pienien ja löyhien porukoiden juttu, jossa bisnes on pienimuotoista yksityisyrittäjyyttä.
Astrologia on kai aika passiivinen systeemi, eli vaikka tähdistä voi katsoa asioita, ne eivät ole aktiivisia tekijöitä (ei jumalia, ei mitään karmaa tai uudelleensyntymää tms).
Kaiketi tähdet ja planeetat ovat tässä niitä aktiivisia toimijoita? Niillä katsotaan olevan kyky vaikuttaa ihmisten kohtaloihin, joten jonkin asteinen luonnonuskonto on kyseessä?
ID10T kirjoitti: ↑05 Helmi 2025, 15:43
Onko astrologia uskonto? Buddhalaisuuden tapaan siinäkin on mystiikkaa, mutta ei jumalia. Entä skientologia, onko se uskonto?
Ei minulla ole vastauksia noihin kysymyksiin. Astrologiaa ei kai yleensä pidetä uskontona (miksi ei?) mutta skientologialla on joissain maissa virallisen uskontokunnan status. Astrologiaan hurahtaneilla on usein koko satsi muitakin hörhöilyjä, jotka hallitsevat maailmankuvaa ja elämänvalintoja, joten ihan hyvin se voisi olla uskonto. Tuossa on varmaan erona se, että astrologiaan ei ole muodostunut yrityksen tavalla toimivaa järjestelmällistä ja hierarkkista yhteisöä, joka pyrkii hyötymään rivijäsenistä ja joka ajaisi esim. virallisen uskontokunnan statusta taloudellista hyötyä saadakseen tai oikean opin valitsemista ja dogmatisointia. Se on enemmän yksinäisten susien tai pienien ja löyhien porukoiden juttu, jossa bisnes on pienimuotoista yksityisyrittäjyyttä.
Astrologia on kai aika passiivinen systeemi, eli vaikka tähdistä voi katsoa asioita, ne eivät ole aktiivisia tekijöitä (ei jumalia, ei mitään karmaa tai uudelleensyntymää tms).
Kaiketi tähdet ja planeetat ovat tässä niitä aktiivisia toimijoita? Niillä katsotaan olevan kyky vaikuttaa ihmisten kohtaloihin, joten jonkin asteinen luonnonuskonto on kyseessä?
Ei niillä ole mitään tahtoa tai tavoitteita astrologiassa. Sitä tarkoitin aktiivisella toimijalla. Se on samanlaista kuin kahvinporoista ennustaminen, jossa kahvinporotkaan eivät ole aktiivisia toimijoita. Monimutkaisemmilla algoritmeilla tosin.
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
ID10T kirjoitti: ↑05 Helmi 2025, 15:43
Onko astrologia uskonto? Buddhalaisuuden tapaan siinäkin on mystiikkaa, mutta ei jumalia. Entä skientologia, onko se uskonto?
Ei minulla ole vastauksia noihin kysymyksiin. Astrologiaa ei kai yleensä pidetä uskontona (miksi ei?) mutta skientologialla on joissain maissa virallisen uskontokunnan status. Astrologiaan hurahtaneilla on usein koko satsi muitakin hörhöilyjä, jotka hallitsevat maailmankuvaa ja elämänvalintoja, joten ihan hyvin se voisi olla uskonto. Tuossa on varmaan erona se, että astrologiaan ei ole muodostunut yrityksen tavalla toimivaa järjestelmällistä ja hierarkkista yhteisöä, joka pyrkii hyötymään rivijäsenistä ja joka ajaisi esim. virallisen uskontokunnan statusta taloudellista hyötyä saadakseen tai oikean opin valitsemista ja dogmatisointia. Se on enemmän yksinäisten susien tai pienien ja löyhien porukoiden juttu, jossa bisnes on pienimuotoista yksityisyrittäjyyttä.
Astrologia on kai aika passiivinen systeemi, eli vaikka tähdistä voi katsoa asioita, ne eivät ole aktiivisia tekijöitä (ei jumalia, ei mitään karmaa tai uudelleensyntymää tms).
Kaiketi tähdet ja planeetat ovat tässä niitä aktiivisia toimijoita? Niillä katsotaan olevan kyky vaikuttaa ihmisten kohtaloihin, joten jonkin asteinen luonnonuskonto on kyseessä?
Ei niillä ole mitään tahtoa tai tavoitteita astrologiassa. Sitä tarkoitin aktiivisella toimijalla. Se on samanlaista kuin kahvinporoista ennustaminen, jossa kahvinporotkaan eivät ole aktiivisia toimijoita. Monimutkaisemmilla algoritmeilla tosin.
Eihän missään uskonnossa ole oikeasti aktiivisia toimijoita. Kaikki jumalat ovat kuviteltuja, kuten tähtien ja planeettojen vaikutus elämäämme.
Ja onko luonnonuskonnoissa määritelty luonnolle tahto ja tavoitteet?
ID10T kirjoitti: ↑05 Helmi 2025, 16:29
Ja onko luonnonuskonnoissa määritelty luonnolle tahto ja tavoitteet?
Yleensä jollain tasolla on. Ja ihmiset yrittävät mielistellä jumalolentoja, että he antaisivat ihmisille paremman elämän. Usein varsin typerillä ja julmillakin tavoilla, kuten arvokkaiden resurssien tai ihmishenkien uhrauksella.
Emme me mielestäni ole vieläkään kyenneet määrittelemään uskontoa. Omat esimerkkini ovat olleet kärjistettyjä, enkä minä voi muiden puolesta päättää, mikä uskonnoksi koetaan. Ja miksi minä oikeastaan uskontojen asiantuntija haluaisin ollakaan? Lämpimikseni tässä vaan höpötän.
Minusta tämä on aika hyvä, se laskee mukaan ateistisetkin uskomukset ja käytännöt, jos ne muuten täyttävät näitä kriteerejä
religion, human beings’ relation to that which they regard as holy, sacred, absolute, spiritual, divine, or worthy of especial reverence. It is also commonly regarded as consisting of the way people deal with ultimate concerns about their lives and their fate after death.
In many traditions, this relation and these concerns are expressed in terms of one’s relationship with or attitude toward gods or spirits; in more humanistic or naturalistic forms of religion, they are expressed in terms of one’s relationship with or attitudes toward the broader human community or the natural world.
In many religions, texts are deemed to have scriptural status, and people are esteemed to be invested with spiritual or moral authority.
Believers and worshippers participate in and are often enjoined to perform devotional or contemplative practices such as prayer, meditation, or particular rituals. Worship, moral conduct, right belief, and participation in religious institutions are among the constituent elements of the religious life.
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
OlliS kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 10:13
Siis tällainen uskonnoton tai ateisti tarkemmin määrittelemättä voi uskoa korkeampiin kulttuureihin, muttei niihin jumalina.
Tämä on vastaukseni Naturalistille. Tietysti hänen tarkemmat määrittelynsä ovat kiintoisia ja huolellisia ja merkittäviä.
Siis minun kaltainen uskonnoton ateisti ei pidä mahdottomana, korkeakulttuurien olemassaoloa, mutta pitää täysin tarpeettomana minkäänlaisen henkimaailman olettamista.
Et vielä vastannut hyväksyykö ChatGPTn määritelmät udkonnottomuudesta ja ateismista.
Haluatko kommentoida myös tätä vastausta.
Tauko kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 14:36
Tuosta kysymys.
Voiko siitä, että henkilö on uskonnoton päätellä, että hän on myös ateisti.
Voiko teisti olla uskonnoton.
Jos ajatellaan, että uskonnottomuus on ateismin yläkäsite, mihin ChatGPTn kanssa päädyimme, niin uskonnoton on ateisti.
OlliS tuossa edellä vain toisti aiemman väitteensä ja jätti vastaamatta kysymykseeni.
Miten itse asian määrittelisit?
Sinulle ei kelpaa minun vastaukseni.
Minä olen realisti tietoteoriassa.
Minusta naturalismi on empirismiä ja väheksyy rationaalista tietoa, ja empirismi taas on subjektiivista idealismia ja vaan selittää olevansa realistista.
Teistinä minusta on selvää, että henkimaailma on olemassa, ja kokonainen maailma. Jos ei näitä huomioida, maailmankuva jää torsoksi, eikä voi ymmärtää maapalloa eikä mitä ihmiselämässä tapahtuu.
"Sinulle ei kelpaa minun vastaukseni." → En ole täysin samaa mieltä, ja selvennän seuraavassa miksi.
"Minä olen realisti tietoteoriassa." → Tästä keskustelimme jo aiemmin. Olisi hyödyllistä täsmentää, tarkoitatko naiivia realismia (jossa havaitsemme todellisuuden sellaisenaan) vai epäsuoraa realismia (jossa havaintomme ovat representaatiota todellisuudesta). Näillä on merkittäviä eroja tietoteoreettisesti.
"Minusta naturalismi on empirismiä ja väheksyy rationaalista tietoa, ja empirismi taas on subjektiivista idealismia ja vaan selittää olevansa realistista." → Olen samaa mieltä siitä, että naturalismi nojaa empirismiin, mutta en näe sen väheksyvän rationaalista ajattelua. Päinvastoin, rationaalinen ajattelu on olennainen osa luonnontieteellistä menetelmää, mutta sen rooli on jäsentää ja selkeyttää empiirisesti havaittuja ilmiöitä. Tieto todellisuudesta voidaan lopulta varmistaa vain empiirisesti, mutta tämä ei tarkoita, että rationaalinen ajattelu olisi merkityksetöntä. Olen myös ontologinen realisti materian entiteettien ja niiden vuorovaikutusprosessien (luonnonlakien) suhteen, joten en ole subjektiivinen idealisti. Materiaalinen todellisuus on olemassa sellaisenaan kuin se on käsityksistämme riippumatta. Käsityksemme taas ovat materiaalisesti olemassa aivojen neuraalisina prosesseina. Elämme täten ajatuksissamme mielemme luomassa todellisuuden representaatiossa (mielen luomassa virtuaalitodellisuudessa). Koko todellisuus ei täten ole päämme sisällä, kuten subjektiivinen idealismi olettaa, vaan päämme sisällä on todellisuuden subjektiivinen representaatio.
"Teistinä minusta on selvää, että henkimaailma on olemassa, ja kokonainen maailma. Jos ei näitä huomioida, maailmankuva jää torsoksi, eikä voi ymmärtää maapalloa eikä mitä ihmiselämässä tapahtuu." → Ymmärrän, että maailmankuvasi perustuu ajatukseen henkimaailman olemassaolosta. Oma näkemykseni kuitenkin on, että henkimaailmaa ei ole tarpeen olettaa, jotta maailma ja ihmiselämä olisivat ymmärrettäviä. Subjektiivinen mieli ja mielensisällöt (meemit) ovat olemassa aivojen neuraalisina prosesseina ja niiden olemassaolo pättyy, kun nämä prosessit päättyvät.
Subjektiivinen mieli ei ainoastaan representoi havaittavaa todellisuutta, vaan myös tuottaa fiktiivisiä rakenteita, kuten logiikan, matematiikan ja uskonnolliset uskomukset. Nämä voivat olla hyödyllisiä ajattelun apuvälineitä tai kulttuurisia rakenteita, mutta niillä ei ole itsenäistä olemassaoloa materiaalisen todellisuuden ulkopuolella.
Näen keskeisen eron ajattelussamme siinä, että sinä pidät henkimaailman olemassaoloa välttämättömänä maailmankuvan eheydelle, kun taas itse katson, että materiaalinen todellisuus riittää selittämään havaittavat ilmiöt. Lisäksi olisi mielenkiintoista tarkentaa, perustuuko realistinen näkemyksesi suoraan vai epäsuoraan realismiin, koska se vaikuttaa siihen, miten ylipäätään ymmärrämme tiedon ja todellisuuden suhteen.
Kritisoin edellä sinun ajatteluasi tietoteoreettinen realismin osalta. Olisin kiinnostunut kuulemaan, miten vastaat siihen, sekä vastaavasti, mitä kritisoitavaa havaitset minun edellä kuvaamastani ajattelusta.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
OlliS kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 10:13
Siis tällainen uskonnoton tai ateisti tarkemmin määrittelemättä voi uskoa korkeampiin kulttuureihin, muttei niihin jumalina.
Tämä on vastaukseni Naturalistille. Tietysti hänen tarkemmat määrittelynsä ovat kiintoisia ja huolellisia ja merkittäviä.
Tuosta kysymys.
Voiko siitä, että henkilö on uskonnoton päätellä, että hän on myös ateisti.
Voiko teisti olla uskonnoton.
Naturalisti käsitteli tuon tyhjentävästi.
Mikä on sinun vastauksesi kahteen kysymykseeni?
Ei voi siitä, että on uskonnoton, päätellä että on myös ateisti. Sellainen siis voikin uskoa korkeammat kulttuurit myös jumaliksi. Hyvä huomio. Mutta yleensä ovat kallellaan myös ateismiin. Tai sitten heidän kantansa juuri tämän takia alkaakin olla kallistumassa teismiin, kuten olen aina sanonut, että loogista olisi.
Teisti voi hyvin olla uskonnoton, liittymättä mihinkään kirkkoon. Mutta uskomista Jumalaan sanotaan jo uskonnoksi. Ateismia ei sanota uskonnoksi, vaikka yksi usko sekin on
Wiccalaiset eivät sitten millään suostu olevansa uskonnon suunta, he vaan "tietävät" miten henkimaailman asiat oikeasti ovat, muut eivät tiedä.
Tämä on kaikki sellaista käsitesekamelskaa kuin uskonto aina, ja politiikka. Käsitteillä tehdään hypnoosia ja suggestiota eli propagandaa. Valitettavasti myös tieteessä koulukuntien kilpailussa.
Uskonnottomuus on laajempi käsite kuin ateismi, ja jos uskonnottomuus määritellään kaiken uskonnon ja henkimaailmaan liittyvän tarpeettomana pitämiseksi, niin ateismi on sen osajoukko, koska ateismi tarkoittaa vain jumaluskon puutetta. Tästä seuraa, että kaikki uskonnottomat ovat ateisteja, mutta kaikki ateistit eivät välttämättä ole uskonnottomia, jos he esimerkiksi hyväksyvät ei-teistisiä uskontoja.
Se, että joku voi pitää korkeakulttuureja jumalina, ei liity ateismiin eikä uskonnottomuuteen, koska se perustuu yliluonnollisen olettamiseen. Jos joku uskoo johonkin jumalana pidettävään entiteettiin, hän ei ole ateisti.
Teisti voi toki olla uskonnoton siinä mielessä, ettei kuulu mihinkään uskonnolliseen instituutioon, mutta jos hän uskoo jumalaan, hän ei voi olla uskonnottomuuden määritelmän mukaisesti uskonnoton, koska hän pitää henkimaailmaan kuuluvaa oleellisena.
Ateismi ei ole uskonto, koska se ei ole uskomus yliluonnolliseen. Uskonto perustuu uskoon johonkin yliluonnolliseen tai pyhään, kun taas ateismi on vain jumaluskon puuttumista. Sitä ei voi rinnastua uskontoon samalla tavalla kuin teismi.
Wiccaan vertaaminen on virheellinen, koska Wicca sisältää yliluonnollisia uskomuksia, kun taas uskonnottomuus (määritellyssä merkityksessä) kieltää yliluonnollisen tarpeellisuuden. Ateismi tai uskonnottomuus ei perustu siihen, että "tiedetään" henkimaailman asioista jotain, vaan siihen, ettei ole syytä olettaa henkimaailman olevan olemassa.
Sen, että käsitteet voivat olla monimutkaisia, ei välttämättä tarkoita, että niiden käyttö olisi vain sekavaa propagandaa. Jos siltä tuntuu tarvitaan merkitysneuvottelua. Käsitteiden selventäminen ja tarkka käyttö on välttämätöntä, jotta keskustelu voi olla johdonmukaista.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Naturalisti kirjoitti: ↑05 Helmi 2025, 19:31
Uskonnottomuus on laajempi käsite kuin ateismi, ja jos uskonnottomuus määritellään kaiken uskonnon ja henkimaailmaan liittyvän tarpeettomana pitämiseksi, niin ateismi on sen osajoukko, koska ateismi tarkoittaa vain jumaluskon puutetta. Tästä seuraa, että kaikki uskonnottomat ovat ateisteja, mutta kaikki ateistit eivät välttämättä ole uskonnottomia, jos he esimerkiksi hyväksyvät ei-teistisiä uskontoja.
Kaikki uskonnottomat EIVÄT ole määritelmäsi mukaan ateisteja, sillä ateistithan oli uskonnottomien osajoukko.
Naturalisti kirjoitti:
Teisti voi toki olla uskonnoton siinä mielessä, ettei kuulu mihinkään uskonnolliseen instituutioon, mutta jos hän uskoo jumalaan, hän ei voi olla uskonnottomuuden määritelmän mukaisesti uskonnoton, koska hän pitää henkimaailmaan kuuluvaa oleellisena.
Tämäkin on paradoksaalista. Teisti ei voi samaan aikaan olla uskonnoton ja olla olematta uskonnoton.
MooM kirjoitti: ↑05 Helmi 2025, 17:29
Minusta tämä on aika hyvä, se laskee mukaan ateistisetkin uskomukset ja käytännöt, jos ne muuten täyttävät näitä kriteerejä
religion, human beings’ relation to that which they regard as holy, sacred, absolute, spiritual, divine, or worthy of especial reverence. It is also commonly regarded as consisting of the way people deal with ultimate concerns about their lives and their fate after death.
In many traditions, this relation and these concerns are expressed in terms of one’s relationship with or attitude toward gods or spirits; in more humanistic or naturalistic forms of religion, they are expressed in terms of one’s relationship with or attitudes toward the broader human community or the natural world.
In many religions, texts are deemed to have scriptural status, and people are esteemed to be invested with spiritual or moral authority.
Believers and worshippers participate in and are often enjoined to perform devotional or contemplative practices such as prayer, meditation, or particular rituals. Worship, moral conduct, right belief, and participation in religious institutions are among the constituent elements of the religious life.
Kysymys ChatGPT:lle
Vertaile määritelmien 1 ja 2 yhteensopivuutta ja eroavuuksia ateismin ja uskonnottomuuden näkökulmasta, joissa pidetään tarpeettomana kaikki oletukset joko jumalista tai laajemmin kaikesta henkisyydestä.
----
Määritelmä 1. Modifioitu Tieteen termipankin määritelmä viewtopic.php?p=332134#p332134
Määritelmä 2. Sinun edellä esittämä määritelmä.
Vastaus
Tarkastellaan Määritelmiä 1 ja 2 ateismin ja uskonnottomuuden näkökulmasta, joissa pidetään tarpeettomana kaikki oletukset joko jumalista tai laajemmin kaikesta henkisyydestä.
Yhteensopivuus näiden näkökulmien kanssa
Määritelmä 1 on huomattavasti paremmin yhteensopiva ateistisen ja uskonnottoman näkökulman kanssa, jossa yliluonnolliset ja henkiset oletukset hylätään tarpeettomina. Tämä määritelmä tekee eron ateismin ja uskonnottomuuden välillä mutta esittää ateismin osajoukkona laajempaa uskonnottomuutta, joka voi kieltää myös kaikki muut yliluonnolliset käsitteet, ei vain jumalat.
Määritelmä 2 on sen sijaan ristiriidassa tämän näkökulman kanssa, koska se laajentaa uskonnon käsitettä niin, että se voi kattaa myös naturalistisia ja humanistisia katsomuksia. Jos ateismi ja uskonnottomuus määritellään lähtökohtaisesti yliluonnolliset oletukset tarpeettomina pitäväksi ajatteluksi, niin tämä määritelmä on ongelmallinen, koska se voi yrittää sisällyttää ateistisia katsomuksia uskonnon piiriin.
Erot ja niiden merkitys ateismin ja uskonnottomuuden kannalta
1. Uskonnottomuuden ja ateismin suhde
Määritelmä 1 on johdonmukainen sen kanssa, että ateismi on yksi muoto uskonnottomuudesta, mutta uskonnottomuus voi kattaa myös laajemman naturalistisen näkemyksen, joka ei pidä mitään yliluonnollisia käsitteitä tarpeellisina. Tämä tukee sellaista ateismia, joka ei ole pelkästään jumaluskon puute vaan myös osa laajempaa maailmankatsomusta.
Määritelmä 2 voi sen sijaan johtaa ateististen ja uskonnottomien katsomusten sulauttamiseen "uskonnollisiin" järjestelmiin, mikä hämärtää rajan uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden välillä. Tämä ei ole yhteensopiva ateistisen näkökulman kanssa, joka hylkää uskonnon ja henkisyyden tarpeettomina.
2. Materialismi ja naturalismi
Määritelmä 1 huomioi, että uskonnottomuus voi perustua johdonmukaiseen materialistiseen tai naturalistiseen katsomukseen, jossa kaikki yliluonnolliset oletukset nähdään tarpeettomina. Tämä tekee siitä sopivan näkökulmaan, jossa ei hyväksytä jumalia eikä laajemminkaan mitään henkistä tai yliluonnollista.
Määritelmä 2 ei tee tätä eroa, vaan sallii uskonnon käsitteen laajentamisen niin, että se voisi kattaa myös ateistisia tai naturalistisia katsomuksia, mikä on ristiriidassa niiden ateistien näkemyksen kanssa, jotka pitävät uskontoa hylättynä ilmiönä.
3. Miten käsitteet hahmotetaan
Määritelmä 1 tekee selväksi, että ateismi ja uskonnottomuus ovat itsenäisiä maailmankatsomuksia, joilla ei ole mitään uskonnollista perustaa. Tämä sopii yhteen näkökulman kanssa, jossa kaikki yliluonnolliset ja henkiset oletukset ovat tarpeettomia.
Määritelmä 2 pyrkii häivyttämään rajaa uskonnon ja uskonnottomuuden välillä, mikä voi johtaa siihen, että ateismi ja uskonnottomuus esitetään vain uskonnon muotoina. Tämä ei ole hyväksyttävää näkökulmasta, jossa uskonto ja henkisyys ylipäätään hylätään.
Johtopäätös
Määritelmä 1 on johdonmukaisempi ja yhteensopivampi ateismin ja uskonnottomuuden näkökulman kanssa, jossa hylätään sekä jumalusko että kaikki yliluonnolliset käsitykset tarpeettomina. Määritelmä 2 sen sijaan on ristiriitainen, koska se yrittää sulauttaa myös ateistiset ja naturalistiset katsomukset uskonnon käsitteen alle, mikä on ateistiselle ja naturalistiselle ajattelulle vierasta.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
ID10T kirjoitti: ↑05 Helmi 2025, 15:54
Wikipedia toteaa: "Buddhalaisissa kirjoituksissa Buddhan opetuksia ei kutsuta uskonnoksi, vaan maailmannäkemykseksi."
Eikö tämä ole aika ratkaisevaa?
Se, kutsutaanko vai eikö kutsuta buddhalaisuutta uskonnoksi joissakin ehkä hyvinkin vanhoissa palin- tms. kielisissä kirjoituksissa, ei ratkaise sitä mihin ilmiöjoukkoon buddhalaisuuden voimme nykyään luokitella käytössämme olevin käsittein. Onko tuossa "uskonto"-sanassa jotakin joka hiertää, eli että ei olisi kivaa jos buddhalaisuuden voisi sanoa olevan uskonto (minulle täysin neutraali kulttuurihistoriallinen käsite)? Esim. tässä kakkarassa buddhalaisuudella kuitenkin on oma siivunsa:
