Aineen sidosenergia

[Kontra]

Eusa
Älä kerro mitä tarkoitat lauseellasi, kun onkin hauska seurata miten se tulkitaan.

Ja sinähän et uskalla omaa versiotasi kertoa, koska voisit olla väärässä.

Epäilemättä Kontran mielestä laatikon massa sisältöineen kasvaa, kun sen sisälle laitetaan valoa.

Minä tuossa edellä sanoin: kun lopetat valehtelemisen ja tyhmäilyn, mitään konfliktia ei synny. Miksi taas valehtelet ja tyhmäilet?

[Susa]

Miksi taas valehtelet ja tyhmäilet?

Mitä pahaa taas tein?

[Neutroni]

Minä tuossa edellä sanoin: kun lopetat valehtelemisen ja tyhmäilyn, mitään konfliktia ei synny.

Jos esität väitteitä julkisessa keskustelussa, niin joudut sietämään sen, että niihin vastataan mielestäsi valheellisilla tai tyhmillä tavoilla. Jos et kestä sitä ilman että on pakko alkaa kiukutella ja haukkua tyhminä pitämiäsi, älä sitten nouse lavalle julistamaan.

[Kontra]

Minä tuossa edellä sanoin: kun lopetat valehtelemisen ja tyhmäilyn, mitään konfliktia ei synny.

Jos esität väitteitä julkisessa keskustelussa, niin joudut sietämään sen, että niihin vastataan mielestäsi valheellisilla tai tyhmillä tavoilla. Jos et kestä sitä ilman että on pakko alkaa kiukutella ja haukkua tyhminä pitämiäsi, älä sitten nouse lavalle julistamaan.

Sano tuo sama pelistä katsovalle henkilöllekin.

[Neutroni]

Sano tuo sama pelistä katsovalle henkilöllekin.

Ei minulle ole ongelma, että jotkut haukkuvat minua. Jos olisi, en tietenkään harrastaisi keskustelua tämän kaltaisilla palstoilla. En minä ole ikinä lähetellyt tuollaisia haukkumaviestejä, joiden ainoa sisältö on jonkin eri mieltä olevan solvaaminen.

[Kontra]

Miksi taas valehtelet ja tyhmäilet?

Mitä pahaa taas tein?

Et sitten näytä muistavan sanomiasi minuuttia kauemmin.
Sanoit: Epäilemättä Kontran mielestä laatikon massa sisältöineen kasvaa, kun sen sisälle laitetaan valoa.
Tuo on tyhmä vale ja panettelua - riidan haastamista.

[Kontra]

Sano tuo sama pelistä katsovalle henkilöllekin.

Ei minulle ole ongelma, että jotkut haukkuvat minua. Jos olisi, en tietenkään harrastaisi keskustelua tämän kaltaisilla palstoilla. En minä ole ikinä lähetellyt tuollaisia haukkumaviestejä, joiden ainoa sisältö on jonkin eri mieltä olevan solvaaminen.

Valehtelet.
Valitettavasti en pysty kaivamaan vittuilujasi minulle Tieteen keskustelupalstalta, ja tältä palstalta varmaan mahdotonta niitä yrittää kaivaa, kun sinulla on mahdollisuus ne hävittää, kuten hävitit tyhmän kommenttisi Tiede-lehdenkin palstalta.
Miksi edelleen käyt jatkuvasti kimppuuni ja haastat riitaa?

[Neutroni]

Valitettavasti en pysty kaivamaan vittuilujasi minulle Tieteen keskustelupalstalta, ja tältä palstalta varmaan mahdotonta niitä yrittää kaivaa, kun sinulla on mahdollisuus ne hävittää, kuten hävitit tyhmän kommenttisi Tiede-lehdenkin palstalta.
Miksi edelleen käyt jatkuvasti kimppuuni ja haastat riitaa?

En käy kimppuun, mutta joudun huomauttamaan koska käyttäydyt toistuvasti ala-arvoisesti, niin kuin tässäkin keskustelussa. Sepustat outoja julistuksia, jotka ovat täynnä virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia, ja alat solvata jos joku huomauttaa niistä.

[Kontra]

Valitettavasti en pysty kaivamaan vittuilujasi minulle Tieteen keskustelupalstalta, ja tältä palstalta varmaan mahdotonta niitä yrittää kaivaa, kun sinulla on mahdollisuus ne hävittää, kuten hävitit tyhmän kommenttisi Tiede-lehdenkin palstalta.
Miksi edelleen käyt jatkuvasti kimppuuni ja haastat riitaa?

En käy kimppuun, mutta joudun huomauttamaan koska käyttäydyt toistuvasti ala-arvoisesti, niin kuin tässäkin keskustelussa. Sepustat outoja julistuksia, jotka ovat täynnä virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia, ja alat solvata jos joku huomauttaa niistä.

Ja sinäkö olet erehtymätön?
Ne huomiot erehdyksistä ja puutteellisuuksista voi tehdä vittuilemattakin, mutta sinähän et sitä halua tehdä, kun heikkoa itsetuntoasi lämmittää päästä vittuilemaan aina kun siihen on pienikin mahdollisuus.

Minä lienen tuonut tänne eniten pitkän tutkimuksen vaatineita esityksiä erilaisista fysiikan ilmiöstä ja sovelluksista, sotahistoriasta ja muistakin aiheista, joiden olen luullut kaikkia kiinnostavan. Kiitosta niistä ei ole herunut yhtä kommenttia lukuun ottamatta, vaan pelkkää vittuilua asiasta ymmärtämättömiltä on sen sijaan tullut roppakaupalla. Siihen yhtenä syynä on kelvoton moderointi, joka on itsekin osallistunut aktiivisesti trollaamiseen.

[JeeSe]

Systeemin sidosenergiat eivät ole muuttumattomia, vaan riippuvat systeemin viritystilasta.
Massan sidosenergiat kuumana ovat suuremmat kylmänä. Jousen sidosenergiat ovat jännitettynä suuremmat kuin levossa. Massan pudotessa gravitaatiossa systeemin sidosenergia vähenee.

Jousta jännitettäessä syntyy siirtohäviöitä siirrettäessä energiaa korkeammasta energiatilasta matalampaan energiatilaan, jolloin systeemin massa vähenee jo jousen viritysvaiheessa.

Suljetun järjestelmän energiatiheysjakauman vaihdellessa entrooppisesti sen kokonaisenergia, eli kyky tehdä työtä ulkopuolisen suhteen, säilyy samana riippumatta missä muodossa energia systeemissä esiintyy.

Kappalevalintoja vuorovaikutusrajauksin soisi sovellettavan enemmän modernin fysiikan esityksissä.

Ampuja ja jousi ei ole suljettu systeemi edes teoriassa.

Noita marginaalisia energiamuotomuutoksia ei kannata ottaa asiaksi, ellei samalla käsittele fysiikan pääperiaatteen mukaan eritellen järjestelmän sulkeutuneisuutta/avoimuutta. Eikä ole mitään järkeä puhua jousen virittämisestä, jos suurin osa järjestelmästä vuotaa biologisten prosessien lämpöä.

Kun rajoitetaan energian siirtymiset vain nuolen lähettämiseksi, massan katoaminen lienee laskettavissa marginaalisella toleranssilla.

Kuulostaa äkkiseltää, että tähän käy nollatoleranssi.

Miksiköhän tuo nyt pitäisi tulkita?
Mutta jos olet vakavissasi, jousen jännitysenergiaa katoaa sen vapautessa myös sen sisäisessä kitkassa ja jälkivärähtelyinä ympäristöön - kuuluuhan siitä ääntäkin.

Yritin vaan vitsailla sen massan katoamisen olevan sitä suuruusluokkaa, että se pyöristyy nollaan millä tahansa tarkkuudella tutkittaessa.

No eihän mitään järkeä olisikaan alkaa mittailemaan. Etkö lukenut, mitä olen kirjoittanut sidosenergioiden massoista, jos kuvittelet, etten minä ole tiennyt miten pieniä ne ovat?
Mutta meinaatko, että on turhaa kertoa fysiikan oppimateriaaleissa aineen sidosenergioden massoista sen vuoksi kun ne ovat niin pieniä? Sen vuoksi niitä juuri pitääkin opettaa, kun niissä on niin valtavasti energiaa. Ne sentään ovat fysiikan perusteiden yksi kulmakivi.

Kai se ihan tarpeellista tietoa on.

Joskus vaan laskeskelin paljonko ydinvoimalan polttoainenippu kevenee, kun siitä imetään energiaa 50 megawattipäivää uraanikiloa kohden. Niin siihen aika pieneen massanmuutokseen nähden joku tuollainen jousen jännittäminen ei ihan hirveän suuria numeroita oletettavasti anna.

[Pikku Heikki]

Kontra turha riidellä. Fotoni, lepomassa nolla, siirtää tietyn suuruista liike-energiaa laatikkoon. Kyllä paino kasvaa jos olosuhteet ovat kohillaan.

[Eusa]

Systeemin sidosenergiat eivät ole muuttumattomia, vaan riippuvat systeemin viritystilasta.
Massan sidosenergiat kuumana ovat suuremmat kylmänä. Jousen sidosenergiat ovat jännitettynä suuremmat kuin levossa. Massan pudotessa gravitaatiossa systeemin sidosenergia vähenee.

Jousta jännitettäessä syntyy siirtohäviöitä siirrettäessä energiaa korkeammasta energiatilasta matalampaan energiatilaan, jolloin systeemin massa vähenee jo jousen viritysvaiheessa.

Suljetun järjestelmän energiatiheysjakauman vaihdellessa entrooppisesti sen kokonaisenergia, eli kyky tehdä työtä ulkopuolisen suhteen, säilyy samana riippumatta missä muodossa energia systeemissä esiintyy.

Kappalevalintoja vuorovaikutusrajauksin soisi sovellettavan enemmän modernin fysiikan esityksissä.

Ampuja ja jousi ei ole suljettu systeemi edes teoriassa.

Noita marginaalisia energiamuotomuutoksia ei kannata ottaa asiaksi, ellei samalla käsittele fysiikan pääperiaatteen mukaan eritellen järjestelmän sulkeutuneisuutta/avoimuutta. Eikä ole mitään järkeä puhua jousen virittämisestä, jos suurin osa järjestelmästä vuotaa biologisten prosessien lämpöä.

Kun rajoitetaan energian siirtymiset vain nuolen lähettämiseksi, massan katoaminen lienee laskettavissa marginaalisella toleranssilla.

Kuulostaa äkkiseltää, että tähän käy nollatoleranssi.

Miksiköhän tuo nyt pitäisi tulkita?
Mutta jos olet vakavissasi, jousen jännitysenergiaa katoaa sen vapautessa myös sen sisäisessä kitkassa ja jälkivärähtelyinä ympäristöön - kuuluuhan siitä ääntäkin.

Yritin vaan vitsailla sen massan katoamisen olevan sitä suuruusluokkaa, että se pyöristyy nollaan millä tahansa tarkkuudella tutkittaessa.

No eihän mitään järkeä olisikaan alkaa mittailemaan. Etkö lukenut, mitä olen kirjoittanut sidosenergioiden massoista, jos kuvittelet, etten minä ole tiennyt miten pieniä ne ovat?
Mutta meinaatko, että on turhaa kertoa fysiikan oppimateriaaleissa aineen sidosenergioden massoista sen vuoksi kun ne ovat niin pieniä? Sen vuoksi niitä juuri pitääkin opettaa, kun niissä on niin valtavasti energiaa. Ne sentään ovat fysiikan perusteiden yksi kulmakivi.

Kai se ihan tarpeellista tietoa on.

Joskus vaan laskeskelin paljonko ydinvoimalan polttoainenippu kevenee, kun siitä imetään energiaa 50 megawattipäivää uraanikiloa kohden. Niin siihen aika pieneen massanmuutokseen nähden joku tuollainen jousen jännittäminen ei ihan hirveän suuria numeroita oletettavasti anna.

Ja viritysenergiaa ei voi laskea nuolen massaksi, ellei virittäjä ammu itseään kontaktissa - silloinkin massa vain käväisee nuolessa. Jos nuoli ammutaan muuhun kohteeseen, virityksen potentiaali laukeaa ja muuttuu nuolen liike-energiaksi. Jos ampuja pyytää ulkopuolista avustajaa virittämään, silloin systeemiin tulee aidosti lisäenergiaa jousen jännitykseen.

[Susa]

Miksi taas valehtelet ja tyhmäilet?

Mitä pahaa taas tein?

Et sitten näytä muistavan sanomiasi minuuttia kauemmin.
Sanoit: Epäilemättä Kontran mielestä laatikon massa sisältöineen kasvaa, kun sen sisälle laitetaan valoa.
Tuo on tyhmä vale ja panettelua - riidan haastamista.

No sittenhän sinä olet puhunut aivan puutaheinää, kun sanoit että energialla on massa.
Valo on energiaa, joten tietysti laatikon massa sisältöineen pitää kasvaa, kun sinne laitetaan valoa.

Joku muukin? on asiasta ollut samaa mieltä
"Loppupeleissä ei ole sillä väliä, kuinka monen heijastuksen jälkeen valo olisi absorboitunut peileihin ja muuttunut peilien lämmöksi. Kun siis se samainen peilien lämpönä esiintyvä energiakin näkyy massana kaavan E=mc^2 mukaisesti.

Jännitetyn jousen massa on suurempi kuin jännittämättömän jousen massa. Ero aiheutuu siitä, että jousen jännittäminen lisää jousen materiaalissa sähkömagneettisiin kenttiin sitoutuneen energian määrää."
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16425486/fotonin-massa

Ja aiemmin väittämäsi

Kattila vettä painaa kuumennettuna (höyrystymättä) enemmän kuin kylmänä.

nyt on lämpöenergiallakin massa.

Kuinka paljon enemmän painaa suurjännitelinjan johdin virrattomana kuin virrallisena?

Silmämääräinen havainto kertoo, että vähemmän virrallinen on painavampi, koska kesäisi johdot roikkuvat alempana kuin talvipakkasilla.

[JeeSe]

Suljetun järjestelmän energiatiheysjakauman vaihdellessa entrooppisesti sen kokonaisenergia, eli kyky tehdä työtä ulkopuolisen suhteen, säilyy samana riippumatta missä muodossa energia systeemissä esiintyy.

Kappalevalintoja vuorovaikutusrajauksin soisi sovellettavan enemmän modernin fysiikan esityksissä.

Ampuja ja jousi ei ole suljettu systeemi edes teoriassa.

Noita marginaalisia energiamuotomuutoksia ei kannata ottaa asiaksi, ellei samalla käsittele fysiikan pääperiaatteen mukaan eritellen järjestelmän sulkeutuneisuutta/avoimuutta. Eikä ole mitään järkeä puhua jousen virittämisestä, jos suurin osa järjestelmästä vuotaa biologisten prosessien lämpöä.

Kun rajoitetaan energian siirtymiset vain nuolen lähettämiseksi, massan katoaminen lienee laskettavissa marginaalisella toleranssilla.

Kuulostaa äkkiseltää, että tähän käy nollatoleranssi.

Miksiköhän tuo nyt pitäisi tulkita?
Mutta jos olet vakavissasi, jousen jännitysenergiaa katoaa sen vapautessa myös sen sisäisessä kitkassa ja jälkivärähtelyinä ympäristöön - kuuluuhan siitä ääntäkin.

Yritin vaan vitsailla sen massan katoamisen olevan sitä suuruusluokkaa, että se pyöristyy nollaan millä tahansa tarkkuudella tutkittaessa.

No eihän mitään järkeä olisikaan alkaa mittailemaan. Etkö lukenut, mitä olen kirjoittanut sidosenergioiden massoista, jos kuvittelet, etten minä ole tiennyt miten pieniä ne ovat?
Mutta meinaatko, että on turhaa kertoa fysiikan oppimateriaaleissa aineen sidosenergioden massoista sen vuoksi kun ne ovat niin pieniä? Sen vuoksi niitä juuri pitääkin opettaa, kun niissä on niin valtavasti energiaa. Ne sentään ovat fysiikan perusteiden yksi kulmakivi.

Kai se ihan tarpeellista tietoa on.

Joskus vaan laskeskelin paljonko ydinvoimalan polttoainenippu kevenee, kun siitä imetään energiaa 50 megawattipäivää uraanikiloa kohden. Niin siihen aika pieneen massanmuutokseen nähden joku tuollainen jousen jännittäminen ei ihan hirveän suuria numeroita oletettavasti anna.

Ja viritysenergiaa ei voi laskea nuolen massaksi, ellei virittäjä ammu itseään kontaktissa - silloinkin massa vain käväisee nuolessa. Jos nuoli ammutaan muuhun kohteeseen, virityksen potentiaali laukeaa ja muuttuu nuolen liike-energiaksi. Jos ampuja pyytää ulkopuolista avustajaa virittämään, silloin systeemiin tulee aidosti lisäenergiaa jousen jännitykseen.

Täytyypä testata heilahtaako vaaan viisari enemmän vai vähemmän jos pyydän apuria jännittämään puolestani. Montakohan desimaalia pitäisi digivaakaan lisätä, että eron voisi nähdä?

Tai kuinka nopeasti eron huomaa, jos pyytää vaimoa tuohon apuriksi?

[Kontra]

Systeemin sidosenergiat eivät ole muuttumattomia, vaan riippuvat systeemin viritystilasta.
Massan sidosenergiat kuumana ovat suuremmat kylmänä. Jousen sidosenergiat ovat jännitettynä suuremmat kuin levossa. Massan pudotessa gravitaatiossa systeemin sidosenergia vähenee.

Jousta jännitettäessä syntyy siirtohäviöitä siirrettäessä energiaa korkeammasta energiatilasta matalampaan energiatilaan, jolloin systeemin massa vähenee jo jousen viritysvaiheessa.

Suljetun järjestelmän energiatiheysjakauman vaihdellessa entrooppisesti sen kokonaisenergia, eli kyky tehdä työtä ulkopuolisen suhteen, säilyy samana riippumatta missä muodossa energia systeemissä esiintyy.

Kappalevalintoja vuorovaikutusrajauksin soisi sovellettavan enemmän modernin fysiikan esityksissä.

Ampuja ja jousi ei ole suljettu systeemi edes teoriassa.

Noita marginaalisia energiamuotomuutoksia ei kannata ottaa asiaksi, ellei samalla käsittele fysiikan pääperiaatteen mukaan eritellen järjestelmän sulkeutuneisuutta/avoimuutta. Eikä ole mitään järkeä puhua jousen virittämisestä, jos suurin osa järjestelmästä vuotaa biologisten prosessien lämpöä.

Kun rajoitetaan energian siirtymiset vain nuolen lähettämiseksi, massan katoaminen lienee laskettavissa marginaalisella toleranssilla.

Kuulostaa äkkiseltää, että tähän käy nollatoleranssi.

Miksiköhän tuo nyt pitäisi tulkita?
Mutta jos olet vakavissasi, jousen jännitysenergiaa katoaa sen vapautessa myös sen sisäisessä kitkassa ja jälkivärähtelyinä ympäristöön - kuuluuhan siitä ääntäkin.

Yritin vaan vitsailla sen massan katoamisen olevan sitä suuruusluokkaa, että se pyöristyy nollaan millä tahansa tarkkuudella tutkittaessa.

No eihän mitään järkeä olisikaan alkaa mittailemaan. Etkö lukenut, mitä olen kirjoittanut sidosenergioiden massoista, jos kuvittelet, etten minä ole tiennyt miten pieniä ne ovat?
Mutta meinaatko, että on turhaa kertoa fysiikan oppimateriaaleissa aineen sidosenergioden massoista sen vuoksi kun ne ovat niin pieniä? Sen vuoksi niitä juuri pitääkin opettaa, kun niissä on niin valtavasti energiaa. Ne sentään ovat fysiikan perusteiden yksi kulmakivi.

Kai se ihan tarpeellista tietoa on.

Joskus vaan laskeskelin paljonko ydinvoimalan polttoainenippu kevenee, kun siitä imetään energiaa 50 megawattipäivää uraanikiloa kohden. Niin siihen aika pieneen massanmuutokseen nähden joku tuollainen jousen jännittäminen ei ihan hirveän suuria numeroita oletettavasti anna.

Esityksessäni aineen sidosenergista kuvasin sitä massan suunnatonta energiamäärää: 1 gramma vastaa reilun vuorokauden Loviisan voimalan molempien reaktorien hyötytehoa.

Vähän kuvausta energian suhteesta vastaavaan massaan. Kun massa m = 1 g.
E = mc² = 1 g ∙ (3 ∙10^5 km/s)² = 10^-3 kg ∙ 9 ∙ 10^10 ∙ 10^6 m²/s² = 9 ∙ 10^13 kgm²/s² (= J =Ws)
= 9 ∙ 10^13 Ws = 9 ∙ 10^7 MWs = 9 ∙ 10^7 MWs ∙ h / 3600 s = 2,5 ∙ 10^4 MWh = 25 GWh

Jos lämmitetään kappaletta, josta lämpö ei karkaa 1 vrk 1h , 1GW teholla, niin sen massa nousee 1 gramman. Vastaa reilun vuorokauden Loviisan voimalan molempien reaktorien hyötytehoa. Tästä saa käsityksen miksi ydinreaktiossa pienestä massasta saadaan niin paljon energiaa irti.