SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan

[Brainwashed]

Voisiko joku selittää minulle, että vaikka SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto haluavat noin kaksinkertaisesti lisää pakolaisia
https://www.suomenuutiset.fi/sdp-esitti ... et-kumoon/
Siltikin SDP:tä kannattaa liki 25% ja Vasemmistoliittoa ja Virheitä molempia n. 8-9%.
Voiko joku selittää miten tämä on mahdollista?

Mahdollista koska 95%.

[anarkistialkuasukas]

Hyvinvointivaltio perustuu luottamukseen. Siihen, että rikkaat kokevat että heidän kannattaa maksaa enemmän veroja. Ei tollanen lähes fasistinen kommunismi toimi käytännössä.

Millä keinoilla tähän olisi mielestäsi mahdollista päästä?

Siellähän me ollaan oltu pitkään, ja Suomi on kuitenkin edelleen hyvinvointivaltio. Oikeampi kysymys olisi miten se kyetään säilyttään.

edit: Siis tarkoitin maksaa enemmän verrattuna köyhempiin, en enemmän kuin nyt. Eli suurituloiset maksaa enemmän veroja kuin pienituloiset, ja ilmeisesti se monien mielestä kannattaa koska mitä enempi rahaa sitä vähempi yleensä on pakkoa asua Suomessa.

Monikansallisten jättifirmojen veronkierto on kyllä ongelma mihin pitää löytää ratkaisu. Niillä ei ole syytä maksaa veroja tänne ellei ole pakko.

No ei ne suurituloiset maksa enempää kuin keskituloiset. Suurituloisimpien yleisin veroprosentti juuri julkaistujen verotietojen mukaan on 34 % kun taas moni keskituloinen maksaa enemmän. Eikä rikkaimpien edunvalvojapuolueita tunnu kiinnostavan asian korjaaminen.

Palkansaajat maksaa. Pääomatuloja verotetaan tasaprosentilla ja omien yritysten kautta joillain surituloisilla on mahdollisuus nostaa rahaa osinkoina. Mutta palkkaverotus on roimasti progressiivinen ja isosta palkasta maksetaan yli 50 % veroa.

Pääomatulojen verotus eriytettiin palkkatuloista 1990-luvun alussa jonain lamatoimenpiteenä jonka piti taata investoinnit ja työllisyysasteen nousu. Kuitenkaan investointien tai työllisten määrät suhteessa bruttokansantuotteeseen tai työvoimareserviin eivät ole koskaan nousseet 1990-laman edeltävää tasoa korkeammiksi. Ainoa mikä on lisääntynyt on erilaiset verohelpotukset rikkaimmille aina kun kokoomus on hallituksessa eikä silti tapahdu mitään kasvua investoinneissa tai työllisyydessä. Kuinka kauan tuo paskajargon menee läpi, että rikkaitten rikastuminen nostaisi työllisyyttä ja toisi lisää investointeja? Mitään vitun näyttöä sen puolesta kun ei ole.

[Neutroni]

Mä oon kuullu että tarjolla sadoittain täyttä kuraa jotka hakee yhdellä klikkauksella linked inistä tms, ChatGPT:n laatimalla hakemuksella. Ja rekrytiimit on näiden kanssa helisemässä, et miten seuloa ne oikeasti varteenotettavat tyypit jatkokierrokselle tuon kuran seasta joka ei jaksa edes kirjoittaa hakemustaan itse.

Miksi kukaan kirjoittaisi hakemusta huolella, jos todennäköisyys voittaa on yksi miljoonasta? Ei se tarkoita, että nuo tyypit eivät olisi kyvykkäitä tehtävään, jota hakevat. 99 % työtehtävistä ei vaadi mitään niin ihmeellistä, että tavallinen ihminen, jolla on suunnilleen sopiva koulutus, ei voisi lyhyen perehtymisen jälkeen tehdä. Työnhausta on vain tehty aivan järjetön sirkus, koska työnantajilla on varaa raakata 99 - 99.9 % alasta riippuen. Ja samalla superenergisille ja -kunnianhimoisille johtajille ja omistajille on muodostunut täysin epärealistinen kuva siitä millaisia normaalit ihmiset ovat. He kuvittelevat, että he tekevät tuosta vain muutaman vuoden töitä ilmaiseksi näyttääkseen osaamisensa ja pyrkyröidäkseen seuraavalle tasolle. Omistajat ovat hemmoteltuja prinsessoja, jotka saavat kaikki herkut mitä kukaan keksii, mutta heittäytyvät vaatimaan mahdottomuuksia ja raivoamaan muille, kun eivät voi saada niitä. Ja kuten sanoin, tilanne pahenee koko ajan, kun automaatio ja ulkomaille karkaaminen vie töitä paljon nopeammin kuin tekijöitä eläköityy.

Ainoa mikä voisi pelastaa tilanteen on se, että poliitkot ohjaisivat osan aina vain kasvavasta tuotannosta jonkinlaisena kansalaispalkkana ihmisille, joita ei enää tarvita. Se vaatisi tuottojen ja voittojen jämäkkää verotusta, mutta estäisi sen, että kansa käy kapinaan ja panee kaiken paskaksi. Se on nykyisen tilanteen väistämätön seuraus, kun aina vain isompi osa ja kyvykkäämpiä ihmisiä syrjäytetään. Ei se, joka tekee vetävimmän hakemuksen, ole välttämättä ollenkaan paras moneen työhön. Markkinointiin ehkä, mutta teknisemmissä töissä sen porukan työpäivä tahtoo mennä paskan jauhamiseen ja selkään puukottamiseen.

[Neutroni]

Et taida tuntea valtion hankintalakeja. Rahakirstun pääällä istujia koskevat selvät ja melko yksityiskohtaiset säännöt siitä, miten hankinnat kuuluu kilpailuttaa ja toteuttaa.

Olen tuosta sääntöjen ja sopimusten selkeydestä eri mieltä. Kyllä ne vaikuttavat olevan ihan oikeita ongelmia hallintobyrokraateille ja lakimiehillekin siitä päätellen, että hyvin usein yksi antaa yhden ohjeen ja toinen toisen, kun heiltä kysyy jotain hankintojen kilpailuttamiseen liittyvää. Ja useimmiten vaikenevat, kun yrittää kysyä selkeää kyllä/ei -kysymysta sähköpostilla, jonka vastaukseen voi sitten myöhemmin vedota, jos joku alkaa kysellä jotain.

[Neutroni]

Kuinkakohan suuri osuus 2024 irtisanotuista irtisanottiin yrityskauppojen seurauksena, ei kovin montaa prosenttia. Mut noilta osin voi kyllä mun puolesta vaikka parantaa irtisanomissuojaa, vuoden palkallinen irtisanomisaika ilman työvelvoitetta.

En ole varaukseton irtisanomisen vaikeuttamisen kannattaja. Kyllä se on yksi syy, joka on johtanut nykytilanteeseen, että kukaan ei kelpaa työnantajille. Toki tuollaisissa tapauksissa, joissa firma myydään vuoden palkka potkituille olisi ihan OK. Sellainen varmasti hillitsisi keinotteluja. Mutta uuden työntekijän tapauksessa olisin valmis pikemminkin helpottamaan irtisanoutumista, jos tulokas osoittautuu esim. kusipääksi, joka pilaa työyhteisön. Siitä pitäisi vain pitää huoli, että työnantaja ei saisi taloudellista hyötyä vaihtamalla päteviä ja asiallisia työntekijöitä.

[Neutroni]

Kilpailutus ainakin pyrkii takamaan hankintojen edullisuuden ja suuret palveluntarjoojat kilpailutetaan määrävälein. Jos esimerkiksi Martela on hyväksytty sopimustoimittajaksi, niin ei Askosta voi mennä ostamaan vastaavaa työpöytää, vaikka se olisi tarjouksessa. Siitä rapsahtaisi sopimussakot. Juttusi tuntuu vähän omituiselta sellaisen korvissa, joka on ollut oikeasti valtion hankintalain kanssa tekemisissä.

Idealistinen ajatus kilpailutettavilla sopimuksilla on ihan ymmärrettävä, mutta käytänön toteutus kusee pahemman kerran. Kyllä nuo kaikki puitesopimukset ja muut ovat vain hillotolppia firmoille, jotta pääsevät myymään tavaraa julkisille toimijoille törkeään ylihintaan. Ei se ole ollenkaan tavatonta, että tuollaisen sopimuksen alainen kama maksaa firmalle kymppitonnien ostoilla reilusti enemmän kuin yksityiselle vähittäiskaupassa, muista business to business -firmoista puhumattakaan. Ja pahimmillaan hintaero työstä pyydettyihin tarjouksiin on ollut liki kuusinkertainen, mutta hallinto on määrännyt ottamaan puitetoimittajan tarjouksen.

[Märkäruuti]

Kyllä nuo kaikki puitesopimukset ja muut ovat vain hillotolppia firmoille, jotta pääsevät myymään tavaraa julkisille toimijoille törkeään ylihintaan...
Ei se ole ollenkaan tavatonta, että tuollaisen sopimuksen alainen kama maksaa firmalle kymppitonnien ostoilla reilusti enemmän kuin yksityiselle vähittäiskaupassa.

En ymmärrä logiikkaasi. Jos isojen firmojen välisessä tarjouskilpailussa edullisin hinta lyödään lukkoon, miten hitossa samoilla firmoilla olisi varaa myydä pieniä eriä halvemmalla niin, että katetuottoa vielä tulisi?
Osaatko perustella väitettäsi?

Ja pahimmillaan hintaero työstä pyydettyihin tarjouksiin on ollut liki kuusinkertainen,mutta hallinto on määrännyt ottamaan puitetoimittajan tarjouksen.

Jos näin on julkisessa hallinnossa tapahtunut, on päätöksen tekijällä syytä olla erittäin hyvät perustelut päätökselleen. Muuten syyllistyy virkavirheeseen ja palli voi heilua pahasti. Julkiset hankinnat ovat avoimia, ja hävinnyt voi aina haastaa päätöksen laillisuuden.
Yksi tuore esimerkki on Hesan uusien raitiovaunujen hankinta. Päätös oli jo tehty Stadlerin hyväksi, mutta hylätyksi tullut Škoda Transtech on jättänyt valituksen markkinaoikeuteen.
Yksi HSL:n avainhenkilöistä oli jo saanut potkut yritettyään vaikuttaa Škodan hyväksi.

[Neutroni]

En ymmärrä logiikkaasi. Jos isojen firmojen välisessä tarjouskilpailussa edullisin hinta lyödään lukkoon, miten hitossa samoilla firmoilla olisi varaa myydä pieniä eriä halvemmalla niin, että katetuottoa vielä tulisi?
Osaatko perustella väitettäsi?

En ole ikinä ollut isossa firmassa enkä tiedä miten se siellä toimii. Mutta pienehköjä hankintoja tekevä julkinen laitos ei säästä noilla valtion sopimuksilla tippaakaan vaan maksaa melkein kaikesta ylihintaa.

Jos näin on julkisessa hallinnossa tapahtunut, on päätöksen tekijällä syytä olla erittäin hyvät perustelut päätökselleen. Muuten syyllistyy virkavirheeseen ja palli voi heilua pahasti. Julkiset hankinnat ovat avoimia, ja hävinnyt voi aina haastaa päätöksen laillisuuden.

Perustelu on se, että asiat on ostettava firmoista, joiden kanssa on joku hankintapuitesopimus, jos se on edes etäisesti järkevästi mahdollista. Edullisempi hinta ei ole koskaan peruste ottaa halvempaa ei-sopimustoimittajaa. Tolkuton toimitusaika voi joskus olla.

Yksi tuore esimerkki on Hesan uusien raitiovaunujen hankinta. Päätös oli jo tehty Stadlerin hyväksi, mutta hylätyksi tullut Škoda Transtech on jättänyt valituksen markkinaoikeuteen.
Yksi HSL:n avainhenkilöistä oli jo saanut potkut yritettyään vaikuttaa Škodan hyväksi.

En puhu nyt isojen hankintojen (60 k€) pakollisista tarjouskilpailuista vaan siitä, että kaikki arkiset kilpailutusrajan alittavat pikkujututkin on ostettava useimmiten ylihintaisilta sopimustoimittajilta.

[Naturalisti]

Työtakuu on hieno ajatus, mutta siihen olisi saatava vahva esto sille, ettei sillä korvata palkkasuhteisia ihmisiä. Jo nyt erilaisilla työllistämispalveluiden tuilla teetetäään melkoisesti duunia, joka ei vastaa tuen käytön ideaa. Esim ainakin aiemmin käytössä olleet työkokeilut olivat sitä, että "kokeilija" teki ihan normaalia työtä. Sama homma erilaisissa opitoihin kuuluvissa harjoitteluissa, joissa ideana olisi tehdä töitä ohjatusti, mutta usein harjoittelija heitetään pärjäämään yksin ja korvaamaan esim poissaolevia tai ylityöllistettyjä työntekijöitä.

Näin on, kokeilijat eivät esim saisi tehdä mitään itsenäistä työtä vaan koko ajan pitäisi olla myös valvoja, mutta varsinkin maahanmuuttajia ja muuten vaan syrjäytyneitä taidetaan kusettaa tekemään kaikenlaista työtä sen varjolla.

Sama koskisi työtakuuta. Varmasti erittäin hyvä ja saataisiin valtavasti esim infra osalta parannuksia, mutta työn pitäisi olla avustavaa luonteeltaan, jotta se ei söisi palkansaajien leipää ja paikkoja. Todennäköisesti niin tulee kuitenkin käymään, mutta siinä pitäisi olla selvä sääntely työnsisällön ym osalta, jotta sitä minimoitaisiin.

Nostitte molemmat esiin todella tärkeitä näkökulmia – erityisesti sen, että työtakuun toteutuksessa on oltava selkeät pelisäännöt, jotta työtön ei muutu ”halvaksi korvikkeeksi” palkkatyölle. Tässä olen täysin samaa mieltä. Kokeilujen ja harjoittelujen väärinkäyttö on Suomessa ollut todellinen ongelma, ja juuri siksi tarvitaan selkeää sääntelyä sekä kunnollista valvontaa.

Mutta nyt kun hallintohimmelit on rakennettu valmiiksi, eli TE-palvelut siirtyneet kunnille ja alueellisen koordinaation rakenteet ovat olemassa, on viimein syytä panostaa sisällölliseen kehittämiseen. Tässä Työtakuu olisi erinomainen työkalu – ei palkkatyön korvaajana, vaan alueiden toimintakyvyn ja elinvoiman vahvistajana. Kuten aiemmin kuvasin, Suomeen on syntynyt tilanne, jossa rakenteet ovat valmiina, mutta varsinainen sisältö ja strateginen suunta puuttuvat.

Työtakuun järkevä toteutus nojaa kolmeen perusperiaatteeseen:

1. Työtakuu tehdään vähimmäispalkka- ja työehtokäytäntöjen ehdoilla.
Tämä ei ole ristiriidassa Suomen mallin kanssa – päinvastoin. Tuore EU-tuomioistuimen ratkaisu piti voimassa minimipalkkadirektiivin osiot, jotka vahvistavat työehtosopimusjärjestelmää.
SAK:n ja STTK:n juristit ovat todenneet, että tämä on tärkeä suoja tilanteessa, jossa työehtosopimusten kattavuutta on yritetty tietoisesti heikentää (esim. Orpon hallituksen toimesta).

→ Työtakuu siis tukisi suomalaisia työmarkkinoita, ei heikentäisi niitä.

2. Työtakuun työtehtävien on oltava täydentäviä – ei markkinaehtoisen työn korvaamista.
Tähän löytyvät selkeät keinot:
– luontokunnostus
– sosiaalinen ja yhteisöllinen työ
– liikkumisen, arjen ja asumisen tukipalvelut
– kulttuuri- ja perinneympäristöjen hoito
– kiertotalouden ja vihreän siirtymän pilottihankkeet

Näillä aloilla tarve on valtava, mutta markkina ei niitä tuota. Se on juuri työtakuun alue.

3. Työtakuu olisi samalla väylä ammatilliseen kehittymiseen.
Ei pelkkä paikka ”pitämässä kiinni työelämästä”, vaan
– osaamistason nostamisen väline
– täydentävän koulutuksen tarjoaja
– reitti uuteen ammattiin tai parempiin työsuhteisiin
– mahdollisuus vaihtaa alaa ilman pudotusta toimeentulossa

Tämä voisi olla historiallinen muutos: kukaan ei olisi ”jumissa” epätyydyttävässä työssä vain siksi, ettei voi ottaa riskiä menettää tulojaan.

Juuri tämän vuoksi vuoden 2026 alueelliset elinvoimakeskukset ovat avainasemassa. Ne voivat toimia työtakuun:

* rahoittajina
* koordinoijina
* vihreän siirtymän ja sosiaalisten innovaatioiden moottoreina
* sekä alueen työvoiman osaamisen kehittäjinä

Työtakuu ei siis ole vain työllistämismalli, vaan samalla koko aluekehittämisen työkalu.

Suomi on jo rakentanut hallinnollisen perustan. Seuraavalle hallitukselle jää ratkaiseva kysymys:

Haluammeko jatkaa nykyistä passiivisen tukijärjestelmän linjaa vai käyttämmekö olemassa olevia rakenteita aidosti kansalaisten osallisuuden, osaamisen ja alueiden elinvoiman vahvistamiseen?

Työtakuu on käytännöllinen ja realistinen tapa valita jälkimmäinen.

[ID10T]

Työtakuu on hieno ajatus, mutta siihen olisi saatava vahva esto sille, ettei sillä korvata palkkasuhteisia ihmisiä. Jo nyt erilaisilla työllistämispalveluiden tuilla teetetäään melkoisesti duunia, joka ei vastaa tuen käytön ideaa. Esim ainakin aiemmin käytössä olleet työkokeilut olivat sitä, että "kokeilija" teki ihan normaalia työtä. Sama homma erilaisissa opitoihin kuuluvissa harjoitteluissa, joissa ideana olisi tehdä töitä ohjatusti, mutta usein harjoittelija heitetään pärjäämään yksin ja korvaamaan esim poissaolevia tai ylityöllistettyjä työntekijöitä.

Näin on, kokeilijat eivät esim saisi tehdä mitään itsenäistä työtä vaan koko ajan pitäisi olla myös valvoja, mutta varsinkin maahanmuuttajia ja muuten vaan syrjäytyneitä taidetaan kusettaa tekemään kaikenlaista työtä sen varjolla.

Sama koskisi työtakuuta. Varmasti erittäin hyvä ja saataisiin valtavasti esim infra osalta parannuksia, mutta työn pitäisi olla avustavaa luonteeltaan, jotta se ei söisi palkansaajien leipää ja paikkoja. Todennäköisesti niin tulee kuitenkin käymään, mutta siinä pitäisi olla selvä sääntely työnsisällön ym osalta, jotta sitä minimoitaisiin.

Nostitte molemmat esiin todella tärkeitä näkökulmia – erityisesti sen, että työtakuun toteutuksessa on oltava selkeät pelisäännöt, jotta työtön ei muutu ”halvaksi korvikkeeksi” palkkatyölle. Tässä olen täysin samaa mieltä. Kokeilujen ja harjoittelujen väärinkäyttö on Suomessa ollut todellinen ongelma, ja juuri siksi tarvitaan selkeää sääntelyä sekä kunnollista valvontaa.

Mutta nyt kun hallintohimmelit on rakennettu valmiiksi, eli TE-palvelut siirtyneet kunnille ja alueellisen koordinaation rakenteet ovat olemassa, on viimein syytä panostaa sisällölliseen kehittämiseen. Tässä Työtakuu olisi erinomainen työkalu – ei palkkatyön korvaajana, vaan alueiden toimintakyvyn ja elinvoiman vahvistajana. Kuten aiemmin kuvasin, Suomeen on syntynyt tilanne, jossa rakenteet ovat valmiina, mutta varsinainen sisältö ja strateginen suunta puuttuvat.

Työtakuun järkevä toteutus nojaa kolmeen perusperiaatteeseen:

1. Työtakuu tehdään vähimmäispalkka- ja työehtokäytäntöjen ehdoilla.
Tämä ei ole ristiriidassa Suomen mallin kanssa – päinvastoin. Tuore EU-tuomioistuimen ratkaisu piti voimassa minimipalkkadirektiivin osiot, jotka vahvistavat työehtosopimusjärjestelmää.
SAK:n ja STTK:n juristit ovat todenneet, että tämä on tärkeä suoja tilanteessa, jossa työehtosopimusten kattavuutta on yritetty tietoisesti heikentää (esim. Orpon hallituksen toimesta).

→ Työtakuu siis tukisi suomalaisia työmarkkinoita, ei heikentäisi niitä.

2. Työtakuun työtehtävien on oltava täydentäviä – ei markkinaehtoisen työn korvaamista.
Tähän löytyvät selkeät keinot:
– luontokunnostus
– sosiaalinen ja yhteisöllinen työ
– liikkumisen, arjen ja asumisen tukipalvelut
– kulttuuri- ja perinneympäristöjen hoito
– kiertotalouden ja vihreän siirtymän pilottihankkeet

Näillä aloilla tarve on valtava, mutta markkina ei niitä tuota. Se on juuri työtakuun alue.

3. Työtakuu olisi samalla väylä ammatilliseen kehittymiseen.
Ei pelkkä paikka ”pitämässä kiinni työelämästä”, vaan
– osaamistason nostamisen väline
– täydentävän koulutuksen tarjoaja
– reitti uuteen ammattiin tai parempiin työsuhteisiin
– mahdollisuus vaihtaa alaa ilman pudotusta toimeentulossa

Tämä voisi olla historiallinen muutos: kukaan ei olisi ”jumissa” epätyydyttävässä työssä vain siksi, ettei voi ottaa riskiä menettää tulojaan.

Juuri tämän vuoksi vuoden 2026 alueelliset elinvoimakeskukset ovat avainasemassa. Ne voivat toimia työtakuun:

* rahoittajina
* koordinoijina
* vihreän siirtymän ja sosiaalisten innovaatioiden moottoreina
* sekä alueen työvoiman osaamisen kehittäjinä

Työtakuu ei siis ole vain työllistämismalli, vaan samalla koko aluekehittämisen työkalu.

Suomi on jo rakentanut hallinnollisen perustan. Seuraavalle hallitukselle jää ratkaiseva kysymys:

Haluammeko jatkaa nykyistä passiivisen tukijärjestelmän linjaa vai käyttämmekö olemassa olevia rakenteita aidosti kansalaisten osallisuuden, osaamisen ja alueiden elinvoiman vahvistamiseen?

Työtakuu on käytännöllinen ja realistinen tapa valita jälkimmäinen.

Kuka tämän työtakuun maksaa, kun alueet ovat jo nyt hätää kärsimässä soten takia?

Ja miten niin työtakuu ei ole palkkatyön korvaaja, jos se toteutetaan vähimmäispalkka- ja työehtokäytäntöjen ehdoilla ja sitä sovelletaan aloilla, joilla jo nyt työskentelee palkkatyötä tekeviä?

Mitä uutta ihmeellistä tämä työtakuu meille siis antaa, paitsi lisääntyvän rahoitustarpeen?

[marjatta1]

Vaikka tuo "Nalle" on ylimielinen ja kaikkea Suomeen taloutta koskevia päätöksiä väheksyvä, mutta siinä hän on oikeassa, että julkisen talouden menoja on vähennettävä. En usko niin tapahtuvan seuraavalla hallituskaudella, kun SDP vetoinen hallitus on talousvastuussa Suomessa. Politikot kyllä tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta kun se syö henkilön/puuolueen suosiota niin sitä ei tehdä ja kukapa se saaduista eduistaan luopuisi....


https://areena.yle.fi/1-72626936

[anarkistialkuasukas]

Vaikka tuo "Nalle" on ylimielinen ja kaikkea Suomeen taloutta koskevia päätöksiä väheksyvä, mutta siinä hän on oikeassa, että julkisen talouden menoja on vähennettävä.

Vähennetäänkö niitä vaikkapa infra- ja kiinteistörakentamisesta? Sieltähän se olisi helpoin karsia. Julkinen ei itse rakenna vaan rakennuttaa niin ketään ei jouduta edes potkimaan kortistoon kun vaan jätetään kaikki rakennusprojektit ja korjausrakentaminen tekemättä?

[Naturalisti]

Vaikka tuo "Nalle" on ylimielinen ja kaikkea Suomeen taloutta koskevia päätöksiä väheksyvä, mutta siinä hän on oikeassa, että julkisen talouden menoja on vähennettävä. En usko niin tapahtuvan seuraavalla hallituskaudella, kun SDP vetoinen hallitus on talousvastuussa Suomessa. Politikot kyllä tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta kun se syö henkilön/puuolueen suosiota niin sitä ei tehdä ja kukapa se saaduista eduistaan luopuisi....


https://areena.yle.fi/1-72626936

Wahlroos kannattaa Trumpin tuhokapitalismia

Trumpin 28-kohtainen Ukrainan rauhan suunnitelma paljastaa sen mafioosamaisen logiikan: se ei ole aidosti rauhanhakuinen, vaan pakottava diili, joka palvelee ennen kaikkea liiketoimien ja geopoliittisen kaupankäynnin etuja. Tämä on juuri sitä Naomi Kleinin kuvaamaa “tuhokapitalismia”, jossa kriisejä käytetään markkinoiden ja vallan laajentamiseen. EU:n kyvyttömyys vastata yhtenäisesti tekee siitä haavoittuvan tällaisille painostusstrategioille.


Trumpin rauhan suunnitelman ydin
- 28-kohtainen ohjelma edellyttää Ukrainalta merkittäviä territoriaalisia myönnytyksiä Venäjälle, armeijan koon rajoittamista ja sitoutumista siihen, ettei se koskaan liity Natoon.
- Suunnitelma on esitetty “ei voi kieltäytyä” -tyylisenä pakettina, jossa Yhdysvallat vihjaa katkaisevansa tiedustelutuen, ellei Ukraina hyväksy ehtoja.
- Analyytikot ovat todenneet, että suunnitelma on yksipuolinen ja Venäjälle edullinen, eikä se ratkaise konfliktin juurisyitä.

Tuhokapitalismin logiikka
Naomi Kleinin “disaster capitalism” kuvaa, kuinka kriisejä käytetään markkinoiden avaamiseen ja vallan keskittämiseen. Trumpin suunnitelma istuu tähän kaavaan:
- Rauhan sijaan se kaupallistaa konfliktin: rauha on kauppatavara, jota myydään geopoliittisena diilinä.
- Ukrainan suvereniteetti alistetaan liiketoimien ja energiapolitiikan intresseille – Venäjän resurssit ja markkinat pysyvät osana globaalin kapitalismin pelikenttää.
- Trumpin politiikka on johdonmukaisesti ollut transaktioperusteista: suhteet nähdään sopimuksina, joissa voittaja vie kaiken ja heikompi pakotetaan hyväksymään. Tämä muistuttaa mafioosimaista “tarjousta, josta ei voi kieltäytyä”.

EU:n haaste
Kuten tämän ketjun keskustelussa on osoitettu, EU:n on uudistuttava liittovaltioksi, jotta se ei jää suurvaltojen pelinappulaksi. Trumpin suunnitelma alleviivaa tätä:
- Jos EU pysyy hajanaisena, se ei kykene puolustamaan Ukrainan suvereniteettia eikä omaa geopoliittista asemaansa.
- Liittovaltiokehitys antaisi EU:lle yhteisen puolustuksen, veropohjan ja päätöksenteon, jolloin se voisi vastata mafioosimaisiin painostusstrategioihin.
- Ilman vahvistettua suvereniteettia EU:n rooli jää kauppakumppaniksi, ei geopoliittiseksi toimijaksi.

Toisinsanoen
Trumpin rauhan suunnitelma ei ole rauhanprojekti, vaan pakottava transaktio, joka paljastaa tuhokapitalismin logiikan: kriisi on tilaisuus edistää liiketoimia ja vahvistaa valtaa. Juuri tämä osoittaa, miksi EU:n on välttämätöntä vahvistaa omaa suvereniteettiaan liittovaltiokehityksen kautta – muuten se jää suurvaltojen mafioosimaisten diilien sivustakatsojaksi.

Trumpin suunnitelma on kuin geopoliittinen “shakedown”, jossa rauha tarjotaan vain, jos vastapuoli suostuu alistumaan. Tämä on klassinen esimerkki siitä, miten kriisejä käytetään vallan ja bisneksen välineinä. EU:n tulevaisuus riippuu siitä, kykeneekö se muuttumaan pelinappulasta pelaajaksi.

Nyt tarvitaan uutta ajattelua – ei lisää tuhokapitalismia

Marx ennusti terävästi, muttei hänkään osannut kuvitella, kuinka juonikasta nykypääoma on

https://yle.fi/a/74-20195254

Resepti kapitalismin hillintään on lopulta yksinkertainen – tarvitaan poliitikkoja, joilla on kanttia valjastaa media ja talous palvelemaan ihmisiä, Hiilamo kirjoittaa.

[marjatta1]

Vaikka tuo "Nalle" on ylimielinen ja kaikkea Suomeen taloutta koskevia päätöksiä väheksyvä, mutta siinä hän on oikeassa, että julkisen talouden menoja on vähennettävä.

Vähennetäänkö niitä vaikkapa infra- ja kiinteistörakentamisesta? Sieltähän se olisi helpoin karsia. Julkinen ei itse rakenna vaan rakennuttaa niin ketään ei jouduta edes potkimaan kortistoon kun vaan jätetään kaikki rakennusprojektit ja korjausrakentaminen tekemättä?

"Nalle" jätti kertomatta tarkemmin mitä julkisia menoja voisi vähentää, mutta kai se nyt kuitenkin se infra- ja kiinteistörakenteetkin kannattaa kunnossa pitää ja tulee muuten kalliimmaksi, jos ajallaan tarvittavat huolto- ja korjaustyöt jäävät tekemättä. Ihan omassa kiinteistössä sen huomaa, jos rästiin jäävät nuo tekemiset. On omakohtaista kokemusta...

[MooM]

Nyt tarvitaan uutta ajattelua – ei lisää tuhokapitalismia

Ajattelu on hyvä alku, mutta ei auta mitään, jos jää vain ajatteluksi.