KultaKikkare kirjoitti: ↑28 Marras 2025, 11:29
Nalle toi yle aamun haastattelussa esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan. Ruotsissa on paljon kapitalistisia julkkiksia, jotka siis tuovat julkisesti esiin kapitalistisia arvoja positiviisessa mielessä. Suomessa tällaisia ei juuri ole.
Uusruotsalaisessa paskanjauhaja Björni Wahlroosissa ei ole mitään muuta hyvää kuin että se on jo aika vanha mies ja kuolee kohta pois. Mitä nopeammin sen parempi.
Sinänsä Wahlroos edusti ja edustaa tyypillistä suomalaista "hyväveli" verkoston jäsentä. Samat vanhat heput istuu liian monessa hallituksessa, johtokunnassa ja valtuustossa taputtaen toisiaan olalle ja etuisuuksia jakaen. Käsi käden pesee.
Sinäkin edustat tässä hyvin sitä huonoa asenneilmapiiriä mikä maassa vallitsee. Mutta se johtuu vain siitä että olet poliittisen retoriikan aivopesemä, et sä sille mitään itse voi, se on päättäjien vastuulla korjata retoriikkaansa.
Ei minulla ole mitään yrittäjiä vastaan päinvastoin. Sukulaisissakin on useita yrittäjiä ja pari aika menestynyttäkin. Mutta jos tuo uusruotsalainen kokovartalokyrpä edustaa tyypillistä suomalaista yrittäjää niin ei ihme jos asenne on nihkeä. Kyllä Suomen yrittäjät ja menestyjät ansaitsevat Wahlroossia paremman mannekiinin.
Joo, kyllä Suomen yrittäjät ansaitsisi kotimaisen mannekiinin.
En mäkään Wahlroossista pidä, eikä se liity siihen että sillä on vitusti rahaa.
ID10T kirjoitti: ↑27 Marras 2025, 20:06
No mutta mistä se rahoitus eri hankkeille saataisiin, jos ei kyrpiintyneiltä rikkailta? Tarkoitan siis yksityistä sektoria.
Ei yksityinen sektori ole ainoa tapa rahoittaa asioita. Asioita voitaisiin rahoittaa esim. valtion toimesta veroina kerätyillä rahoilla, eikä annettaisi pikkufirmaa suurempia rikkauksia kertyä kenellekään yksityiselle. Silloin voitaisiin vaikuttaa paljon paremmin siihen, että kehityspanokset käytetään yleishyödyllisiin asioihin eikä vain tyhmän viihdekrääsän tekemiseen tyhmälle rahvaalle.
Missä menee raja pikkurikkauksien ja ylettömien rikkauksien välillä? Entä mitä on tyhmä viihdekrääsä? Esim. elokuvatuotannot ovat kalliita, mutta ihminen tarvitsee myös sirkushuveja.
Kukaan ei toetenkään tarvitse rahaa miljarditolkulla, ja maailma olisi taatusti parempi paikka ilman TikTokia, mutta rajanveto on hankalaa näissä asioissa. Lisäksi toteamuksesi "Silloin voitaisiin vaikuttaa paljon paremmin siihen, että kehityspanokset käytetään yleishyödyllisiin asioihin" kuulostaa ihan suunnitelmataloudelta.
ID10T, tämä kommenttisi nojaa ajatukseen, että valtio olisi riippuvainen yksityisistä sijoittajista tai veronmaksajilta kerätystä rahasta ennen kuin se voi käynnistää mitään hankkeita. Tämä on juuri sitä kotitalousanalogian mukaista ajattelua, josta makrotaloustieteessä – MMT:n lisäksi myös laajemmassa nykytaloustieteessä – on pitkälti luovuttu.
Valtio ei ole kotitalous. Suvereeni valuutan liikkeellelaskija luo rahaa, eikä kerää sitä ensin kasaan. Siksi valtio voi demokraattisen päätöksen perusteella käynnistää strategisia hankkeita silloin kun käytettävissä on reaaliset resurssit (työvoima, osaaminen, materiaalit). Verotus ei “rahoita” valtiota, vaan toimii kysynnän säätelynä ja ohjaa taloutta yhteiskunnallisesti toivottuun suuntaan.
Tässä kohtaa Donitsitalouden periaate on erityisen hyödyllinen: talouden tavoitteena ei voi olla pelkkä rahavirtojen maksimointi, vaan sen täytyy pysyä sekä ekologisen katon että sosiaalisen perustan rajoissa. Vapaat markkinat eivät pysty tätä itse varmistamaan — ne ohjaavat investointeja sinne, missä tuotto on nopeaa, ei sinne, missä yhteiskunnallinen arvo on suurin.
Juuri siksi talous on otettava demokraattiseen kontrolliin. Valtio voi rahapoliittisella ja finanssipoliittisella suvereniteetilla edistää investointeja, jotka ovat välttämättömiä ekologisen kestävyyden ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta, ja toisaalta verotuksella sekä lainsäädännöllä hillitä toimialoja ja hankkeita, jotka vievät meitä pois Donitsitalouden rajoista.
Tämä ei ole suunnitelmataloutta, vaan vastuullista ja realistista talouden ohjausta, jossa ymmärretään valtion todelliset mahdollisuudet ja vastuu.
Mut tarttis erota eurosta nyt alkuun että voitas olla sellainen suvereeni liikkeellelaskija?
On totta, että täysi rahapoliittinen suvereniteetti edellyttää omaa valuuttaa — mutta siitä ei seuraa, että Suomen paras strategia olisi irrota eurosta. Suomen ongelma ei ole käytössä oleva valuutta, vaan se, että EU- ja euroalueen taloussäännöt ovat vanhentuneita, prosyklisiä ja rajoittavat tarpeettomasti julkisia investointeja. Juuri siksi niitä pitää uudistaa.
Suomi on yksinään liian pieni peluri globaaleilla markkinoilla. Oma valuutta ei muuta sitä faktaa, että:
• olemme erittäin riippuvaisia viennistä ja tuonnista
• olemme sidoksissa EU:n sisämarkkinaan
• valuuttakurssiheilunta, pääomapakot ja spekulaatio iskevät aina pieniin talouksiin kovimmin
Pieni maa omalla valuutalla = markkinavoimien pelinappula. Pieni maa osana 450 miljoonan ihmisen talousliittoa = neuvotteluvoimaa ja suojaa.
Siksi realistinen strategia ei ole erota yksin eurosta, vaan muuttaa niitä sääntöjä, jotka tekevät euroalueen talouspolitiikasta tarpeettoman kireää. Ja juuri nyt siihen olusi poikkeuksellisen hyvät edellytykset, koska useat maat ovat samaan aikaan “tarkkailuluokalla” ja vaativat samansuuntaisia uudistuksia – valitettavasti meidän hallitus ei taida olla kartalla vaan odottaa toimettomana ihmettä.
MMT:n pointti ei ole “lähteä eurosta”, vaan: Ymmärtää, että nykyiset rajoitteet ovat poliittisia, eivät luonnonlakeja — ja ne voidaan muuttaa.
EU:ssa pysyminen antaa puitteet, markkinat ja mittakaavan, jotka Suomi yksin menettäisi. Mutta taloussääntöjen päivittäminen — investointikriteerien uudelleen määrittely, vihreiden ja strategisten hankkeiden irrottaminen velkakatosta, EKP:n roolin modernisointi — vapauttaisi jäsenmaat tekemään juuri sitä talouspolitiikkaa, jota reaalitalous ja Donitsitalous-ajattelu edellyttävät.
Toisinsanoen: ei erota eurosta — vaan muutetaan euroalue paikaksi, jossa talous voi toimia demokraattisesti ja reaalisten resurssien ehdoilla, ei kirjanpidollisten sääntöjen.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
KultaKikkare kirjoitti: ↑28 Marras 2025, 11:29
Nalle toi yle aamun haastattelussa esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan. Ruotsissa on paljon kapitalistisia julkkiksia, jotka siis tuovat julkisesti esiin kapitalistisia arvoja positiviisessa mielessä. Suomessa tällaisia ei juuri ole.
Uusruotsalaisessa paskanjauhaja Björni Wahlroosissa ei ole mitään muuta hyvää kuin että se on jo aika vanha mies ja kuolee kohta pois. Mitä nopeammin sen parempi.
Sinänsä Wahlroos edusti ja edustaa tyypillistä suomalaista "hyväveli" verkoston jäsentä. Samat vanhat heput istuu liian monessa hallituksessa, johtokunnassa ja valtuustossa taputtaen toisiaan olalle ja etuisuuksia jakaen. Käsi käden pesee.
Sinäkin edustat tässä hyvin sitä huonoa asenneilmapiiriä mikä maassa vallitsee. Mutta se johtuu vain siitä että olet poliittisen retoriikan aivopesemä, et sä sille mitään itse voi, se on päättäjien vastuulla korjata retoriikkaansa.
Ei minulla ole mitään yrittäjiä vastaan päinvastoin. Sukulaisissakin on useita yrittäjiä ja pari aika menestynyttäkin. Mutta jos tuo uusruotsalainen kokovartalokyrpä edustaa tyypillistä suomalaista yrittäjää niin ei ihme jos asenne on nihkeä. Kyllä Suomen yrittäjät ja menestyjät ansaitsevat Wahlroossia paremman mannekiinin.
Joo, kyllä Suomen yrittäjät ansaitsisi kotimaisen mannekiinin.
En mäkään Wahlroossista pidä, eikä se liity siihen että sillä on vitusti rahaa.
Jotain positiivista ilmapiiriä pitäisi pystyä luomaan eikä pelkästään yrittämisessä siinä olet oikeassa. Kaikenmaailman saksien heiluttelut ja syyttelyt eivät aita mitään.
Vaikkapa Yle voisi tehdä sarjan: "Suomalaisia menestysterinoita". Esimerkiksi Mika Anttonen voisi olla innostava haastateltava ja ei ehkä niin paljon negaa herättävä kuin Wahlroos.
ID10T kirjoitti: ↑27 Marras 2025, 20:06
No mutta mistä se rahoitus eri hankkeille saataisiin, jos ei kyrpiintyneiltä rikkailta? Tarkoitan siis yksityistä sektoria.
Ei yksityinen sektori ole ainoa tapa rahoittaa asioita. Asioita voitaisiin rahoittaa esim. valtion toimesta veroina kerätyillä rahoilla, eikä annettaisi pikkufirmaa suurempia rikkauksia kertyä kenellekään yksityiselle. Silloin voitaisiin vaikuttaa paljon paremmin siihen, että kehityspanokset käytetään yleishyödyllisiin asioihin eikä vain tyhmän viihdekrääsän tekemiseen tyhmälle rahvaalle.
Missä menee raja pikkurikkauksien ja ylettömien rikkauksien välillä? Entä mitä on tyhmä viihdekrääsä? Esim. elokuvatuotannot ovat kalliita, mutta ihminen tarvitsee myös sirkushuveja.
Kukaan ei toetenkään tarvitse rahaa miljarditolkulla, ja maailma olisi taatusti parempi paikka ilman TikTokia, mutta rajanveto on hankalaa näissä asioissa. Lisäksi toteamuksesi "Silloin voitaisiin vaikuttaa paljon paremmin siihen, että kehityspanokset käytetään yleishyödyllisiin asioihin" kuulostaa ihan suunnitelmataloudelta.
Valtio ei ole kotitalous. Suvereeni valuutan liikkeellelaskija luo rahaa, eikä kerää sitä ensin kasaan. Siksi valtio voi demokraattisen päätöksen perusteella käynnistää strategisia hankkeita silloin kun käytettävissä on reaaliset resurssit (työvoima, osaaminen, materiaalit). Verotus ei “rahoita” valtiota, vaan toimii kysynnän säätelynä ja ohjaa taloutta yhteiskunnallisesti toivottuun suuntaan.
Suomi vaan ei ole suvereeni valuutan liikkeellelaskija.
ID10T kirjoitti: ↑28 Marras 2025, 08:04
Nyt sinä vuorostasi sekoilet. Noista suluissa olevista lainauksista ensimmäinen olu Stadin Öljylanteen ja jälkimmäinen minun. Miten minä ne voisin sotkea keskenään?
Naturalisti kirjoitti:
1. Kun sanot: ”kaikki sijoittajat ajavat omaa etuaan”, viittaat juuri siihen uusklassiseen oletukseen, jota kritisoitiin.
Vaikka tarkoitit ”hankerahoittajia” etkä pörssispekulantteja, logiikka ei muutu:
sijoittaminen on rahan kohdentamista oletettuun tulevaan hyötyyn. Tämä on se sama omaa etua maksimoivan yksilön malli, jota niin rahoitusteoria kuin käyttäytymistutkimus on vuosikymmeniä osoittanut puutteelliseksi.
No eikö tällä logiikalla juuri pyritä ajamaan omaa etua?
Naturalisti kirjoitti:
Toisin sanoen: jos haluat väittää tämän pitävän universaalisti paikkaansa, silloin nojaat juuri siihen oletukseen, josta sanot ettei sitä pidä käyttää. Tämän ristiriidan vuoksi sinulta pyydettiin reaalitodellisuuteen perustuvaa väitettä.
Totta kai se pitää paikkansa, että sijoittaja tekee sijoituksen siksi, että saa sijoitukselleen oletettavasti tuottoa.
Naturalisti kirjoitti:
2. Reaalimaailmassa sijoituspäätökset eivät synny vain “oman edun maksimoinnista”.
Sijoittajat ottavat huomioon:
• riskin ja epävarmuuden (eri asioita)
• poliittisen ympäristön
• makrotalouden suunnan
• muiden sijoittajien käyttäytymisen
• odotukset ja intuitiot
• markkinasentimentin
• sääntelyn vakauden
Mikään tästä ei muuta sitä, sijoittajilla on aina rahankiilto silmissä!
Naturalisti kirjoitti:
Jos sijoittajat toimisivat puhtaasti oman edun logiikalla, he pakenisivat epävakaita valtioita välittömästi. Todellisuudessa näin ei käy — koska todellinen käyttäytyminen on kaikkea muuta kuin teoreettisen mallin mukaista.
Täysin riskitöntä sijoitusta ei olekaan, ja jotkut riskit ovat ottamisen arvoisia. Myös täysin stabiili valtio on oksymoroni, kaikkialla on jonkuasteisia uhkakuvia. Meillä korkea verotus.
Naturalisti kirjoitti:
3. Julkinen ja yksityinen rahoitus eivät ole toistensa vastakohtia.
Väitteesi “jos yksityisiä kavennetaan, investoinnit siirtyvät muualle” on mustavalkoinen karikatyyri.
Ymmärsit väärin. Tarkoitin sitä, että jos yksityisten sijoittajien päätäntävaltaa kavennetaan, siirtyvät sijoitukset muualle. Ja näin sanoinkin jo aiemmin.
Naturalisti kirjoitti:
Tosiasiassa:
• lähes kaikki perustavanlaatuiset innovaatiot ovat syntyneet julkisella rahalla
'
Tämä on omituinen väite. Saiko Graham Bell julkista rahoitusta? Entä Alexander Fleming? Johannes Gutenberg?
Onko sinulla esimerkkejä näistä perustavanlaatuisista innovaatioista?
Naturalisti kirjoitti:
• julkinen infrastruktuuri *mahdollistaa* yksityiset hankkeet, ei syrjäytä niitä
Toki mahdollistaa, mutta esim. Yhdysvalloissa lähes kaikki on yksityistetty.
1. “Sijoittajilla on aina rahankiilto silmissä.”
Tämä on yksinkertaistettu karikatyyri, jota kukaan taloustieteilijä ei käytä kuvaamaan todellista sijoittajakäyttäytymistä.
Se on nimenomaan se uusklassisen teorian yksilömalli, josta koko keskustelu alkoi — ja jota kritisoin kommenteissani.
Reaalimaailman sijoittajakäyttäytyminen on tutkitusti:
• epärationaalista
• heuristiikoilla ohjattua
• sentimentistä riippuvaa
• joukko- ja tarinarytmien ohjaamaa
• sekä usein jopa epäjohdonmukaista suhteessa “oman edun maksimointiin”.
KultaKikkare kirjoitti: ↑28 Marras 2025, 11:29
Nalle toi yle aamun haastattelussa esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan. Ruotsissa on paljon kapitalistisia julkkiksia, jotka siis tuovat julkisesti esiin kapitalistisia arvoja positiviisessa mielessä. Suomessa tällaisia ei juuri ole.
Ai on vai? Niinkuin ketkä?
Ei maininnut nimiä, mutta profiiliin hyvin sopivia nyt on esim:
Christer Gardell, Sven Hagströmer, Wallenbergit (Jacob, Marcus, Peter), Cristina Stenbeck, Daniel Ek, Niklas Zennström, Sebastian Siemiatkowski, Johan Norberg, ...
Ruotsi on veropolitiikalla ja asenneilmapiirillä luonut ympäristön, jossa menestyneillä kapitalisteilla on lupa olla näkyvästi kapitalisteja, hyviä tyyppejä, jotka luovat hyvinvointia.
Suomessa menestyneet liikemiehet pysyttelevät matalammalla profiililla ja rikkauteen suhtaudutaan julkisessa keskustelussa huomattavasti varauksellisemmin, ja siitä saa helpommin pahiksen leiman kuin hyvinvointia luovan hyviksen. Täällä kiinnitetään huomiota enemmän negatiivisiin asioihin, ei positiivisiin.
Usko tai älä, toi voi olla hyvin merkittävä tekijä siinä, miksi ruotsalainen yhteiskunta synnyttää enemmän menestyjiä ja menestyneitä yrityksiä kuin suomalainen yhteiskunta.
Puhut osakesijoittamisesta kuin se olisi determinististä liiketoimintaa, joka on voittopuoleisesti kannattavaa ja tuottavaa, jotta olisi aihetta leijumiseen. Suomessa on puolet Ruotsin väkiluvusta ja eiköhän meiltäkin löydy omat julkisuustyrkyt lukumääräisestinpuolet ruotsin imbesilleistä, jotka tunnetaan talousneuvomisesta someinfluensserin roolissaan.
Suhtaudut empiirisesti osoitettuun uhkapelaamiseen sijoitamiseen yhtä huoletta kuin Nalle ja kaikki muut 2000-luvun vaihteen verkostomarkkinointi-startup-"yrittäjät", jotka aidosti uskoivat ja sinä ja nalle ja seitsemän älyllisesti yhtä hidasta Ruotsalaista, että uhkapelissä menestyminen on vain omasta positiivisesta asenteesta ja ahkeruudesta kiinni — fake it until you make it.
Kyse on kansalaisten asenteesta, toinen asenne ruokkii enemmän menestystarinoita, toinen asenne taas johtaa helpommin yhteiskunnan stagnaatioon.
Vedät tällaisia noobelin arvoisia syy seuraussuhteita yhtä huoletta kuin verkostomarkkinoija vetää oman oikean asenteen ja ahkeruuden olevan toiminnassa vaurastumisen keskeisin edellytys.
Toi nyt on niin itsestäänselvää että sillä ei noobeleita valitettavasti heru.
Empiria on itsestäänselvyyksiäsi vastaan. Sijoittamista mallinnetaan mm satunnaismatriisiteorialla sen vuoksi että markkinat ovat niin satunnaisia ettei niitä erota luonnossa esiintyvästä satunnaisuudesta muu kuin enseble ts. lievä bias jakaumassa. Yksittäisiet kurssit ovat käytännössä satunnaisia mutta isona ryhmänä ne noudattavat tiettyä jakaumaa. Jos haluaa tuolla jakaumalla menestyä pitää olla pääomaa sen verran että voi sijoittaa riittävän moneen kohteeseen ehkä riittävästi yli 50 kaikista tarjola olevista linstrumenteista. Jos ei ole pääomaa on touhu kohdalladi täysin satunnaista. Kärsit tuosta samasta infantiilin uskosta kuin ID10T kuvittelet, että homma tosiaan on omista intentioista ja itseensä luottamisesta kiinni sen sijaan että homma toimisi kuten satunnaismatriisiteoria ennustaa.
En ole puhunut missään vaiheessa osakesijoittamisesta, joten älä vedä minua mukaan tähän sivujuonteeseen.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet, ja niiden seurauksena potkut saa lähes 400 työntekijää. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustossa on yhteensä 59 aluevaltuutettua. SDP:llä on suurimpana puolueena 17 paikkaa, ja kokoomuksella ja keskustalla on kummallakin 14 paikkaa.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva) tiedotti keskiviikkona, että se vähentää säästöjen takia yhteensä 398 työpaikkaa. Lisäksi noin 140 määräaikaista työsuhdetta ei enää jatketa ensi vuonna.
Lokakuussa alkaneiden yt-neuvottelujen piirissä oli noin 5 500 henkilöä.
– Demarit ovat aika kädettömiä tässä taloustilanteessa, vaikka heillä on suuri määrä luottamuspaikkoja. He menevät helposti viranhaltijoiden päätösten mukaan. Asioita, joita perussuomalaiset valtuutetut haluavat, ei haluta nostaa keskusteluun, Rossi kertoo.
Perussuomalaiset on muun muassa osallistunut säästötalkoisiin luopumalla aluevaltuuston ryhmärahoista ja esittänyt samaa muille puolueille.
– Tästä puhuttiin pari viikkoa sitten. Demarit ja muut puolueet olivat valmiita tiputtamaan ryhmärahaa vain muutaman satasen. Meidän esityksemme seuraavaan talousarvioon tulee olemaan, että se on nolla euroa. Vanhojen puolueiden tuntuu olevan vaikea luopua veronmaksajien rahoista.
Brainwashed kirjoitti: ↑28 Marras 2025, 11:10
Nykyhetken moninaiset globaalit talousongelmat aina yksityishenkilötasolle eivät johdu kapitalismista per se, kuten kommarit väittävät, vaan paradoxaalisesti eräänlaisesta globaalin sosiaalikommunismin noususta maailmanpolitiikassa, josta Euvostoliittoideologian nousukin johtuu, koska 95%. KPPPT.
Pitkälle edennyt tuhokapitalismi johtaa hyvin samanlaiseen tilanteeseen kuin läpeensä korruptoitunut kommunistidiktatuuri. Pieni eliitti pitää hallussaan kaikkea ja elää leveästi ja muut ovat eriasteisia orjia, joiden on toteltava puoluetta tai työnantajaansa. Kumpikaan järjestelmä ei salli yksilölle mitään vapauksia, jos tämä ei kuulu eliittiin. Molemmissa eliittiin ajautuvat täsmälleen samanluonteiset tyypit, ne, jotka hyödyttäisivät yhteisöä parhaiten maanparannusaineena.
Sekoitat täysin nuo kaksi järjestelmää niiden ulkoisen toiminnan perusteella. Mutta niiden ideologinen ja propagandistinen perusta on erilainen. Tuhokapitalismissa ei ole kommunismin ideaa tasa-arvosta, joka muka saavutetaan, kun ihmiset alistuvat järjestelmälle. Siksi tuhokapitalismi on epävakaampi. 95% suostuu ilomielin orjiksi, jos saa kuulla kauniita valheita. Kapitalistisella järjestelmällä ei ole tarjota kuin tavattoman rumia valheita ja se joutuu kompensoimaan sitä antamalla kansalle halpaa krääsää luomaan illuusiota hyvinvoinnista. Samalla se on riippuvainen krääsäntuotantoketjustaan. Jos se takkuaa, kansa nostaa hyvin pian valtaan fasistit, kommunistit tai hihhulit.
Syy miksi sosiaalitukia pitää valitettavasti edelleen leikata. Kun ruoka loppuu, syyttäkää vasemmistoliiton todellisuudesta vieraantunutta retoriikkaa.
Pontus esittää mm. Tällaista. – Ihmiset, varsinkin nuoret, haaveilevat nykyään usein enemmän esimerkiksi pienyrittäjyydestä, sisällöntuotannosta tai influensserina itsensä elättämisestä kuin perinteisestä palkkatyöstä, Purokuru sanoo.
Pitänee paikkansa.
Wiesti kirjoitti: ↑Eilen, 09:35
Pontus esittää mm. Tällaista. – Ihmiset, varsinkin nuoret, haaveilevat nykyään usein enemmän esimerkiksi pienyrittäjyydestä, sisällöntuotannosta tai influensserina itsensä elättämisestä kuin perinteisestä palkkatyöstä, Purokuru sanoo.
Pitänee paikkansa.
Toisaalta sisällöntuotanto ja influensserina oleminen on sitä haitallista työtä, jota hän parjaa. Suurin osa sisällöntuottajista ja influenssereista ainoastaan lisää datakeskusten sähkönkulutusta.
ID10T kirjoitti: ↑27 Marras 2025, 20:06
No mutta mistä se rahoitus eri hankkeille saataisiin, jos ei kyrpiintyneiltä rikkailta? Tarkoitan siis yksityistä sektoria.
Ei yksityinen sektori ole ainoa tapa rahoittaa asioita. Asioita voitaisiin rahoittaa esim. valtion toimesta veroina kerätyillä rahoilla, eikä annettaisi pikkufirmaa suurempia rikkauksia kertyä kenellekään yksityiselle. Silloin voitaisiin vaikuttaa paljon paremmin siihen, että kehityspanokset käytetään yleishyödyllisiin asioihin eikä vain tyhmän viihdekrääsän tekemiseen tyhmälle rahvaalle.
Missä menee raja pikkurikkauksien ja ylettömien rikkauksien välillä? Entä mitä on tyhmä viihdekrääsä? Esim. elokuvatuotannot ovat kalliita, mutta ihminen tarvitsee myös sirkushuveja.
Kukaan ei toetenkään tarvitse rahaa miljarditolkulla, ja maailma olisi taatusti parempi paikka ilman TikTokia, mutta rajanveto on hankalaa näissä asioissa. Lisäksi toteamuksesi "Silloin voitaisiin vaikuttaa paljon paremmin siihen, että kehityspanokset käytetään yleishyödyllisiin asioihin" kuulostaa ihan suunnitelmataloudelta.
Valtio ei ole kotitalous. Suvereeni valuutan liikkeellelaskija luo rahaa, eikä kerää sitä ensin kasaan. Siksi valtio voi demokraattisen päätöksen perusteella käynnistää strategisia hankkeita silloin kun käytettävissä on reaaliset resurssit (työvoima, osaaminen, materiaalit). Verotus ei “rahoita” valtiota, vaan toimii kysynnän säätelynä ja ohjaa taloutta yhteiskunnallisesti toivottuun suuntaan.
Suomi vaan ei ole suvereeni valuutan liikkeellelaskija.
ID10T kirjoitti: ↑28 Marras 2025, 08:04
Nyt sinä vuorostasi sekoilet. Noista suluissa olevista lainauksista ensimmäinen olu Stadin Öljylanteen ja jälkimmäinen minun. Miten minä ne voisin sotkea keskenään?
Naturalisti kirjoitti:
1. Kun sanot: ”kaikki sijoittajat ajavat omaa etuaan”, viittaat juuri siihen uusklassiseen oletukseen, jota kritisoitiin.
Vaikka tarkoitit ”hankerahoittajia” etkä pörssispekulantteja, logiikka ei muutu:
sijoittaminen on rahan kohdentamista oletettuun tulevaan hyötyyn. Tämä on se sama omaa etua maksimoivan yksilön malli, jota niin rahoitusteoria kuin käyttäytymistutkimus on vuosikymmeniä osoittanut puutteelliseksi.
No eikö tällä logiikalla juuri pyritä ajamaan omaa etua?
Naturalisti kirjoitti:
Toisin sanoen: jos haluat väittää tämän pitävän universaalisti paikkaansa, silloin nojaat juuri siihen oletukseen, josta sanot ettei sitä pidä käyttää. Tämän ristiriidan vuoksi sinulta pyydettiin reaalitodellisuuteen perustuvaa väitettä.
Totta kai se pitää paikkansa, että sijoittaja tekee sijoituksen siksi, että saa sijoitukselleen oletettavasti tuottoa.
Naturalisti kirjoitti:
2. Reaalimaailmassa sijoituspäätökset eivät synny vain “oman edun maksimoinnista”.
Sijoittajat ottavat huomioon:
• riskin ja epävarmuuden (eri asioita)
• poliittisen ympäristön
• makrotalouden suunnan
• muiden sijoittajien käyttäytymisen
• odotukset ja intuitiot
• markkinasentimentin
• sääntelyn vakauden
Mikään tästä ei muuta sitä, sijoittajilla on aina rahankiilto silmissä!
Naturalisti kirjoitti:
Jos sijoittajat toimisivat puhtaasti oman edun logiikalla, he pakenisivat epävakaita valtioita välittömästi. Todellisuudessa näin ei käy — koska todellinen käyttäytyminen on kaikkea muuta kuin teoreettisen mallin mukaista.
Täysin riskitöntä sijoitusta ei olekaan, ja jotkut riskit ovat ottamisen arvoisia. Myös täysin stabiili valtio on oksymoroni, kaikkialla on jonkuasteisia uhkakuvia. Meillä korkea verotus.
Naturalisti kirjoitti:
3. Julkinen ja yksityinen rahoitus eivät ole toistensa vastakohtia.
Väitteesi “jos yksityisiä kavennetaan, investoinnit siirtyvät muualle” on mustavalkoinen karikatyyri.
Ymmärsit väärin. Tarkoitin sitä, että jos yksityisten sijoittajien päätäntävaltaa kavennetaan, siirtyvät sijoitukset muualle. Ja näin sanoinkin jo aiemmin.
Naturalisti kirjoitti:
Tosiasiassa:
• lähes kaikki perustavanlaatuiset innovaatiot ovat syntyneet julkisella rahalla
'
Tämä on omituinen väite. Saiko Graham Bell julkista rahoitusta? Entä Alexander Fleming? Johannes Gutenberg?
Onko sinulla esimerkkejä näistä perustavanlaatuisista innovaatioista?
Naturalisti kirjoitti:
• julkinen infrastruktuuri *mahdollistaa* yksityiset hankkeet, ei syrjäytä niitä
Toki mahdollistaa, mutta esim. Yhdysvalloissa lähes kaikki on yksityistetty.
1. “Sijoittajilla on aina rahankiilto silmissä.”
Tämä on yksinkertaistettu karikatyyri, jota kukaan taloustieteilijä ei käytä kuvaamaan todellista sijoittajakäyttäytymistä.
Se on nimenomaan se uusklassisen teorian yksilömalli, josta koko keskustelu alkoi — ja jota kritisoin kommenteissani.
Reaalimaailman sijoittajakäyttäytyminen on tutkitusti:
• epärationaalista
• heuristiikoilla ohjattua
• sentimentistä riippuvaa
• joukko- ja tarinarytmien ohjaamaa
• sekä usein jopa epäjohdonmukaista suhteessa “oman edun maksimointiin”.
Miksi sitten kiina ja Intia ovat niitä maita, joissa länsimaat valmistuttavat tavaroita?
Naturalisti kirjoitti:
3. “Graham Bell, Fleming ja Gutenberg — missä julkinen rahoitus?”
Yksittäiset historialliset keksijät eivät ole se asia, josta puhuin.
Puhuin modernin talouden perusteknologioista, jotka ovat syntyneet lähes aina julkisen sektorin pitkäjänteisellä riskirahoituksella:
• internet
• GPS
• mikroprosessorit
• kosketusnäytöt
• akkuteknologiat
• ydinfysiikka → reaktorit ja sädehoito
• koneoppimisen varhaiset algoritmit
• mRNA-alustat
• satelliittiteknologia
• laserit
• materiaalitiede (esim. hiilikuidut)
Näistä suurin osa on syntynyt joko NSF:n, DARPA:n, NIH:n, CERNin, NASAn, EU:n tai kansallisten tutkimusrahastojen kautta.
Ilman näitä investointeja yksikään Applen, Googlen, Teslan tai Meta:n “innovaatiosta” ei olisi ollut teknisesti mahdollinen.
Ymmärsin "perustavanlaatuiset" keksinnöt sellaisiksi, joilla olisi todellista merkitystä ihmiskunnalle. Juuri mikään luettelemistasi ei ole sellainen.
Naturalisti kirjoitti:
4. “Yhdysvalloissa kaikki on yksityistetty.”
Miksi vääristelet jatkuvasti sanomisiani? Sanoin “Yhdysvalloissa LÄHES kaikki on yksityistetty.”
Kootaanpa taas vähän nippuun esittämäsi väitteitä, oikaistaan pahimpia virheitä ja kerrotaan yleisiä tosiasioita.
Aloitan perusasiasta: moni väitteistäsi nojaa 1980-luvun talousmyytteihin, jotka eivät yksinkertaisesti enää pidä paikkaansa – eivät teoriassa eivätkä empiirisesti. Kerron miksi.
1. “Suomi ei ole suvereeni valuutan liikkeellelaskija → siis valtio ei voi luoda rahaa.”
Totta – Suomi ei ole yksin suvereeni liikkeellelaskija.
Mutta johtopäätöksesi ei silti pidä.
EU- ja eurojärjestelmässä rahaa luodaan joka päivä: EKP luo eurot, ja kansalliset keskuspankit toteuttavat politiikan. Valtiot toimivat järjestelmässä, jossa niiden menot eivät riipu siitä, “onko jostain kasassa rahaa”, vaan siitä miten EU- ja kansalliset säännöt rajoittavat menojen tasoa.
Kyse ei siis ole fyysisestä rahasta, vaan poliittisista rajoitteista. Näitä rajoitteita voidaan – ja nyt myös EU:ssa aktiivisesti halutaan – uudistaa.
Suomi yksin oman valuutan kanssa olisi liian haavoittuva (valuuttaspekulaatio, tuontiriippuvuus, volatiliteetti). EU:ssa taas on mittakaava, jonka sisällä voidaan tehdä järkevää teollisuus- ja investointipolitiikkaa.
2. “Sijoittajilla on AINA rahankiilto silmissä.”
Tämä ei pidä paikkaansa edes taloustieteen perustasolla. Sijoittajakäyttäytyminen on tutkitusti:
* usein epärationaalista
* heuristiikoilla ja tunteilla ohjattua
* riippuvaista siitä, mitä muut tekevät
* altis kuplille, paniikeille ja tarinarakenteille
* ja ennen kaikkea: täynnä epävarmuutta
Kyllä, sijoitus nominaalisesti tähtää tuottoon, mutta käytännössä sijoittajien käyttäytyminen ei muistuta edes kaukaisesti taloustieteiden oppikirjan optimointirobottia. Se, että tavoite on “voitto”, ei kerro mitään siitä, miten sijoittajat todellisuudessa käyttäytyvät.
Siksi sinun esittämäsi “A→B”-logiikka ei toimi reaalimaailmassa.
Väite on aivan liian yleinen.
Yksityinen pääoma ei pakene maista siksi, että julkinen valta käyttää strategista ohjausta.
Esimerkkejä:
* Saksa: erittäin säädellyt markkinat, silti massiivinen teollisuuspohja.
* Ranska: vahva valtiojohtoisuus, silti suuria investointeja.
* Etelä-Korea: valtion ohjauksella rakennettu teknologiajättien ekosysteemi.
* Kiina ja Intia: valmistus ei mennyt sinne “sijoittajavapauden” vuoksi, vaan halvan työvoiman ja valtavien sisämarkkinoiden vuoksi.
Lisäksi: globaalit ketjut ovat siirtymässä pois Kiinasta – mikä kertoo siitä, etteivät pääomavirrat ole mikään yksinkertainen markkinalogiikan seuraus.
4. “Perustavanlaatuiset innovaatiot eivät ole syntyneet julkisella rahalla.”
Tämä väite on yksiselitteisesti väärä.
Modernin teknologian selkäranka on syntynyt julkisen sektorin riskirahoituksella:
* internet
* GPS
* mikroprosessorit
* satelliittiteknologia
* lasersovellukset
* mRNA-alustat
* akkuteknologian läpimurrot
* tieteen suurhankkeet (CERN, ESA, NASA, NIH, DARPA...)
Nämä eivät ole mitään “pikkuparannuksia”, vaan koko nykyisen talouden mahdollistavat perusinfrastruktuurit. Ilman niitä ei olisi tietoa, kommunikaatiota, logistiikkaa, sähköverkkoa, lääkkeitä tai laitteita siinä muodossa kuin tunnemme.
On totta, että yksittäiset historialliset keksijät työskentelivät ennen kansallisten tutkimusjärjestelmien aikaa. Mutta moderni teknologia ei synny enää yksittäisen puurtajan pajasta, vaan pitkäjänteisestä perus- ja soveltavasta tutkimuksesta, jota markkina ei rahoita (koska riskit ovat liian suuret ja tuotto liian epävarma).
5. “Yhdysvalloissa lähes kaikki on yksityistetty.”
Ei pidä paikkaansa.
USA:ssa julkinen sektori on valtava:
* DARPA, NIH, NSF
* massiivinen julkinen t&k
* suuret teollisuustuet ja puolustusbudjetti
* infrastruktuuri-investoinnit (CHIPS Act, IRA, BIL…)
* liittovaltion lainatakaukset ja subventiot
* maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki
Se, että terveydenhuolto ja osa julkisista palveluista on yksityistetty, ei tee maasta “lähes täysin yksityistä”.
USA on itse asiassa malliesimerkki valtion johtamasta teollisuus- ja innovaatiopolitiikasta.
Toisinsanoen
* Markkinat eivät ole itsenäinen luonnonvoima.
* Sijoittajat eivät ole rationaalisia robottihahmoja.
* Valtiot eivät ole kotitalouksia.
* Moderni teknologia ei olisi olemassa ilman julkista riskinkantoa.
* Suomen ei pidä hypätä pois eurosta – vaan toimia EU-tasolla järkevien taloussääntöjen puolesta.
Jos halutaan vakavasti ottaa vaikkapa Donitsitalouden kestävyysnäkökulma, pääomavirtojen “pelottelu” ei riitä selitykseksi. Tarvitaan isompi kuva siitä, miten reaalitalous ja poliittiset rakenteet oikeasti toimivat.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
