Torjutko Jeesuksen?

[marjatta1]

Kyllä se on niinpäin, että toiset kysyy ja rukoilee ja tutkii, ja toiset ovat lakanneet tutkimasta ja rukoilemasta. Siitä kaikki johtuu.

Kun puhutaan sadoista miljoonista uskovista vastakkaisten oppien kohdalla, niin tuo on vähintäänkin naiivi väite. Eikö sinulla psykologina lainkaan kellot soi esittäessäsi tuollaista? Realismin tajusi tuntuu olevan pahasti hukan teillä.

Oikeat uskovat ovat yleensä vähemmistö. Juutalaisista vain vähemmistö uskoi Jeesukseen. Ja oli mikä tahansa kirkoista ja lahkoissa nyt lähinnä se oikea, niin vähemmistö se on katolisiin verrattuna.

Ei mitään naivia. Totuus.

Just: "Oikeat uskovat ovat yleensä vähemmistö" Tuollaiset puheet ja kategorisointi "oikeista uskovaisista" on sitä mikä tekee tekee ihmisen helposti immuuniksi ryhtyä uskovaiseksi, että toiset ovat parempia kuin toiset ei, ei ei....

Jumala rakastaa kaikkia yhtä paljon.

Miksi osa sitten joutuu helvettiin? Arvatenkin syy on vapaa tahto, mutta rakastavana vanhempana jumalan tulisi puuttua ajoissa häiriökäyttäytymiseen, eikä tyytyä katsomaan sivusta, kun ihmislapsi joutuu turmiolle.

Se on minusta kummallista, että moni rikollinen tulee uskoon vasta vankilassa, vaikka jumalalla olisi ollut tilaisuuksia herätellä paatunutta konnaa jo ennen sitä lopullista niittiä monta kertaa. Varmaan syy on se, että "pelastaja" tuntuu sitä sanakrillisemmalta, mitä syvemmälle pelastettu on joutunut ahdinkoon. Eihän palomieskään saa kiitosta kynttilän sammuttamisesta, roihun pitää olla kunnon kokoinen.

Uskoteltu Jumala on varsin ilkeä salliessaan sodat yms. meitä ihmisiä kohtaan ja häntä Jumalaa pitäisi vain palvoa ja ylistää kirkollisissa menoissa ja manovereeissä? En ymmärrä ollenkaan, muuta hyvää kuin mitä kulttuuri ja rakennustaide on ammentanut uskonnoista ja mahdollisesti hyväntekeväisyystyö, jos se on mennyt oikeaan kohteeseen?
Oma poikani on lahjoittanut joululahjojen sijasta antanut rahaa hyväntekeväisyyteen meidän osalta ja se on mielestäni OK asia, että joku perhe afrikassa on saanut vuohen tms. Meillä on tavaraa kotona ihan riittämiin ja lisää emme enää tarvitse.

[ID10T]

Uskonnollisuus muuttumassa vähemmistöidentiteetiksi
Joka neljäs (26 %) suomalainen katsoo olevansa identiteetiltään uskonnollinen. Suomalaisen uskonnollisen kentän muuttuessa moni uskonnollinen ihminen kokeekin edustavansa vähemmistöä uskonnollisen identiteetin takia. Uskovana itseään pitävistä suomalaisista viidennes (19 %), mutta alle 30-vuotiaista jo noin kolmannes kokee olevansa vähemmistössä uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi.

Edellä on kirkon tutkimuskeskuksen tilastoa.
Pitää vain toivoa, että meissä uskonnottomiasa on mahdollisimman paljon niitä hyviä sekulaareja humanisteja ja mahdollisimman vähän pahoja sekulaareja humanisteja.
Täällähän on vakuuttavasti osoitettu, että uskonnollisuuteen taipuvaisilla henkilöillä on korkeampi moraali kuin näillä niin maar sekulaareilla humanisteilla. Edelliset sanovat aivan oikein: niikkelis naakkelis, kun taas nämä moraalitaan vähäisemmät toteavat kiikkelis kaakkelis.

Tuohon toiveeseen on helppo yhtyä. Paitsi ehkä palstan seurauseetikoiden? Onhan mahdollista että pahat humanistit vahingossa tekevät valintoja jotka johtavat hyviin lopputuloksiin ja toisinpäin?
Olemme saaneet sinulta hyvä wisti kuulla paljon hersyvän sarkastista ja ironista kommentointia, mutta olisiha kiva kuulla myös vilpittömiä ajatuksiasi. Mitä jos riisuisit suojanaamiosi hetkeksi ja kertoisit suoraan ja rehellisesti näkemyksiäsi?
Mitä humanismi sinulle merkitsee?
Millä moraalilla itse vedät?
Mitkä ovat minimivaatimukset jotta ihminen voisi kutsua itseään hyväksi humanistiksi? Riittääkö jos kertoo juhlapuheissa hienoja juttuja vai vaaditaanko hyvältä humanistilta jotain tekoja, henkilökohtaisia uhrauksiakin kenties?
Vai miten näet asian?

Tarvitsen sarkasmin naamion siksi, etten kykene väittelemään kanssasi lainkaan. En esimerkiksi tunne käyttämistäsi sanoista kuin osan. Uskon, että jos väittelisimme siitä kumpi parempi väri sininen, vai keltainen hakkaisit minut siinäkin 6-0 tai vähintään 5-1. Asettelet sanasi niin paljon minua taitavammin. En silti usko, että värien paremmuudesta on todistettu mitään.
En myöskään usko, että moraalijärjestelmiä (toivottavasti oli jotenkin oikea sana) voidaan todistaa paremmiksi tai huonommiksi enempää kuin voimme puhumalla todistaa henkiolentojen (toivottavasti oikea sana) olevuutta tai olemattomuutta.
Uskovien ja uskonnottomien asenteita moraalisiin kysymyksiin on tutkittu eikä niissä merkittäviä eroja havaittu. Näin ollen lienee yksi lysti kummat osaavat taitavammin itseään kehua.

idiotkin viestissään kirjotti että ilman uskovaisteen vetoapua hänen on mahdotonta totetuttaa humanistisia periaatteita ja moraalia.

Älä käytä sanomisiani oman agendasi ajamiseen, varsinkaan kun tulkitset sanomiseni päin honkia.

When researchers document how people spend their hours and their money, religious Americans look very different from others. Pew Research Center investigators examined the behavior of a large sample of the public across a typical seven-day period. They found that among Americans who attend services weekly and pray daily, 45 percent had done volunteer work during the previous week. Among all other Americans, only 27 percent had volunteered somewhere.

Tuossa ei puhuta vapaaehtoistyön luonteesta mitään. Uskova lukee Raamattua lapsille ja ateisti jakaa ruokaa köyhille. Kumpikohan on humaanimpaa toimintaa? Nämä olivat siis ESIMERKKEJÄ.

The capacity of religion to motivate pro-social behavior goes way beyond volunteering. Religious people are more involved in community groups. They have stronger links with their neighbors. They are more engaged with their own families. Pew has found that among Americans who attend worship weekly and pray daily, about half gather with extended family members at least once a month. For the rest of our population, it’s 30 percent

Rikollisjengeilläkin on tiiviit keskinäiset suhteet, eli tämä ei kerro ihmisen "hyvyydestä" mitään.

Philanthropic studies show that people with a religious affiliation give away several times as much every year as other Americans. Research by the Lilly School at Indiana University found Americans with any religious affiliation made average annual charitable donations of $1,590, versus $695 for those with no religious affiliation. Another report using data from the Panel Study for Income Dynamics juxtaposed Americans who do not attend religious services with those who attend worship at least twice a month, and made fine-tunings to compare demographic apples to apples. The results: $2,935 of annual charitable giving for the church attenders, versus $704 for the non-attenders. (See graph 10) In addition to giving larger amounts, the religious give more often—making gifts about half again as frequently.

Jenkeissä hyväntekeväisyyslahjoitukset voi vähentää verotuksessa, joten tämä tutkimustulos ei sellaisenaan kerro koko totuutta.

[ID10T]

Perseelleen meni

Humanismilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa uskooko jumalaan vai ei, joten humanismi voi olla sekulaariakin.

Mitä humanismi sinulle ja muille ateisteille sitten merkitsee?

Muiden osalta en tietenkään pysty vastaamaan, mutta oma näkemykseni vastaa suurin piirtein sitä, mitä wikipedia asiasta sanoo.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Humanismi

Kansainvälisen sekulaarin humanistisen ja eettisen liiton IHEU:n määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen, kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole teistinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä”

Kiitos selvennyksestä! Olipa ihana saada asiallisia vastauksia tietämättömyyteensä.Märkäruutihan pillastui täysin ja alkoi sättimään kun en ollut kuullut sekulaarista humanismista sen sijaan että olisi laillasi avannut mistä on kyse. Teitä ateisteja tosiaan on moneen lähtöön.

Oliko sinulle yllätys, että ateistit ovat erilaisia keskenään?

Mitä tarkoittaa käytännössä että ihmisellä on velvollisuus antaa elämälle merkitys? Miksi eläminen itsessään ei riitä vaan sille pitäisi jotain abstrakteja merkityksiä? Eikö tärkeämpää olisi keskittyä elämänlaatuun kun tuollaisiin absrtakteihin merkityspeleihin?

En sanonut allekirjoittavani wikipedian määritelmää kokonaisuudessaan, ja minusta tuo velvollisuus on turha sana. Toki eläminen helpottuu kummasti, jos elämällä on tarkoitus. Joku asiahan ihmistä motivoi nousemaan aamulla ylös sängystä, oli se sitten työ, harrastus, perheen kanssa vietetty aika tai pelkkä laiskana oleminen.

Millainen olisi nykyistä inhimillisempi yhtesikunta jos ajatellaan vaikkapa suomea ja mitä ovat nuo inhimilliset ja luonnolliset arvot joista puhut? Ja millä keinoin pyritään niitä kohti?

Edelleenkään minä en sitä wikipedian artikkelia ole kirjoittanut, mutta onhan Suomessa asunnottomuutta, työttömyyttä ja vanhusten heitteillejättöä. Näihin nyt ainakin voisi panostaa enemmän.

Millä tavalla järkeä ja vapaata tutkimusta tulisi mieelstäsi hyödyntää inhimillisemmän yhteiskunnan rakentamiseksi.

En ymmärrä, mitä sinä et tässä ymmärrä. Mielestäni asia on selvä kuin pläkki. Tutkimus ja tuotekehittely luo uusia työmahdollisuuksia ja sitä kautta talouskasvua.

Riskithän tuossa järjen käytössä inhimillisempien yhteiskuntien rakentamisessa ovat ilmesiet kun mietimme vaikkapa partakallea tai leniniä. Järki ehkä renkinä ok mutta isäntänä ei niinkään?

Kuka on partakalle? Lenin taas oli lapsellinen esimerkki, miksi typeryksistä pitäisi oppia ottaa?

Lenin ja partakalle olivat erittäin älykkäitä miehiä. Kyllä dialektinen marerialismi oli massiivinen järjen saavutus. Täytyy olla vähän höppänä jos tuota käy kieltämään. Ongelma on siinä että järki tuppaa niillä fiksuimmilla erkaantumaan kovin kauas elämän realiteeteista. Yliaktiivisen dopamiinijärjestelmän huonoja puolia tuo. Tuotekehittelyssä ihan kiva varmasti mutta inhimillisen yhtesikunnan luojana riskisijoitus.Järkeä enemmän peräänkuuluttaisin rakastavaa myötätuntoa.

Edelleenkän en teidä, kuka on partakalle.

Ja mitä tuohon muuhun tulee, kysyit miten järkeä ja tutkimista tulisi hyödyntää inhimillisemmän yhteiskunnan rakentamiseksi. Minä vastasin ja nyt sinä alat nillittämään rakastavasta myötätunnosta, mistä ei edes ollut puhe.

Edelleenkään minä en sitä wikipedian artikkelia ole kirjoittanut, mutta onhan Suomessa asunnottomuutta, työttömyyttä ja vanhusten heitteillejättöä. Näihin nyt ainakin voisi panostaa enemmän.

Miksi pitäisi panostaa? Millä tavalla pitäisi panostaa? Millä tavalla itse panostat?

Olet kuin kyselyikäinen vekara...

Tietenkin asunnottomuuden, työttömyyden ja vanhusten heitteillejätön hoitamiseen pitää humanismin nimissä panostaa. En ole kuitenkaan sosiaali- ja terveysministeri tai työministeri, joten omat keinoni vaikuttaa ovat vähäiset.

En sanonut allekirjoittavani wikipedian määritelmää kokonaisuudessaan, ja minusta tuo velvollisuus on turha sana. Toki eläminen helpottuu kummasti, jos elämällä on tarkoitus. Joku asiahan ihmistä motivoi nousemaan aamulla ylös sängystä, oli se sitten työ, harrastus, perheen kanssa vietetty aika tai pelkkä laiskana oleminen

Eli merkityksen sijasta korostat tarkoitusta.

Minusta merkitys ja tarkoitus ovat tässä tapauksessa sama asia.

Mikä tuon työn, harrastuksen tai perheen kanssa vietetyn ajan tarkoitus on? Pitääks niillä olla tarkoitus? Miks?

Nyt tuli niin typerä kysymys, että päättele itse.

Aika paljosta olet eri mieltä wikin kanssa tuosta humanismista.

En sanoisi niinkään.

Mut ilmeisesti sen kanssa on vähä sama kun ateisminkin. Humanisteilla ei oo muuta yhteistä kun että eivät usko jumalaan?

Ateismi on vain ja ainoastaan jumaluskon puutetta. Humanismiin jumalusko ei taas liity mitenkään.

Edelleenkän en teidä, kuka on partakalle.

Konteksti oli mielestäni aika hyvä vihje jo sinänsä. Avainsanat: dialektinen materialismi.
Veikkauksia?

Veikkaan Karl Marxia, mutta en edelleenkään näe hänen yhteyttään keskusteluumme yleisemmin.

Olet kuin kyselyikäinen vekara...

Kiitos. Pyrin säilyttämään lapsenomaisen uteliasuuteni. Tiedetäänhän kertoa että lasten on jumalan valtakunta. Tuokin yksi esimerkki siitä miten kristillinen ajattelu on kannustanut tieteen kehittymiseen. Onhan uteliaisuus hyvän tiedemiehen välttämätön ominaisuus.

Kristillinen ajattelu langetti Galileolle sanktioita edistyksellisyydestä ja Giordano Bruno poltettiin roviolla kerettiläisyydestä, joten mitä ihmettä höpötät?

Tietenkin asunnottomuuden, työttömyyden ja vanhusten heitteillejätön hoitamiseen pitää humanismin nimissä panostaa. En ole kuitenkaan sosiaali- ja terveysministeri tai työministeri, joten omat keinoni vaikuttaa ovat vähäiset.

Älä vähättele itseäsi! Jos kaikki sekulaarihumanistit lähtisivät toteuttamaan humanismiaan käytännössä vapaaehtoistyön merkeissä niin varmasti tuolla olisi aika iso positiivinen vaikutus huonompi-onnisten elämään.

Miksi tässä kohtaa piti korostaa sekulaaria humanismia? Eikö teistisillä humanisteilla ole samanlainen velvollisuus kantaa kortensa kekoon?

Erikoiseksi menee. Sinä tarvit uskovaisten vetoapua että pystyt noudattamaan omia humanistisia ja moraalisia periaatteitasi?

EN TARVITSE. Ihmettelen vaan, miksi syyllistät yksipuolisesti meitä sekulaareja humanisteja osallistumattomuudesta.

[ID10T]

Secular humanism is philosophically naturalistic. It holds that nature (the world of everyday physical experience) is all there is, and that reliable knowledge is best obtained when we query nature using the scientific method.

Jep. Sekulaarista humanismista näyttäisi tosiaan puuttuvan täysin tuo kiinnostus ihmisen sisäisen maailman ymmärtämiseen ja ote ennenkaikkea ulospäin suuntautunut. Tuossa mielestäni se hengellinen humanismi täydentää oivasti sekulaaria humanismia. Sen verran paljon uraanuurtavaa tutkimusta ja näkemystä on noissa perinteissä suoritettu ihmisen sisäisen maailman ja ihmisluonnon jos kohta ihmisen jumalluonnon(kts. platon) ymmärtämiseksi.

Miten niin sekulaarista humanismista puuttuu kiinnostus ihmisen sisäisen maailman ymmärtämiseen?

Noista sekulaareista perinteistä olisi kiva kuulla lisää jossa tuosta sisäistä maailmaa käsitellään. Avaa ihmeessä. Moominiltakin yritin tiedustella mutta hän ei jostain syystä sättimiseltään joutanut asiaa avaamaan.

Ei sekularismissa ole kyse perinteistä, vaan valtion ja uskonnon sekä uskonnon ja yksilön välisistä suhteista, siksi pyyntösi on kummallinen.

Sullakaan ei siis ollut mitään konkreettista esittää tietoisuuden ja sisäisen maailman selittämiseen tähtäävistä sekulaareist perinteistä? Pelkää höpötystä vain.

Mistä ihmeen perinteistä höpötät? Sekularismin idea ei selvästikään ole sinulle avautunut. Mutta ihmekös tuo, kun keksit ateismillekin merkityksiä ihan tuosta vaan.

[ID10T]

Tuosta ateistien moraalist olisi kiva kuulla lisää.

Emme me sitä asiaa voi sinulle valottaa, kun ei sellaista ole. Jokaisella ateistilla on oma moraalikäsityksensä, sillä ateismi ei edelleenkään ota kantaa mihinkään muuhun kuin jumalien olemassaoloon.

Ateisti voi siis olla sadisti, nihilisti, humanisti, utilitaristi tai mitä tahansa moraalisella kartalla.

Tuo hyvin oudolta kuulostava moraalinen ylemmyyskompleksi selittynee kun huomioimme mitä tiede sanoo moraalimme perimmöisestä tarkoituksesta. Moomin aivotieteilijän osa korjata jos olen väärässä mutta moraalin ykköstarkoitus aivotieteiden näkökulmasta lienee selittää parhain päin tekemisemme itsellemme ja kohdeyleisölle. Tämä on evoluution näkökulmasta ymmärrettävää. Pyritään maksimoimaan oma utiliteetti samalla signaloiden viiteryhmälle että ollaan kiinostuneita muidenkin utiliteetista.

Miten tuo liittyy moraaliseen ylemmyyskompleksiin? Näinhän looginen ihminen toimii. Moraalisesti ylemmyyttä tunteva unohtaa sen toimintansa oikeellisuuden muille selittämisen, koska sillä ei hänen mielestään ole väliä.

Tuossa moominin ja prometheuksen skeemassahan tuo on viety huippuunsa. On väsätty niin monimutkainen moraalioppi että sitä on käytännössä mahdotonta toteuttaa ja näin voidaan luopua moraalisista valinnoista tykkänään ja julistautua syyntakeettomiksi.

Jälleen omituista panettelua. Olet ilmeisesti ymmärtänyt noiden nimimerkkien tarkoitusperät väärin.

Ei ihme että ateistin silmiin uskovainen sisar joka tuulessa ja tuiskussa taivaltaa seurakunnan tiloihin jakamaan leipää ja keittoa sekulaarin yhteiskunnan hylkäämille vähävaraisille normatiivisen teokraattisen moraalinsa ajamana, näyttäytyy moraalittomana hirviönä. Hän ei ole lainkaan ottanut moraalisesti ylevämmän ateistin lailla huomioon sitä seurauseettistä mahdollisuutta että liukastuu ja murtaa nilkkansa matkalla ja näin tuloksena onkin moraaliton aknsanterveydellisten kustannusten lisäminen. Hyi sentään.

Olitko kuinka monen promillen humalassa, kun näitä kirjoittelit?

Kuka niitä promilleja laskee.

Olet ilmeisesti ymmärtänyt noiden nimimerkkien tarkoitusperät väärin.

Miten sinä ymmärsit tarkoitusperänsä? Sä voit itse käydä lukemassa viestinsä ja koitappa kysyä heiltä seurauseettistä kalkyylia vaikka johonkin yksinkertaiseen moraaliseen valintatilanteesee. Tulet näkemään kun puppugeneraaattori lähtee laukalle. Mut kuten aina. Tulen mielelläni korjatuksi tietämättömyydessäni jos olen väärin ymmärtänyt. Selitä kiitos.

Teet jollain kierolla logiikalla Moomista ja Prometheuksesta moraalittomia, koska heidän moraalioppinsa on muka niin monimutkainen, ettei sitä voi noudattaa. Tämä on todella outoa.

[Vän]

Uskonnollisuus muuttumassa vähemmistöidentiteetiksi
Joka neljäs (26 %) suomalainen katsoo olevansa identiteetiltään uskonnollinen. Suomalaisen uskonnollisen kentän muuttuessa moni uskonnollinen ihminen kokeekin edustavansa vähemmistöä uskonnollisen identiteetin takia. Uskovana itseään pitävistä suomalaisista viidennes (19 %), mutta alle 30-vuotiaista jo noin kolmannes kokee olevansa vähemmistössä uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi.

Edellä on kirkon tutkimuskeskuksen tilastoa.
Pitää vain toivoa, että meissä uskonnottomiasa on mahdollisimman paljon niitä hyviä sekulaareja humanisteja ja mahdollisimman vähän pahoja sekulaareja humanisteja.
Täällähän on vakuuttavasti osoitettu, että uskonnollisuuteen taipuvaisilla henkilöillä on korkeampi moraali kuin näillä niin maar sekulaareilla humanisteilla. Edelliset sanovat aivan oikein: niikkelis naakkelis, kun taas nämä moraalitaan vähäisemmät toteavat kiikkelis kaakkelis.

Tuohon toiveeseen on helppo yhtyä. Paitsi ehkä palstan seurauseetikoiden? Onhan mahdollista että pahat humanistit vahingossa tekevät valintoja jotka johtavat hyviin lopputuloksiin ja toisinpäin?
Olemme saaneet sinulta hyvä wisti kuulla paljon hersyvän sarkastista ja ironista kommentointia, mutta olisiha kiva kuulla myös vilpittömiä ajatuksiasi. Mitä jos riisuisit suojanaamiosi hetkeksi ja kertoisit suoraan ja rehellisesti näkemyksiäsi?
Mitä humanismi sinulle merkitsee?
Millä moraalilla itse vedät?
Mitkä ovat minimivaatimukset jotta ihminen voisi kutsua itseään hyväksi humanistiksi? Riittääkö jos kertoo juhlapuheissa hienoja juttuja vai vaaditaanko hyvältä humanistilta jotain tekoja, henkilökohtaisia uhrauksiakin kenties?
Vai miten näet asian?

Tarvitsen sarkasmin naamion siksi, etten kykene väittelemään kanssasi lainkaan. En esimerkiksi tunne käyttämistäsi sanoista kuin osan. Uskon, että jos väittelisimme siitä kumpi parempi väri sininen, vai keltainen hakkaisit minut siinäkin 6-0 tai vähintään 5-1. Asettelet sanasi niin paljon minua taitavammin. En silti usko, että värien paremmuudesta on todistettu mitään.
En myöskään usko, että moraalijärjestelmiä (toivottavasti oli jotenkin oikea sana) voidaan todistaa paremmiksi tai huonommiksi enempää kuin voimme puhumalla todistaa henkiolentojen (toivottavasti oikea sana) olevuutta tai olemattomuutta.
Uskovien ja uskonnottomien asenteita moraalisiin kysymyksiin on tutkittu eikä niissä merkittäviä eroja havaittu. Näin ollen lienee yksi lysti kummat osaavat taitavammin itseään kehua.

Kävin etsimässä tutkimusta puolestasi. Ilmeisesti ainakin ameriikassa on havaittu todella merkittäviä eroja toisin kun esitit.
Yllättäviä löydöksiä kaiken sen valossa mitä märkäruuti on meille saarnannut sekulaarin humanismin ylivertaisuudesta verrattuna kristilliseen teokraattiseen humanismiin. Huhhuh. Jokin tuossa uskonnossa ilmeisesti tekee ihmisestä humanistisemman ja epäitsekkäämmän. Johtuuko siitä että kun kaikki aika ei mene seurauseettisten laskelmien pyörittelyyn ja pilkun viilaukseen niin jää enemmän aikaa muiden auttamiseen vai mistä palstan sekulaarit uskovat tämän eron johtuvan?
Mitenhän tuo suomessa menee? Onko trendi samankaltainen. Kyllähän se pelottaa kun ikääntyvässä yhteiskunnassa talous väistämättä supistuu ja mennään enemmän ja enemmän valtion yövartiomalliin ja nyt vielä noiden humanistista moraalia käytännössä noudattavien uskovasiten määrä vähenee ja vähenee kuten esitit niin kuka enää välittää ja huolehtii huonompiosaisista. Onko sekulaareista humanisteista tähän tehtävään kun tutkimusten mukaan humanisminsa on ilmeisesti enemmän tuollaista poseeraavaa sorttia kuin käytännön tointa?
idiotkin viestissään kirjotti että ilman uskovaisteen vetoapua hänen on mahdotonta totetuttaa humanistisia periaatteita ja moraalia.


The humanitarian habits of religious people
When researchers document how people spend their hours and their money, religious Americans look very different from others. Pew Research Center investigators examined the behavior of a large sample of the public across a typical seven-day period. They found that among Americans who attend services weekly and pray daily, 45 percent had done volunteer work during the previous week. Among all other Americans, only 27 percent had volunteered somewhere.

The capacity of religion to motivate pro-social behavior goes way beyond volunteering. Religious people are more involved in community groups. They have stronger links with their neighbors. They are more engaged with their own families. Pew has found that among Americans who attend worship weekly and pray daily, about half gather with extended family members at least once a month. For the rest of our population, it’s 30 percent

Philanthropic studies show that people with a religious affiliation give away several times as much every year as other Americans. Research by the Lilly School at Indiana University found Americans with any religious affiliation made average annual charitable donations of $1,590, versus $695 for those with no religious affiliation. Another report using data from the Panel Study for Income Dynamics juxtaposed Americans who do not attend religious services with those who attend worship at least twice a month, and made fine-tunings to compare demographic apples to apples. The results: $2,935 of annual charitable giving for the church attenders, versus $704 for the non-attenders. (See graph 10) In addition to giving larger amounts, the religious give more often—making gifts about half again as frequently.

In study after study, religious practice is the behavioral variable with the strongest and most consistent association with generous giving. And people with religious motivations don’t give just to faith-based causes—they are also much likelier to give to secular causes than the nonreligious. Two thirds of people who worship at least twice a month give to secular causes, compared to less than half of non-attenders, and the average secular gift by a church attender is 20 percent bigger.

Ways the religious help others
To get a sense of the often-invisible ways in which persons of faith help others, consider giving to the poorest of the poor overseas. The most conspicuous philanthropy done in this area is carried out by the Gates Foundation. Gates contributions in Africa and other low-income countries are the signature effort of the world’s largest charitable foundation, and have had heroic effects, in areas ranging from malaria protection to HIV control to eradicating polio.

With the marvelous Gates generosity in mind, now absorb this: members of U.S. churches and synagogues send four and a half times as much money overseas to needy people every year as the Gates Foundation does! Much of this religious charity is applied in the hardest places, with high efficiency and low overhead, by Christians who “go the last mile” into rural, extremely poor, or dangerous areas where governments and international bureaucracies have no effective reach. (See “Modern Missionaries” in the Spring 2018 issue of Philanthropy.)

It is easy to overlook this giving, because it comes not in megagifts from billionaires but rather in millions of $50 checks written by faithful donors to groups like Samaritan’s Purse, World Vision, International Justice Mission, Mercy Ships, American Jewish World Service, Compassion International, Catholic Medical Mission Board, MAP International, and so forth. Over the last couple decades, soaring interest in the poorest of the poor by evangelical Christians in particular has made overseas giving the fastest growing corner of American charity. One result: U.S. voluntary giving to the overseas poor now totals $44 billion annually—far more than the $33 billion of official aid distributed by the U.S. government.

https://www.philanthropyroundtable.org/ ... ss-giving/

Tuo on mielenkiintoinen ilmiö. Siihen olisi kiva löytyä selitys. Yksinkertaisin ja Trumpin aikakaudella pätevä selitys on, että nuo tutkimukset eivät pidä paikkaansa. Vaikka tällaiset amerikkalaiset tutkimukset usein todellakin ovat vain tarkoitushakuista propagandaa, se on liian helppo selitys. Oletetaan siis, että tutkimukset ainakin osittain pitävät paikkansa. Toinen hylättävä selitys on, että Jumala tai mikä entiteetti nyt missäkin uskonnossa vaikuttaakin, saa palvojissaan aikaan muutoksen filantrooppisempaan suuntaan. Jo se ajattelun kivijalka, että Jumalaa tai jumalia ei ole olemassa, estää tuon selityksen.

Yksi looginen selitys on, että uskonnot käskevät antamaan omastaan muille. Jos haluaa olla kunnon uskovainen, on pakko antaa. Käsky voi olla virallinen oppi, vakiintunut tapa tai saarnaajan vetoomus. Viimeksi mainitusta räikeimpiä esimerkkejä ovat amerikkalaiset tv-evankelistat, joiden rahankeruu muistuttaa paljon anekauppaa. Kun rahaa evankelistan tilille kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa.

Toinen looginen selitys on, että luonteeltaan filantrooppiset ihmiset liittyvät uskontoihin. Uskonto ei siis tee ihmisestä anteliaampaa, vaan anteliaat ihmiset liittyvät kirkkojen jäseniksi, koska kirkon oppiin kuuluu anteliaisuus. Sama ilmiö voisi selittää myös sosiaalisuuden. Jos ihminen on sosiaalinen, hän liittyy herkemmin yhteisöihin, tekee vapaaehtoistyötä ja käy yhteisissä tapaamisissa. Säännöllisesti kirkossa käyvät ihmiset ovat yleisesti sosiaalisempia, koska epäsosiaaliset ihmiset eivät käy missään, eivät edes kirkossa. Uskonto ei siis tee ihmisistä sosiaalisempia, vaan sosiaaliset ihmiset harjoittavat uskontoakin sosiaalisemmin.

Olisi mielenkiintoista myös kuulla, onko uskontojen lajilla merkitystä filantrooppisuuden ja sosiaalisuuden määrään. Ovatko länsirannikon puritaaniset presbyteerit anteliaampia kuin itärannikon evankeliset baptistit? Vai onko jokin siinä välillä vielä anteliaampi? Tai muslimit, hindut ja buddhalaiset. Päteekö heidänkin osaltaan se, että uskovaiset ovat anteliaampia kuin muut? Onko uskonnon sisällöllä ja opilla mitään väliä, vai merkitseekö vain se, että ylipäätään uskoo johonkin, vaikka sitten spegettihirviöön tai joulupukkiin, kunhan vain uskoo?

[MooM]

Liikuttavan samaa mieltä tästä. Muistakaahan tämä wistin viisaus märkäruuti ja moomin kun julistatte seurauseettisessä erinomaisuudessanne valistushumanisminne ylivertaisuutta ja sätitte uskovaisia.

Kerrohan siili, missä olen kertonut omasta etiikkakäsityksestäni, saati julistanut sen erinomaisuutta, tai sättinyt uskovaisia.

Laitoin vain tietoa käsitteestä, jota väitit oxymoroniksi tai aivopieruksi.

[Koo]

Kyllä se on niinpäin, että toiset kysyy ja rukoilee ja tutkii, ja toiset ovat lakanneet tutkimasta ja rukoilemasta. Siitä kaikki johtuu.

Kun puhutaan sadoista miljoonista uskovista vastakkaisten oppien kohdalla, niin tuo on vähintäänkin naiivi väite. Eikö sinulla psykologina lainkaan kellot soi esittäessäsi tuollaista? Realismin tajusi tuntuu olevan pahasti hukan teillä.

Oikeat uskovat ovat yleensä vähemmistö. Juutalaisista vain vähemmistö uskoi Jeesukseen. Ja oli mikä tahansa kirkoista ja lahkoissa nyt lähinnä se oikea, niin vähemmistö se on katolisiin verrattuna.

Ei mitään naivia. Totuus.

Just: "Oikeat uskovat ovat yleensä vähemmistö" Tuollaiset puheet ja kategorisointi "oikeista uskovaisista" on sitä mikä tekee tekee ihmisen helposti immuuniksi ryhtyä uskovaiseksi, että toiset ovat parempia kuin toiset ei, ei ei....

Jumala rakastaa kaikkia yhtä paljon.

Miksi osa sitten joutuu helvettiin? Arvatenkin syy on vapaa tahto, mutta rakastavana vanhempana jumalan tulisi puuttua ajoissa häiriökäyttäytymiseen, eikä tyytyä katsomaan sivusta, kun ihmislapsi joutuu turmiolle.

Se on minusta kummallista, että moni rikollinen tulee uskoon vasta vankilassa, vaikka jumalalla olisi ollut tilaisuuksia herätellä paatunutta konnaa jo ennen sitä lopullista niittiä monta kertaa. Varmaan syy on se, että "pelastaja" tuntuu sitä sanakrillisemmalta, mitä syvemmälle pelastettu on joutunut ahdinkoon. Eihän palomieskään saa kiitosta kynttilän sammuttamisesta, roihun pitää olla kunnon kokoinen.

Uskoteltu Jumala on varsin ilkeä salliessaan sodat yms. meitä ihmisiä kohtaan ja häntä Jumalaa pitäisi vain palvoa ja ylistää kirkollisissa menoissa ja manovereeissä? En ymmärrä ollenkaan, muuta hyvää kuin mitä kulttuuri ja rakennustaide on ammentanut uskonnoista ja mahdollisesti hyväntekeväisyystyö, jos se on mennyt oikeaan kohteeseen?
Oma poikani on lahjoittanut joululahjojen sijasta antanut rahaa hyväntekeväisyyteen meidän osalta ja se on mielestäni OK asia, että joku perhe afrikassa on saanut vuohen tms. Meillä on tavaraa kotona ihan riittämiin ja lisää emme enää tarvitse.

Hei m1 ja huomenta

Tarkastellaan asioita arkikielellä, vain maallisesti ajattelevan ja tuntevan ateistin kaapuun pukeutuneena, unohtaen kaiken muun, olipa maailmankaikkeudessa älykkäämpiä ja voimakkaampia olentoja kuin me ja olipa niiden antamia ohjeita, tai ei ja olipa mitään siihen liittyvää tieteellisesti todistettu tai ei.

Pelkästään tavallisella maallisella järjelläkin voi tehdä päätelmiä oikeasta ja väärästä.
Vaikka kaikki olisi vain ns. "kuviteltua uskottelua", menisin silti mieluummin paikkaan joka ei pyrkisi sanktioiden uhalla normalisoimaan / arkipäiväistämään kaikkea erilaisuutta tasa-arvon, rakkauden, suvaitsevaisuuden tekosyillä ja lähes kriminalisoimalla toisinajattelun vihapuheen tekosyyllä moraalista tukea kansalaisilta odotellen ja näyttääkseen itse paremmilta kuin muut.
Mutta silti harrastavat itse modernin tietoviisaan sivistyneistön suosimaa "vihapuhetta" saadakseen agendalleen enemmän kannattajia jos ja kun ääriliberalismin kannattajat huomaavat saaneensa sitä vastustamalla eli vihaamalla uskontoa, joka ei onneksi hyväksy kaikkea suvaiten mitä aurinkomme alla tapahtuu.

Luotan tieteellisiin biologisiin tutkimustuloksiin sukupuolten määrästä ja omiin silmiini. Sen voi jokainen tulkita haluamallaan tavalla, mutta uskonto ja tiede ei ole eri linjoilla.
Kuulin että sukupuolen voi vaihtaa virallisesti kerran vuodessa.
Jos tuntuu siltä.
Se ettei tiede ja uskonto ole kaikesta eri mieltä, luonnollisesti ärsyttää moderneja arvoliberaaleja, jotka haluavat politisoida tieteen eli ovat suvaitsemattomia vihaamalleen uskonnolle, jonka kokevat uhkana omalle elämäntyylilleen ja vaativat siksi suvaitsevaisuutta.

Jeesuksen olemassaoloa fyysisenä kerran maan päällä eläneenä henkilönä ei voi kiistää.
Sekin tietenkin harmittaa hänen vihaajia. Oli varmaan liian suorasanainen eikä mielistellyt valtaapitäviä.
Tiedekin on modernille arvoliberaalille uskontovihaajille vain työkalu sen kieltäessä kaiken ilman konkreettisia fyysisiä todisteita, saada elää mahdollisimman vapaasti omien halujensa mukaan ilman omantunnon tuskia mistään.

Muuta:
Ilkeydestä ja muusta muutama sananen.
Jos sotia ei sallittaisi ei sallittaisi ihmisen omaa vapaata tahtoa, niiden syytkin pitäisi poistaa eli vaikuttaa myös ajatuksiin, jolloin sinulla ei olisi vapaata tahtoa niidenkään suhteen ja olisit robotti eli toisen persoonan tahdon noudattaja 24/7.
Pitäisitkö siitä jos joku kaverisi estäisi sinua voimalla tekemästä jotain joka hänen mielestään on väärin, mutta sinun mielestä mahdollisesti oikein? Teillä kummallakin on vapaa tahto. Tai mitä ajattelet siitä jos joku mielestäsi alempiarvoinen elävä olento vaikka eläin, osoittaa oman eriävän mielipiteensä puraisemalla sinua tai jotain toista ihmistä kokiessaan tulevansa väärinkohdelluksi.
Pitääkö ryöstäjä siitä jos joutuu ryöstön jälkeen putkaan, koska olihan ryöstäjälläkin oma tahto ja eri tahto kuin ryöstönsä kohteella.
Ketä syytämme?

Hyvä jos ajattelet oikein eli vähäosaisia lähimmäisiäsi.


Jeesusta ei voi kiistää lähi-idässä kerran eläneenä fyysisenä ja historiallisena henkilönä. Opetuksista pitää tai ei pidä.
Mutta miksi minun tai kaikkien muiden ihmisten pitäisi olla 24/7 modernin liberalismin kumartajia eli arvokorrekteja kansalaisia sanktioiden uhalla eli suhtautua suvaitsevaisesti asioihin joiden suhteen järki sekä tunne on eri mieltä, ellei yhteiskunta olisi määritellyt itseään yhteiskunnaksi jonka kanssa ei saa olla eri mieltä ja kansalaisten pitää kieltää omat fyysisetkin havainnot jos ne eivät mahdollisesti noudata modernin yhteiskunnan arvoliberaalia näkemystä?

[Märkäruuti]

Tuo on todella sakeaa kehäpäättelyä, koskka jokainen ajattelee uskovansa siihen oikeaan jumalaan.

Paitsi Homer Simson, joka epäili:
"Mitä jos palvelemmekin joka sunnuntai väärää Jumalaa? Eikö se oikea jumala tule silloin viikko viikolta vihaisemmaksi?"

[Koo]

Tuo on todella sakeaa kehäpäättelyä, koskka jokainen ajattelee uskovansa siihen oikeaan jumalaan.

Paitsi Homer Simson, joka epäili:
"Mitä jos palvelemmekin joka sunnuntai väärää Jumalaa? Eikö se oikea jumala tule silloin viikko viikolta vihaisemmaksi?"

Kyllä minä uskon vaikka "vanhaa kirkonrottaa" ennemmin joka sanoo miten maalliset asiat ovat, kuin modernia arvoliberaalia uskontovihaajaa joka vaatii uskomaan hänen omiin arvoihinsa jopa sanktioiden uhalla.

[AVH]

Parempi väki on parempaa väkeä kirkossakin. Itse en ole vuosiin käynyt, mutta muistan 70-luvulta miten herrat erottuivat rahvaasta jo pelkästään hienoilla vaatteilla. Kun tuli kolehdin aika, niin rahvas häpeillen muutaman kolikon haaviin pudotti kun taas parempi väki saattoi nousta oikein seisomaan jotta kaikki näkivät kun se 500 markan seteli sujahti haaviin. Kertoo minusta jotain ihmisistä tämäkin.

[Märkäruuti]

Kyllä minä uskon vaikka "vanhaa kirkonrottaa" ennemmin joka sanoo miten maalliset asiat ovat, kuin modernia arvoliberaalia uskontovihaajaa joka vaatii uskomaan hänen omiin arvoihinsa jopa sanktioiden uhalla.

Se on sinun oikeutesi. Voit minun puolestani uskoa vanhaa kirkonrottaa, kunhan et vaadi minua uskomaan samaan.

Mitä sanktioita uskoville on tullut siitä, etteivät he usko liberaalien oppien mukaan?

[Koo]

Parempi väki on parempaa väkeä kirkossakin. Itse en ole vuosiin käynyt, mutta muistan 70-luvulta miten herrat erottuivat rahvaasta jo pelkästään hienoilla vaatteilla. Kun tuli kolehdin aika, niin rahvas häpeillen muutaman kolikon haaviin pudotti kun taas parempi väki saattoi nousta oikein seisomaan jotta kaikki näkivät kun se 500 markan seteli sujahti haaviin. Kertoo minusta jotain ihmisistä tämäkin.

Hei AVH
Nyt tuohon samaan (eri asiayhteys tietenkin) osallistuu modernit arvoliberaalit eri yhteyksissä, joita en lähde erittelemään.

[Tuulispää]

Jeesuksen elinaikana juutalaisilla oli tavallisesti vain yksi nimi, johon tarkennuksena saatettiin lisätä henkilön isän nimi tai kotipaikka.[6] Tällä perusteella Jeesusta kutsutaan Uudessa testamentissa usein Jeesus Nasaretilaiseksi.[9] Nasaretissa Jeesuksen naapurit kutsuvat häntä nimityksillä ”rakennusmies, Marian poika, Jaakobin, Joosefin, Juudaksen ja Simonin veli”,[c][10] ”rakennusmiehen poika”,[11] tai ”Joosefin poika”.[12] Johanneksen evankeliumissa opetuslapsi Filippus kutsuu häntä nimellä ”Jeesus, Joosefin poika Nasaretista”.[13]

Ystävättäreni kävi kirkossa tänään...minä kuuntelin radiosta.

[Koo]

Kyllä minä uskon vaikka "vanhaa kirkonrottaa" ennemmin joka sanoo miten maalliset asiat ovat, kuin modernia arvoliberaalia uskontovihaajaa joka vaatii uskomaan hänen omiin arvoihinsa jopa sanktioiden uhalla.

Se on sinun oikeutesi. Voit minun puolestani uskoa vanhaa kirkonrottaa, kunhan et vaadi minua uskomaan samaan.

Mitä sanktioita uskoville on tullut siitä, etteivät he usko liberaalien oppien mukaan?

1. Niin on ja käytän sitä.
2. Tekotietämättömyys valkopesujauheena arvoliberaalilta suvaitsevaiselta.