Torjutko Jeesuksen?

[Wisti]

Suhonen halusi kysyä minulta ystävällisesti moraalistani . Mitä haluat tietää?

Kysy nyt ystävällisesti moraalistani?

[siili suhonen]

Ikävää jos sinusta tuntuu tuolta. Olen itse vahvasti eri mieltä.

Saat toki olla eri mieltä aivan miten vahvasti haluat. Se ei minun mielipidettäni muuta ja minun mielestäni maailmassa on valtavasti räikeää pahuutta, jos on joskus hyvyyttäkin.

Jos tämän maailman on luonut kaikkivaltias entiteetti, hän on paha. Se on ainoa looginen ratkaisu teodikean ongelmaan, mutta sitä kristityt eivät voi hyväksyä. Satojen vuosien sanoilla saivartelu ei ole asiaa muuksi muuttanut, eikä sitä muuta sinunkaan "moraalifilosofiasi." Olisi aika tunnustaa tosiasiat, mutta se lienee liikaa vaadittu.

Logiikan heittäisin kyllä romukoppaa kun jumalasta puhutaan.

Tämäpä omaperäinen oivallus. Itse tulin samaan johtopäätökseen jo hyvin nuorella iällä ja koen ateismini erääksi syyksi juuri tuon logiikan puutteen kaikkien jumalien kohdalla.

Jotta saataisiin keskustelua vähän positiivisemmalle uralle niin olisipa kiva kuulla ateistien näkemyksiä että millainen se maailman tulisi olla jotta voitaisiin todeta että onhan tämä kuitenkin loppupeleissä ihan kiva paikka elää ja yrittää. Kiitos jumalalle tästä mahdollisuudesta.

Turhat lunnonmullistukset, kulkutaudit, autiomaat, vuoret, tappavat äärilämpötilat ja petoeläimet pois, niin ollaan jo lähellä ideaalia.

Eli ei petoeläimiä ja maapallo vedettäisiin tasaiseksi?. Olisiko paras ihan tasainen asfalttipinta koko pallolle.? Tuo vähentäisi varmasti kaatumisista ja nilkan nyrjäytyksistä aiheutuvaa inhimillistä käsimystä.
Entäs autot? Kauheasti kuolemaa ja kärsimystä aiheuttavat ihmiset ratissa. Eikö noista olisi hyvä luopua samalla?
Suurin osa ihmisistä näyttää olevan mullistuksista ja äärilämpötiloista eri mieltä kanssasi. Sen verran innokkaasti yritämme palloa lämmittää.
Mitä muita ideoita maailman hyventämiseksi jengillä?

[Vän]

Uskonnollisuus muuttumassa vähemmistöidentiteetiksi
Joka neljäs (26 %) suomalainen katsoo olevansa identiteetiltään uskonnollinen. Suomalaisen uskonnollisen kentän muuttuessa moni uskonnollinen ihminen kokeekin edustavansa vähemmistöä uskonnollisen identiteetin takia. Uskovana itseään pitävistä suomalaisista viidennes (19 %), mutta alle 30-vuotiaista jo noin kolmannes kokee olevansa vähemmistössä uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi.

Edellä on kirkon tutkimuskeskuksen tilastoa.
Pitää vain toivoa, että meissä uskonnottomiasa on mahdollisimman paljon niitä hyviä sekulaareja humanisteja ja mahdollisimman vähän pahoja sekulaareja humanisteja.
Täällähän on vakuuttavasti osoitettu, että uskonnollisuuteen taipuvaisilla henkilöillä on korkeampi moraali kuin näillä niin maar sekulaareilla humanisteilla. Edelliset sanovat aivan oikein: niikkelis naakkelis, kun taas nämä moraalitaan vähäisemmät toteavat kiikkelis kaakkelis.

Tuohon toiveeseen on helppo yhtyä. Paitsi ehkä palstan seurauseetikoiden? Onhan mahdollista että pahat humanistit vahingossa tekevät valintoja jotka johtavat hyviin lopputuloksiin ja toisinpäin?
Olemme saaneet sinulta hyvä wisti kuulla paljon hersyvän sarkastista ja ironista kommentointia, mutta olisiha kiva kuulla myös vilpittömiä ajatuksiasi. Mitä jos riisuisit suojanaamiosi hetkeksi ja kertoisit suoraan ja rehellisesti näkemyksiäsi?
Mitä humanismi sinulle merkitsee?
Millä moraalilla itse vedät?
Mitkä ovat minimivaatimukset jotta ihminen voisi kutsua itseään hyväksi humanistiksi? Riittääkö jos kertoo juhlapuheissa hienoja juttuja vai vaaditaanko hyvältä humanistilta jotain tekoja, henkilökohtaisia uhrauksiakin kenties?
Vai miten näet asian?

Tarvitsen sarkasmin naamion siksi, etten kykene väittelemään kanssasi lainkaan. En esimerkiksi tunne käyttämistäsi sanoista kuin osan. Uskon, että jos väittelisimme siitä kumpi parempi väri sininen, vai keltainen hakkaisit minut siinäkin 6-0 tai vähintään 5-1. Asettelet sanasi niin paljon minua taitavammin. En silti usko, että värien paremmuudesta on todistettu mitään.
En myöskään usko, että moraalijärjestelmiä (toivottavasti oli jotenkin oikea sana) voidaan todistaa paremmiksi tai huonommiksi enempää kuin voimme puhumalla todistaa henkiolentojen (toivottavasti oikea sana) olevuutta tai olemattomuutta.
Uskovien ja uskonnottomien asenteita moraalisiin kysymyksiin on tutkittu eikä niissä merkittäviä eroja havaittu. Näin ollen lienee yksi lysti kummat osaavat taitavammin itseään kehua.

Kävin etsimässä tutkimusta puolestasi. Ilmeisesti ainakin ameriikassa on havaittu todella merkittäviä eroja toisin kun esitit.
Yllättäviä löydöksiä kaiken sen valossa mitä märkäruuti on meille saarnannut sekulaarin humanismin ylivertaisuudesta verrattuna kristilliseen teokraattiseen humanismiin. Huhhuh. Jokin tuossa uskonnossa ilmeisesti tekee ihmisestä humanistisemman ja epäitsekkäämmän. Johtuuko siitä että kun kaikki aika ei mene seurauseettisten laskelmien pyörittelyyn ja pilkun viilaukseen niin jää enemmän aikaa muiden auttamiseen vai mistä palstan sekulaarit uskovat tämän eron johtuvan?
Mitenhän tuo suomessa menee? Onko trendi samankaltainen. Kyllähän se pelottaa kun ikääntyvässä yhteiskunnassa talous väistämättä supistuu ja mennään enemmän ja enemmän valtion yövartiomalliin ja nyt vielä noiden humanistista moraalia käytännössä noudattavien uskovasiten määrä vähenee ja vähenee kuten esitit niin kuka enää välittää ja huolehtii huonompiosaisista. Onko sekulaareista humanisteista tähän tehtävään kun tutkimusten mukaan humanisminsa on ilmeisesti enemmän tuollaista poseeraavaa sorttia kuin käytännön tointa?
idiotkin viestissään kirjotti että ilman uskovaisteen vetoapua hänen on mahdotonta totetuttaa humanistisia periaatteita ja moraalia.


The humanitarian habits of religious people
When researchers document how people spend their hours and their money, religious Americans look very different from others. Pew Research Center investigators examined the behavior of a large sample of the public across a typical seven-day period. They found that among Americans who attend services weekly and pray daily, 45 percent had done volunteer work during the previous week. Among all other Americans, only 27 percent had volunteered somewhere.

The capacity of religion to motivate pro-social behavior goes way beyond volunteering. Religious people are more involved in community groups. They have stronger links with their neighbors. They are more engaged with their own families. Pew has found that among Americans who attend worship weekly and pray daily, about half gather with extended family members at least once a month. For the rest of our population, it’s 30 percent

Philanthropic studies show that people with a religious affiliation give away several times as much every year as other Americans. Research by the Lilly School at Indiana University found Americans with any religious affiliation made average annual charitable donations of $1,590, versus $695 for those with no religious affiliation. Another report using data from the Panel Study for Income Dynamics juxtaposed Americans who do not attend religious services with those who attend worship at least twice a month, and made fine-tunings to compare demographic apples to apples. The results: $2,935 of annual charitable giving for the church attenders, versus $704 for the non-attenders. (See graph 10) In addition to giving larger amounts, the religious give more often—making gifts about half again as frequently.

In study after study, religious practice is the behavioral variable with the strongest and most consistent association with generous giving. And people with religious motivations don’t give just to faith-based causes—they are also much likelier to give to secular causes than the nonreligious. Two thirds of people who worship at least twice a month give to secular causes, compared to less than half of non-attenders, and the average secular gift by a church attender is 20 percent bigger.

Ways the religious help others
To get a sense of the often-invisible ways in which persons of faith help others, consider giving to the poorest of the poor overseas. The most conspicuous philanthropy done in this area is carried out by the Gates Foundation. Gates contributions in Africa and other low-income countries are the signature effort of the world’s largest charitable foundation, and have had heroic effects, in areas ranging from malaria protection to HIV control to eradicating polio.

With the marvelous Gates generosity in mind, now absorb this: members of U.S. churches and synagogues send four and a half times as much money overseas to needy people every year as the Gates Foundation does! Much of this religious charity is applied in the hardest places, with high efficiency and low overhead, by Christians who “go the last mile” into rural, extremely poor, or dangerous areas where governments and international bureaucracies have no effective reach. (See “Modern Missionaries” in the Spring 2018 issue of Philanthropy.)

It is easy to overlook this giving, because it comes not in megagifts from billionaires but rather in millions of $50 checks written by faithful donors to groups like Samaritan’s Purse, World Vision, International Justice Mission, Mercy Ships, American Jewish World Service, Compassion International, Catholic Medical Mission Board, MAP International, and so forth. Over the last couple decades, soaring interest in the poorest of the poor by evangelical Christians in particular has made overseas giving the fastest growing corner of American charity. One result: U.S. voluntary giving to the overseas poor now totals $44 billion annually—far more than the $33 billion of official aid distributed by the U.S. government.

https://www.philanthropyroundtable.org/ ... ss-giving/

Tuo on mielenkiintoinen ilmiö. Siihen olisi kiva löytyä selitys. Yksinkertaisin ja Trumpin aikakaudella pätevä selitys on, että nuo tutkimukset eivät pidä paikkaansa. Vaikka tällaiset amerikkalaiset tutkimukset usein todellakin ovat vain tarkoitushakuista propagandaa, se on liian helppo selitys. Oletetaan siis, että tutkimukset ainakin osittain pitävät paikkansa. Toinen hylättävä selitys on, että Jumala tai mikä entiteetti nyt missäkin uskonnossa vaikuttaakin, saa palvojissaan aikaan muutoksen filantrooppisempaan suuntaan. Jo se ajattelun kivijalka, että Jumalaa tai jumalia ei ole olemassa, estää tuon selityksen.

Yksi looginen selitys on, että uskonnot käskevät antamaan omastaan muille. Jos haluaa olla kunnon uskovainen, on pakko antaa. Käsky voi olla virallinen oppi, vakiintunut tapa tai saarnaajan vetoomus. Viimeksi mainitusta räikeimpiä esimerkkejä ovat amerikkalaiset tv-evankelistat, joiden rahankeruu muistuttaa paljon anekauppaa. Kun rahaa evankelistan tilille kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa.

Toinen looginen selitys on, että luonteeltaan filantrooppiset ihmiset liittyvät uskontoihin. Uskonto ei siis tee ihmisestä anteliaampaa, vaan anteliaat ihmiset liittyvät kirkkojen jäseniksi, koska kirkon oppiin kuuluu anteliaisuus. Sama ilmiö voisi selittää myös sosiaalisuuden. Jos ihminen on sosiaalinen, hän liittyy herkemmin yhteisöihin, tekee vapaaehtoistyötä ja käy yhteisissä tapaamisissa. Säännöllisesti kirkossa käyvät ihmiset ovat yleisesti sosiaalisempia, koska epäsosiaaliset ihmiset eivät käy missään, eivät edes kirkossa. Uskonto ei siis tee ihmisistä sosiaalisempia, vaan sosiaaliset ihmiset harjoittavat uskontoakin sosiaalisemmin.

Olisi mielenkiintoista myös kuulla, onko uskontojen lajilla merkitystä filantrooppisuuden ja sosiaalisuuden määrään. Ovatko länsirannikon puritaaniset presbyteerit anteliaampia kuin itärannikon evankeliset baptistit? Vai onko jokin siinä välillä vielä anteliaampi? Tai muslimit, hindut ja buddhalaiset. Päteekö heidänkin osaltaan se, että uskovaiset ovat anteliaampia kuin muut? Onko uskonnon sisällöllä ja opilla mitään väliä, vai merkitseekö vain se, että ylipäätään uskoo johonkin, vaikka sitten spegettihirviöön tai joulupukkiin, kunhan vain uskoo?

Jep. Niin on. Pitkälti tuo selittyy dopamiinijärjestelmän aktiivisuudella. Liberaalin tahi vallankumouksellisen mielen dopamiinikoneisto luo jatkuvasti uusia tulevaisuuteen tähtäävisä abstrakteja visioita. Esimerkkeinä vaikkapa Lenin tai Napoleon. Tai liberaalit ajatukset ja visiot maailmanparannuksesta. Kun taas konservatiivinen mieli pyörii sitten enemmän serotoniinin, endokannabinoidien jne. tästä ja nyt hetkestä tyydytyksen löytävien molekyylien voimalla. Siksi konservattivinen uskovainen on taipuvaisempi auttamaan konkreettisesti tässä ja nyt kun taas liberaali enemmän haaveilee jostain uljaammasta tulevaisuudesta. Uskovainen haluaa auttaa ihmistä ja dopamiinivetoinen liberaali tai vallankumouksellinen haluaa auttaa ihmiskuntaa. Ja kuten vaikkapa Leninin esimerkki osoittaa ihmiskunnan kaltaista abstraktiota pelastettaessa, ihminen on yleensä se joka saa tuon vision eteen kärsiä.

Toki kristittyjen tapauksessa ei voi jättää huomiotta myöskään jumalan vaikutusta. Kun jumalat lähes järjestäen olivat aiemmin testosteronilla pumpattuja kovanaamoja niin onhan tuo huikea muutos. Ristillä roikkuva jumala, naulojen lävistämine verta vuotavine jänteineen ja lihaksineen, nivelet paukahtaneet paikoiltaan, kärsivänä ja haavoittuneena. Herättäähän tuo myötätuntoa ja halun auttaa kaikkia kärsivän jumalan kuvia, elämän murjomaa ihmistä. Tuossa varmaan nuo pääsyyt miksi uskovaisten taipumus humanistiseen toimintaan on noinkin dramaattisesti korkeammalla levelillä ateistiin verrattuna kuin tutkimukset osoittavat.

Näinhän tuo saattaa olla. Tosin runnellun Jeesuksen vaikutuksen todentaminen vaatisi tutkimusta eri uskontojen välillä. Ovatko kristityt anteliaampia ja auttavaisempia kuin esimerkiksi muslimit tai hindut? Suoraan rahalahjoitusten suuruudellakaan tuota ei voi verrata, koska se pitäisi vähintään normalisoida tulotason mukaiseksi. Sillä onhan kirjoitettu, että ulkokultaiset fariseukset antavat näyttävästi paljostaan, mutta köyhän lesken ropo on arvokkaampi, vai miten se nyt meni.

Nojuu. Tutkittavaa kyllä tuon suhteen riittää jos joku joskus kokee aiheelliseksi tutkia.

Sillä onhan kirjoitettu, että ulkokultaiset fariseukset antavat näyttävästi paljostaan, mutta köyhän lesken ropo on arvokkaampi, vai miten se nyt meni.

Juu. Kuten tutkimuksessakin todettiin fariseus gates varastaa spottivalon mutta leskien rovoista silti kasaaantuu yhteensä isompi summa maailman hädänalaisempien auttamiseksi.

Niin no, minä ajattelin enemmän lahjoitusten rahamäärää Amerikka vs. ei-kristitty muunuskoinen maailma, mutta ymmärrän, että nappaat tuon, kun vertaat vain amerikkalaisia kristittyjä amerikkalaisiin ateisteihin.

Aivan. Mul ei oo tietoo onko gates ateisti vai uskis. Luulin että puhuttiin näyttävästi antavista vs. ei näyttävästi antavista. Siis niinku verrata paljonko keskiverto amerikkalainen antaa verrattuna köyhyysrajan alapuolella majailevaan keskivertohinduun tai muslimiinko oli ideasi ja saadaanko tuolla köyhän muslimilesken pienellä rovolla suhteessa enemmän utiliteettia aikaiseksi?

Jep. Jotain tuon tapaista. Sillä saataisiin selville, vaikuttaako runneltu Jeesus anteliaisuuteen ja avuliaisuuteen, vai riittääkö pelkkä usko uskon kohteesta riippumatta.

[ID10T]

Ikävää jos sinusta tuntuu tuolta. Olen itse vahvasti eri mieltä.

Saat toki olla eri mieltä aivan miten vahvasti haluat. Se ei minun mielipidettäni muuta ja minun mielestäni maailmassa on valtavasti räikeää pahuutta, jos on joskus hyvyyttäkin.

Jos tämän maailman on luonut kaikkivaltias entiteetti, hän on paha. Se on ainoa looginen ratkaisu teodikean ongelmaan, mutta sitä kristityt eivät voi hyväksyä. Satojen vuosien sanoilla saivartelu ei ole asiaa muuksi muuttanut, eikä sitä muuta sinunkaan "moraalifilosofiasi." Olisi aika tunnustaa tosiasiat, mutta se lienee liikaa vaadittu.

Logiikan heittäisin kyllä romukoppaa kun jumalasta puhutaan.

Tämäpä omaperäinen oivallus. Itse tulin samaan johtopäätökseen jo hyvin nuorella iällä ja koen ateismini erääksi syyksi juuri tuon logiikan puutteen kaikkien jumalien kohdalla.

Jotta saataisiin keskustelua vähän positiivisemmalle uralle niin olisipa kiva kuulla ateistien näkemyksiä että millainen se maailman tulisi olla jotta voitaisiin todeta että onhan tämä kuitenkin loppupeleissä ihan kiva paikka elää ja yrittää. Kiitos jumalalle tästä mahdollisuudesta.

Turhat lunnonmullistukset, kulkutaudit, autiomaat, vuoret, tappavat äärilämpötilat ja petoeläimet pois, niin ollaan jo lähellä ideaalia.

Eli ei petoeläimiä ja maapallo vedettäisiin tasaiseksi?. Olisiko paras ihan tasainen asfalttipinta koko pallolle.? Tuo vähentäisi varmasti kaatumisista ja nilkan nyrjäytyksistä aiheutuvaa inhimillistä käsimystä.

Mistä helvetistä sinä tuon asvaltin keksit? Lähinnä ajatus oli se, että vuorilla ei juuri asu ketään, eli jos jumala olisi tarkoittanut maapallon hyväksi asuinpaikaksi ihmiselle, ei asumatonta vuoristoa tai autiomaata tarvittaisi.

Entäs autot? Kauheasti kuolemaa ja kärsimystä aiheuttavat ihmiset ratissa. Eikö noista olisi hyvä luopua samalla?

Oletpas lapsellinen. Autoja ei ole luotu.

Suurin osa ihmisistä näyttää olevan mullistuksista ja äärilämpötiloista eri mieltä kanssasi. Sen verran innokkaasti yritämme palloa lämmittää.

Toki ilmastonmuutos on ihmisen aikaansaannosta, mutta Antarktiksella on ollut tappavan kylmää ja Death Valleyssa tappavan kuumaa jo ennen ilmastonmuutosta.

[siili suhonen]

Suhonen halusi kysyä minulta ystävällisesti moraalistani . Mitä haluat tietää?

Kysy nyt ystävällisesti moraalistani?

Kysymykset olen sinulle jo ystävällisesti esittänyt. Kehotan ystävällisesti sieltä katsomaan jos kiinnostaa. Minulla on jo kiintiö valitettavasti täynnä solvauksia ja panettelua jota saan osakseni aina kun olen ystävällisesti yrittänyt kysellä.
Mitä sinä sitten haluaisit kertoa moraalistasi? Sanoit ettet koe olevasi hyvän pakanan prototyyppi. Missä asioissa mielestäsi sinulla on parantamisen varaa?
Noudatatko muodollista moraalioppia kuten humanistilta moominin mukaan edellytetään vai vedätkö enemmän fiilispohjalta?
Mitä humanismi sinulle merkitsee?
Jaa no tuossahan noita kysymyksiä nytr näköjään tuli huomaamatta laitettua vaikka ei pitänyt. Ole hyvä. Taas kerran.

[siili suhonen]

Ikävää jos sinusta tuntuu tuolta. Olen itse vahvasti eri mieltä.

Saat toki olla eri mieltä aivan miten vahvasti haluat. Se ei minun mielipidettäni muuta ja minun mielestäni maailmassa on valtavasti räikeää pahuutta, jos on joskus hyvyyttäkin.

Jos tämän maailman on luonut kaikkivaltias entiteetti, hän on paha. Se on ainoa looginen ratkaisu teodikean ongelmaan, mutta sitä kristityt eivät voi hyväksyä. Satojen vuosien sanoilla saivartelu ei ole asiaa muuksi muuttanut, eikä sitä muuta sinunkaan "moraalifilosofiasi." Olisi aika tunnustaa tosiasiat, mutta se lienee liikaa vaadittu.

Logiikan heittäisin kyllä romukoppaa kun jumalasta puhutaan.

Tämäpä omaperäinen oivallus. Itse tulin samaan johtopäätökseen jo hyvin nuorella iällä ja koen ateismini erääksi syyksi juuri tuon logiikan puutteen kaikkien jumalien kohdalla.

Jotta saataisiin keskustelua vähän positiivisemmalle uralle niin olisipa kiva kuulla ateistien näkemyksiä että millainen se maailman tulisi olla jotta voitaisiin todeta että onhan tämä kuitenkin loppupeleissä ihan kiva paikka elää ja yrittää. Kiitos jumalalle tästä mahdollisuudesta.

Turhat lunnonmullistukset, kulkutaudit, autiomaat, vuoret, tappavat äärilämpötilat ja petoeläimet pois, niin ollaan jo lähellä ideaalia.

Eli ei petoeläimiä ja maapallo vedettäisiin tasaiseksi?. Olisiko paras ihan tasainen asfalttipinta koko pallolle.? Tuo vähentäisi varmasti kaatumisista ja nilkan nyrjäytyksistä aiheutuvaa inhimillistä käsimystä.

Mistä helvetistä sinä tuon asvaltin keksit? Lähinnä ajatus oli se, että vuorilla ei juuri asu ketään, eli jos jumala olisi tarkoittanut maapallon hyväksi asuinpaikaksi ihmiselle, ei asumatonta vuoristoa tai autiomaata tarvittaisi.

Entäs autot? Kauheasti kuolemaa ja kärsimystä aiheuttavat ihmiset ratissa. Eikö noista olisi hyvä luopua samalla?

Oletpas lapsellinen. Autoja ei ole luotu.

Suurin osa ihmisistä näyttää olevan mullistuksista ja äärilämpötiloista eri mieltä kanssasi. Sen verran innokkaasti yritämme palloa lämmittää.

Toki ilmastonmuutos on ihmisen aikaansaannosta, mutta Antarktiksella on ollut tappavan kylmää ja Death Valleyssa tappavan kuumaa jo ennen ilmastonmuutosta.

Moni pitää tuota anartkitksen kylmyyttä ihan hyvänä asian. Ovat jopa huolissaan mannerjään sulamisesta siellä päin.

Oletpas lapsellinen. Autoja ei ole luotu.

Eli autojen maailmaan tuottaman pahuuden haluaisit säilyttää. Ei olisi mielestäsi ollut tarpeellista että jumala olisi luonut ihmisen sen verran tyhmemmäksi ettei olisi kyennyt tätä pahuutta maailmaan tuomaan.

Mistä helvetistä sinä tuon asvaltin keksit?

Siitä että epätasainen maa tuottaa maailman paljon pahuutta kun ihmiset loukkaavat itseään, kuten tuossa kirjoitinkin.

Lähinnä ajatus oli se, että vuorilla ei juuri asu ketään, eli jos jumala olisi tarkoittanut maapallon hyväksi asuinpaikaksi ihmiselle, ei asumatonta vuoristoa tai autiomaata tarvittaisi.

Eli koskematon luonto on sinusta pahaksi ja siitä pitäisi päästä eroon. Mielellään joka neliösentti palloltamme olisi ihmisen asuttamaa. Meretkin saisivat siis mielellään mennä. Merenpohjan asuttaminenhan on kovasti hankalaa. Parempi kun olisi kuivaa maata meren pohja?

[siili suhonen]

Tuohon toiveeseen on helppo yhtyä. Paitsi ehkä palstan seurauseetikoiden? Onhan mahdollista että pahat humanistit vahingossa tekevät valintoja jotka johtavat hyviin lopputuloksiin ja toisinpäin?
Olemme saaneet sinulta hyvä wisti kuulla paljon hersyvän sarkastista ja ironista kommentointia, mutta olisiha kiva kuulla myös vilpittömiä ajatuksiasi. Mitä jos riisuisit suojanaamiosi hetkeksi ja kertoisit suoraan ja rehellisesti näkemyksiäsi?
Mitä humanismi sinulle merkitsee?
Millä moraalilla itse vedät?
Mitkä ovat minimivaatimukset jotta ihminen voisi kutsua itseään hyväksi humanistiksi? Riittääkö jos kertoo juhlapuheissa hienoja juttuja vai vaaditaanko hyvältä humanistilta jotain tekoja, henkilökohtaisia uhrauksiakin kenties?
Vai miten näet asian?

Tarvitsen sarkasmin naamion siksi, etten kykene väittelemään kanssasi lainkaan. En esimerkiksi tunne käyttämistäsi sanoista kuin osan. Uskon, että jos väittelisimme siitä kumpi parempi väri sininen, vai keltainen hakkaisit minut siinäkin 6-0 tai vähintään 5-1. Asettelet sanasi niin paljon minua taitavammin. En silti usko, että värien paremmuudesta on todistettu mitään.
En myöskään usko, että moraalijärjestelmiä (toivottavasti oli jotenkin oikea sana) voidaan todistaa paremmiksi tai huonommiksi enempää kuin voimme puhumalla todistaa henkiolentojen (toivottavasti oikea sana) olevuutta tai olemattomuutta.
Uskovien ja uskonnottomien asenteita moraalisiin kysymyksiin on tutkittu eikä niissä merkittäviä eroja havaittu. Näin ollen lienee yksi lysti kummat osaavat taitavammin itseään kehua.

Kävin etsimässä tutkimusta puolestasi. Ilmeisesti ainakin ameriikassa on havaittu todella merkittäviä eroja toisin kun esitit.
Yllättäviä löydöksiä kaiken sen valossa mitä märkäruuti on meille saarnannut sekulaarin humanismin ylivertaisuudesta verrattuna kristilliseen teokraattiseen humanismiin. Huhhuh. Jokin tuossa uskonnossa ilmeisesti tekee ihmisestä humanistisemman ja epäitsekkäämmän. Johtuuko siitä että kun kaikki aika ei mene seurauseettisten laskelmien pyörittelyyn ja pilkun viilaukseen niin jää enemmän aikaa muiden auttamiseen vai mistä palstan sekulaarit uskovat tämän eron johtuvan?
Mitenhän tuo suomessa menee? Onko trendi samankaltainen. Kyllähän se pelottaa kun ikääntyvässä yhteiskunnassa talous väistämättä supistuu ja mennään enemmän ja enemmän valtion yövartiomalliin ja nyt vielä noiden humanistista moraalia käytännössä noudattavien uskovasiten määrä vähenee ja vähenee kuten esitit niin kuka enää välittää ja huolehtii huonompiosaisista. Onko sekulaareista humanisteista tähän tehtävään kun tutkimusten mukaan humanisminsa on ilmeisesti enemmän tuollaista poseeraavaa sorttia kuin käytännön tointa?
idiotkin viestissään kirjotti että ilman uskovaisteen vetoapua hänen on mahdotonta totetuttaa humanistisia periaatteita ja moraalia.


The humanitarian habits of religious people
When researchers document how people spend their hours and their money, religious Americans look very different from others. Pew Research Center investigators examined the behavior of a large sample of the public across a typical seven-day period. They found that among Americans who attend services weekly and pray daily, 45 percent had done volunteer work during the previous week. Among all other Americans, only 27 percent had volunteered somewhere.

The capacity of religion to motivate pro-social behavior goes way beyond volunteering. Religious people are more involved in community groups. They have stronger links with their neighbors. They are more engaged with their own families. Pew has found that among Americans who attend worship weekly and pray daily, about half gather with extended family members at least once a month. For the rest of our population, it’s 30 percent

Philanthropic studies show that people with a religious affiliation give away several times as much every year as other Americans. Research by the Lilly School at Indiana University found Americans with any religious affiliation made average annual charitable donations of $1,590, versus $695 for those with no religious affiliation. Another report using data from the Panel Study for Income Dynamics juxtaposed Americans who do not attend religious services with those who attend worship at least twice a month, and made fine-tunings to compare demographic apples to apples. The results: $2,935 of annual charitable giving for the church attenders, versus $704 for the non-attenders. (See graph 10) In addition to giving larger amounts, the religious give more often—making gifts about half again as frequently.

In study after study, religious practice is the behavioral variable with the strongest and most consistent association with generous giving. And people with religious motivations don’t give just to faith-based causes—they are also much likelier to give to secular causes than the nonreligious. Two thirds of people who worship at least twice a month give to secular causes, compared to less than half of non-attenders, and the average secular gift by a church attender is 20 percent bigger.

Ways the religious help others
To get a sense of the often-invisible ways in which persons of faith help others, consider giving to the poorest of the poor overseas. The most conspicuous philanthropy done in this area is carried out by the Gates Foundation. Gates contributions in Africa and other low-income countries are the signature effort of the world’s largest charitable foundation, and have had heroic effects, in areas ranging from malaria protection to HIV control to eradicating polio.

With the marvelous Gates generosity in mind, now absorb this: members of U.S. churches and synagogues send four and a half times as much money overseas to needy people every year as the Gates Foundation does! Much of this religious charity is applied in the hardest places, with high efficiency and low overhead, by Christians who “go the last mile” into rural, extremely poor, or dangerous areas where governments and international bureaucracies have no effective reach. (See “Modern Missionaries” in the Spring 2018 issue of Philanthropy.)

It is easy to overlook this giving, because it comes not in megagifts from billionaires but rather in millions of $50 checks written by faithful donors to groups like Samaritan’s Purse, World Vision, International Justice Mission, Mercy Ships, American Jewish World Service, Compassion International, Catholic Medical Mission Board, MAP International, and so forth. Over the last couple decades, soaring interest in the poorest of the poor by evangelical Christians in particular has made overseas giving the fastest growing corner of American charity. One result: U.S. voluntary giving to the overseas poor now totals $44 billion annually—far more than the $33 billion of official aid distributed by the U.S. government.

https://www.philanthropyroundtable.org/ ... ss-giving/

Tuo on mielenkiintoinen ilmiö. Siihen olisi kiva löytyä selitys. Yksinkertaisin ja Trumpin aikakaudella pätevä selitys on, että nuo tutkimukset eivät pidä paikkaansa. Vaikka tällaiset amerikkalaiset tutkimukset usein todellakin ovat vain tarkoitushakuista propagandaa, se on liian helppo selitys. Oletetaan siis, että tutkimukset ainakin osittain pitävät paikkansa. Toinen hylättävä selitys on, että Jumala tai mikä entiteetti nyt missäkin uskonnossa vaikuttaakin, saa palvojissaan aikaan muutoksen filantrooppisempaan suuntaan. Jo se ajattelun kivijalka, että Jumalaa tai jumalia ei ole olemassa, estää tuon selityksen.

Yksi looginen selitys on, että uskonnot käskevät antamaan omastaan muille. Jos haluaa olla kunnon uskovainen, on pakko antaa. Käsky voi olla virallinen oppi, vakiintunut tapa tai saarnaajan vetoomus. Viimeksi mainitusta räikeimpiä esimerkkejä ovat amerikkalaiset tv-evankelistat, joiden rahankeruu muistuttaa paljon anekauppaa. Kun rahaa evankelistan tilille kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa.

Toinen looginen selitys on, että luonteeltaan filantrooppiset ihmiset liittyvät uskontoihin. Uskonto ei siis tee ihmisestä anteliaampaa, vaan anteliaat ihmiset liittyvät kirkkojen jäseniksi, koska kirkon oppiin kuuluu anteliaisuus. Sama ilmiö voisi selittää myös sosiaalisuuden. Jos ihminen on sosiaalinen, hän liittyy herkemmin yhteisöihin, tekee vapaaehtoistyötä ja käy yhteisissä tapaamisissa. Säännöllisesti kirkossa käyvät ihmiset ovat yleisesti sosiaalisempia, koska epäsosiaaliset ihmiset eivät käy missään, eivät edes kirkossa. Uskonto ei siis tee ihmisistä sosiaalisempia, vaan sosiaaliset ihmiset harjoittavat uskontoakin sosiaalisemmin.

Olisi mielenkiintoista myös kuulla, onko uskontojen lajilla merkitystä filantrooppisuuden ja sosiaalisuuden määrään. Ovatko länsirannikon puritaaniset presbyteerit anteliaampia kuin itärannikon evankeliset baptistit? Vai onko jokin siinä välillä vielä anteliaampi? Tai muslimit, hindut ja buddhalaiset. Päteekö heidänkin osaltaan se, että uskovaiset ovat anteliaampia kuin muut? Onko uskonnon sisällöllä ja opilla mitään väliä, vai merkitseekö vain se, että ylipäätään uskoo johonkin, vaikka sitten spegettihirviöön tai joulupukkiin, kunhan vain uskoo?

Jep. Niin on. Pitkälti tuo selittyy dopamiinijärjestelmän aktiivisuudella. Liberaalin tahi vallankumouksellisen mielen dopamiinikoneisto luo jatkuvasti uusia tulevaisuuteen tähtäävisä abstrakteja visioita. Esimerkkeinä vaikkapa Lenin tai Napoleon. Tai liberaalit ajatukset ja visiot maailmanparannuksesta. Kun taas konservatiivinen mieli pyörii sitten enemmän serotoniinin, endokannabinoidien jne. tästä ja nyt hetkestä tyydytyksen löytävien molekyylien voimalla. Siksi konservattivinen uskovainen on taipuvaisempi auttamaan konkreettisesti tässä ja nyt kun taas liberaali enemmän haaveilee jostain uljaammasta tulevaisuudesta. Uskovainen haluaa auttaa ihmistä ja dopamiinivetoinen liberaali tai vallankumouksellinen haluaa auttaa ihmiskuntaa. Ja kuten vaikkapa Leninin esimerkki osoittaa ihmiskunnan kaltaista abstraktiota pelastettaessa, ihminen on yleensä se joka saa tuon vision eteen kärsiä.

Toki kristittyjen tapauksessa ei voi jättää huomiotta myöskään jumalan vaikutusta. Kun jumalat lähes järjestäen olivat aiemmin testosteronilla pumpattuja kovanaamoja niin onhan tuo huikea muutos. Ristillä roikkuva jumala, naulojen lävistämine verta vuotavine jänteineen ja lihaksineen, nivelet paukahtaneet paikoiltaan, kärsivänä ja haavoittuneena. Herättäähän tuo myötätuntoa ja halun auttaa kaikkia kärsivän jumalan kuvia, elämän murjomaa ihmistä. Tuossa varmaan nuo pääsyyt miksi uskovaisten taipumus humanistiseen toimintaan on noinkin dramaattisesti korkeammalla levelillä ateistiin verrattuna kuin tutkimukset osoittavat.

Näinhän tuo saattaa olla. Tosin runnellun Jeesuksen vaikutuksen todentaminen vaatisi tutkimusta eri uskontojen välillä. Ovatko kristityt anteliaampia ja auttavaisempia kuin esimerkiksi muslimit tai hindut? Suoraan rahalahjoitusten suuruudellakaan tuota ei voi verrata, koska se pitäisi vähintään normalisoida tulotason mukaiseksi. Sillä onhan kirjoitettu, että ulkokultaiset fariseukset antavat näyttävästi paljostaan, mutta köyhän lesken ropo on arvokkaampi, vai miten se nyt meni.

Nojuu. Tutkittavaa kyllä tuon suhteen riittää jos joku joskus kokee aiheelliseksi tutkia.

Sillä onhan kirjoitettu, että ulkokultaiset fariseukset antavat näyttävästi paljostaan, mutta köyhän lesken ropo on arvokkaampi, vai miten se nyt meni.

Juu. Kuten tutkimuksessakin todettiin fariseus gates varastaa spottivalon mutta leskien rovoista silti kasaaantuu yhteensä isompi summa maailman hädänalaisempien auttamiseksi.

Niin no, minä ajattelin enemmän lahjoitusten rahamäärää Amerikka vs. ei-kristitty muunuskoinen maailma, mutta ymmärrän, että nappaat tuon, kun vertaat vain amerikkalaisia kristittyjä amerikkalaisiin ateisteihin.

Aivan. Mul ei oo tietoo onko gates ateisti vai uskis. Luulin että puhuttiin näyttävästi antavista vs. ei näyttävästi antavista. Siis niinku verrata paljonko keskiverto amerikkalainen antaa verrattuna köyhyysrajan alapuolella majailevaan keskivertohinduun tai muslimiinko oli ideasi ja saadaanko tuolla köyhän muslimilesken pienellä rovolla suhteessa enemmän utiliteettia aikaiseksi?

Jep. Jotain tuon tapaista. Sillä saataisiin selville, vaikuttaako runneltu Jeesus anteliaisuuteen ja avuliaisuuteen, vai riittääkö pelkkä usko uskon kohteesta riippumatta.

Varmaan köyhyydelläkin on vaikutusta kyllä. Leskirouva on joutunut kokemaan elämän nurjan puolen joten osaa varmasti samaistua ja tarjota vieraalle vähästään vaikka ei rahat eivät varsinaiseen hyväntekeväisyyteen riittäisikään amerikkalaisen fariseuksen lailla. Köyhä ehkä luonteeltaan siis taipuvaisempi empatiaan mutta risitllä kuoleva jumala saattaa sitten takoa kaivattua empatiaa rikkaammankin herran sydämeen.
Sukupuoli varmasti vaikuttaa myös. Onhan naiset lähtökohtaisesti empaattisempia. Ei lienekään ihme että kristinusko nosti naisen suorastaan jalustalle. Toimivat alkukristittyjen porukoissa johtavissa rooleissa ja katolinenkin kirkko rakennutti katedraaleja leidien kunniaksi.
On tuo huikea irtiotto juutalaiseen tahi kreikkalaiseen perinteeseen verrattuna tuo naisten vapautuminen.
Ja silloin kun sekulaari yhteiskunta alkoi toden teolla ottaa tuulta siipiensä alle ja maalta kaupunkiin raahatuista ihmisistä tuli lapsia myöten tuotantokoneiston osia ja voitonteon välikappaleita niin kylhän ne oli naiset jotka vapaaehtoistyössä uurastivat köyhälistön hätää helpottamassa jeesuksen esimerkkiä seuraten. Tuossakin olisi tutkimusaihe että onko naisten into vapaaehtoistyöhön nykyään samalla tasolla kuin sekulaarin maailmanjärjestyksen esiinmarssin aikoina kun jeesus kuitenkin veilä jollain tavalla oli muodissa vai vaikuttaako tuo esimerkin puuttuminen naistenkin intoon auttaa lähimmäistään? No. Lähtökohtaisesti naiset ovat aina olleet niitä meistä viisaampia ja empaattisempia. Jeesuksella tai ilman.

[MooM]

Liikuttavan samaa mieltä tästä. Muistakaahan tämä wistin viisaus märkäruuti ja moomin kun julistatte seurauseettisessä erinomaisuudessanne valistushumanisminne ylivertaisuutta ja sätitte uskovaisia.

Kerrohan siili, missä olen kertonut omasta etiikkakäsityksestäni, saati julistanut sen erinomaisuutta, tai sättinyt uskovaisia.

Laitoin vain tietoa käsitteestä, jota väitit oxymoroniksi tai aivopieruksi.

Tämä on totta. Et sinä kyllä missään kertonut olevasi itse humanisti. Tuo oli omiin ennakkoluuloihin perustuvaa päättelyäni. Nostan tässä käden pystyyn virheen merkiksi ja pyydän anteeksi.
Uskovaisten sättimisenkin kanssa oli vähän niin ja näin. Kai suivaannuin kun yritit sanomisiani vääristelemällä ajaa omaa agendaasi. Eli herkän egoni loukkaantumisesta tuossa kyse. Aion nostaa tuonkin esiin seuraavassa kehityskeskustelussa itseni kanssa.

Laitoin vain tietoa käsitteestä, jota väitit oxymoroniksi tai aivopieruksi.

No tuo aivopieru oli märkäruudin keskintöä kun hän yritti raflaavin sanankääntein saada painoarvoa argumenttinsa taakse. Mut joo kiitos tuosta tiedonlaitosta. Siitä jo kovasti kiittelinkin sinua ja idiotia. Näinhän sitä opitaan. Onneksi on teitä ateisteja joille kaikki keskustelu ei ole jonkinlaista puolustautumista tai sodankäyntiä niin voimme me muutkin oppia teiltä jotain.

Passaako muuten tiedustella miksi et ole humanisti?

Olenko sanonut, että en ole humanisti?

Onko se juuri nuo seurausetiikan asettamat kohtuuttomat vaatimukset etuotsalohkolle vai mikä siinä närästää?
Mite muut ateistit? Oletteko te humanisteja ja mitä tuo sekulaari humanismi teille merkitsee?

Luulisin, ettei kukaan ole täysin puhtaasti yhden etiikan noudattaja. Ehkä joku täysin aivopesty, hyvin kylmästi ajatteleva ihminen pystyy siihen, olipa sitten velvollisuusetiikan (ja tässä jumalan määräyksien mukaan toimivan) tai seurausetiikan (laskee todennäköisen lopputuloksen ja toimii sen mukaan) kannattaja. Hyve-etiikkaakaan ei voi soveltaa ihan aina.

Siksi en oikein näe järkevänä sanoa edustavani mitään noista, vaan eettisissä valinnoissa on aina mukana vähän jokaista, vaikken uskonnon määräyksiä sellaisenaan huomioikaan, paisti, jos ne tuntuvat järkeviltä ihan vaan elämänohjeina. Varmaan pääsääntöisesti utilitarismia (jossa paino myös muille syntyvillä vaikutuksilla, ja niin, että hyvinvointi, reiluus yms on huomioitu), jossa iso ripaus hyve-etiikkaa ja joiltain osin myös kategorisia imperatiiveja (esim kuolemanrangaistuksen suhteen, jota vastustan, vaikken voikaan perustella sitä seurauksilla). Eikä yhteiskuntasopimuksenkaan merkitystä voi vähätellä, vaikka sen taustalla on tietenkin seurausten optimointi ja tietyt esim ihmisarvoon liittyvät imperatiivit.

Tapaus/valintakohtaisesti varmaan voi määritellä selvemmin, mihin joku päätös on perustunut.

Nämä normatiivisen etiikan lajithan on esim wikipedian mukaan:

1.1 Velvollisuusetiikka
1.1.1 Kategorinen imperatiivi eli kantilainen velvollisuusetiikka
1.1.2 Eettinen intuitionismi
1.1.3 Sopimus- ja luonnonoikeusteoriat
1.2 Seurausetiikka
1.2.1 Utilitarismi
1.2.2 Egoismi
1.3 Hyve-etiikka

Ym. lista ja listan kohtien kuvaukset täällä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Normatiivinen_etiikka

Lisäksi wikin etiikka-sivu listaa velvollisuusetiikkaan myös uskonnolliselta pohjalta syntyvän etiikan: Velvollisuusetiikan alalajeja ovat kantilainen velvollisuusetiikka, sopimusteoriat, oikeusetiikat, jumalallisen ilmoituksen teoriaan pohjaavat etiikat ja libertaristinen etiikka. https://fi.wikipedia.org/wiki/Etiikka

[MooM]

Tuossa on kirkon Kotimaa-lehden pohdiskeluja moraalista

Ateistien moraali
Antero Syrjänen
28.02.2021 11:54
Vaikka ateismissa ei ole moraalia sen enempää kuin kirstinuskossa tai muissakaan uskonnoissa (koska moraali tulee ihmisistä, ei ideologioista tai uskonnoista), keskustelu ateistien ja uskovien moraalista on ollut keskustelujen kestoaihe jo satoja vuosia. Aikaisemmin historiassa on toki ollut tutkimattakin selvää, että jumalattomat ihmiset ovat moraalittomampia kuin uskovat.

Aihetta on kuitenkin sittemmin tutkittu, ja tuoreen tutkimuksen mukaan ateisteilla on ihan samanlaisia moraalisia periaatteita kuin uskovilla.

Mistähän tämän tutkimuksen voisi löytää? Ainakaan sekulaarien humanistien kohdalla tuo ei varmastikaan pidä paikkaansa ainakaan sen perusteella mitä moomin aiheesta esitti? Uskovaisten moraalihan on nimenomaan normatiivista periaatteisiin perustuvaa kun taas yksi sekulaarin humanismin perustuksista on että moraali ei pohjaa normeihin ja periaatteisiin vaan bayesilaisiin todennäköisyys- ja hyötylaskelmiin. Toki isoin osa ateisteista ei ilmeisesti ole humanisteja joten heidän kohdallaan varmasti moraalia pyörittää tuo saama aivojen primitiivisempi noramatiiviseen etiikkaan eriskoitunut systeemi ykkönen kun uskovaisillakin?

Älä vääristele käsitteitä. Sekulaari humanismi https://fi.wikipedia.org/wiki/Sekulaari_humanismi:
Nykyaikaisen uskonnottoman humanismin juuriin kuuluu erityisesti valistusaatteen ajattelu. Erityisesti valistuksen ranskalaisten ajattelijoiden yhteinen piirre oli uskontokritiikki. He asettivat uskonnollista perinnettä vastaan järjen ja kokemuksen ja hylkäsivät ajatuksen yliluonnollisesta. Näin he pyrkivät poistamaan sekä uskonnollisen että poliittisen pakkovallan, joiden he näkivät tukevan toisiaan. Kuuluisa valistusajan teos on paroni d'Holbach'n vuonna 1770 ilmestynyt Systéme de la Nature (Luonnon järjestelmä). Holbach tarkasteli ihmistä osana luontoa. Hän katsoi, että jos ihmiset ymmärtävät itsensä oikein luonnon osana, he voivat oppia että onnellisuus saavutetaan elämällä rauhassa ja sopusoinnussa toisten kanssa.

Sekulaarien humanistien etiikka on usein lähinnä seurausetiikkaa. Tämä on luonnollista koska kun korostetaan omaa järkeä ja valinnanvapautta, on loogisinta arvioida tekojen seurauksia sen sijaan, että tehtäisiin kategorisesti tietyllä, ennalta määrätyllä tavalla. Velvollisuusetiikanhan mukaan pitää tehdä "oikein", vaikka tulos ei olisikaan hyvä.

Pahoinpitelet mys yleisempää humanismin käsitettä. Humanismi https://fi.wikipedia.org/wiki/Humanismi
Humanismiksi alettiin 1800-luvun lopulla kutsua keskiajan ja uuden ajan taitteessa syntynyttä, antiikin sivistysihanteeseen perustuvaa, inhimillisyyttä korostavaa suuntausta. Antiikkiin pohjautuvaa humanismia on kutsuttu klassiseksi humanismiksi.[2] Humanisti tarkoittaa humanismin kannattajaa tai humanististen tieteiden tutkijaa tai opiskelijaa.[1] Humanisti-sana on humanismi-sanaa vanhempi. Latinan humanista tarkoitti 1400-luvun lopulla antiikin kirjallisuuden opettajaa.[3] Uskonnotonta humanismia kutsutaan sekulaarihumanismiksi.[4]

Kansainvälisen sekulaarin humanistisen ja eettisen liiton IHEU:n määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen, kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole teistinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä”.

[Wisti]

Suhonen halusi kysyä minulta ystävällisesti moraalistani . Mitä haluat tietää?

Kysy nyt ystävällisesti moraalistani?

Sanoit ettet koe olevasi hyvän pakanan prototyyppi. Missä asioissa mielestäsi sinulla on parantamisen varaa?
Noudatatko muodollista moraalioppia kuten humanistilta moominin mukaan edellytetään vai vedätkö enemmän fiilispohjalta?
Mitä humanismi sinulle merkitsee?
Jaa no tuossahan noita kysymyksiä nytr näköjään tuli huomaamatta laitettua vaikka ei pitänyt. Ole hyvä. Taas kerran.

Olen vanhemmiten alkanut nähdä miehuuteni päivät uudessa valossa. Huomaan olleeni leuhkempi, mitä värkeissä oli varaa, kateellinen ja kaunainen. Lasteni kanssa olisin voinut olla enempi ja vaimoani voisin ilahduttaa edelleenkin ja keksiä muutakin kuin tabletin kanssa värkkäämistä.
On varmaan terveellistä nähdä itsensä uudessa valossa, mutta olisin kyllä kestänyt vähemmänkin valkeuden.
Moraaliopeista en tiedä tuon taivaallista ja esimerkiksi sekulaari humanisti huomasin olevani vasta tässä keskustelussa, kun sanaparin eka kertaa kuulin. Nyt yritän puhua viisaita: Me voimme puhua sekulaarista humanismista (sh) ateistien moraalikoodistona (toivottavasti oikea sana). Mutta se on yhtä tyhjän kanssa sikäli, ettei ole mitään määriteltyjä dogmeja siitä, miten pitää käyttäytyä.
Sh on vain toinen nimi Henkiolennottomalle Kilvoittelulle, josta Jumalattoman Vaellus koostuu. Kukin uskonnoton määrittele moraalin itse, koska moraali on ihmisen ominaisuus ei dogmien. Näin asia oli lainaamani kirkonmiehen mukaan myös uskontojen suhteen.
Mitä humanismi minulle merkitsee? Oikean ja väärän pohtimista jumalattomalta pohjalta, esimerkiksi sitä.

[Koo]

Väärin ajateltu koska ne ovat vasta dogmeja kuten sanoin, vai etkö tajua merkityksiä, eivät faktoja mutta niihin uskoo silti moni.

Kukahan tässä ei tajua merkityksiä?

Kun wikipedian lainaus, jonka mukaan dogmi on todistamaton uskonnollinen oppi, ei sinulle riittänyt, niin heitetään löylyä lisää.
Suomisanakirja. Dogmi:
" Dogman synonyymi, eli muuttumaton uskomus tai opetus
Kirkon dogmi on pysynyt samana vuosisatojen ajan."

Kielitoimiston sanakirja:
"substantiivi opinkappale, oppilause, uskonkappale.
Kirkolliskokouksessa hyväksytyt dogmit."

Perusteltu tieteellinen väitelause ei ole dogmi. Vääntelet suomen sanojen merkityksiä "omaan korvasyyhyysi" tarkoittamaan aivan muuta, kuin mitä ne normaalissa kielenkäytössä tarkoittavat. Ei sellaisella argumentoinnilla pitkälle pötkitä.

Älä laita sanoja suuhuni näyttääksesi itse älykkäämmältä keskustelijalta.
Väite voi täyttää dogmin määritelmän tieteessäkin.

Mutta kun pelkillä väitteillä ei tee tieteessä mitään

Alussa on aina väite, jota ei pystytä todistamaan, joten ajattelet väärin.

Väitteistä tulee tieteelle käyttökelpoisia, kun ne todistetaan.

En kyllä ymmärrä järjen juoksuasi lainkaan, kun teet selvistä asioista ongelmallisia.

Se ei ole minun vika.

[MooM]

Väärin ajateltu koska ne ovat vasta dogmeja kuten sanoin, vai etkö tajua merkityksiä, eivät faktoja mutta niihin uskoo silti moni.

Kukahan tässä ei tajua merkityksiä?

Kun wikipedian lainaus, jonka mukaan dogmi on todistamaton uskonnollinen oppi, ei sinulle riittänyt, niin heitetään löylyä lisää.
Suomisanakirja. Dogmi:
" Dogman synonyymi, eli muuttumaton uskomus tai opetus
Kirkon dogmi on pysynyt samana vuosisatojen ajan."

Kielitoimiston sanakirja:
"substantiivi opinkappale, oppilause, uskonkappale.
Kirkolliskokouksessa hyväksytyt dogmit."

Perusteltu tieteellinen väitelause ei ole dogmi. Vääntelet suomen sanojen merkityksiä "omaan korvasyyhyysi" tarkoittamaan aivan muuta, kuin mitä ne normaalissa kielenkäytössä tarkoittavat. Ei sellaisella argumentoinnilla pitkälle pötkitä.

Älä laita sanoja suuhuni näyttääksesi itse älykkäämmältä keskustelijalta.
Väite voi täyttää dogmin määritelmän tieteessäkin.

Mutta kun pelkillä väitteillä ei tee tieteessä mitään

Alussa on aina väite, jota ei pystytä todistamaan, joten ajattelet väärin.

Väitteistä tulee tieteelle käyttökelpoisia, kun ne todistetaan.

En kyllä ymmärrä järjen juoksuasi lainkaan, kun teet selvistä asioista ongelmallisia.

Se ei ole minun vika.

Kyllä se keskustelun kannalta on, mutta tietenkään ihmisiltä ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu.

[Koo]

Väärin ajateltu koska ne ovat vasta dogmeja kuten sanoin, vai etkö tajua merkityksiä, eivät faktoja mutta niihin uskoo silti moni.

Kukahan tässä ei tajua merkityksiä?

Kun wikipedian lainaus, jonka mukaan dogmi on todistamaton uskonnollinen oppi, ei sinulle riittänyt, niin heitetään löylyä lisää.
Suomisanakirja. Dogmi:
" Dogman synonyymi, eli muuttumaton uskomus tai opetus
Kirkon dogmi on pysynyt samana vuosisatojen ajan."

Kielitoimiston sanakirja:
"substantiivi opinkappale, oppilause, uskonkappale.
Kirkolliskokouksessa hyväksytyt dogmit."

Perusteltu tieteellinen väitelause ei ole dogmi. Vääntelet suomen sanojen merkityksiä "omaan korvasyyhyysi" tarkoittamaan aivan muuta, kuin mitä ne normaalissa kielenkäytössä tarkoittavat. Ei sellaisella argumentoinnilla pitkälle pötkitä.

Älä laita sanoja suuhuni näyttääksesi itse älykkäämmältä keskustelijalta.
Väite voi täyttää dogmin määritelmän tieteessäkin.

Mutta kun pelkillä väitteillä ei tee tieteessä mitään

Alussa on aina väite, jota ei pystytä todistamaan, joten ajattelet väärin.

Väitteistä tulee tieteelle käyttökelpoisia, kun ne todistetaan.

En kyllä ymmärrä järjen juoksuasi lainkaan, kun teet selvistä asioista ongelmallisia.

Se ei ole minun vika.

Kyllä se keskustelun kannalta on, mutta tietenkään ihmisiltä ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu.

Turhaa yritystä.
Dogmatiikka yleensä ei ole vieras käsite tieteessä.
Mutta sen tajuaminen ei ole minun kommenttien vastuulla.

[MooM]

Väärin ajateltu koska ne ovat vasta dogmeja kuten sanoin, vai etkö tajua merkityksiä, eivät faktoja mutta niihin uskoo silti moni.

Kukahan tässä ei tajua merkityksiä?

Kun wikipedian lainaus, jonka mukaan dogmi on todistamaton uskonnollinen oppi, ei sinulle riittänyt, niin heitetään löylyä lisää.
Suomisanakirja. Dogmi:
" Dogman synonyymi, eli muuttumaton uskomus tai opetus
Kirkon dogmi on pysynyt samana vuosisatojen ajan."

Kielitoimiston sanakirja:
"substantiivi opinkappale, oppilause, uskonkappale.
Kirkolliskokouksessa hyväksytyt dogmit."

Perusteltu tieteellinen väitelause ei ole dogmi. Vääntelet suomen sanojen merkityksiä "omaan korvasyyhyysi" tarkoittamaan aivan muuta, kuin mitä ne normaalissa kielenkäytössä tarkoittavat. Ei sellaisella argumentoinnilla pitkälle pötkitä.

Älä laita sanoja suuhuni näyttääksesi itse älykkäämmältä keskustelijalta.
Väite voi täyttää dogmin määritelmän tieteessäkin.

Mutta kun pelkillä väitteillä ei tee tieteessä mitään

Alussa on aina väite, jota ei pystytä todistamaan, joten ajattelet väärin.

Väitteistä tulee tieteelle käyttökelpoisia, kun ne todistetaan.

En kyllä ymmärrä järjen juoksuasi lainkaan, kun teet selvistä asioista ongelmallisia.

Se ei ole minun vika.

Kyllä se keskustelun kannalta on, mutta tietenkään ihmisiltä ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu.

Turhaa yritystä.
Dogmatiikka yleensä ei ole vieras käsite tieteessä.
Mutta sen tajuaminen ei ole minun kommenttien vastuulla.

Tieteessä ei ole muuta dogmaa kuin itse tieteellinen menetelmä. Se taas estää muiden dogmien muodostumisen. Jos dogmia syntyy, ei olla enää tieteen parissa. Niin yksinkertaista se on.

[Koo]

Väärin ajateltu koska ne ovat vasta dogmeja kuten sanoin, vai etkö tajua merkityksiä, eivät faktoja mutta niihin uskoo silti moni.

Kukahan tässä ei tajua merkityksiä?

Kun wikipedian lainaus, jonka mukaan dogmi on todistamaton uskonnollinen oppi, ei sinulle riittänyt, niin heitetään löylyä lisää.
Suomisanakirja. Dogmi:
" Dogman synonyymi, eli muuttumaton uskomus tai opetus
Kirkon dogmi on pysynyt samana vuosisatojen ajan."

Kielitoimiston sanakirja:
"substantiivi opinkappale, oppilause, uskonkappale.
Kirkolliskokouksessa hyväksytyt dogmit."

Perusteltu tieteellinen väitelause ei ole dogmi. Vääntelet suomen sanojen merkityksiä "omaan korvasyyhyysi" tarkoittamaan aivan muuta, kuin mitä ne normaalissa kielenkäytössä tarkoittavat. Ei sellaisella argumentoinnilla pitkälle pötkitä.

Älä laita sanoja suuhuni näyttääksesi itse älykkäämmältä keskustelijalta.
Väite voi täyttää dogmin määritelmän tieteessäkin.

Mutta kun pelkillä väitteillä ei tee tieteessä mitään

Alussa on aina väite, jota ei pystytä todistamaan, joten ajattelet väärin.

Väitteistä tulee tieteelle käyttökelpoisia, kun ne todistetaan.

En kyllä ymmärrä järjen juoksuasi lainkaan, kun teet selvistä asioista ongelmallisia.

Se ei ole minun vika.

Kyllä se keskustelun kannalta on, mutta tietenkään ihmisiltä ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu.

Turhaa yritystä.
Dogmatiikka yleensä ei ole vieras käsite tieteessä.
Mutta sen tajuaminen ei ole minun kommenttien vastuulla.

Tieteessä ei ole muuta dogmaa kuin itse tieteellinen menetelmä. Se taas estää muiden dogmien muodostumisen. Jos dogmia syntyy, ei olla enää tieteen parissa. Niin yksinkertaista se on.

Kyllä on jos on erilaisia käsityksiä joista on muodostunut esimerkiksi erilaisia koulukuntia / oppisuuntia.